Ammatillisen peruskoulutuksen opetuksen ja ohjauksen määrä ja riittävyys Pia Lagercrantz Sirkka-Liisa Kärki Mäkelä 1
Selvitystyön kuvaus 1. Mikä on opetuksen ja ohjauksen määrä ammatillisen toisen asteen koulutuksessa opetusuunnitelmaperusteisissa perustutkinnoissa? 2. Onko opetuksen ja ohjauksen määrä riittävä? Määrä Onko järjestäjä- /alakohtaisia eroja? Jos eroja on, mitkä ovat syitä? Riittävyys Koulutuksen järjestäjät Opettajat Opiskelijat Työelämän edustajat Tilastot Kysely Haastattelut Tilastot Kysely Haastattelut Aineiston analyysimenetelmät: Haastattelut, opiskelijat ja opiskelijajärjestöt 1. Sisällön erittely: teemahaastatteluaineisto, vapaakenttäkysymykset 2. Tilastollinen analyysi: SPSS-analyysiohjelma 17 Kysely Kustannusso vellukset 2007 opiskelijamä ärätilastot 2001-2008 tulosindeksi 2008 2
Vuosi 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 Koulutusalat Opetustunnit/opiskelija vuosina 2001-2007 koulutusaloittain Luonnonvara-ala 118 100 104 103 t/opisk. t/opisk t/opisk t/opisk. t/opisk. t/opisk. t/opisk. Luonnonvara- ja ympäristöala 116 116 117 Tekniikan ja liikenteen ala 89 87 89 121 87 85 86 Hallinnon ja kaupan ala 65 52 54 55 Yhteiskuntatietieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala 53 54 54 Luonnontieteiden ala 56 56 57 Sosiaali- ja terveysala 73 69 74 100 Vapaa-aika ja liikunta-ala 59 83 66 65 Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala 72 72 74 Kulttuuriala 101 99 100 100 102 93 97 Humanistinen ja kasvatusala 66 63 63 Matkailu- ravitsemis- ja talousala 86 98 91 113 90 88 89 Kaikki ammatillisen peruskoulutuksen opetustunnit/kaikki ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijat (painotettu keskiarvo) 84 83 82 101 82 81 82 Opetustunnit/opiskelija Keskiarvo vuosittain 84,4 84,0 82,6 93,9 80,3 78,4 79,6
Opetustunnit/opiskelija 2001-2007, keskiarvo vuosittain 100 93,9 90 80 84,4 84 82,6 80,3 78,4 79,4 70 Opetustuntia/opiskelija/vuosi 60 50 40 30 20 10 0 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007
Lähiopetustuntien vertailu eri selvitysten perusteella 1992-2007 Lähiopetus ennen 1992/ov Lähiopetusta 1992-1996/ov Kysely ammatillisten oppilaitosten luottamusmiehille Lähiopetus 2001 Koulutuksen järjestäjien ilmoitus Lähiopetusta 2007/ov Opettajien ilmoitus (tämä selvitys) Lähiopetusta 2007/ov Koulutuksen järjestäjien ilmoitus (tämä selvitys) 32-35 t/ov 27-32 t 24-35 t 1-40 t/ov (ka. 26,4 t) 24-35 t/ov (ka. 29,2 t) 5
(KJ) Opetus- ja ohjaustuntien määrän vaihtelu koulutusalojen välillä monialaisilla koulutuksen järjestäjillä koon ja järjestäjätyypin mukaan (n = 61) yli 1000 83 17 501-1000 60 40 201-500 20 80 alle 200 0 100 vaihtelevat eivät vaihtele valtio 0 100 yksityinen 21 79 kuntayhtymä 77 23 kunta 63 37 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % 6
(KJ) Opetustuntien määrän vaihtelu koulutusalojen sisällä koulutuksen järjestäjän koon ja järjestäjätyypin mukaan (n = 80) yli 1000 46 54 501-1000 25 75 201-500 13 87 Koulutuksen järjestäjät alle 200 valtio 0 4 100 96 kyllä ei yksityinen 12 88 kuntayhtymä 40 60 kunta 17 83 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % 7
