Uudenkaupungin makeanvedenaltaan nykytila ja. käyttö tarvittavat toimet tilan ylläpitämiseksi ja. parantamiseksi

Samankaltaiset tiedostot
Lapinlahden Savonjärvi

Vesienhoidon keskeiset kysymykset työohjelma ja aikataulu Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue

Kumpulanpuron valuma-alueen hulevesiselvitys ja - suunnitelma

Kuva: Jukka Nurmien, Abyss Art Oy YHTEINEN ITÄMEREMME. Miina Mäki John Nurmisen Säätiö Puhdas Itämeri -hanke


Säkylän Pyhäjärven kosteikkotyön tuloksia - esimerkkejä

Sirppujoki-hanke & Suosituksia alueen happamuuden torjuntaan

RYMÄTTYLÄN NUIKONLAHDEN PASKAJÄRVEN KOSTEKKOSUUNNITELMA

Miten happamat sulfaattimaat näkyvät Sirppujoen veden laadussa

Panumajärven ja -ojan kunnostushanke Panumajärvi ry

Turvetuotannon vesistökuormitus

Kauhavanjoen ja sen ympäristön kehittäminen ja kunnostaminen -esiselvityshanke. Ulla Eriksson

Maatalouden vesiensuojeluhankkeet. Hiidenveden kunnostus hanke. Sanna Helttunen hankekoordinaattori Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry

1) Tulvavahinkojen väheneminen Vaikutus merkittävillä tulvariskialueilla

Metsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset

Metsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset

Selkämeren taustakuormituksen mallintaminen VELHOn pilottihankkeena

HYDRO-POHJANMAA

Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela

Biohiilen mahdollisuudet peltovesien käsittelyssä

Nurmesjärven tila, kunnostus ja hoito

Kokemuksia kemikaalikunnostuksista Lahden seudun järvillä. Ismo Malin Vesiensuojelupäällikkö Lahden ympäristöpalvelut

Turun kaupunki Paimionjoen säännöstelijänä Irina Nordman/Liisa Piirtola /

Kunnostusojituksen vesistökuormitus ja -vaikutukset. Samuli Joensuu Jyväskylä

Vesijärven jäänalaisen lämpötilan ja happipitoisuuden muuttuminen hapetussekoituksen seurauksena

MIKKELI RISKIPERUSTAINEN MAAPERÄN KUNNOSTUS

Lestijärven tila (-arvio)

Jäälinjärvi-seminaari klo 9.00

Veluke-tilanne ja tietojen jakaminen ELY-keskuksiin

Littoistenjärven kirkastaminen ja Loppijärvi

Kalasto muuttuu ja lämpötila nousee Pyhäjärven ekosysteemi muutoksessa

Salaojamenetelmien vertailu MTT Ruukki Rahkasuo syyskuu 2009

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 16/ (7) Ympäristölautakunta Ypst/

Tuumasta toimenpideohjelmaan Mistä merenhoidon suunnittelussa oikein on kysymys?

/ Miina Mäki

EURAJOEN YLÄOSAN TULVASUOJELU. Varsinais-Suomen ELY-keskus.

Säätökastelu ja säätösalaojitus happaman vesikuorman ehkäisijöinä: tuloksia MTT Ruukista Raija Suomela MTT Ruukki

KYRÖNJOEN VESISTÖALUEEN MONITAVOITEARVIOINNIN TYÖPAJA II

Ympäristömegatrendit osaksi yritysten arvoketjua

METROPOLI JA VESI toimitusjohtaja Raimo Inkinen

Pielisen säännöstelyselvitykset. Yhteenveto keskeisimmistä tuloksista Neuvottelu

Tutkimukseen pohjautuvaa tietoisuutta ja tekoja maataloudessa:

Särkijärven kalastuskunnan tehokkaat kalavesien hoitotyöt. Särkijärven kalastuskunta Pirjo Särkiaho

Mitä hulevesi on? - hulevesien vaikutus pinta- ja pohjavesiin. Limnologi Eeva Nuotio Espoon ympäristökeskus

LAPUANJOEN VESISTÖALUEEN MONITAVOITEARVIOINNIN TYÖPAJA II

HULEVESIEN HALLINTA KUOPIOSSA

Vesien virkistyskäyttö ja vedenlaatu

Muuttuvan ilmaston vaikutukset vesistöihin

Putket upoksissa, haittaako se? Sopeutumisen haasteet pääkaupunkiseudun vesihuollolle

KERTARAPORTTI

Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007

Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry

Harjoitus 3: Hydrauliikka + veden laatu

Kevättömän ja Pöljänjärven säännöstely tavoitteena alivedenkorkeuden nostaminen

KERTARAPORTTI

Liuenneen orgaanisen hiilen huuhtoutuminen ja kulkeutuminen - bayesilainen arviointi HENVI SCIENCE DAYS

LIDL:N ASEMAKAAVAN MUUTOS TULVARISKISELVITYS

Kunnostuskohteiden valinta. Esimerkkejä kunnostuskohteista. Kunnostusajankohdan valinta

KERTARAPORTTI

Uudenkaupungin makeavesialtaan säännöstelyn muuttaminen, Uusikaupunki. Uudenkaupungin kaupunki, Uudenkaupungin Vesi -liikelaitos

Direktiivejä, toimenpideohjelmia ja teemavuosia mutta mistä otetaan puuttuvat tonnit?

CW Solutions Oy (7) VALTIONEUVOSTON VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN

Kokemäenjoen vesistöalue v mihin tutkimuksella tulisi hakea ratkaisuja? Lauri Arvola Helsingin yliopisto Lammin biologinen asema

Tuotantopanosten valmistus ja käyttö osana ympäristövastuuta. Viestintäpäällikkö Seija Luomanperä, Yara Suomi Oy

Valuma-alueen merkitys vesiensuojelussa

Talousveden laatu ja pohjaveden käsittely

KERTARAPORTTI

Vesihuollon häiriötilanne ja siihen varautuminen

ja Sirppujoen vedenlaadun riskitekijät Uudenkaupungin makeavesialtaan sekä toimenpidesuositukset riskien minimoimiseksi

Pohjavesien toimenpide-ehdotukset toiselle vesienhoitokaudelle

JOENSUUN VESI -LIIKELAITOKSEN TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA

MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2012

Jatkuvatoiminen ravinnekuormituksen seurantaverkosto Kirmanjärven valumaalueella

SATAKUNNAN VESISTÖT. Yleistä

Vesistöjen kunnostus keinot, tulokset ja rahoitus. Järven rehevyyteen vaikuttavat asiat. Luontainen tila. Rehev öityminen. Rehev öityminen menetelmät

Merenhoito ja toimenpideohjelma meriympäristön hyvän tilan saavuttamiseksi

Pyhäjärven ja Näsijärven säännöstelylupien sopeuttaminen ilmastonmuutokseen

TERVETULOA MR PIPE SERVICE FINLAND OY 1

Ravinnekuormitus arviointi ja alustavat tulokset

Jouhenjoen valuma-alueen ja Kerimäen Kirkkorannan vesiensuojelun yleissuunnitelma

Turvepaksuuden ja ojituksen merkitys happamuuskuormituksen muodostumisessa (Sulfa II)

VESISTÖJEN TILA JA KUNNOSTUS KOULUTUSILTA. Maa- ja metsätalouden vesiensuojelutoimet

Iisalmen alueen luontaisen rehevyyden mallintaminen kohdennetulla piileväsiirtofunktiolla. Tammelin, M. & Kauppila, T. Mallinnusseminaari 1.4.

Kauvatsanjoen reitin vesitaloudellinen kehittäminen Asukastilaisuuden yhteenveto

Inarijärven tilan kehittyminen vuosina

KERTARAPORTTI

KERTARAPORTTI

Asia: Pohjavesitutkimukset Forssan seudun varavesilähteen löytämiseksi hankkeen yleisötilaisuus

Mitä verkkokoekalastus, kaikuluotaus ja populaatioanalyysi kertovat tehohoitokalastuksen vaikutuksesta Tuusulanjärven kalastoon ?

Terveydensuojeluohjelma terveydensuojelu kaikissa politiikoissa

LITTOISTENJÄRVI KHA liite 153/2017 Katsaus järven tilaan Kesä 2017

SVEITSIN-HÄRKÄVEHMAAN ALUEEN KAAVOITUS

Vesi asema- ja rantaasemakaavassa

30% Laivaliikenne Suomenlahdella kasvaa edelleen

Karjalan kylien sanitaation kehittäminen Maastotöiden tuloksia Projektikoordinaattori Susanna Pakula 25.2.

Rehevöityneen järven kunnostamisen haasteet

Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys

Ilmastonmuutoksen vaikutukset ja sopeutumistarpeet vesihuollossa

Turvemaiden ojituksen vaikutus vesistöihin

Alustavia tuloksia salaoja-alueelta Ruukista Raija Suomela, MTT Ruukki

Transkriptio:

Uudenkaupungin makeanvedenaltaan nykytila ja käyttö tarvittavat toimet tilan ylläpitämiseksi ja parantamiseksi Kyösti Hallikainen 25.3.2014

2

Uudenkaupungin makean veden allas, perustietoa - rakennettu merestä patoamalla, valmistui v.1965 - altaaseen laskee Sirppujoki jonka valuma-alue on noin 430 km2, altaan koko valuma-alue on 500 km2 - pinta-ala noin 37 km2 - keskisyvyys 4,4 m - suurin syvyys noin 24 m 3

Uudenkaupungin Vesi - Uudenkaupungin kaupungin liikelaitos - hoitaa Uudenkaupungin vesihuoltoa: - raakaveden hankinta, talousveden valmistus, jäteveden keräily - myy raakavettä myös sellaisenaan teollisuuden tarpeisiin - altaaseen liittyvät oikeudelliset asiat : alkaen Länsi-Suomen vesioikeus v.1974, tällä hetkellä voimassa olevia päätöksiä yhteensä 27 kpl - vedenottolupa 65 000 m3/d, Uudenkaupungin Vesi pumppaa altaasta keskimäärin noin 7400 m3/d 4

Makean veden allas - historiaa - Altaan rakentaminen aiheutti sen ekosysteemissä voimakkaita ja nopeita ennalta arvaamattomia muutoksia - Sirppujoesta tulleiden happamien valumien seurauksena ph laski 1970 luvulla alle 5:n - kalakannat heikkenivät, rentovihvilä ja järviruoko levisivät laajoille alueille - 1980 luvulla ja sen jälkeen altaan tila on vähitellen normalisoitunut - nykyään altaan kasvistolla, kalastolla ja veden laadulla arvioituna on paljon niukkatuottoisen järven piirteitä 5

Altaan veden laadun riskitekijät - Valuma-alueen happamat sulfiittimaat. Sirppujoen tai sen ympäristön olosuhteiden muutokset saattavat aiheuttaa happamien valumaveisen päätymisen Sirppujokeen ja edelleen makean veden altaaseen. - Sirppujoen valuma-alueen ravinnekuormituksen vaikutus:kuormitusarvio 490 t typpeä ja 5 tonnia fosforia - Altaan pinnan lasku: muuttaa kasvien elinolosuhteita, vähentää virkistyskäyttömahdollisuuksia ja heikentää raakaveden käyttömahdollisuuksia - Meriveden pääsy altaaseen kloridipitoisuuden nousu - Yllättävästä onnettomuudesta johtuva öljy- tai kemikaalipäästö 6

Toimenpiteet riskien minimoimiseksi - ph - Valuma-alueen maankäyttöön tulisi kiinnittää huomiota, erityisesti pohjaveden pintaa alentavista toimenpiteistä tulisi pidättäytyä kokonaan luokan 1 ja 2 sulfiittimailla. - Ojitukset tulisi toteuttaa siten, että pohjaveden pinta ei laskisi merkittävästi - Valkojärvestä pumpattavan veden vaikutus ph:n tulisi selvittää ja tarvittaessa sen aiheuttama happamoituminen tulisi estää 7

Toimenpiteet riskien minimoimiseksi - ravinnekuormitus - Varmistettava että valuma-alueen pelloilta Sirppujokeen päätyvä ravinnekuormitus minimoidaan. Esim. selvitettävä Sirppujoen rantojen suojakaistojen riittävyys - Altaan ja Sirppujoen rantojen asumajätevesien altaaseen pääsyn estäminen 8

Toimenpiteet riskien minimoimiseksi altaan vedenpinnan taso ja kloridipitoisuuden nousu - säännöstelyyn liittyy ongelma ja lupaehtoa on käytännössä mahdoton noudattaa. Vedenpinta on yleensä noin 20 cm lupaehtojen ylärajan yläpuolella Veden pinnan lasku lupaehtojen mukaiselle tasolle johtaisi: - raakaveden laadun heikkenemiseen - Kohonneeseen kloridipitoisuuden nousun riskitasoon - rehevöitymisen lisääntymiseen - Virkistyskäytölle aiheutuviin haittoihin Mahdollisia toimenpiteitä: - pyritään ennakoimaan tulvatilanteet, lupaehtojen muutos 9

Toimenpiteet riskien minimoimiseksi kemikaali- tai öljyonnettomuus - valvotaan valuma-alueella harjoitettavan toiminnan kemikaalien käyttöä ja kemikaaliturvallisuutta - Sirppujoen maantiesiltojen turvallisuuden varmistaminen 10