VARHAISKASVATUKSEN PALVELUVERKKOSELVITYS 2016

Tie Loimaalle käy sydämen kautta VARHAISKASVATUKSEN PALVELUVERKKOSELVITYS 2016 Koulutuslautakunta 16.6.2016/Liite 6 1

Sisällys JOHDANTO... 3 1. NYKYTILANNE... 4 1.1. Varhaiskasvatuksen palvelurakenne... 4 1.2. Varhaiskasvatuksen vaatimukset päiväkotitiloille... 4 1.3. Pedagogiset perustelut... 5 1.4. Toiminnalliset perustelut... 5 1.5. Nykyinen päivähoitoverkko... 6 1.6. Päivähoitoyksiköt alueittain... 10 1.6.1. Alastaro... 10 1.6.2. Hirvikoski... 10 1.6.3. Keskusta-alue... 12 1.6.4. Mellilän alue... 14 1.6.5. Kylien varhaiskasvatusyksiköt... 14 1.7. Esiopetuksen järjestäminen... 16 1.8. Talouslukuja... 17 2. LAPSIMÄÄRÄN KEHITYS JA PÄIVÄHOIDOSSA OLEVAT LAPSET... 19 3. TOIMINNAN RISKEJÄ JA HAASTEITA... 21 4. TOIMENPIDE-EHDOTUKSET... 22 4.1. Keskusta-alueen päiväkotiverkko... 22 4.2. Nykyisten yksiköiden korjaustarpeet... 26 4.3. Henkilöstö... 27 4.4. Toiminnalliset ratkaisut... 27 5. YHTEENVETO... 28 2

JOHDANTO Varhaiskasvatusselvityksen tarkoitus ja tavoite Loimaan kaupungin vuoden 2016 talousarviossa koulutuslautakunnan toiminnallisissa tavoitteissa on mainittu Päivähoidon palvelurakenteen selvitys ja päiväkotiverkon kehittäminen siten, että palvelut voidaan järjestää varhaiskasvatuslain muutosten kannalta tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti. Aikaisempi Loimaan kaupungin varhaiskasvatuksen palveluverkkoselvitys on tehty vuonna 2009. Keskusta-alueen päivähoitoratkaisua (KV 18.5.2015) täydennettiin talousarviokäsittelyn yhteydessä, jolloin aiemmin päätettyä yksityistä päivähoidon palvelua laajennettiin yhdellä ryhmällä. Syksyllä 2016 toimintansa aloittaa ostopalveluna Verkanappuloiden Nappulakosken päiväkoti (4- ryhmäinen). Palveluverkkoselvityksen tavoitteena on varhaiskasvatuspalvelujen tehostaminen ja kustannustehokkuuden parantaminen. Tavoitteena on lisäksi turvallisten, terveellisten ja asianmukaisten kasvuympäristöjen lisääminen päivähoitoon ja esiopetukseen. Periaatteena on palveluverkon uudistaminen rakentamalla päivähoitoon suurempia hallinnollisia kokonaisuuksia. Palveluverkkoselvitys on laadittu varhaiskasvatus- ja sivistysjohtajan toimesta. Selvitystä tehtäessä on kuultu myös varhaiskasvatushenkilöstöä. Varhaiskasvatuslain tuomat muutokset ja tulevaisuuden vaatimukset Varhaiskasvatuslaki muuttuu 1.8.2016. Subjektiivista päivähoito-oikeutta rajataan enintään 20h/vkossa sekä suhdelukua nostetaan yli 3-vuotiaiden osalta 1/8. Osapäivähoidon suhdeluku 1/13 pysyy ennallaan sekä alle 3- vuotiaiden suhdeluku 1/4. Varhaiskasvatusta ohjaavat lait ovat varhaiskasvatuslaki (36/1973), päivähoitoasetus (239/1073), perusopetuslaki (628/1998) sekä sosiaalihuollon asiakaslaki (812/2000). Varhaiskasvatusoikeuden muutokset eivät saa johtaa siihen, että varhaiskasvatuksen aloittanut lapsi joutuisi vaihtamaan päiväkotipaikkaa. Perhepäivähoidon kohdalla oikeus samaan hoitopaikkaan säilyy mahdollisuuksien mukaan. Loimaan osalta koulutuslautakunta päätti 17.2.2016 kokouksessa, että ryhmäkokoja ei kasvateta uuden lain mukaisesti, vaan pitäydytään vanhoissa suhdeluvuissa (1:7, 1:4 ja 1:13). Samalla lautakunta päätti, että subjektiivista päivähoito-oikeutta rajataan 1.8.2016 alkaen lakimuutoksen mukaisesti 20 tuntiin viikossa. 3

1. NYKYTILANNE 1.1. Varhaiskasvatuksen palvelurakenne Varhaiskasvatuksella tarkoitetaan alle kouluikäisen lapsen eri elämänpiireissä tapahtuvaa kasvatuksellista vuorovaikutusta, jonka tavoitteena on edistää lapsen tervettä kasvua, kehitystä ja oppimista. Loimaan kaupungissa lapsi saa varhaiskasvatusta perhepäivähoidossa, ryhmäperhepäivähoidossa, päiväkodeissa ja avoimessa päiväkodissa. Palvelut pyritään ensisijaisesti järjestämään lähipalveluperiaatteella. Varhaiskasvatuspalveluja tarjotaan myös keskittämällä palveluita tiettyihin päiväkoteihin, esimerkiksi vuorohoitopäiväkotiin. Esiopetussuunnitelmaan perustuvaa perusopetuslain alaista esiopetusta järjestetään päiväkodeissa sekä yhden alakoulun yhteydessä. Esiopetuspalveluita järjestettäessä on otettu mahdollisuuksien mukaan huomioon lasten tuleva lähikoulu. Avoimia varhaiskasvatuspalveluja järjestetään kotona hoidettaville lapsille. Avoimien varhaiskasvatuspalveluiden toimintamuotoja ovat avoin päiväkoti ja yhteistyössä MLL:n kanssa leikkipuistotoiminta. Varhaiskasvatus on Loimaalla ollut vuodesta 2012 alkaen osa sivistyspalvelukeskusta. Palvelukeskus jakautuu kolmeen vastuualueeseen oheisen kaavion mukaisesti: Sivistyspalvelukeskus Koulutuslautakunta Vapaa-aikalautakunta Varhaiskasvatuspalvelut Opetuspalvelut Vapaa-aikapalvelut Palvelukeskuksen johtajana toimii sivistysjohtaja ja varhaiskasvatuspalveluja johtaa varhaiskasvatusjohtaja. Lautakuntajako on tehty vuoden 2009 kuntaliitoksen yhteydessä, jolloin varhaiskasvatus ei vielä kuulunut sivistyspalveluihin. Toimialan sisältöä kuvaavampi nimi lautakunnalle olisi tällä hetkellä kasvatus- ja opetuslautakunta. 1.2. Varhaiskasvatuksen vaatimukset päiväkotitiloille Varhaiskasvatusympäristö muodostuu fyysisistä, psyykkisistä ja sosiaalisista tekijöistä. Tässä selvityksessä keskitytään päiväkotiin varhaiskasvatuksen fyysisenä toimintaympäristönä, jossa sekä ulko- että sisätilojen tulee olla terveelliset ja turvalliset. Tilojen oikea mitoitus sekä niiden moni- 4