Resurssien kohdentaminen Resurssien kohdentaminen ja kohdentamisen kriteerit vaihtelivat koulutuksen järjestäjien välillä Samat laskennalliset resurssit kaikille tai Vaihdellen koulutusaloittain tai tutkinnoittain Vaihtelun perusteita: Koulutusalakohtaiset yksikköhinnat Opiskelijoiden haasteellisuus Opintojen tavoitteiden haasteellisuus 8
Koulutuksen järjestäjien näkemyksiä mahdollisuuksista järjestää riittävästi opetusta ja ohjausta 9
Koulutuksen järjestäjien näkemys mahdollisuuksistaan järjestää opetusta kaikille opiskelijoille (%) (n = 86) 10
Koulutuksen järjestäjien resurssit yksilöohjaukseen (%) (n = 86) 11
Koulutuksen järjestäjien resurssit ryhmäohjaukseen (%) 12
Koulutuksen järjestäjien näkemys käytettävissä olevista määrärahoista, Erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden tuen järjestämiseksi (%) 13
Koulutuksen järjestäjien näkemys henkilöstönsä riittävyydestä koon ja järjestäjätyypin perusteella (%) 14
Ammatillisten opintojen ryhmäkoot erikokoisilla ja järjestäjä- tyypiltään erilaisilla koulutuksen järjestäjillä 15
Yhteisten opintojen ryhmäkoot erikokoisilla ja järjestäjä- tyypiltään erilaisilla koulutuksen järjestäjillä yli 1000 12 80 8 501-1000 16 84 0 201-500 38 62 0 alle 200 52 48 0 Koulutuksen järjestäjät valtio 100 0 alle 16 opiskelijaa 16-25 opiskelijaa yli 25 opiskelijaa yksityinen 34 63 3 kuntayhtymä 16 81 3 kunta 31 69 0 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % 16
Opettajien näkemyksiä opetuksen ja ohjauksen riittävyydestä 17
Opettajien näkemys tuntiresurssien riittävyydestä opetukseen ja ohjaukseen Lähiopetustunteja n = 641 37 22 41 Työssäoppimisen ohajustunteja/opiskelija n = 575 42 27 31 Toimintamuodot Tunnit ammattiosaam isen n= 568 näyttöihin/näyttö 72 15 13 Vähän Kohtalaisesti Riittävästi Henkilökohtaiseen ohjaukseen/opiskelija n = 608 69 18 13 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % 18
Opettajien näkemys lisäopetuksena annettavan tukiopetuksen tuntiresursseista Samanaikaisopettajan avulla n = 610 73 15 12 Vähäiset Tilapäisenä pienryhmäopetuksena n = 619 56 26 18 Kohtalaiset Riittävät Yksilöopetuksena n = 625 60 24 16 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % 19
Opettajien näkemyksiä opetussuunnitelmien oppimistavoitteiden saavuttamisesta (n = 647)
Eri opettajaryhmien vastaus väittämään Oppilaitokseni on ottanut huomioon lisääntyneen kasvatusvastuun määritellessään opetuksen ja ohjauksen tuntiresursseja 21
Eri opettajaryhmien vastaus väittämään Käytän työajastani entistä suuremman osan opiskelijoiden kasvatukseen 22
Opettajien näkemys kuinka muuta ohjaus- ja tukihenkilöstä on käytettävissä (n = 647) Muita 15 85 Ohjaaja/valmentaja/työvalmentaja 13 87 Uraohjaaja (tai vastaava) 17 83 Sosiaalityöntekijä 15 85 Henkilösryhmä Psykologi 22 78 Käytettävissä Ei ollut käytettävissä Terveydenhoitaja 82 18 Koulunkäyntiavustaja 18 82 Kuraattori 76 24 Opinto-ohjaaja 84 16 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % 23
Opettajien näkemys, kuinka muuta tuki- ja ohjaushenkilöstöä käytetään, kun sitä on käytettävissä Käyttänyt jos palvelu on Käyttänyt vaikka itsellä ei palvelua 90 80 70 60 50 % 40 30 20 10 0 24
Opettajien ilmoitus käytettävissä olevista oppimisympäristöistä (n = 647) Marja-Helena Salmio 25