käyttöisyys ja muunneltavuus ovat tavoitteena palveluverkkoa kehitettäessä. 1.3. Pedagogiset perustelut Jokaisella lapsella on oikeus monipuoliseen ja terveelliseen leikki- ja oppimisympäristöön. Varhaiskasvatus- ja esiopetussuunnitelmat edellyttävät, että lapsilla on mahdollisuus käyttää vaihtelevia ja heidän kehitystään sekä oppimistaan edistäviä leikki- ja opetusmateriaaleja sekä tietotekniikkaa. Lasten tulee saada leikkiä ja toimia pienryhmätiloissa sekä hyvin varustellulla, turvallisella piha-alueella. Lapsiryhmissä hoito- ja kasvatushenkilöstö tarjoaa lapselle yksilöllistä tukea. Lisäksi kiertävät erityislastentarhanopettajat vierailevat säännöllisesti päiväkodeissa ja perhepäivähoidossa. Päivähoito, esiopetus ja perusopetus muodostavat lapsen kehityksen ja kasvatuksen kannalta yhtenäisen jatkumon ja näiden välinen tiivis yhteistyö on tarpeen. Oppimisympäristöllä on varhaiskasvatuksessa ratkaiseva merkitys kasvatuksen, opetuksen ja hoidon laadukkaassa toteuttamisessa. Tämä sekä tuen saatavuus toteutuu parhaiten sellaisessa päiväkodissa, jossa on kullekin ikäryhmälle tarkoituksenmukaiset ja riittävät sekä muunneltavat ryhmä- ja pienryhmätilat, jotka mahdollistavat pienryhmätoiminnan. 1.4. Toiminnalliset perustelut Päiväkodin toiminta sisältää ryhmätoiminnan lisäksi yksilö- ja pienryhmätoimintaa. Päivän aikana lapsille tarjotaan hoitoaikaan sisältyvät ateriat. Esiopetuksessa tarjotaan yksi lämmin ateria. Lapset ulkoilevat pääsääntöisesti kaksi kertaa päivässä sekä tarvitsevat ikätasonsa mukaisesti riittävän ja rauhallisen lepo-/unihetken. Kasvatus, opetus ja hoito kuuluvat lapsen päivähoitopäivään. Mitä pienempi lapsi on, sitä suurempi osa kasvattajan ja lapsen välisestä vuorovaikutuksesta tapahtuu hoitotilanteissa ja sitä enemmän lapsi tarvitsee aikuisen läsnäoloa. Toimintaa ja toimitiloja järjestettäessä otetaan huomioon lasten ikätaso. Päiväkodin eteis-, wc-, ruokailu- ja lepotilojen kalusteiden on oltava ikätasolle sopivat ja tilat oltava tarkoituksenmukaiset ja muuntelukelpoiset. Henkilöstön keskinäinen vuorovaikutus on tärkeää. Lapsiryhmän henkilöstö suunnittelee ja kehittää lapsiryhmän toimintaa, ja on merkittävässä roolissa sosiaalisen ja psyykkisen varhaiskasvatusympäristön luomisessa. Henkilöstöjohtaminen ja pedagoginen johtaminen ovat hyvin tärkeä osa päiväkodin toimintaa. Esimiehen ja henkilöstön välisiä vuorovaikutustilanteita on päivittäin. Esimiehellä ja henkilöstöllä tulee tämän vuoksi olla riittävät ja tarkoituksenmukaiset tilat ja työvälineet erillään lapsiryhmien tiloista. 5

Päiväkodin tukipalvelut, kiinteistönhoito-, siivous- ja ruokapalvelut ovat tärkeä osa päiväkodin toimintaa. Tukipalveluja järjestettäessä tulee ottaa huomioon lapsiryhmien ikärakenne, toiminta-, leikki-, ruokailu- ja lepoajat. Tällä hetkellä tekninen palvelukeskus tuottaa kaikkien omien yksiköiden ruokahuolto- ja siivouspalvelut sekä kiinteistöhuoltopalvelut muihin yksiköihin paitsi Hulmin ja Nurmen päiväkoteihin. Näiden kiinteistöhuollosta huolehtii Hulmin Huolto. Päiväkotitoiminnan suunnittelussa tulee ottaa huomioon lasten ikä ja määrä, henkilöstön määrä ja tilaratkaisut. Lisäksi kustannustehokkuus ja toiminnan monipuolinen ja joustava järjestely asettavat vaatimuksia päiväkotitiloille. Erillään toimivien yksittäisten päiväkotiryhmien toiminta on haavoittuvaista. Lakisääteisen henkilöstömitoituksen takaaminen lasten ja henkilöstön poissaolotilanteissa on pienessä yksikössä haastavampaa kuin usean ryhmän talossa. 1.5. Nykyinen päivähoitoverkko Loimaan kaupungin nykyinen päiväkotiverkko käsittää 14 päiväkotia, joista kolme on yksityisiä (syksyllä 2016 yksityisiä päiväkoteja on 4, joissa ryhmiä on 12) ja kaksi ryhmäperhepäiväkotia. Kotona työskenteleviä perhepäivähoitajia on 35. Henkilöstömäärä päivähoidossa on noin 133 (kevät 2016). Varhaiskasvatuksen henkilöstö on viime vuosina vähentynyt erityisesti yksityisen palveluntuotannon osuuden lisääntyessä. Vuosittaista vaihtelua henkilöstömäärään aiheuttaa mm. hoidon tarpeen vaihtelut. Nimikkeittäin (sulussa määrät) varhaiskasvatuksen henkilöstö on seuraava: varhaiskasvatusjohtaja (1), päivähoidon ohjaaja (2), palvelusihteeri (2), kiertävä erityislastentarhanopettaja (2), perhepäivähoitaja (35), perhepäivähoitaja /ryhmis (5), päiväkodinjohtaja (9), lastentarhanopettaja (24), lastenhoitaja (46), päiväkotiapulainen (1), ryhmäavustaja (6). Vuosi Henkilöstö 2009 145 2010 140 2011 141 2012 145 2013 134 2014 138 2015 136 2016 128 6

Varhaiskasvatuksen henkilöstöstä vuonna 2015 muodollinen kelpoisuus oli 98 %:lla. Henkilöstöstä noin 16 % oli määräaikaisessa virka- tai työsuhteessa (vrt. noin 20 % vuonna 2014). Määräaikaisuuksien perusteena olivat lähinnä kelpoisuuden puuttuminen, erilaiset sijaisuudet tai lähinnä rakenteellisista muutoksista johtuvat tehtävien hoidon järjestelyt. Varhaiskasvatusyksiköiden ryhmät sekä lapsi- ja henkilöstömäärät (helmikuu 2016) Päiväkoti Ryhmät Lapsimäärä Henkilöstömäärä Keskusta-alue 16 262 Hulmin päiväkoti 1 20 4 Lastentalo ja Sahrami 3+1 58 12 Nurmen päiväkoti 2 34 7 Peltoisten vuoropäiväkoti 2 36 12 Nappulan päiväkoti 2 30 Nappulapellon päiväkoti 3 55 Pikkukartanon päiväkoti 2 29 7 Hirvikosken alue 5 103 Kitkonpuiston päiväkoti 1 22 4 Mahlapuiston päiväkoti 4 81 16 Mellilän alue 3 49 Päiväkoti Melli 3 49 12 Alastaron alue 3 54 Touhulan päiväkoti 3 54 Kylien yksiköt 5 84 Kauhanojan päiväkoti 1 20 4 Metsämaan päiväkoti 1 22 5 Niinijoen päiväkoti 1 22 4 Kojonkulman ryhmis 1 8 2 Virttaan ryhmis 1 12 3 Lapsimäärät päivähoidossa (2012 2016): lapsia päivähoidossa yht. <3-v, kokopäivähoito < 3-v, osapäivähoito 3-6v, kokopäivähoito 3-6-v, osapäi päivähoito vain esiopetuksessa kotihoidon tuen piirissä Tp2012 651 - - - - - 274 Tp2013 621 - - - - - 304 Tp2014 668 - - - - - 280 Tp2015 673 - - - - - 270 7

1/2016 650 81 49 232 245 43 251 2/2016 642 86 41 243 248 24 255 3/2016 652 79 36 247 250 40 268 4/2016 661 78 36 257 247 43 267 Kunnan omissa päiväkodeissa on keväällä 2016 lapsia 378 (58,0 %), yksityisissä päiväkodeissa 143 (22,0 %) ja perhepäivähoidossa 131(20,0 %). Syksyllä 2016 lapsista 47 % on kunnallisissa päiväkodeissa, 33 % yksityisissä päiväkodeissa ja 20 % perhepäivähoidossa. Oman toiminnan piirissä keväällä 2016 on 78 % lapsista ja yksityisellä 22 %. Syksyllä 2016 osuudet ovat 67 % ja 33 %. Valtakunnallisesti vuonna 2014 päivähoidossa olleista lapsista 79 % hoidettiin kuntien kustantamissa päiväkodeissa. Kelan yksityisen hoidon tuella perheen palkkaaman hoitajan tai yksityisen päiväkodin hoidossa olevien osuus oli 8 %. Perhepäivähoidon osuus on viimeisten kymmenen vuoden aikana laskenut tasaisesti. Kunnallisen perhepäivähoidon osuus oli 13 % vuonna 2014. Yksityisen palveluntuotannon osuus on viime vuosina puolestaan lisääntynyt. Loimaan kaupungilla on yksityisten palveluntuottajien kanssa ostopalvelusopimus varhaiskasvatuspalvelujen järjestämisestä. Käytäntö on ollut toimiva sekä kaupungin että palveluntuottajien kannalta. Varhaiskasvatuslain (1.8.2015, 10 ) perusteella kunta voi järjestää lasten varhaiskasvatuksen alaan kuuluvat tehtävät antamalla palvelunkäyttäjälle sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä annetun lain (569/2009) mukaisen palvelusetelin. Hankittaessa palveluja yksityiseltä palveluntuottajalta kunnan on varmistuttava siitä, että hankittavat palvelut vastaavat sitä tasoa, jota edellytetään vastaavalta kunnalliselta toiminnalta. Kunta on velvollinen suorittamaan yksityiselle palveluntuottajalle korvausta vain osoittamiensa henkilöiden käyttämistä lasten varhaiskasvatuksen palveluista ja palveluseteliä käytettäessä hyväksymälleen yksityiselle palveluntuottajalle enintään palvelusetelin arvoon saakka. Palvelusetelijärjestelmässä kunta ei tule sopimusosapuoleksi palveluista sovittaessa, sillä kyseessä on kuluttajan asemassa olevan asiakkaan ja palvelujen tuottajan välinen sopimus. Palveluseteli rinnastetaan varhaiskasvatuslain 11 a :n mukaiseen kunnan järjestämään varhaiskasvatukseen, eikä lapselle voi saada samanaikaisesti lasten kotihoidon tukea, yksityisen hoidon tukea tai kerhotoimintaa. Kuntaliiton selvityksen (2014) mukaan palvelusetelin käyttö varhaiskasvatuspalveluissa on lisääntymässä, vaikka onkin edelleen melko vähäistä. Vuonna 2012 palveluseteli oli käytössä 25 kunnassa ja vuonna 2014 seteliä käytettiin 38 kunnassa. Lisäksi 24 kuntaa suunnitteli setelin käyttöönottoa. Loimaan kaupungissa palvelusetelin käyttöönotto ei ole tällä hetkellä tarpeellista, sillä ostopalvelusopimukset yksityisen palveluntuottajan kanssa toimivat hyvin. 8

Loimaan kaupungissa ovat käytössä kotihoidon tuki ja yksityisen hoidon tuki. Kotihoidon tukeen on oikeus, jos alle 3-vuotiasta lasta hoidetaan kotona. Yksityisen hoidon tukea voi saada, jos lasta hoitaa palkattu hoitaja tai yksityinen päivähoidon tuottaja. Lapsen täytyy olla alle kouluikäinen. Kotihoidon tukeen ja yksityisen hoidon tukeen kuuluvat: - hoitoraha, johon eivät vaikuta perheen tulot - hoitolisä, johon vaikuttavat perheen tulot - mahdollinen kuntalisä kotikunnasta riippuen Lasten kotihoidon tuen kuntalisä on kunnan maksama harkinnanvarainen etuus, jota kunnat voivat maksaa itse määrittelemiensä perusteiden mukaan ja se voidaan maksaa lakisääteisen kotihoidon tuen lisäksi. Kuntaliiton kyselyn (2014) perusteella lasten kotihoidon kuntalisää maksettiin vuonna 2014 selvästi vähemmistössä kuntia. Kuntalisää maksettiin 85 kunnassa (30 %) kyselyyn vastanneista kunnista (288) ja suunnitteilla se oli 3 kunnassa. Kuntalisää maksavien kuntien määrä oli vähentynyt vuoden 2012 kyselyn tuloksiin verrattuna, jolloin kuntalisää maksoi 99 kuntaa (31 %) ja sen maksamista suunniteltiin 6 kunnassa. Pelkän kotihoidon tuen ja kuntalisän vaikutusten arviointi varhaiskasvatuspalvelujen kysyntään on hankalaa, koska kunnissa on kuntalisän lisäksi tarjolla usein monia avoimia varhaiskasvatuspalveluja, joita voi saada kotihoidon tuen ohella. Kyselyn perusteella voidaan kuitenkin todeta, että kotihoidon tuen kuntalisällä voidaan ohjata perheitä valitsemaan alle 3- vuotiaan osalta lapsen hoitamisen kotona varhaiskasvatukseen osallistumisen sijaan. Alajärven kaupungissa (2012) tehdyn tutkimuksen perusteella kuntalisää maksavat kunnat ovat tyypillisesti suuria, muuttovoittoisia kuntia, joissa on paljon pieniä lapsia, hyvä työllisyystilanne ja pieni veroprosentti. Kuntalisien pääasiallisena tarkoituksena näyttää olevan päivähoitoon kohdistuvan paineen hillitseminen. Myös kuntaliiton asiantuntijan (Haliseva - Lahtinen, 2010) mukaan kunnat maksavat kuntalisää, jotta lakisääteinen velvollisuus päivähoidon järjestämisestä olisi helpompi toteuttaa. Tutkimuksen perusteella kunnan taloudellinen tilanne on ollut yhteydessä kuntalisien maksamiseen kahdella tavalla. Hyvä työllisyystilanne on vetänyt pienten lasten äitejä työmarkkinoille, jolloin lapset on pantu päivähoitoon ja päivähoidon kysyntä kasvanut. Hyvä taloudellinen tilanne on myös mahdollistanut kuntalisien maksamisen. Kuntalisää voidaan kritisoida kahdesta syystä. Kuntalisä asettaa ensinnäkin eri kunnissa asuvat vanhemmat eriarvoiseen asemaan. Toiseksi kuntalisä kohdistetaan usein sellaisille kotihoidon tuen saajille, joilla on työpaikka, jolloin esimerkiksi työttömät kotihoidon tuen käyttäjät jäävät ilman kuntalisää. 9

Viime vuosina valtakunnallisen tiukan taloudellisen tilanteen johdosta ovat kunnat osin luopuneet kotihoidon tuen kuntalisän maksamisesta tai kiristäneet maksamisen ehtoja rajaamalla kuntalisään oikeutettujen ikää sekä kuntalisän pituutta. Loimaalla ei ole käytössä kotihoidon tuen kuntalisää eikä sen käyttöönottoon ole tällä hetkellä perustetta. 1.6. Päivähoitoyksiköt alueittain 1.6.1. Alastaro Touhula liikuntapäiväkoti Alastaro Virttaan ryhmäperhepäiväkoti perhepäivähoito Alastaron alueen osalta päivähoitoverkko on päivitetty kilpailutuksen yhteydessä vuonna 2014. Touhula liikuntapäiväkoti Alastaro aloitti ostopalvelupäiväkotina uudisrakennuksessa 1.8.2015. Päiväkoti sijaitsee alueellisesti hyvällä paikalla. Tilat ovat hyvät, muunneltavat ja asianmukaiset sekä soveltuvat myös liikuntarajoitteisille. Päiväkodissa on kolme ryhmää, joista yksi on alle 3 -vuotiaiden ryhmä. Touhula liikuntapäiväkoti Alastaro toimii varahoitopaikkana osalle alueen perhepäivähoidon lapsista ja loma-aikoina myös Virttaan ryhmiksen varahoitopaikkana. Alastarolla on 3 perhepäivähoitajaa. Virttaan ryhmäperhepäiväkodissa on 12 lasta ja kolme hoitajaa. Ryhmis on kunnoltaan ja tiloiltaan hyvä. Tilat on remontoitu 2008. Tilat soveltuvat alle 3-vuotiaille lapsille ja liikuntarajoitteisille. Ryhmis sijaitsee Virttaan koulun vieressä ja liikuntamahdollisuudet ovat hyvät. Virttaalla on yksi perhepäivähoitaja. 1.6.2. Hirvikoski Mahlapuiston päiväkoti Kitkonpuiston päiväkoti perhepäivähoito Mahlapuiston päiväkodin asuntolan tiloista siirryttiin pois sisäilmaongelmien vuoksi syksyllä 2014. Samalla päiväkoti kasvoi 4-ryhmäiseksi. Päiväkoti toimii kahdessa rakennuksessa, joista toinen on kaupungin oma kiinteistö (2 ryhmää, saneerattu vuonna 2007 ja 2010) ja toinen vuokrati- 10

la vanhassa Hirvikosken osuuspankissa (2 ryhmää). Nykyinen järjestely alkoi elokuussa 2015. Pankin vuokratilojen läheisyyteen valmistui päiväkodin piha-alue joulukuussa 2015. Mahlapuiston päiväkodin tilat ovat hyväkuntoiset ja tarkoituksenmukaiset. Kahdessa rakennuksessa toimiminen ei ole toiminnan kannalta ongelma, sillä kiinteistöt ovat 200 metrin päässä toisistaan. Kahdessa rakennuksessa toimiminen asettaa haasteita päiväkodinjohtajalle, joka työskentelee osan työajasta ryhmässä. Tällä hetkellä ryhmät on jaettu ikäkausittain. Päätalon alakerrassa on ryhmä, jossa on tällä hetkellä pääasiassa alle 3-vuotiaita lapsia, yläkerrassa on 4-vuotiaiden ryhmä. Pankin tiloissa toimii kaksi ryhmää, joissa on 5- vuotiaita ja esikoululaisia. Pankin tilat soveltuvat parhaiten yli 4-vuotiaille lapsille. Kumpikin kiinteistö soveltuu liikuntarajoitteisille. Ryhmät ovat tiloiltaan muunneltavia ja tarpeen vaatiessa alakerran ryhmä voidaan muuntaa myös yli 3-vuotiaiden ryhmäksi. Tarvittaessa toinen pankin ryhmä saataisiin muunnettua osaaikaiseksi ryhmäksi. Mahlapuiston päiväkoti toimii Hirvikosken alueella loma-aikojen hoitopaikkana. Mahlapuiston päiväkoti on tällä hetkellä Loimaan kaupungin suurin päiväkoti. Kitkonpuiston päiväkoti (yksi ryhmä) on tiloiltaan hyvä sekä päiväkotitoimintaan hyvin soveltuva. Rakennus on valmistunut vuonna 1988, ja se on rakennettu päiväkodiksi. Koska päiväkoti on alkuperäiskunnossa, pintaremontin tarve tulee tulevien vuosien aikana. Muutoin tilat ovat toimivat, joten suuria muutoksia ei tarvinne tehdä. Tällä hetkellä päiväkodissa toimii 21-paikkainen sisarusryhmä. Tiloiltaan päiväkoti soveltuu niin alle 3 -vuotiaille kuin liikuntarajoitteisillekin. Tiloissa on monia eri huoneita, jotka mahdollistavat pienryhmätoiminnan ja muutoinkin toiminnan muunneltavuuden. Päiväkodissa on suuri liikunta- ja leikkisali, joka toimii monitoimitilana. Piha-alue on hyvä ja sen vieressä on puisto, jossa on leikkipuisto, hiihto- ja pulkkamäkimahdollisuus. Hirvikosken alueen päiväkotipalvelut ovat toiminnan mukaan tarkoituksenmukaiset ja toimivat taloudellisesti sekä tehokkaasti. Kahden päiväkodin muodostama kokonaisuus palvelee asiakkaita hyvin ja on helposti muunneltavissa toiminnan vaatimiin muutoksiin. Hirvikosken alueella ei ole syytä muuttaa palvelurakennetta. Perhepäivähoitajia on 8, joista kaksi tekee yhdessä töitä perhepäivähoitajan työsuhteen edellytyksillä. Lapsia on tällä hetkellä perhepäivähoidossa 29. Hirvikosken alueen perhepäivähoidon varahoitoa järjestetään toisilla perhepäivähoitajilla, varahoitoyksikkö Sahramissa sekä päiväkodeissa. 11

1.6.3. Keskusta-alue Lastentalo Pikkukartanon päiväkoti Nappulakosken päiväkoti Nurmen päiväkoti Hulmin päiväkoti Peltoisten vuoropäiväkoti Nappulan päiväkoti Nappulapellon päiväkoti varahoitoyksikkö Sahrami perhepäivähoito Lastentalon toiminta päättyy nykyisessä laajuudessa 31.7.2016 ja päiväkoti jatkaa toimintaansa 2-ryhmäisenä vielä toimintakauden 2016-2017. Samassa rakennuksessa jatkaa myös varahoitoyksikkö Sahrami. Lastentaloa ei enää remontoida, vaan tarkoitus on löytää uudet tilat mahdollisesti jo toimintakaudelle 2017-2018. Alun perin Nappulakosken päiväkodin piti korvata Lastentalo, mutta sisäilmaongelmien vuoksi Pikkukartanon päiväkodista jouduttiin luopumaan helmikuun 2016 lopussa, joten kaksi ryhmää jatkaa Lastentalolla vielä yhden toimintakauden. Lastentalon toiminta jatkuu osittaisena niin kauan kunnes uudet tilat saadaan käyttöön. Lastentalo toimii keskustan alueella loma-aikojen hoitopaikkana. Pikkukartanon päiväkoti aloitti toimintansa 10.8.2015 saneeratuissa tiloissa. Pikkukartanon päiväkoti oli 2-ryhmäinen, joista toinen ryhmä oli tarkoitettu alle 3-vuotiaille. Kumpikin ryhmä soveltui alle 3-vuotiaille. Pikkukartanon päiväkodista siirryttiin pois 29.2.2016 vaikeiden sisäilmaongelmien vuoksi. Tilaa ei oteta enää päiväkotikäyttöön. Nappulakosken päiväkoti aloittaa toiminnan uudisrakennuksessa Kartanonmäen alueella 1.8.2016. Nappulakosken päiväkodissa toimii neljä päiväkotiryhmää, joista yksi on alle 3-vuotiaille. Tilat soveltuvat myös liikuntarajoitteisille. Päiväkodilla on käytössä oma varhaiskasvatuksen erityisopettaja ja toimintaterapeutti. Päiväkoti sijaitsee alueellisesti hyvässä paikassa. Nurmen päiväkoti on 2-ryhmäinen päiväkoti, joka on tiloiltaan tarkoituksenmukainen ja soveltuu hyvin päiväkotitoimintaan. Päiväkoti sijaitsee alueellisesti hyvässä paikassa. Nurmen päiväkodin eteistiloja on laajennettu ja remontoitu vuonna 2006. Päiväkoti laajentui 2-ryhmäiseksi vuonna 2008. Toinen ryhmistä on alle 3 -vuotiaiden ryhmä. Tilat ovat muunneltavia ja sopivat niin alle 3-vuotiaille kuin liikuntarajoitteisille. Päiväkoti toimii vuokratiloissa. Vuokra- ja lämmityskustannukset ovat suurehkot. 12

Hulmin päiväkoti on 1-ryhmäinen. Sisätilat ovat hyvät ja toimintaan soveltuvat, ulkoilualue on pienehkö. Päiväkoti sijaitsee alueellisesti hyvällä paikalla. Tiloiltaan päiväkoti soveltuu niin alle 3 -vuotiaille kuin liikuntarajoitteisillekin. Tulevaisuudessa päiväkoti tarvitsisi vain pintaremonttia sekä piha-alueen laajentamista, ikkunaremontti tehdään koko kiinteistön ikkunoiden uusimisen yhteydessä. Päiväkoti toimii vuokratiloissa. Hulmin vuokra- ja lämmityskustannukset ovat suurehkot. Peltoisten vuoropäiväkoti on 2-ryhmäinen vuorohoitoa tarjoava päiväkoti. Peltoisten vuoropäiväkoti aloitti toimintansa saneeratuissa tiloissa 1.1.2013. Tilat ovat hyväkuntoiset ja toimintaan soveltuvat. Tiloiltaan päiväkoti soveltuu niin alle 3 -vuotiaille kuin liikuntarajoitteisillekin. Päivähoitoa illalla, yöllä ja viikonloppuina järjestetään, kun lapsen huoltajat tarvitsevat lapselleen hoitoa näinä aikoina työn vuoksi. Ilta-, yö- ja viikonloppuhoitoa voidaan erityisin perustein järjestää tarvittaessa myös vanhemman opiskelun vuoksi (esim. opiskeluun liittyvä työharjoittelu), josta on esitettävä oppilaitoksen todistus. Lähivuosina päiväkoti tarvitsee julkisivuremonttia sekä piha-alueen rajausta. Piha-alueen rajaus on suunniteltu tehtäväksi vuoden 2016 aikana. Vuorohoito on keskitetty koko kaupungin alueella pelkästään Peltoisten vuoropäiväkotiin, jolloin palvelu saadaan tuotettua tehokkaasti. Nappulan päiväkoti on ostopalvelupäiväkoti, jossa on kaksi ryhmää. Nappulan päiväkodin toiminnasta vastaa Nappulan päiväkotiyhdistys ry. Tilat ovat hyvät, toiminta on kahdessa kerroksessa. Tilat ovat pienehköt ja laajennusmahdollisuutta rajoittaa viereisissä tiloissa toimiva koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta. Sisäilma on tarkastettu vuonna 2015 ja todettu hyväksi. Tilat eivät sovellu liikuntarajoitteisille, mutta soveltuvat alle 3-vuotiaille. Tällä hetkellä päiväkodissa on 1-6 -vuotiaita lapsia. Päiväkoti sijaitsee alueellisesti hyvällä paikalla. Nappulapellon päiväkoti on 3-ryhmäinen päiväkoti, joka on siirtynyt uudisrakennukseen vuonna 2012. Nappulapellossa on alle 3-vuotiaiden ryhmä ja tilat soveltuvat myös liikuntarajoitteisille. Tilat ovat hyvät ja päiväkoti sijaitsee alueellisesti hyvällä paikalla. Päiväkodin läheisyydessä on hyvät liikuntamahdollisuudet. Päiväkodilla on käytössä oma varhaiskasvatuksen erityisopettaja ja toimintaterapeutti. Varahoitoyksikkö Sahrami toimii tällä hetkellä Lastentalon yhteydessä. Sahrami toimii perhepäivähoidon varahoitopaikkana esim. perhepäivähoitajan lomien, tasausvapaiden tai muiden työlomien aikana. Tiloiltaan varahoitoyksikkö soveltuu niin alle 3 -vuotiaille kuin liikuntarajoitteisillekin. 13

Sahramissa voi olla myös hoitopaikkaa jonottavia lapsia, jos muissa yksiköissä tai perhepäivähoidossa ei ole vapaita paikkoja. Varahoitoyksikkö jatkaa Lastentalolla kunnes saadaan toimintaan uudet tilat. Keskustan alueella on tällä hetkellä 18 perhepäivähoitajaa. Lapsia on keskustan perhepäivähoidossa 69. 1.6.4. Mellilän alue Päiväkoti Melli perhepäivähoito Päiväkoti Melli on 3-ryhmäinen päiväkoti, joka toimii alueellisesti hyvällä paikalla Asemanseudun koulun yhteydessä. Päiväkoti Melli aloitti toimintansa 1.9.2012 uudisrakennuksessa. Liikuntamahdollisuudet ovat hyvät. Mellissä yksi ryhmistä on suunniteltu alle 3-vuotiaille ja yksi ryhmä soveltuu tilojensa puolesta noin 17 lapsen ryhmäksi. Tilat ovat muunneltavia ja sopivat liikuntarajoitteisille. Mellissä ei ole lähitulevaisuudessa muutostarpeita tilojen tai ympäristön suhteen. Mellilässä lapsimäärä näyttäisi väestöennusteen mukaan pysyvän nykyisen kaltaisena. Päiväkoti Melliin hakeutuu perheitä myös muilta alueilta. Päiväkoti toimii lisäksi perhepäivähoidon varahoitopaikkana. Mellilässä on yksi perhepäivähoitaja. 1.6.5. Kylien varhaiskasvatusyksiköt Kauhanojan päiväkoti Metsämaan päiväkoti Niinijoen päiväkoti Kojonkulman ryhmäperhepäiväkoti perhepäivähoito Kauhanojan päiväkoti on 1-ryhmäinen päiväkoti, joka toimii Kauhanojan koulun yhteydessä. Tilat ovat sokkeloiset ja vanhahkot, mutta toimintaan soveltuvat. Päiväkoti toimii toisessa kerroksessa, joten portaiden vuoksi tilat eivät sovellu pienemmille lapsille, eivätkä liikuntarajoitteisille. Liikuntamahdollisuudet ovat hyvät. Tilat tarvinnevat lähivuosina peruskorjausta, pääasiassa pintaremonttia. Mahdollisuus laajentaa päiväkotia koulunpuolelle pitää selvittää, jotta saataisiin päiväkodille asianmukaiset tilat. Tällä hetkellä puuttuu mm. kuraeteinen, henkilökunnan sosiaalitilat sekä toimistotila. Kauhanojan päiväkotiin hakeutuu lapsia myös muilta alueilta, esim. kaupungista, Piltolasta ja Karhulasta. 14

Metsämaan päiväkoti on 1-ryhmäinen ja päiväkoti on saneerattu vuonna 2007. Piha-alue on tehty vuonna 2008. Tilat ovat hyvät ja toimintaan soveltuvat. Tiloiltaan päiväkoti soveltuu niin alle 3 -vuotiaille kuin liikuntarajoitteisillekin. Metsämaan päiväkoti sijaitsee Metsämaan koulun yhteydessä. Liikuntamahdollisuudet ovat hyvät. Metsämaan päiväkodin julkisivu tarvitsee lähiaikoina ainakin puhdistamista, sillä pinnat ovat erityisen likaisia ja sammaleen peitossa. Päiväkoti voisi toimia 2-ryhmäisenä, toinen ryhmä olisi alle 3-vuotiaille, toinen yli 3-vuotiaille. Nyt jo käytännössä toimitaan kahdessa ryhmässä. Tällöin lapsimäärä voisi olla hieman suurempi kuin tällä hetkellä. Niinijoen päiväkoti on 1-ryhmäinen päiväkoti, joka toimii Niinijoen koulun yhteydessä. Niinijoen ryhmäperhepäiväkoti on muutettu päiväkodiksi vuonna 2003 ja tilat ovat toiminnallisesti hyvät. Tiloiltaan päiväkoti soveltuu niin alle 3 -vuotiaille kuin liikuntarajoitteisillekin. Liikuntamahdollisuudet ovat hyvät ja koulun tiloja voidaan käyttää sovitusti esim. pienryhmätyöskentelyyn. Väestöennusteen mukaan tulevaisuudessa Niinijoen lapsimäärä on laskeva, mutta tähän voidaan reagoida vähentämällä henkilökunnan määrää, jos lapsimäärän lasku on tuntuva. Kojonkulman ryhmäperhepäiväkodin toiminta siirtyi pitkään jatkuneiden sisäilmaongelmien vuoksi 1.8.2015 alkaen väistötiloihin Kojonkulman koulun puolelle ja pieneni kahden hoitajan ryhmäperhepäiväkodiksi (8 lasta). Väistötiloissa jatketaan vielä kausi 2016-2017. Tiloja selvitettäessä on parhaimmaksi vaihtoehdoksi muodostunut Kojonkulman koulun tien puoleinen pääty, johon saataisiin suhteellisen pienellä remontilla (wc-tilan ja väliseinän rakentaminen) tehtyä tilat lapsiryhmälle. Koulutilojen käyttöönottoa puoltaa myös oppilasmäärän selvä väheneminen tulevina vuosina. Tilaan on oma sisäänkäynti, joka takaa rauhallisen ja turvallisen ympäristön lapsille. Tiloista on myös turvallinen kulku aidatulle piha-alueelle. Tällöin olisi tarkoituksenmukaista muuttaa toiminta päiväkodiksi, jolloin myös esiopetuksessa olevat lapset olisivat mukana päiväkodin toiminnassa. Näin muotoutuisi toimiva kokonaisuus, joka joustaisi tarpeen mukaan muuttuvissa olosuhteissa. Tilojen olisi hyvä olla käytössä seuraavan toimintakauden alussa, elokuussa 2017. Tilat soveltuisivat alle 3-vuotiaille ja liikuntarajoitteisille. Tällä hetkellä kylien alueilla ei ole perhepäivähoitajia. 15

1.7. Esiopetuksen järjestäminen Esiopetuksella tarkoitetaan 6-vuotiaille tarjottavaa maksutonta perusopetuslain mukaista opetusta. Esiopetuksen tavoitteena on edistää yhteistyössä kotien ja huoltajien kanssa lapsen kehitys- ja oppimisedellytyksiä sekä vahvistaa lapsen sosiaalisia taitoja ja tervettä itsetuntoa leikin ja myönteisten oppimiskokemusten avulla. Leikkiessään ja toimiessaan erilaisissa oppimisympäristöissä lapset laajentavat osaamistaan eri tiedon ja taidon alueilla. Toiminta suunnitellaan lapsilähtöisesti ja sen tehtävä on vahvistaa lapsen myönteistä minäkuvaa ja käsitystään itsestä oppijana. Perusopetuslain (26 a ) mukaan lasten on oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuonna osallistuttava lukuvuoden kestävään esiopetukseen tai muuhun esiopetuksen tavoitteet saavuttavaan toimintaan. Lapsen huoltajan on huolehdittava siitä, että lapsi osallistuu esiopetukseen tai muuhun esiopetuksen tavoitteet saavuttavaan toimintaan. Esiopetuksesta vastaavat kunnat, joiden on osoitettava esiopetuspaikka jokaiselle lapselle. Esiopetusta voivat järjestää myös siihen luvan saaneet yksityiset organisaatiot. Esiopetus toteutetaan esiopetuksen opetussuunnitelman perusteiden ja sen mukaan laaditun paikallisen opetussuunnitelman mukaisesti. Kunta on velvollinen järjestämään sen alueella asuville oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuonna esiopetusta. Lisäksi kunta on velvollinen järjestämään oppivelvollisuuden alkamisvuonna esiopetusta pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä oleville lapsille ja niille lapsille, jotka aloittavat perusopetuksen vuotta säädettyä myöhemmin. Kunta voi hankkia esiopetuspalvelut myös muulta julkiselta tai yksityiseltä palvelun tuottajalta. Kunta vastaa siitä, että sen hankkimat palvelut järjestetään lain mukaisesti. Opetus tulee kunnassa järjestää siten, että oppilaiden matkat ovat asutuksen, koulujen ja muiden opetuksen järjestämispaikkojen sijainti sekä liikenneyhteydet huomioon ottaen mahdollisimman turvallisia ja lyhyitä. Esiopetusta järjestettäessä tulee lisäksi ottaa huomioon, että opetukseen osallistuvilla lapsilla on mahdollisuus käyttää päivähoitopalveluita. Tavoitteena on kuitenkin luoda esiopetusoppilaalle esiopetuspäivästä ehyt kokonaisuus. Esiopetus kestää yhden lukuvuoden. Esiopetus voi pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevilla oppilailla kestää kaksi vuotta. Opetusryhmät tulee muodostaa siten, että opetuksessa voidaan saavuttaa opetussuunnitelmassa asetetut tavoitteet. Loimaalla esiopetusta annetaan vähintään 700 tuntia vuodessa. Esiopetusajat noudattavat pääsääntöisesti perusopetuksen työ- ja loma-aikoja. Esiopetusta annetaan päivittäin neljä tuntia. Esiopetusta annetaan Loimaalla jokaisessa päiväkodissa sekä koulun yhteydessä Kojonkulman koululla. Esiopetus on keskitetty päiväkoteihin, mutta ikäluokkien suuret vaihtelut saattavat tehdä tähän muutoksia joinakin lukuvuosina. 16

1.8. Talouslukuja Vuonna 2015 varhaiskasvatuksen toimintakulut olivat noin 8,8 miljoonaa euroa ja toimintatuotot noin 1,2 miljoonaa euroa. Toimintakulut jakautuivat seuraavasti: Alastaron ja keskusta-alueen päivähoitoratkaisut ovat merkinneet henkilöstömenojen vähenemistä ja toisaalta palvelujen ostojen lisääntymistä. Henkilöstömenojen määrään vaikuttavat olennaisesti lasten hoidon tarve sekä erilaisten sijaiskulujen määrä. Henkilöstökulut olivat vuonna 2015 noin 4,9 milj., mikä oli noin 8,4 % vähemmän kuin vuonna 2012. Palvelujen ostot puolestaan olivat noin 2,4 milj., mikä oli 9,0 % enemmän kuin vuonna 2012. Kotihoidon tuen määrä on vaihdellut viime vuosina 800 000 920 000 euron välillä. Varhaiskasvatuksen tulot muodostuvat lähinnä hoitopäivämaksuista. Päivähoidon maksut määräytyvät sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain ja asetuksen mukaisesti. Päiväkoti- ja perhepäivähoidosta määrätään kuukausimaksu, jonka suuruuteen vaikuttavat perheen tulot ja perheen koko. Opetus- ja kulttuuriministeriö tarkistaa lain mukaisesti varhaiskasvatuksesta perittävät asiakasmaksut joka toinen vuosi. Seuraava indeksikorotus tulee 1.8.2016. Lähtökohtaisesti maksu voidaan periä enintään yhdeltätoista kuukaudelta. Osapäiväisestä ja osa-aikaisesta päivähoidosta peritään kunnan päättämin perustein määräytyvä hoitoaikaan suhteutettu kokopäivähoidon maksua alempi maksu. Pääsääntöisesti päivähoitomaksu peritään myös tilapäisten poissaolojen ajalta. Kuitenkin, jos lapsi on sairautensa vuoksi päivähoidosta poissa yli kymmenen päivää kalenterikuukauden aikana, maksuna peritään puolet kuukausimaksusta. Maksua ei peritä lainkaan, jos lapsi on sairautensa 17

vuoksi poissa hoidosta koko kalenterikuukauden. Jos lapsi on muusta syystä poissa päivähoidosta koko kalenterikuukauden, peritään puolet kuukausimaksusta. Varhaiskasvatuksen asiakasmaksuihin on suunniteltu muutoksia elokuusta 2016 alkaen. Asiakasmaksun suuruus määräytyy esityksen mukaan edelleen perheen koon ja tulojen sekä varhaiskasvatuksen tuntimääräisen käytön perusteella. Myös maksun määräämisessä huomioon otettavat tulolajit säilyisivät ennallaan. Pienituloisten kahden ja kolmen hengen perheiden asiakasmaksut pienenevät jonkin verran tulorajojen korottamisen johdosta. Tällä halutaan parantaa yksinhuoltajien edellytyksiä ottaa työtä vastaan. Enimmäismaksu nousisi 22 prosentilla. Ylin varhaiskasvatuksesta perittävä kuukausimaksu olisi esityksen mukaan 354 euroa nykyisen 290 euron sijasta. Ylin perittävä maksu nousisi siten 64 euroa. Toisesta lapsesta maksu olisi entiseen tapaan 90 prosenttia ensimmäisen lapsen maksusta. Toisen lapsen enimmäismaksu olisi siten enintään 319 euroa kuukaudessa. Osa-aikaisen varhaiskasvatuksen maksua ehdotetaan muutettavaksi siten, että jos varhaiskasvatus kestää korkeintaan 20 tuntia viikoittain, olisi maksu enintään 60 prosenttia kokoaikaisen varhaiskasvatuksen maksusta. Varhaiskasvatuksen kestäessä keskimäärin vähintään 35 tuntia viikoittain, voitaisiin kuukausimaksuna periä kokoaikaisen maksu. Kunnat voivat halutessaan käyttää edelleen tuntiperusteisia maksuja. Maksutonta varhaiskasvatusta (0-maksuluokkaa) koskeva sääntely säilyisi ennallaan. Kuvio 1. Lasten päivähoidon kustannuksia 2008 2014 (nettokustannukset, /0-6v): Loimaalla lasten päivähoidon kustannukset ovat olleet jonkin verran valtakunnallisen tason alapuolella viime vuosina. Vuonna 2015 toimintakulut kuitenkin kasvoivat edellisiin vuosiin verrattuna, joten toiminnan tehokkuuteen tulee jatkossa kiinnittää entistä enemmän huomiota. 18

Hoitopäivänhinnat vaihtelevat merkittävästi (47 82 ) päiväkotien kesken. Kustannuseroja selittävät erityisesti henkilöstökustannukset sekä erilaiset vuokra- yms. kiinteistöön liittyvät kustannukset. Lähtökohtaisesti suuremmat yksiköt näyttäisivät toimivan jonkin verran kustannustehokkaammin. Kaupungin omien päiväkotien keskimääräinen hoitopäivän hinta on 59 ja yksityisten päiväkotien 50. Taloudelliset resurssit palvelujen järjestämiseen ovat kaiken kaikkiaan kohtalaisen hyvät. 2. LAPSIMÄÄRÄN KEHITYS JA PÄIVÄHOIDOSSA OLEVAT LAPSET Lapsimäärän kehityksellä on luonnollisesti olennainen vaikutus tarvittavien päivähoitopaikkojen määrään. Ikäluokkien koko on Loimaan kaupungissa ollut 2000 luvun alkuvuosina noin 155 165. Viimeisen kolmen vuoden aikana syntyneiden määrä on vähentynyt kuitenkin merkittävästi, kuten oheisesta taulukosta näkyy: Alue 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Loimaa * 74 83 83 81 71 60 Hirvikoski 24 27 25 20 16 19 Mellilä 8 11 12 12 13 6 Alastaro ** 28 (4) 22 (7) 25 (4) 18 (2) 15 (1) 24 (6) Kojonkulma 4 4 5 2 3 7 Niinijoki 7 6 3 7 3 5 Metsämaa 7 8 8 7 7 4 Yht. 152 161 161 147 128 125 *luvuissa ovat mukana lapset, joiden postinumerona on 32 200 ** suluissa ovat Virttaan lapset Tilastokeskuksen mukaan 0-6-vuotiaiden lasten määrä muuttuu seuraavasti vuosina 2015-2035: Vuosi 0v 1v 2v 3v 4v 5v 6v Yht. 2015 140 131 155 162 162 154 155 1059 2020 133 137 140 143 144 146 137 980 2025 125 131 135 136 138 139 143 947 2030 121 126 129 131 133 134 136 910 2035 119 124 126 128 129 129 133 888 Muutos 2015-2035 -21-7 -29-34 -33-25 -22-171 19

Vuoteen 2025 mennessä 0-3-vuotiaiden määrä vähenee Tilastokeskuksen mukaan 61 lapsella. 4-5-vuotiaiden kohdalla vähennystä on 39 lasta ja 6- vuotiaiden kohdalla 12 lasta. Vuoteen 2035 mennessä 0-3-vuotiaiden määrä vähenee 91 lapsella, 4-5- vuotiaiden määrä 58 ja 6-vuotiaiden määrä 22. Lapsimäärän kehityksen perusteella ei näyttäisi olevan tarvetta päivähoitopaikkojen lisäämiseen nykyisestä tasosta. Päivähoidon palveluverkon rakenteessa on otettava huomioon myös mahdollinen perhepäivähoidon väheneminen sekä kotona hoidettavien lasten määrässä tapahtuvat muutokset (kotihoidon tuki). Lapsimäärän väheneminen merkinnee, etteivät tulevaisuudessa kaikkien yksiköiden tilat ole välttämättä tehokkaassa käytössä, mutta toisaalta hoitopaikan saavutettavuuden kannalta myöskään toimipaikkojen suurempi vähentäminen ei ole perusteltua. Kuvio 2. Kunnan kustantamassa päivähoidossa olleet lapset vuosina 2009-2014, (%, 1-6-vuotiaista) Loimaalla päivähoidossa olevien osuus on koko maan tasoon verrattuna korkea, esim. 3-5-vuotiaista on viime vuosina ollut päivähoidossa Loimaalla 75 78 %, kun koko maan vastaava osuus on ollut 67 68 %. Osapäivähoidossa olevien lapsien osuudet ovat Loimaalla huomattavasti suuremmat kuin koko maassa: vuonna 2014 osapäivähoidossa oli 1-2- vuotiaista 16,1 % (koko maa 1,6 %) ja 3-5- vuotiaista 29,2 % (koko maa 4,3, %). Sen sijaan kokopäivähoidossa olevien osuus on toisin päin: 1-2-vuotiaista 29,1 % (koko maa 35,4 %) ja 3-5-vuotiaista 49,5 % (koko maa 63,5). 20

3. TOIMINNAN RISKEJÄ JA HAASTEITA Tulevaisuuden haasteet nousevat uuden varhaiskasvatuslain vaatimuksista. Oikeus samaan päiväkotipaikkaan hoidon tarpeen muutosten jälkeen tuottaa hankaluuksia henkilöstösuunnitteluun ja saattaa aiheuttaa sen, että jonkin aikaan ollaan tilapäisellä ylityksellä ja jonkin aikaa taas vajaakäytöllä. Subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaaminen joko osapäiväiseksi tai osaviikkoiseksi tekee henkilöstö- ja ryhmien suunnittelun haasteelliseksi. Tämä lisää myös perheiden palveluohjauksen tarvetta. Lapsimäärän ja hoidon tarpeen muutokset vaikuttavat tilatarpeeseen ja työntekijöiden määrään. Varhaiskasvatuslaki (36/1973) sekä asetus lasten päivähoidosta (239/1973) määrittävät subjektiivisen oikeuden päivähoitoon. Kunnan on järjestettävä hoitopaikka 4 kuukauden kuluessa hakemuksen jättämisestä. Kiireellisissä tilanteissa vanhemman työllistyessä tai saadessa opiskelupaikan hoitopaikka on järjestettävä 2 viikon kuluessa hakemuksen jättämisestä. Näitä kiireellisiä tilanteita ei pystytä aina ennakoimaan, vaan esimerkiksi keväällä on yleensä ruuhkaa ja tällöin päivähoitopaikkaratkaisuja räätälöidään. Päivähoidon tarpeiden muutokset saattavat ruuhkauttaa varhaiskasvatusyksiköitä eri alueilla toimintakauden aikana. Hoitopaikat pystytään tällä hetkellä järjestämään lain edellyttämässä ajassa. Vanhempien toiveita otetaan mahdollisuuksien mukaan huomioon ja suunnitellaan yksilöllisiä ratkaisuja. Päivähoitotarpeen ennustaminen pitkällä aikavälillä on haasteellista, sillä elinkeinoelämän muutokset vaikuttavat merkittävästi päivähoitotarpeeseen. Viime aikoina suureksi ongelmaksi on noussut tilojen kunto ja erityisesti sisäilmaongelmat. Sisäilmaongelmien vuoksi on jouduttu luopumaan Kojonkulman ryhmäperhepäiväkodista syksyllä 2015 sekä Pikkukartanon päiväkodista keväällä 2016. Keskustan alueen osalta tilanne on ongelmallisempi. Lastentalon kunto on huono ja remonttia sinne ei selvitysten mukaan kannata tehdä. Pikkukartanoa ei oteta enää päiväkotikäyttöön ja Hulmin sekä Nurmen päiväkodit toimivat vuokrakustannuksiltaan suurissa kiinteistöissä. Keskustan alueen ratkaisusta on ehdotus luvun 4 toimenpide-ehdotuksissa. Huonokuntoisia tiloja on aikaisempina vuosina korvattu seuraavasti: Loukeen ja Poutapilven ryhmiksen sekä Veturinpuiston päiväkodin tilat korvattiin vuonna 2012 Päiväkoti Mellillä sekä Alastaron päiväkoti Touhula liikuntapäiväkoti Alastarolla vuonna 2015. Lastentalo korvataan Nappulakosken päiväkodilla, joka aloittaa toimintansa 1.8.2016. Erillään toimivien yksittäisten päiväkotiryhmien toiminta on haavoittuvaista. Lakisääteisen henkilöstömitoituksen takaaminen lasten ja henkilöstön poissaolotilanteissa on pienessä yksikössä haastavampaa kuin useamman 21

ryhmän toimipaikassa. Lisäksi kustannustehokkuus sekä toiminnan monipuolinen ja joustava järjestely näyttäisivät puoltavan suurempia yksiköitä. Loma-aikoina lasten vähäisemmän hoidon tarpeen takia yksiköitä on jo yhdistetty niin, että saadaan palvelu tuotettua tehokkaasti. Keskittämällä henkilökunnan vuosilomia loma-aikoihin, voidaan vähentää sijaisten tarvetta. Tulevaisuudessa tilojen tulisi olla ehdottomasti muunneltavia, jotta voitaisiin reagoida helposti, nopeasti ja joustavasti tuleviin muutoksiin. Vuosittain eri ryhmien koot vaihtelevat alueittain, joten olisi tärkeää, että tilat voitaisiin nopealla aikataululla ja pienillä muutoksilla muuttaa esim. alle 3- vuotiaiden tai esiopetusryhmän käyttöön. Tärkeää olisi myös olla ns. popup -ryhmä, joka voitaisiin perustaa nopeasti esim. kevätkauden ruuhka-aikaan. Näin saataisiin vältettyä ryhmäkokojen ylitykset keväällä. Keskittäminen suurempiin yksiköihin tuo etuja mm. henkilökunnan käytössä, osaamisen tehokkaassa hyödyntämisessä sekä muiden palvelujen keskittämisessä, joihin kuuluvat mm. tukipalvelut, ruokahuolto sekä siivouspalvelut. Varhaiskasvatuksen erityisopetuksen tarve on viime vuosina koko ajan lisääntynyt. Ryhmäkokojen säilyttämistä ennalleen puolsi erityisesti turvallisuusnäkökulma, mutta toisaalta näin pystytään osaltaan turvaamaan lasten yksilöllinen tukeminen ja havainnointi sekä tuettavien lasten tarpeet. 4. TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 4.1. Keskusta-alueen päiväkotiverkko Tulevaisuuden päivänkotiverkon tulisi olla joustava ja muunneltava, jotta perheiden tarpeet voitaisiin huomioida parhaalla mahdollisella tavalla. Keskustan alueella tulisi näin ollen olla yksi suurempi yksikkö, joka mahdollistaisi muunneltavuuden, loma-aikojen päivystyshoidon sekä mahdollistaisi pitkäkestoisen ja laadukkaan varhaiskasvatuksen. Suurempi yksikkö toisi mukanaan joustavan ja taloudellisen henkilöstön käytön, mahdollistaisi henkilökunnan erityisosaamisen laajemman käytön, suuremman kollegiaalisen tuen henkilöstölle, pienemmän haavoittuvuuden mahdollisten sairauspoissaolojen vuoksi sekä säästöä monissa muissa toimintaa tukevissa palveluissa (esim. ruokahuolto- ja siivouspalvelut). 22

1. KAUPUNGIN OMA YKSIKKÖ / UUDISRAKENNUS OMANA INVESTOIN- TIA 2. KAUPUNGIN OMA YKSIKKÖ / UUDISRAKENNUS LEASING- RAHOITUK- SELLA 3. YKSITYINEN PALVELUNTUOTTAJA KILPAILUTUKSEN KAUTTA Kuvio 3. Vaihtoehdot keskustan alueen suuremmalle päiväkodille Keskusta-alueen suurempaan yksikköön keskitettäisiin Hulmin päiväkodin, Lastentalon (Pikkukartanon päiväkodin ryhmät), Nurmen päiväkodin ja varahoitoyksikkö Sahramin toiminta. Päiväkotirakennus olisi 5-ryhmäinen, jossa voisi olla monitoimitila, joka saataisiin pienillä muutoksia muutettua väliaikaiseksi ryhmäksi ruuhka-aikoina. Tonttivaihtoehtoina uudisrakennukselle on esitetty Puistokadun ja Hulmin aluetta. Hulmin alue sijaitsee keskustan pohjoispuolen alueella, jolloin se hajauttaisi päiväkotirakentamista hyvin eri puolille keskustaa. Alue on hyvin saavutettavissa Tampereentietä pitkin, eikä rakentaminen lisää merkittävästi liikennettä asuinalueen sisään (Savipellon ja Tampereentien risteyksessä on huono näkyvyys pohjoisen suuntaan). Alueella ei ole suoraa yhteyttä laajoille viheralueille. Käyttöönottaminen vaatii kaavamuutoksen. Puistokadun alueen tontti (Yhteiskoulun eteläpuolella) ei vaadi välitöntä kaavamuutosta ja on hyvin saavutettavissa Puistokatua pitkin. Alueella on keskeinen sijainti yhdyskuntarakenteen sisällä ja se sijaitsee lähellä liikuntapalveluja ja viheraluetta. Alue on melko tasaista ja hyvin tuulelta suojassa. Vaihtoehto 1. Kaupungin oma yksikkö, uudisrakennus 5-ryhmäinen päiväkoti on noin 1 200 m 2 :n kokoinen. Rakennuksen investointikustannukset ovat noin 2,3 2,4 miljoonaa euroa, mikä on merkittävä osa Loimaan kaupungin vuositason investointisummasta. Lisäksi kiinteistö olisi kaupungin kiinteistö, mikä merkitsisi kiinteistömassan kasvamista nykyisestä. 23

Tämä vaihtoehto mahdollistaa edellä mainitun Hulmin ja Nurmen päiväkodin, Lastentalon ja varahoitoyksikkö Sahramin toiminnan keskittämisen yhteen kiinteistöön. Ratkaisulla ei ole merkittäviä henkilöstövaikutuksia. Suurempi yksikkö ja uudet tilat mahdollistavat myös tehokkaan ja taloudellisen palveluntuotannon. Toimintakustannukset ovat kuukaudessa noin 90 000 94 000 euroa. Kustannuksissa on otettu huomioon henkilöstökulut, palvelujen ostot, aine- ja tarvikemenot, kiinteistönhoito, ruokahuolto- ja siivouspalvelut, energiakulut, poistot ja lainojen korkomenot. Vaihtoehto 2. Kaupungin oman yksikkö, leasing Kuntarahoituksen kiinteistöleasing antaa mahdollisuuden rahoittaa kiinteistöhankkeita perinteisistä rahoitusratkaisuista poiketen. Kiinteistöleasing soveltuu erinomaisesti erilaisten yhteiskunnallisten rakennuskohteiden hankintaan. Tyypillisiä kohteita ovat esimerkiksi koulut, päiväkodit ja monitoimitalot. Kiinteistöleasingkohteissa Kuntarahoitus toimii samanaikaisesti kohteen rahoittajana ja omistajana. Kuntarahoitus huolehtii myös rakentamisen aikaisesta rahoituksesta. Asiakas kilpailuttaa ja valitsee vuokrakohteen rakentamisesta vastaavan urakoitsijan ja vuokraa Kuntarahoitukselta leasingsopimuksella kohteen sen valmistuttua. Asiakas, urakoitsija ja Kuntarahoitus solmivat keskenään rakennuttamissopimuksen, joka täydentää asiakkaan ja urakoitsijan välistä urakkasopimusta. Tyypillisen kiinteistöleasingsopimuksen vuokra-aika on noin 20 vuotta. Sopimuskauden jälkeen asiakkaalla on mahdollisuus joko lunastaa kohde tai osoittaa sille ostaja. Asiakkaan näkökulmasta katsottuna kiinteistöleasingsopimus on rakenteeltaan joustava, ja halutessaan asiakas voi myös jatkaa sopimuskautta. Leasingratkaisussa voitaisiin kilpailuttaa tilaelementtirakennus, ja leasingaika voisi olla 5-10 vuotta. Leasingkauden jälkeen asiakas joko lunastaa kohteen, jatkaa sopimuskautta tai osoittaa ostajan. Osa tilaelementtitoimittajista sitoutuu ostamaan rakennuksen takaisin, jos leasing-ajan päättymisen jälkeen rakennusta ei jostain syytä enää tarvittaisi tai jäännösarvoa haluttaisi lunastaa. Tilaelementtiratkaisua puoltaa myös rakentamistapa, jolla vältetään rakennusvaiheissa rakenteiden kastuminen, jolla minimoidaan tulevia sisäilmaongelmia. Tilaelementtiratkaisun leasingsopimuskokonaisuus on kevyempi kuin kiinteistöleasingissä (ei esim. maanvuokrasopimusta). Tässä vaihtoehdossa ei ole investointikuluja. 24

Tilaelementtileasingissä vuokra on noin 16 000 17 700 /kk. (vuokraaika on 10 vuotta) Tämä vaihtoehto mahdollistaa edellä mainitun Hulmin ja Nurmen päiväkodin, Lastentalon ja varahoitoyksikkö Sahramin toiminnan keskittämisen yhteen kiinteistöön. Ratkaisulla ei ole merkittäviä henkilöstövaikutuksia. Suurempi yksikkö ja uudet tilat mahdollistavat myös tehokkaan ja taloudellisen palveluntuotannon. Toimintakustannukset ovat kuukaudessa noin 93 000 97 000 euroa. Kustannuksissa on otettu huomioon henkilöstökulut, palvelujen ostot, aine- ja tarvikemenot, kiinteistönhoito, ruokahuolto- ja siivouspalvelut, energiakulut sekä leasing-vuokra. Vaihtoehdoissa 1 ja 2 saataisiin jo olemassa olevia kalusteita ja materiaaleja hyötykäyttöön (piha- ja leikkivälineitä, aitaelementtejä, kaappisänkyjä, pöytiä, tuoleja, laatikostoja, leikki- ja opetusvälineitä) sekä vältyttäisiin irtisanomisilta. Vaihtoehto 3. Yksityinen palveluntuottaja Tässä vaihtoehdossa kilpailutettaisiin yksityinen palveluntuottaja, joka rakennuttaisi uudisrakennuksen. Tämä tarkoittaisi sitä, että keskustan alueelle jäisi kaupungin omana palveluntuottajana vain Peltoisten päiväkoti (13-14 % keskusta-alueen lapsista). Yksityisen palveluntuottajan vaihtoehdosta ei aiheutuisi investointikustannuksia. Ratkaisu aiheuttaisi henkilöstön vähentämistä/irtisanomisia. 5-ryhmäisen yksityisen päiväkodin aiheuttama henkilöstövähennys olisi vähintään 16 henkilöä. Ratkaisu vaikeuttaisi myös loma-aikojen hoitoa, jota ei välttämättä pystyttäisi keskittämään. Mahdollisesti useampi yksikkö olisi avoinna myös haja-asutusalueilla loma-aikoina ja vuosilomien pitämiseen tarvittaisiin enemmän sijaisia, joka puolestaan lisäisi muiden alueiden yksiköiden kustannuksia. Toisaalta ylimääräiseksi jäisivät myös Hulmin päiväkodin, Lastentalon, Nurmen päiväkodin ja Pikkukartanon päiväkodin materiaalit sekä pihaalueiden varustukset. Tämä tarkoittaa yhdeksän ryhmän materiaaleja, kalusteita sekä neljän aidatun piha-alueen jäämistä käyttämättömäksi. Tässä vaihtoehdossa pitää ottaa myös huomioon se, että varahoitoyksikkö Sahramia ei kannata siirtää yksityiselle, sillä kustannukset voisivat nousta todella suuriksi. Varahoitoyksikölle ominaista ovat päivittäiset hoidon tar- 25