Opettajien ilmoitus erilaisten oppimisympäristöjen käytöstä kun niitä on käytettävissä (%) 26
Opiskelijoiden, opiskelijajärjestöjen ja työelämän edustajien näkemyksiä 27
Opiskelijoiden näkemyksiä: Lähiopetusta tulisi olla enemmän erityisesti ammattiaineiden opetuksessa Työssäoppimista tulee kehittää (työssäoppimisen valvonta ja ohjaus, työpaikkaohjaajien koulutus) Opettajien ammattitaidon ajantasaisuus äärimmäisen tärkeää Itsenäiseen opiskeluun lisää tukea Uusia käytäntöjä tarvitaan (esim. samanaikaisuusopetus) Ohjauksen ja tuen saamisessa tärkeää oma aktiivisuus Nopeasti etenevien lisäohjauksen ja -haasteiden tarve: Kun sain tehtävät muita ennen tehtyä, sain järjestellä paikkoja tai kerran sain lisätehtäväksi etsiä kaiken tiedon porkkanasta
Opiskelijajärjestöjen näkemyksiä: Joustavampia koulutus- ja opintoratkaisuja tarvitaan Ammatillisen opetuksen tunneille nykyistä pienemmät ryhmät Lisää resursseja lähiopetukseen ja opettajien osaamisen kartuttamiseen Peruskoulujen opinto-ohjausta tulisi kehittää väärien alavalintojen välttämiseksi Työssäoppimisen ohjaukseen uusia käytäntöjä (esimerkiksi kansallinen tietopankki työssäoppimispaikoista, oppilaitosten välisen ohjausyhteistyön lisääminen
Työelämän edustajien näkemyksiä: Opettajien tulisi näkyä enemmän työelämäjaksoilla ohjaajien tukena, tavoitteiden tulkkeina, arvioinnin tukena. (HUOM! Vastaajien pieni määrä) Työssäoppimisjaksoille tulevien opiskelijoiden ammatilliset tiedot ja taidot sekä työelämän pelisääntöjen tuntemus ovat hyviä
Tuloksia ja johtopäätöksiä Marja-Helena Salmio 31
Opiskelijoiden, työelämän edustajien, opettajien ja koulutuksen järjestäjien näkemykset riittävyydestä poikkesivat toisistaan Opettajien käsitys oli kriittisin: suurimmat puutteet ovat työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen ja opiskelijoiden henkilökohtaiseen ohjaukseen osoitetuissa resursseissa Koulutuksen järjestäjien näkemys opetukseen ja ohjaukseen osoitettujen resurssien riittävyydestä oli positiivisin
Keskeiset johtopäätökset Opiskelijoiden saaman opetuksen ja ohjauksen määrissä näyttää olevan eroja eri koulutuksen järjestäjillä. Opetukseen ja ohjaukseen suunnattujen resurssien määristä ei nykyisillä seurantajärjestelmillä saada yksiselitteistä tietoa. Jotta opiskelijan oikeus saada tarvitsemaansa opetusta ja ohjausta toteutuu, koulutuksen järjestäjillä on ratkaiseva rooli ja suuri vastuu. Marja-Helena Salmio 33
Opiskelijat, joilla on erilaisia tarpeita (erityisopiskelijat, nopeat etenijät, jne) eivät välttämättä saa riittävästi tarpeidensa mukaista opetusta ja ohjausta. Koulutuksen järjestäjien mahdollisuudet opetuksen ja ohjauksen järjestämiseen, tutkintojen tavoitteet suhteessa opetukseen ja ohjaukseen varattuihin opetustunteihin, opettajien taidot ja opiskelijoiden opiskeluvalmiudet eivät kaikin osin kohtaa. Edellä mainittujen tekijöiden koettiin usein olevan opetuksen ja ohjauksen riittämättömyyden syinä. Erilaisten oppimisympäristöjen ja opetusmenetelmien hyödyntäminen ja käyttöönotto edellyttävät tehostamista. Opettajien työnkuvan muutosta ei vielä ole riittävästi otettu huomioon opettajien työn suunnittelussa ja resurssien kohdentamisessa.
TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 1. Koulutuksen järjestäjän vastuuta, roolia ja suunnitelmallisuutta opetuksen ja ohjauksen sekä rahoituksen kohdentamisessa tulee korostaa. Tarvittaessa tulee harkita kansallisen tason seurannan lisäämistä. 2. Voimavarojen ohjaamisen yhtenäistämiseksi tulee laatia yhteiset kriteerit koulutuksen järjestäjien käyttöön. Kriteerit tulee laatia Opetushallituksen ja koulutuksen järjestäjien yhteistyönä. 3. Kansallista opetuksen ja ohjauksen seurantajärjestelmää sekä siihen liittyviä mittaristoja ja tilastointia tulee kehittää siten, että jatkossa voidaan nykyistä paremmin seurata opetuksen ja ohjauksen määrää ja riittävyyttä sekä tehdä tästä ammatillisen koulutuksen resursointia ja kehittämistä koskevia ja ohjaavia johtopäätöksiä.
4. Voimavaroja tulee kohdentaa työssäoppimisen ohjaukseen, ammattiosaamisen näyttöjen ja opiskelijoiden henkilökohtaiseen ohjaukseen siten, että jokaiselle opiskelijalle voidaan taata hänen tarpeitaan vastaava opetuksen ja ohjauksen määrä. 5. Erityisesti syrjäytymisvaarassa olevien nuorten osalta riittävän opetuksen ja ohjauksen määrä perusopetuksessa tulee varmistaa, koska aiemman kouluvaiheen riittävät tukitoimet vähentävät ylimääräisten ohjaus- ja tukiresurssien tarvetta toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa. Samasta syystä ammattistartti-kokeilu tulee vakinaistaa ja erilaisten nivelvaihekoulutusten ja tukitoimien kehittämiseen tulee edelleen panostaa.
6. Uusien oppimisympäristöjen, opetusmenetelmien ja joustavien koulutusväylien sekä yhteistyöverkostojen hyödyntämistä tulee edelleen edistää esimerkiksi erilaisilla kehittämishankkeilla. 7. Ammatillisen koulutuksen kehittämiseen tulee varata riittävästi resursseja, vaikka esimerkiksi ESR:n ja muiden EU-ohjelmien kautta Suomeen ohjautuvat määrärahat vähenevätkin tulevaisuudessa todennäköisesti tuntuvasti. 8. Ammattiosaamisen näyttöjen arvioinnin yhtenäistäminen edellyttää kaikilla koulutusaloilla panostamista opettajien ja erityisesti työpaikkaohjaajien koulutukseen siten, että tutkintojen tavoitteet, kriteeripohjainen arviointi ja osaamistasovaatimukset sisäistetään. 9. Opettajien täydennyskoulutuksen riittävä rahoitus tulee varmistaa joko osana järjestäjäkohtaista yksikköhintarahoitusta tai ohjeistamalla koulutuksen järjestäjiä kohdentamaan rahoitusta henkilöstön täydennyskoulutukseen (erityisesti ohjausmenetelmien ja välineiden käyttöön). Myös opettajien työelämäjaksojen toteutuminen tulee varmistaa.
10. Ammatillisen opettajankoulutuksen sisältöjä ja opetus- ja ohjausmenetelmiä tulee kehittää yhteistyössä ammatillisten oppilaitosten kanssa. 11. Ammatillisen koulutuksen koko kentän hallitseminen tulee huomioida osana peruskoulun opinto-ohjaajien koulutusta nykyistä paremmin. 12. Ammatillisten opettajien kelpoisuusehtojen ajantasaisuus ja tarkoituksenmukaisuus tulee tarkistaa huomioiden niin koulutusjärjestelmää koskevat haasteet kuin työelämän tarpeetkin. 13. Ammatillisten opettajien palkkausjärjestelmää tulee tarvittavilta osin muuttaa ottaen huomioon opettajan työhön liittyvässä toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset.