31.5.2006 IKÄÄNTYNEIDEN PALKANSAAJIEN TYÖSSÄ JATKAMINEN VUODEN 2005 ELÄKEUUDISTUKSEN JÄLKEEN JA TYÖELÄKEJÄRJESTELMÄÄ KOSKEVAT ASENTEET TAULUKKORAPORTTI KYSELYTUTKIMUKSEN TULOKSISTA VTM JANNE PELKONEN TYÖELÄKEVAKUUTTAJAT TELA RAPORTTI
2 Sisällys: Johdanto 1. Aineisto ja taustatiedot 2. Tulokset 2.1 Eläkkeelle siirtymiseen ja työssä jatkamiseen vaikuttavat tekijät 2.1.1 Sosiodemografiset tekijät ja henkilöön liittyvät tekijät 2.1.2 Taloudelliset tekijät 2.1.3 Itsearvioidut tekijät 2.1.4 Työelämäntekijät ja työnantajan tuki 2.2 Työssä jatkaneiden eläkeaikeet 2.3 Joustava eläkeikä ja eläkeuudistus 2.3.1 Oman eläkeiän valinnanmahdollisuus 2.3.2 Uudistuksen merkitys työssä jatkamiselle 2.3.3 Kannustinkarttuma 2.3.4 Eläkeuudistukseen liittyvä eläketietous 2.4 Työeläkejärjestelmään liittyvä tulevaisuudenusko 2.5 Suhtautuminen eläkkeelle siirtymisen myöhentämiseen ja eläke-etuuksien mahdollisiin leikkauksiin 3. Yhteenveto Lähteet
3 Johdanto Vuoden 2005 alusta voimaan astuneen työeläkeuudistuksen suurin muutos oli mahdollisuus siirtyä vanhuuseläkkeelle joustavasti ikävälillä 62 68. Työssä jatkamista 63 vuoden jälkeen palkitaan nyt myös taloudellisin kannustimin. Eläkeuudistuksen keskeisenä tavoitteena on myöhentää keskimääräistä eläkkeelle siirtymisikää nykyisestä 59 ikävuodesta noin 2 3 vuotta ja alentaa työeläkevakuutusmaksujen korotuspaineita pitkällä aikavälillä. Eläketurvakeskuksen tilastojen mukaan eläkeuudistuksen antamaa mahdollisuutta siirtyä vanhuuseläkkeelle 63 ikävuoden iässä oli vuonna 2005 käytetty ennakkoarvioihin verrattuna varsin maltillisesti. Joustavan eläkeiän valinnan edessä olleista ikääntyneistä 63-64-vuotiaista (45 000) vain noin neljännes (11 000) oli käyttänyt vuonna 2005 eläkeuudistuksen antamaa mahdollisuutta siirtyä varsinaiselle vanhuuseläkkeelle. (Eläketurvakeskus 2006/1.) Tämän Työeläkevakuuttajat TELAn kyselytutkimuksen yhtenä tavoitteena on kartoittaa vuosina 1940-42 syntyneiden pitkään työelämässä mukana olleiden yksityisen ja julkisen sektorin palkansaajien työssä jatkamista ja eläkkeelle siirtymistä eläkeuudistuksen voimaantulon jälkeen. Tutkimuskyselyn aineiston on kerännyt TNS Gallup tammi-helmikuussa 2006. Tarkoituksena on selvittää myös eläkkeelle siirtymiseen ja työssä jatkamiseen vaikuttavia tekijöitä. Eläkkeelle siirtymisen prosessia tarkastellaan laajaalaisesti yksilöön sekä työelämään liittyvät tekijät huomioon ottaen. Tutkimuksen tehtävänä on tuottaa informaatiota eläkeuudistuksen vaikutusten arviointiin. Toisen tutkimusteeman muodostavat ikääntyneiden eläkeuudistusta sekä työeläkejärjestelmää koskevat asenteet. Vastaajilta on kysytty heidän mielipiteitään mm. omista todellisista eläkeiän valinnanmahdollisuuksista sekä työeläkejärjestelmän rahoituksen kestävyydestä nyt ja tulevaisuudessa. Tämän lisäksi on selvitetty myös kohderyhmään kuuluvien eläkeuudistusta koskevia tiedonlähteitä. TELAn kolmen vuoden välein TNS-Gallupilla teettämissä eläkeasenneselvityksissä on aiemmin tutkittu vastaavia eläkejärjestelmään kohdistuvia asenteita kuin nyt. Yksityisen sektorin palkansaajien työssä jatkamista koskevia asenteita on tutkittu aiemmin Eläketurvakeskuksen ja Työeläkevakuuttajat TELAn Joustava eläkeikä -projektissa (Tuominen ja Pelkonen 2004, Pelkonen 2005) sekä Työeläkevakuuttajat TELAn Joustava eläkeikä -jatkotutkimuksessa (Pelkonen 2005). Niin ikään kunta-alan työntekijöiden työssä jatkamista on tutkittu ennen eläkeuudistuksen voimaantuloa (ks. Forma ja Väänänen 2003, Forma, Tuominen ja Väänänen-Tomppo 2004). Näiden tutkimusten lisäksi Eläketurvakeskuksessa on kartoitettu työnantajien (ks.tuominen, Takala, ja Tuominen 2004) sekä yrittäjien (Hyrkkänen 2006) suhtautumista joustavaan eläkeikään.
4 1. Aineisto ja taustatiedot Tutkimuksessa käytetty kyselyaineisto kerättiin postikyselynä vuoden 2006 tammi- ja helmikuussa. Kyselyn suoritti TNS Gallup Oy. Kyselyn kohteena olivat vuosina 1940 1942 syntyneet yksityisen ja julkisen sektorin palkansaajat. Kohderyhmään kuuluvat olivat Eläketurvakeskuksen rekisteritietojen mukaan vielä työelämässä mukana vuoden 2004 lopussa (31.12.2004). 1940-41 syntyneillä ikäluokilla oli mahdollisuus käyttää uusia joustavia eläkeikärajoja heti vuoden 2005 alusta lähtien ja siirtyä halutessaan varsinaiselle vanhuuseläkkeelle. Vuonna 1942 syntyneet puolestaan pystyivät siirtymään heti vuoden alusta alkaen varhennetulle vanhuuseläkkeelle 62-vuotiaana tai myöhemmin varsinaiselle vanhuuseläkkeelle täytettyään 63 vuotta. Tutkimuksen perusjoukkoon kuului vuoden 2004 lopussa hieman yli 21000 työntekijää, joista suurin osa (65%) oli työssä yksityisellä sektorilla. Julkisella sektorilla kunta-alalla työskenteli noin viidennes (22%) ja valtiolla noin kymmenes (13%) työntekijöistä. Kaiken kaikkiaan työmarkkinoilta oli vuoden 2004 loppuun mennessä poistunut suurin osa 1940 42 syntyneistä ikäluokista, kun vain noin kymmenesosa heistä oli enää tuolloin työelämässä mukana. Tutkimuksen kohderyhmä on valikoitunut niin, että siinä ovat mukana enää kaikkein työkykyisimmät sekä vähän fyysisesti kuormittavaa työtä tekevät ikääntyneet palkansaajat. Otanta tehtiin Eläketurvakeskuksessa ositettuna satunnaisotantana. Ositteet kiintiöitiin niin, että peruspopulaation pienimmistä ositteiden mukaisista ryhmistä saatiin riittävän suuret otokset keskeisten taustatekijöiden, sukupuolen, iän, yksityisen sektorin eläkelakien ja asuinalueen mukaan. Käytetty otantatekniikka edellyttää myös painokertoimien huomioimista analyyseissä, jotta tutkimustulokset olisivat yleistettävissä perusjoukkoon. Otokseen kuuluu yhteensä 3000 henkilöä, joista 2000 oli yksityiseltä sektorilta (TEL, LEL, TAEL, MEL) ja 1000 henkilöä julkiselta sektorilta (500 VEL, 500 KVTEL). Vastaajat suhtautuivat mielenkiinnolla tutkimuskyselyyn ja sen teemoihin. Postikyselyyn vastasi tasan 60 prosenttia otokseen kuuluneista. Vastausprosenttia voidaan pitää vastaaviin kyselyihin verrattuna varsin korkeana ja hyvänä lähtökohtana tilastolliselle analyysille. Tosin aiemmissa Työeläkevakuuttajat TELAn ja Eläketurvakeskuksen Joustava eläkeikä -projektin kyselytutkimuksissa vastausprosentit olivat hieman korkeampia. Yksityisen ja julkisen sektorin otokseen kuuluvien vastausprosenteissa ei ollut merkittäviä eroja. Taulukossa 1 on kuvattu tarkemmin aineistoa yleisten sosiodemografisten tekijöiden mukaan. Kokonaisuudessaan vastauksia kertyi yksityisellä sektorilla yhteensä 1195 kpl ja julkisella sektorilla 598 kpl (kunnat 280 kpl, valtio 318 kpl). Tutkimuksen tilastollisissa tarkasteluissa yksityistä ja julkista sektoria tarkastellaan eläkkeelle siirtymiseen ja työssä jatkamiseen liittyvissä kysymyksissä erillään.
5 Julkisella sektorilla naisten osuus ikääntyneistä työntekijöistä on suurempi kuin yksityisellä. Erityisesti kunta-alalla kohderyhmään kuuluvista on 70 prosenttia naisia. Kunta-alalla pitkään työssä jatkaneiden ammattijakaumassa painottuvat erityisesti terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut. Mitä nuoremmasta ikäluokasta on kysymys, sitä suurempia ovat myös osuudet kohderyhmässä. Perusasteen jälkeisen tutkinnon suorittaneita on noin 70 prosenttia. Korkea-asteen suorittaneita on kaiken kaikkiaan joukossa noin viidennes, mutta valtiolla heitä on jopa 57 prosenttia ikääntyneistä palkansaajista. Lähes kolme neljästä vastaajista on naimisissa tai avoliitossa. Suurin osa pitkään työssä jatkaneista on Etelä- ja Länsi-Suomen alueelta (85 %) ja vain 15 prosenttia Itä- ja Pohjois-Suomesta. TAULUKKO 1. Tutkimuskohteena olevien 1940 42 syntyneiden yksityisen ja julkisen sektorin palkansaajien sosiodemografiset perustiedot painotettujen prosenttiosuuksien sekä vastauslukumäärien mukaan. Työeläkevakuuttajat TELAn kyselytutkimuksen aineisto vuonna 2006. Kaikki Yksityinen Julkinen Kunnat Valtio P. % Lkm. P. % Lkm. P. % Lkm. P. % Lkm. Sukupuoli Mies 51 858 60 576 30 124 45 158 Nainen 49 935 40 619 70 156 55 160 Yhteensä 100 1793 100 1195 100 280 100 318 Syntymävuosi 1940 16 554 21 382 5 80 10 92 1941 41 600 41 400 42 92 39 108 1942 43 639 38 413 53 108 51 118 Yhteensä 100 1793 100 1195 100 280 100 318 Koulutus Perusaste 29 541 33 429 26 76 12 36 Keskiaste 48 812 50 583 50 136 31 93 Korkea-aste 23 440 17 183 24 68 57 189 Yhteensä 100 1793 100 1195 100 280 100 318 Siviilisääty Naimaton 6 105 6 65 5 15 8 25 Naimisissa tai avoliitossa 74 1288 76 865 70 199 71 224 Asumuserossa 13 tai eronnut 233 12 151 15 38 14 44 Leski 7 132 6 88 10 21 7 23 Yhteensä 100 1758 100 1169 100 273 100 316 Lääni Etelä-Suomi 50 720 52 487 41 106 56 127 Länsi-Suomi 34 712 34 469 39 115 27 128 Itä-Suomi 8 182 7 121 9 30 7 31 Pohjois-Suomi 8 177 7 116 11 29 10 32 Yhteensä 100 1791 100 1193 100 280 100 318
6 Ikääntyneiden työtekijöiden terveys Ikääntyneet yksityisen ja julkisen sektorin 1940-42 syntyneet työntekijät arvioivat terveytensä erittäin hyväksi. Vastaajista jopa 96 prosentin mielestä heidän terveytensä on hyvä tai ainakin melko hyvä. Huonoksi terveytensä arvioivia ei joukossa ollut yllättäen lainkaan. Toisaalta on otettava huomioon, että kohderyhmä on voimakkaasti valikoitunut, sillä raskasta ja kuormittavaa fyysistä työtä tekevät ovat siirtyneet jo aiemmin pois työelämästä. Hyväksi koettua terveydentilaa tukee myös se, että sairaslomapäiviä ei viimeisen vuoden aikana ole ollut lainkaan lähes 60 prosentilla vastaajista ja yli viikon mittaistakin sairaslomaa vain 13 prosentilla. 100 80 60 40 20 0 Hyvä Melko hyvä Keskitasoa Melko huono Huono Yksityinen Kunnat Valtio Kaikki KUVIO 1. Yksityisen ja julkisen sektorin palkansaajien itse arvioitu terveys, % 100 80 60 40 20 0 Ei lainkaan Alle viikon Viikon tai enemmän Yksityinen Kunnat Valtio Kaikki Eos KUVIO 2. Yksityisen ja julkisen sektorin palkansaajien sairauslomapäivät viimeisen 12 kuukauden aikana, %
7 2. Tulokset Tutkimuksen kohderyhmään kuuluvat 1940-42 syntyneet yksityisen ja julkisen sektorin palkansaajat, jotka olivat vielä olleet vuoden 2004 lopussa mukana työelämässä. Seuraavissa luvuissa esitellään tuloksia siitä, miten kohderyhmässä siirryttiin eläkkeelle ja jatkettiin työssä ensimmäisenä eläkeuudistuksen voimaantulovuonna. Tilastollisissa tarkasteluissa yksityiseltä ja julkiselta sektorilta saatuja tuloksia tarkastellaan aina erillään ja joissain tapauksissa julkinen sektori on jaettu vielä kuntien ja valtion työntekijöihin, kun tämä vain on vastauslukumäärien puolesta mahdollista. Eläkkeelle siirtymisen prosessia tarkastellaan laaja-alaisesti yksilöön sekä myös työelämään liittyvät tekijät huomioon ottaen. Tutkimuksessa kartoitetaan myös, mistä ikääntyneet työntekijät ovat saaneet tietoa eläkeuudistuksesta. Näihin myös aiemmissa joustava eläkeikä -tutkimuksissa käsiteltyihin aihealueisiin on uutena teemana otettu mukaan työeläkejärjestelmää koskeva asenneselvitys. Ikääntyneet työntekijät saivat arvioida mm. järjestelmän rahoituksen kestävyyttä nyt ja tulevaisuudessa sekä eläkeuudistukseen sisältyneiden tavoitteiden mielekkyyttä omasta näkökulmastaan. Taulukossa 1 on kuvattu aineiston jakautumista vuoden 2005 eläkeuudistuksen voimaantulon jälkeen tapahtuneiden työmarkkinamuutosten mukaan. Kaiken kaikkiaan hieman yli vuoden uudistuksen jälkeen kokoaikatyössä jatkaneita oli julkisen ja yksityisen sektorin palkansaajista noin kolmannes. Valtiolla (36%) ja yksityisellä sektorilla (32%) jatkettiin kokoaikatyössä hieman useammin kuin kunta-alalla (26%). Vanhuuseläkkeelle oli siirtynyt noin puolet vastaajista ja osa-aikaeläkkeelle noin joka kymmenes. Loput olivat jatkaneet työssä vielä eläkkeelle siirtymisensä jälkeen sekä siirtyneet muuten kokonaan tai väliaikaisesti pois työmarkkinoilta. TAULUKKO 1. Vuoden 2005 jälkeen eläkkeelle siirtyneet ja työssä jatkaneet 1940 42 syntyneet työmarkkinasektoreittain. Kaikki Yksityinen Kunnat Valtio Työssä Kokoaikatyössä 31 32 26 36 Osa-aikatyössä 2 3 2 1 Työssä ja eläkkeellä Osa-aikaeläkkeellä 9 8 11 12 Muulla eläkkeellä ja työssä 3 4 2 - Vanhuuseläkkeellä 49 47 56 46 Muut Työmarkkinoilta poistuneet sekä työttömät jne. 6 6 3 5 Yhteensä 100 100 100 100 Lkm. 1793 1195 280 318
8 1940-42 syntyneistä kaikki eivät olleet suinkaan siirtyneet varsinaiselle vanhuuseläkkeelle, vaikka heillä siihen olikin mahdollisuus uuden joustavan eläkeiän tultua voimaan. Eläkeuudistus tuli voimaan yksityisellä ja julkisella sektorilla suurin piirtein saman kaltaisena. Kuitenkin julkisella sektorilla siirtymäaika vanhasta ammatillisesta eläkejärjestelmästä uuteen joustavaan eläkeikään on voimassa vielä varsin pitkään. Vaikka vanhuuseläkkeelle on voinut vuoden 2005 jälkeen siirtyä 63-68 ikävuoden välillä, niin useissa ammateissa eläkeikä on ollut jo aiemmin esim. kunta-alalla alle 63 ikävuotta. Uudistuksen vaikutukset eivät siis ole samanlaisia yksityisellä ja julkisella sektorilla. Ikä on yksi tärkeimmistä eläkkeelle siirtymiseen ja työssä jatkamiseen vaikuttavista tekijöistä. Vuosina 1940 ja 1941 syntyneet pystyivät jäämään heti vuoden 2005 alusta vanhuuseläkkeelle, kun 1942 syntyneillä puolestaan oli mahdollisuus siirtyä varhennetulle vanhuuseläkkeelle heti vuoden 2005 alusta 62-vuotiaaana tai varsinaiselle vanhuuseläkkeelle täytettyään 63 vuotta. Taulukossa 2 on kuvattu ikääntyneiden toimintaa vuoden 2005 jälkeen eri työmarkkinasektoreilla. Työelämässä jatkaminen on sitä yleisempää, mitä nuoremmasta ikäluokasta on kyse. Vanhimmista 1940 syntyneistä 15 prosenttia jatkaa työssä, kun vastaavasti 1942 syntyneistä 40 prosenttia on edelleen työelämässä mukana. Yksityisellä sektorilla ja kunta-alalla erot iän mukaan ovat samankaltaisia, mutta valtiolla 1940 syntyneistä jopa 41 prosenttia jatkaa uudistuksen jälkeen vielä työssä. Näyttäisi siltä, että valtiolla myös vanhimmassa ikäluokassa löytyy työssä jatkajia. TAULUKKO 2. Eläkeuudistuksen jälkeen eläkkeelle siirtyneet ja työssä jatkaneet 1940 42 syntyneet työmarkkinasektorin mukaan. Työssä Työssä ja Vanhuus- Muut Yht. Lkm. eläkkeellä eläkkeellä KAIKKI 33 12 49 6 100 1793 Syntymävuosi 1940 15 8 77-100 554 1941 34 11 49 6 100 600 1942 40 16 38 6 100 639 YKSITYINEN 35 12 47 6 100 1195 Syntymävuosi 1940 12 8 80-100 382 1941 42 13 40 5 100 400 1942 40 14 37 9 100 413 KUNNAT 28 13 56 3 100 280 Syntymävuosi 1940 17 8 75-100 80 1941 17 6 72 5 100 92 1942 36 20 41 3 100 108 VALTIO 37 12 46 5 100 318 Syntymävuosi 1940 41 5 52 2 100 92 1941 28 11 59 2 100 108 1942 44 16 46 4 100 118
9 Eläkkeelle siirtyneet Tutkimuksen kohteena olleet 1940-42 syntyneet olivat voineet siirtyä heti vuoden 2005 alusta alkaen eläkkeelle aina tutkimuskyselyn suorittamiseen saakka, joka tehtiin aivan vuoden 2006 alussa. Vuosina 1940-41 syntyneillä oli mahdollisuus siirtyä varsinaiselle vanhuuseläkkeelle, kun taas 1942 syntyneet oli ensimmäinen ikäluokka, joka pystyi varhentamaan eläkkeelle siirtymistään 62-vuotiaana sekä siirtymään varsinaiselle vanhuuseläkkeelle 63-vuotiaana. Seuraavaksi tarkastellaan erikseen vuoden 2005 eläkeuudistuksen jälkeen vanhuuseläkkeelle siirtyneitä yksityisen (taulukko 3) ja julkisen sektorin (taulukko 4) palkansaajia sosiodemografisten tekijöiden mukaan. Eläkkeelle siirtymistä on tarkasteltu sen mukaan ovatko 1940-42 syntyneet jääneet eläkkeelle 62-, 63-, 64- vai 65-vuotiaana. 1940 syntyneistä vain muutama vastaaja oli ehtinyt jäädä vuoden 2006 alussa eläkkeelle 66- vuotiaana, joten heidät on jätetty tarkasteluista pois. Vuonna 1942 syntyneistä vain harvat käyttivät varhennusmahdollisuutta ja jäivät eläkkeelle 62-vuotiaana, jolloin työeläkkeeseen tehtiin ns. varhennusvähennys. Yksityisellä ja julkisella (valtio sekä kunnat) sektorilla vain 5 prosenttia käytti tätä mahdollisuutta. Eläkkeelle siirtyminen keskittyi tutkimuskohteena olleissa ikäluokissa pääasiassa 63-65 ikävuoden välille. Ikä oli ainoa tilastollisesti merkitsevä sosiodemografinen tekijä eläkkeelle siirtymistä tarkasteltaessa. Yksityisellä sektorilla 1940 syntyneistä eläkkeelle siirtyi 64-vuotiaana 17 prosenttia työntekijöistä, kun loput 83 prosenttia jäivät eläkkeelle 65-vuotiaana. Kaikki heistä olisivat voineet jäädä eläkkeelle heti vuoden 2005 alusta ennen kuin he täyttivät 65 ikävuotta. Vuonna 1941 syntyneistä jäi eläkkeelle 63-vuotiaana 46 prosenttia ja 64- vuotiaana 48 prosenttia työntekijöistä, kun taas 6 prosenttia jäi eläkkeelle 65-vuotiaana aivan vuoden 2006 alussa. Kaikki heistä olisivat voineet jäädä heti vuoden 2005 alusta vanhuuseläkkeelle. 62 vuoden iässä eläkkeelle siirtyneitä varhentajia puolestaan oli 1942 syntyneistä vain 5 prosenttia. Suurin osa heistä (94%) jäi eläkkeelle 63 vuoden iässä uuden vanhuuseläkkeen alaikärajan kohdalla. Vain prosentti jatkoi 64-vuotiaaksi asti. Julkisella sektorilla jäätiin yleisesti hieman aikaisemmin eläkkeelle kuin yksityisellä sektorilla. On otettava kuitenkin huomioon, että ammatilliset eläkeiät vaikuttavat vielä pitkään julkisella sektorilla. Kaikista julkisen sektorin työntekijöistä vain 7 prosenttia siirtyi 65 vuoden iässä eläkkeelle. Vuonna 1940 syntyneistä 26 prosenttia siirtyi 64-vuotiaana eläkkeelle ja loput 74 prosenttia 65-vuotiaana. Muissa ikäryhmissä ei siirrytty 65 vuoden iässä lainkaan eläkkeelle, vaan siirtyminen tapahtui jo tätä aikaisemmin. Iän lisäksi muita tilastollisesti merkitseviä tekijöitä ei löytynyt. Julkisella sektorilla kuitenkin naiset näyttäisivät jatkaneen hieman miehiä pidempään työssä.
10 TAULUKKO 3. 1940 42 syntyneiden yksityisen sektorin työntekijöiden siirtyminen varsinaiselle vanhuuseläkkeelle eläkeuudistuksen jälkeen sosiodemografisten ja muiden henkilöön liittyvien tekijöiden mukaan, % Yksityinen sektori Merkitsevyystaso (p.chi2) *<0,05 **<0,01 ***<0,001 62-v. 63-v. 64-v. 65-v. Yht. Lkm Kaikki 2 45 22 31 100 582 Ikä*** 1940 - - 17 83 100 289 1941-46 48 6 100 145 1942 5 94 1-100 148 Sukupuoli Mies 2 46 23 29 100 290 Nainen 2 44 21 34 100 292 Lääni Etelä-Suomi 2 41 26 31 100 231 Länsi-Suomi 2 45 20 33 100 237 Itä- ja Pohjois- Suomi - 58 17 25 100 74 Koulutus Perusaste - 42 24 34 100 217 Keskiaste 1 46 23 30 100 291 Korkea-aste 5 52 17 26 100 74 Keskimääräinen ansiotulo/kk työssä ollessa v.2005 Alle 1500 1 37 25 37 100 79 1500 1999-44 23 33 100 64 2000 2999 3 39 27 31 100 114 3000 4499 6 54 15 25 100 57 Yli 4500 2 51 10 37 100 49 Puoliso eläkkeellä Kyllä 1 44 22 33 100 304 Ei 3 51 23 23 100 96
11 TAULUKKO 4. 1940 42 syntyneiden julkisen sektorin (kunnat + valtio) työntekijöiden siirtyminen varsinaiselle vanhuuseläkkeelle eläkeuudistuksen jälkeen sosiodemografisten ja muiden henkilöön liittyvien tekijöiden mukaan, % Julkinen sektori Merkitsevyystaso (p.chi2) *<0,05 **<0,01 ***<0,001 62-v. 63-v. 64-v. 65-v. Yht. Lkm Kaikki 2 61 30 7 100 310 Ikä*** 1940 - - 26 74 100 103 1941-50 50-100 123 1942 6 89 5-100 84 Sukupuoli Mies 2 71 22 5 100 139 Nainen 2 56 35 7 100 171 Lääni Etelä-Suomi 3 55 35 7 100 119 Länsi-Suomi - 63 31 6 100 121 Itä- ja Pohjois- Suomi 3 72 19 6 100 70 Koulutus Perusaste - 58 34 8 100 71 Keskiaste 4 63 29 4 100 130 Korkea-aste 3 60 29 8 100 109 Keskimääräinen ansiotulo/kk työssä ollessa v.2005 Alle 1500-62 35 3 100 40 1500 1999-51 45 4 100 45 2000 2999 5 61 28 6 100 55 3000 4499-79 16 5 100 38 Yli 4500 10 39 46 5 100 27 Puoliso eläkkeellä Kyllä 2 65 28 5 100 140 Ei 6 59 25 10 100 51
12 Vuonna 1942 syntyneet olivat tutkimuksenkohteena olevista ikäluokista ensimmäinen ikäryhmä, jolla oli mahdollisuus käyttää vuoden 2005 alusta voimaan tullutta joustavaa eläkeikäjärjestelmää täysimääräisesti. He pystyivät mm. halutessaan aikaistamaan eläkkeelle siirtymistään 62-vuotiaana ennen kuin täyttivät 63 vuotta vuonna 2005. Ikäluokkaan kuuluvilla myös varsinaisen vanhuuseläkeiän alaikäraja aleni 65 vuodesta 63 ikävuoteen. Tämän lisäksi työssä jatkamista 63 ikävuoden jälkeen palkittiin korotetulla eläkekarttumalla. Taulukossa 5 on tarkasteltu vuonna 1942 syntyneiden eläkkeelle siirtymistä vuonna 2005 sen mukaan, ovatko eläkkeelle siirtyneet varhentaneet eläkkeelle siirtymistä 62-vuotiaana, siirtyneet eläkkeelle heti 63 ikävuotta täytettyään vai lykänneet eläkkeelle siirtymistään ja jatkaneet työssä vielä joitakin kuukausia. Työssä jatkamista tarkastellaan eläkkeelle siirtymiseen oikeuttavan iän täyttämiskuukauden ja ilmoitetun eläkkeelle siirtymiskuukauden välisenä erotuksena. Tarkastelussa on huomioitu ainoastaan vuonna 2005 tapahtunut eläkesiirtyminen, jolloin muutamat vuoden 2006 alussa eläkkeelle siirtyneet on karsittu pois tarkastelusta. Vuonna 2005 eläkkeelle siirtymisen aikaistajia on 1942 syntyneistä vain 7 prosenttia. Heti 63 vuoden iässä eläkkeelle siirtyneitä on suunnilleen saman verran (6%) koko ikäryhmän eläkkeelle siirtyneistä. Suurin osa (46%) vastanneista siirtyi 1-2 kuukauden sisällä eläkkeelle varsinaisen vanhuuseläkkeelle oikeuttavan iän täyttämisen jälkeen. Noin neljännes vastaajista (23%) puolestaan jatkoi 3-6 kuukautta ja hieman alle viidennes (18%) 7-11 kuukautta työssä. Vastaajista jopa 87 prosenttia ei siis jäänyt välittömästi ensimmäisen kuukauden aikana vanhuuseläkkeelle sen ollessa mahdollista. Vuonna 1942 syntyneet julkisen sektorin palkansaajat lykkäsivät eläkkeelle siirtymistä hieman pidempään kuin yksityisellä sektorilla. Yksityisellä sektorilla 23 prosenttia ja julkisella sektorilla jopa 65 prosenttia jatkoi työssä vuoden 2005 aikana ainakin yli 3 kuukautta 63 vuoden eläkeiän täyttämisen jälkeen. Sukupuolella ei ole kovinkaan suurta vaikutusta eläkkeelle siirtymisen lykkäämiseen. Näyttäisi siltä, että naiset kuitenkin jatkavat muutaman kuukauden miehiä pidempään työssä ennen eläkkeelle siirtymistä, mutta tämä ero ei ole tilastollisesti merkitsevä. Samoin korkeasti koulutetut ovat jatkaneet peruskoulutuksen saaneisiin verrattuna hieman pidempään, mutta tämäkään ero ei ole tilastollisesti merkitsevä.
13 TAULUKKO 5. 1942 syntyneet eläkkeelle vuonna 2005 siirtyneet sosiodemografisten ja muiden henkilöön liittyvien tekijöiden mukaan, % Merkitsevyystaso (p.chi2) *<0,05 **<0,01 ***<0,001 Aikaistajat Heti Jatkajat 62-v 63-v +1-2 kk +3-6 kk +7-11 kk Yht Lkm Syntymävuosi 1942 7 6 46 23 18 100 178 Työmarkkina-asema*** Yksityinen 6 9 62 17 6 100 108 Julkinen (kunnat + valtio) 7 1 27 30 35 100 70 Sukupuoli Mies 5 6 52 24 13 100 101 Nainen 9 5 39 21 26 100 77 Lääni Etelä-Suomi 7 5 45 23 18 100 67 Länsi-Suomi 4 9 55 23 9 100 75 Itä-Suomi ja 6 3 30 21 40 100 36 Pohjois-Suomi Koulutus Perusaste - 10 55 11 24 100 47 Keskiaste 8 3 49 24 16 100 89 Korkea-aste 10 9 31 31 19 100 42 Keskimääräinen ansiotulo/kk työssä ollessa v.2005 Alle 1999 2 4 50 17 27 100 42 2000 2999 10-43 24 23 100 42 Yli 3000 10 9 37 26 18 100 45 Puoliso eläkkeellä Kyllä 6 6 46 26 16 100 80 Ei 10 10 56 17 7 100 42
14 2.1 Työssä jatkamiseen vaikuttavat tekijät Työssä jatkajiksi on aineiston perusteella määritelty ne 1940-42 syntyneet, jotka ovat jatkaneet vuoden 2005 työeläkeuudistuksen jälkeen aina aineiston keräysajankohtaan vuoden 2006 tammi-helmikuuhun asti koko- tai osa-aikaisessa työssä tai ovat lomautettuna yms. syistä vielä työmarkkinoilla. Osa-aikaeläkkeellä olevia tai muita eläkkeellä työtä tekeviä ei ole huomioitu. Työssä jatkaneita verrataan seuraavissa tarkasteluissa vastaavana ajankohtana varsinaiselle vanhuuseläkkeelle siirtyneisiin. Työssä jatkamiseen vaikuttavia tekijöitä kartoitetaan sosiodemografisten ja muiden henkilöön liittyvien tekijöiden, tulotekijöiden sekä työelämäntekijöiden perusteella. Lisäksi ikääntyneet saivat itse arvioida erilaisten työssä jatkamista motivoivien tekijöiden vaikutuksia omassa elämäntilanteessaan. 2.1.1 Sosiodemografiset tekijät ja muut henkilöön liittyvät tekijät Yksityisellä sektorilla (taulukko 6) ikä osoittautui kaikkein merkittävimmäksi yksittäiseksi työssä jatkamiseen vaikuttavaksi tekijäksi. Vain 14 prosenttia vanhimmista 1940 syntyneistä jatkaa työssä eläkeuudistuksen voimaantulon jälkeen, kun nuoremmista 1941 ja 1942 syntyneistä hieman yli puolet 52 prosenttia jatkaa yhä työssä. Vaikka kohderyhmään kuuluvien ikääntyneiden itse arvioitu terveys onkin kokonaisuudessaan todella hyvä, niin terveytensä hyväksi kokevat jatkavat pidempään työssä kuin terveytensä vähintään keskitasoiseksi arvioineet. Puolison työmarkkina-asema vaikuttaa myös tilanteeseen, sillä ne parisuhteessa elävät, joiden puoliso on jo siirtynyt eläkkeelle, siirtyvät myös itse useammin eläkkeelle. Sukupuolella, asuinalueella ja koulutuksella ei ollut tilastollisesti merkitsevää vaikutusta työssä jatkamiseen. Julkisella sektorilla kunta-alalla (taulukko 7) nuorin 1942 syntynyt ikäluokka jatkaa pidempään työssä kuin vanhemmat 1940-41 syntyneet. Kaiken kaikkiaan ikääntyneet jatkavat kunta-alalla hieman yksityistä sektoria harvemmin työelämässä. Puolison eläkkeelle siirtyminen vaikuttaa niin ikään työssä jatkamiseen, sillä vain noin viidennes (21%) niistä, joiden puoliso on jo eläkkeellä jatkaa työssä, kun taas niistä, joiden puoliso on vielä työelämässä mukana, jatkaa 61 prosenttia. Sukupuolella, asuinalueella ja koulutuksella ei ollut tilastollisesti merkitsevää vaikutusta työssä jatkamiseen myöskään kunta-alalla. Valtiolla (taulukko 8) puolestaan vanhimmista 1940 syntyneistä jatkaa työssä huomattavasti useampi (44%) kuin yksityisellä sektorilla (14%) tai kunta-alalla (18%). Tämä selittää osittain myös sen, miksi valtiolla kokonaisuudessaan jatketaan työssä jonkin verran pidempään kuin kuntaalalla. Ikävaikutusten lisäksi jälleen myös ne ikääntyneet, joiden puoliso on työelämässä mukana, sekä terveytensä hyväksi kokeneet jatkavat muita pidempään työssä. Sukupuolella, asuinalueella ja koulutuksella ei ollut tilastollisesti merkitsevää vaikutusta työssä jatkamiseen.
15 TAULUKKO 6. Eläkeuudistuksen jälkeen eläkkeelle siirtyneet ja työssä jatkaneet 1940 42 syntyneet yksityisen sektorin palkansaajat sosiodemografisten ja muiden henkilöön liittyvien tekijöiden mukaan. Merkitsevyystaso (p.chi2) *<0,05 **<0,01 ***<0,001 Työssä Yht. jatkaneet Vanhuuseläkkeelle siirtyneet Lkm. Sukupuoli Mies 42 58 100 469 Nainen 45 55 100 500 Ikä *** 1940 14 86 100 339 1941 52 48 100 315 1942 52 48 100 315 Lääni Etelä-Suomi 45 55 100 389 Länsi-Suomi 42 58 100 388 Itä-Suomi 34 66 100 97 Pohjois-Suomi 45 55 100 93 Terveys* Hyvä 45 44 100 715 Vähintään keskitasoinen 37 63 100 245 Koulutus Perusaste 42 58 100 356 Keskiaste 42 58 100 471 Korkea-aste 52 48 100 142 Puoliso eläkkeellä* Kyllä 36 64 100 451 Ei 48 52 100 174
16 TAULUKKO 7. Eläkeuudistuksen jälkeen eläkkeelle siirtyneet ja työssä jatkaneet 1940 42 syntyneet kunta-alan työntekijät sosiodemografisten ja muiden henkilöön liittyvien tekijöiden mukaan. Merkitsevyystaso (p.chi2) *<0,05 **<0,01 ***<0,001 Työssä Yht. jatkaneet Vanhuuseläkkeelle siirtyneet Lkm. Sukupuoli Mies 33 67 100 100 Nainen 33 67 100 131 Ikä *** 1940 18 82 100 71 1941 19 81 100 80 1942 47 53 100 80 Lääni Etelä-Suomi 27 73 100 92 Länsi-Suomi 43 57 100 91 Itä- ja Pohjois- Suomi 27 73 100 48 Terveys Hyvä 35 65 100 166 Vähintään keskitasoinen 26 74 100 64 Koulutus Perusaste 27 73 100 67 Keskiaste 35 56 100 112 Korkea-aste 36 64 100 52 Puoliso eläkkeellä*** Kyllä 21 79 100 104 Ei 61 39 100 42
17 TAULUKKO 8. Eläkeuudistuksen jälkeen eläkkeelle siirtyneet ja työssä jatkaneet 1940 42 syntyneet valtion työntekijät sosiodemografisten ja muiden henkilöön liittyvien tekijöiden mukaan. Merkitsevyystaso (p.chi2) *<0,05 **<0,01 ***<0,001 Työssä Yht. jatkaneet Vanhuuseläkkeelle siirtyneet Lkm. Sukupuoli Mies 46 54 100 134 Nainen 45 55 100 136 Ikä * 1940 44 56 100 87 1941 33 67 100 92 1942 56 44 100 91 Lääni Etelä-Suomi 49 51 100 107 Länsi-Suomi 40 60 100 110 Itä- ja Pohjois- Suomi 43 57 100 53 Terveys Hyvä 44 55 100 211 Vähintään keskitasoinen 47 53 100 57 Koulutus Perusaste 42 58 100 30 Keskiaste 37 63 100 83 Korkea-aste 51 49 100 157 Puoliso eläkkeellä* Kyllä 41 59 100 101 Ei 52 48 100 59
18 2.1.2 Toimeentulo Toimeentuloa mittaavina tekijöinä on käytetty pääasiassa määrällisiä muuttujia, mutta myös vastaajien itse arvioimaa kotitalouden toimeentuloa ja pärjäämistä. Kokonaisuudessaan kohderyhmään kuuluvien toimeentulo on varsin turvattu, sillä vain alle kymmenes vastaajista ilmoittaa kotitalouden tämän hetkisen toimeentulon olevan vaikeaa. Ristiintaulukoinneissa käytetyissä ja ansiotuloja mittaavilla muuttujilla tarkoitetaan keskimääräistä ansiotuloa (brutto) kuukaudessa vuonna 2005. Kunta-alan sekä valtion työntekijöitä on tarkasteltu toimeentulomuuttujien kohdalla yhdessä julkisen sektorin työntekijöinä. Yksityisellä sektorilla yksilön toimeentuloa mittaavilla tekijöillä ei ole tilastollisesti merkitsevää vaikutusta työssä jatkamiseen. Yksityisellä eläkevakuutuksella, itse arvioidulla kotitalouden toimeentulolla ja henkilökohtaisella ansiotulotasolla vuonna 2005 ei näyttäisi olevan suurta vaikutusta työssä jatkamiseen, vaikka pienituloiset alle 1500 /kk ansainneet olivatkin siirtyneet hieman muita tuloluokkia useammin eläkkeelle eläkeuudistuksen tultua voimaan. Julkisella sektorilla tulotasolla sen sijaan oli merkitystä. Pienituloisista alle 1500 /kk ansainneista vain 9 prosenttia jatkaa työssä, kun vastaavasti muissa tuloluokissa keskimäärin noin puolet jatkaa. Toisaalta ne muutamat, jotka ilmoittivat kotitaloutensa toimeentulon vaikeaksi tai pärjäämisessä olevan pieniä vaikeuksia, jatkavat työssä lähes yhtä usein kuin hyvin toimeentulevat. Yksityinen eläkevakuutus ei myöskään vaikuttanut tilastollisesti merkittävästi työssä jatkamiseen, vaikka ne, joilla oli yksityinen eläkevakuutus itse asiassa jatkavat hieman muita pidempään työssä.
19 TAULUKKO 9. Eläkeuudistuksen jälkeen eläkkeelle siirtyneet ja työssä jatkaneet 1940 42 syntyneet yksityisen sektorin palkansaajat toimeentulotekijöiden mukaan. Merkitsevyystaso (p.chi2) *<0,05 **<0,01 ***<0,001 Työssä jatkaneet Vanhuuseläkkeelle siirtyneet Yht. Lkm. Keskimääräinen ansiotulo/kk v.2005 Alle 1500 42 58 100 129 1500 1999 53 47 100 137 2000 2999 49 51 100 224 3000 4499 50 50 100 123 Yli 4500 52 48 100 123 Itse arvioitu kotitalouden toimeentulo Helppoa 44 56 100 606 Vain pieniä vaikeuksia 40 60 100 245 Vaikeaa 44 55 100 80 Yksityinen Eläkevakuutus Kyllä 44 55 100 129 Ei 44 55 100 774 TAULUKKO 10. Eläkeuudistuksen jälkeen eläkkeelle siirtyneet ja työssä jatkaneet 1940 42 syntyneet julkisen sektorin (kunnat sekä valtio) työntekijät toimeentulotekijöiden mukaan Merkitsevyystaso (p.chi2) *<0,05 **<0,01 ***<0,001 Työssä jatkaneet Vanhuuseläkkeelle siirtyneet Yht. Lkm. Keskimääräinen ansiotulo/kk v.2005*** Alle 1500 9 91 100 48 1500 1999 48 52 100 85 2000 2999 39 60 100 98 3000 4499 47 53 100 78 Yli 4500 58 42 100 93 Itse arvioitu kotitalouden toimeentulo Helppoa 39 61 100 324 Vain pieniä vaikeuksia 35 65 100 121 Vaikeaa 34 66 100 40 Yksityinen Eläkevakuutus Kyllä 46 54 100 59 Ei 38 62 100 420
20 2.1.3 Itse arvioidut tekijät Ikääntyneet 1940-42 syntyneet palkansaajat saivat arvioida erilaisia työhön, työpaikkaan ja omaan elämäntilanteeseensa liittyvien tekijöiden vaikutuksia eläkkeelle siirtymiseen (taulukko 11) ja työssä jatkamiseen (taulukko 12). Tulokset on myös esitelty erikseen julkisen ja yksityisen sektorin osalta (taulukot 13 ja 14), vaikka eroja itse arvioitujen tekijöiden suhteen ei löytynyt kuin muutaman tekijän kohdalla. Aiemmissa Eläketurvakeskuksen sekä Työeläkevakuuttajat TELAn Joustava eläkeikä -tutkimuksissa erityisesti työelämän laatuun liittyvät tekijät motivoivat ikääntyneitä jatkamaan työssä. Nyt eläkkeelle siirtyneet arvioivat eläkkeelle vetäviksi tekijöiksi luokiteltavien tekijöiden vaikuttaneen merkittävästi omaan eläkkeelle siirtymiseen. Eläkkeelle siirtymiseen arvioitiin vaikuttaneen eniten sen, että töitä oli tehty jo riittävän pitkään (83%), harrastuksille jäi enemmän aikaa (63%), yleinen taloudellinen tilanne salli eläkkeelle siirtymisen (60%), perheelle jäi enemmän aikaa (56%) ja puoliso oli jo jäänyt eläkkeelle (56%). Työelämään liittyvistä tekijöistä työn henkistä raskautta piti hieman alle puolet (48%) vastaajista eläkkeelle siirtymiseen paljon vaikuttaneena tekijänä. Työpaikan ikäpolitiikkaan liittyvät tekijät tai ikääntyneisiin kohdistuneet asenteet eivät nousseet tärkeimpien eläkkeelle siirtymiseen vaikuttaneiden tekijöiden joukkoon. Kuitenkin yksityisellä sektorilla oltiin hieman useammin sitä mieltä, että työpaikalla pyrkimykset siirtää vanhimpia työntekijöitä eläkkeelle (32%) ja työnantajan eläkkeelle siirtymisen ehdottaminen (22%) vaikuttivat paljon eläkkeelle siirtymispäätökseen. Työssä jatkaneiden mielestä juuri työhön ja työpaikkaan liittyvät tekijät vaikuttivat eniten omalla kohdalla työssä jatkamiseen. Tärkeiksi vaikuttimiksi koettiin erityisesti hyvä ja toimiva työympäristö (94%), työyhteisön ilmapiiri (91%), mielenkiintoinen ja haastava työ (91%), mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön (88%), hyvä esimiestoiminta (86%) ja työpaikan sosiaaliset suhteet (84%). Toimeentuloon liittyvillä tekijöillä oli myös merkitystä ikääntyneiden työelämässä jatkamiselle. Tulotason säilyttämistä piti 76 prosenttia ja suuremman työeläkkeen määrää tulevaisuudessa puolestaan 65 prosenttia vastaajista tärkeinä vaikuttimina työssä jatkamiselle. Puolison työssäoloa ja ammattitaitoa edistävää lisäkoulutusta pidettiin kaikista valittavana olleista tekijöistä suhteellisesti vähiten tärkeimpinä, vaikkakin kokonaisuudessaan ammattitaitoa edistävää koulutusta piti jatkamiselle tärkeänä silti noin puolet vastaajista (52%). Yksityisen ja julkisen sektorin välillä ei löytynyt merkittäviä eroja työssä jatkamiseen vaikuttaneiden tekijöiden arvostuksissa.
21 TAULUKKO 11. Mitkä tekijät vaikuttivat eläkkeelle siirtymiseen, % Kuinka paljon seuraavat tekijät vaikuttivat eläkkeelle siirtymiseenne? Paljon Vähän Ei lainkaan Yht. Lkm. Olen tehnyt töitä jo riittävän pitkään 83 12 5 100 827 Saan enemmän aikaa harrastuksilleni 63 28 9 100 788 Taloudellinen tilanteeni kokonaisuudessaan sallii eläkkeelle siirtymisen 60 32 8 100 793 Saan enemmän aikaa perheelle 56 30 14 100 707 Puolisoni/avopuolisoni on jo eläkkeellä tai siirtyy pian eläkkeelle 54 19 27 100 523 Työn henkinen raskaus 48 38 14 100 788 Työeläkkeeni on minulle riittävä 44 41 15 100 808 Vanhoja työntekijöitä ei arvosteta 29 37 34 100 712 Vanhimpia työntekijöitä pyrittiin siirtämään työpaikallani eläkkeelle 26 25 49 100 625 Puoliso/avopuoliso tai joku lähiomaisista tarvitsee apuani 22 25 53 100 584 Työn ruumiillinen raskaus 20 35 45 100 703 Työnantajani ehdotti minulle tätä mahdollisuutta 16 10 74 560 100 Huono terveydentila 15 38 47 100 706 TAULUKKO 12. Mitkä tekijät motivoivat työssä jatkamiseen, % Kuinka tärkeinä pidätte seuraavia asioita työssä jatkamiselle omalla kohdallanne? Tärkeä Ei tärkeä Eos Yht. Lkm. Hyvä ja toimiva työympäristö 94 6-100 512 Työyhteisön ilmapiiri 91 9-100 511 Mielenkiintoinen, haastava työ 91 8 1 100 508 Mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön 88 9 1 100 506 Hyvä esimiestoiminta 86 13 1 100 489 Työkaverit ja työpaikan sosiaaliset suhteet 84 16-100 507 Tulotason säilyttäminen 76 23 1 100 510 Suuremman työeläkkeen määrä tulevaisuudessa 65 32 3 100 502 Joustavat työajat? 61 35 4 100 462 Kuntoutusmahdollisuudet 53 41 6 100 456 Ammattitaitoa edistävä lisäkoulutus 52 43 5 100 435 Puolison/avopuolison työssäolo 38 56 6 100 294
22 TAULUKKO 13. Mitkä tekijät vaikuttivat eläkkeelle siirtymiseen yksityisellä ja julkisella sektorilla (kunnat + valtio), % Yksityinen sektori Paljon Vähän/ ei lainkaan Julkinen sektori Yht. Yht. Lkm Paljon Vähän/ ei lainkaan Olen tehnyt töitä jo riittävän pitkään 82 18 100 536 84 16 100 291 Saan enemmän aikaa harrastuksilleni 62 38 100 508 66 34 100 280 Taloudellinen tilanteeni kokonaisuudessaan sallii eläkkeelle siirtymisen 46 55 100 521 40 60 100 287 Saan enemmän aikaa perheelle 57 43 100 458 55 45 100 249 Puolisoni/avopuolisoni on jo eläkkeellä tai siirtyy pian eläkkeelle 50 50 100 383 52 48 100 191 Työn henkinen raskaus 50 50 100 511 46 54 100 277 Työeläkkeeni on minulle riittävä 100 100 Vanhoja työntekijöitä ei arvosteta 30 70 100 453 28 72 100 259 Vanhimpia työntekijöitä pyrittiin siirtämään työpaikallani eläkkeelle 32 68 100 401 17 83 100 224 Puoliso/avopuoliso tai joku lähiomaisista tarvitsee apuani 22 78 100 364 22 78 100 220 Työn ruumiillinen raskaus 27 73 100 461 28 72 100 242 Työnantajani ehdotti minulle tätä mahdollisuutta 22 78 100 354 6 94 100 206 Huono terveydentila 14 86 100 456 16 84 100 250 Lkm TAULUKKO 14. Mitkä tekijät olivat tärkeitä työssä jatkamisessa yksityisellä ja julkisella sektorilla (kunnat + valtio), % Yksityinen sektori Julkinen sektori Tärkeä Ei Yht. Lkm. Tär- Ei Yht. Lkm. tärkeä keä tärkeä hyvä ja toimiva työympäristö 94 6 100 340 95 5 100 170 työyhteisön ilmapiiri 91 9 100 340 91 9 100 170 mielenkiintoinen, haastava työ 94 6 100 332 88 12 100 170 mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön 91 9 100 328 89 11 100 169 hyvä esimiestoiminta 88 12 100 318 85 15 100 164 työkaverit ja työpaikan sosiaaliset suhteet 85 15 100 336 83 17 100 168 Tulotason säilyttäminen 77 23 100 339 78 22 100 165 suuremman työeläkkeen määrä tulevaisuudessa 66 33 100 319 68 32 100 165 joustavat työajat? 63 37 100 294 63 37 100 153 kuntoutusmahdollisuudet 55 45 100 286 60 40 100 142 ammattitaitoa edistävä lisäkoulutus 55 45 100 262 56 44 100 153 puolison/avopuolison työssäolo 38 62 100 187 44 56 100 104
23 2.1.4 Työelämäntekijät Työhön ja työpaikkaan liittyvät tekijät ovat aiemmissa tutkimuksissa osoittautuneet tärkeiksi työssä jatkamiseen ja eläkkeelle siirtymiseen vaikuttaviksi tekijöiksi. Tutkimuksen kohderyhmään kuuluvien 1940 42 syntyneiden ja vuonna 2005 63 65 vuotta täyttäneiden joukosta ovat jo karsiutuneet pois raskasta fyysistä työtä tehneet palkansaajat. Työn henkisen raskauden kokemukset puolestaan ovat kaikilla aloilla yleistyneet Suomessa aina 1990-luvulta lähtien. Työhön ja työpaikkaan liittyviä tekijöitä voidaan aineiston osalta kuvata vain työssä jatkaneiden osalta. Edellisessä luvussa käsiteltyjen Itse arvioitujen eläkkeelle siirtymiseen vaikuttaneiden tekijöiden perusteella työn henkisellä raskaudella kuitenkin on jonkin verran vaikutusta eläkkeelle siirtymiseen. Toisaalta itsensä toteuttamiseen, työuran pituuteen sekä yleiseen elämäntilanteeseen liittyvät syyt ovat huomattavasti tärkeämpiä. Työssään jatkaneet ikääntyneet työntekijät pitävät työtään melko harvoin fyysisesti raskaana (kuvio 3) työn henkiseen raskauteen (kuvio 4) verrattuna. Vastaajista fyysisesti raskaana työtään pitää 22 prosenttia, kun työtään henkisesti raskaana pitää 39 prosenttia. Kunta-alalla (22%) ja yksityisellä sektorilla (21%) työn fyysisen raskauden kokemukset ovat jonkin verran yleisempiä kuin valtiolla (9%). Työn henkisen raskauden kokemukset puolestaan ovat hieman raskaampia kunta-alalla (46%) ja valtiolla (46%) kuin yksityisellä sektorilla (35%). Työn henkisen raskauden suhteellisen yleisistä kokemuksista huolimatta työssään jatkaneilla ikääntyneillä työntekijöillä on kuitenkin erittäin vähän uupumuksen ja väsymyksen kokemuksia työssään. Noin kahdella kolmasosalla on haluttomuuden ja väsymyksen tunteita töihin lähtiessä harvemmin kuin kuukausittain tai ei lainkaan. Stressikokemuksia, kuten hermostuneisuutta tai ahdistusta kokevat kohderyhmässä niin ikään vain harvat. Stressikokemuksia ei ole lainkaan tai vain vähän kahdella kolmasosalla vastaajista. Erittäin paljon stressikokemuksia on vain 2 prosentilla kohderyhmästä.
24 60 50 40 30 20 10 0 Yht. Yksityinen Kunnat Valtio Kevyt Sopiva Raskas KUVIO 3. Työn fyysinen raskaus % 60 50 40 30 20 10 0 Yht. Yksityinen Kunnat Valtio Kevyt Sopiva Raskas KUVIO 4. Työn henkinen raskaus, %
25 Lähes kaikki ikääntyneet yksityisen ja julkisen sektorin työssään jatkaneet palkansaajat ovat vakinaisessa työsuhteessa (95%) sekä kokoaikaisessa työssä (91%). Noin kolmasosa (30%) heistä on esimiesasemassa työssään. Työssään jatkaneet keskittyvät julkisella ja yksityisellä sektorilla eri toimialoille (taulukko 15). Työssä jatkaneiden suurimmat toimialat yksityisellä sektorilla ovat teollisuus, tukku- ja vähittäiskauppa sekä rakentaminen. Kunta-alalla puolestaan painottuvat erityisesti terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut, koulutus sekä muut yhteiskunnalliset palvelut. Suurin osa valtiolla jatkaneista työntekijöistä puolestaan työskentelee julkisessa hallinnossa, maanpuolustuksessa, pakollisessa sosiaalivakuutuksessa sekä koulutuksessa. Tämä huomioon ottaen on vain luonnollista, että yksityisellä sektorilla ollaan myös työssä hieman pienemmissä yksiköissä ja toimipaikoissa kuin kunnilla ja valtiolla. TAULUKKO 15. Työssä jatkaneet yksityisen sektorin palkansaajat sekä kunta-alan ja valtion työntekijät työpaikkaan liittyvien tekijöiden mukaan, % Merkitsevyystaso (p.chi2) *<0,05 **<0,01 ***<0,001 Kaikki Yksityinen Kunnat Valtio Yrityksen koko Alle 10 17 23 4 4 10 49 30 28 40 26 50 299 30 27 36 36 300 ja yli 23 22 20 34 Yhteensä 100 100 100 100 Suurimmat toimialat Teollisuus 22 33-1 Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut 11 6 40 3 Tukku- ja vähittäiskauppa, 9 13 - - moottoriajoneuvojen sekä henkilökohtaisten esineiden korjaus Julkinen hallinto, maanpuolustus, 8-2 47 pakollinen sosiaalivakuu- tus Rakentaminen 8 11 5 Koulutus 8 1 15 30 Muut yhteiskunnalliset ja 5 3 11 6 henkilökohtaiset palvelut Kiinteistö-, vuokraus- ja tutkimuspalvelut, 5 6-1 liike-elämän pal- velut Sähkö, kaasu ja vesihuolto 4 2 15 - Muut 24 27 12 12 Yhteensä 100 100 100 100
26 Yksilön todellisten eläkeiän valinnanmahdollisuuksien kannalta on olennaista se, minkälaisia ovat ikääntyneiden jatkamiseen kohdistuneet asenteet työpaikoilla ja miten työnantaja suhtautuu henkilön omalla kohdalla työssä jatkamiseen. Näitä työpaikan ikäpolitiikkaan liittyviä asioita kysyttiin myös ikääntyneiltä yksityisen ja julkisen sektorin työssään jatkaneilta työntekijöiltä. Kuviossa 5 on esitelty työnantajan yleistä suhtautumista ihmisten työssä jatkamiseen vanhuuseläkeikään asti. Työssä jatkaneiden mielestä 23 prosenttia työnantajista tukee voimakkaasti, 47 prosenttia jossain määrin, 14 prosenttia ei erityisemmin ja 16 prosenttia ei lainkaan työssä jatkamista. Voimakkaan negatiivisia asenteita jatkamista kohtaan ei siis esiinny ainakaan työssään jatkaneiden ikääntyneiden työntekijöiden työpaikoilla. Erot työmarkkinasektoreiden välillä ovat pieniä. Yksityisellä sektorilla kuitenkin on jonkin verran enemmän työnantajia, jotka eivät ole lainkaan tukeneet jatkamista (18%) kuin kunta-alalla (9%) ja valtiolla (11%). Työntekijän omalla kohdalla työnantajan asenteet 63 ikävuoden jälkeistä työssä jatkamista kohtaan ovat samansuuntaisia kuin yleisesti koko työpaikan tasolla (kuvio 6). Noin kolmasosaa jatkajista on kannustettu työnantajan puolelta jatkamaan työssään. Enemmistö työnantajista suhtautui neutraalisti jatkamiseen, sillä 65 prosentilla ei ollut mitään työssä jatkamista vastaan. Täysin kielteisesti asiaan suhtautui vain 4 prosenttia työnantajista. Erot yksityisen ja julkisen sektorin työnantajien suhtautumisessa ovat hyvin pieniä. Ainostaan kunta-alalla suhtauduttiin jatkamiseen hieman kielteisemmin (9%) kuin yksityisellä sektorilla (2%) ja valtiolla (5%). Työnantajan yleisessä suhtautumisessa työssä jatkamiseen ei löydy tilastollisesti merkitseviä eroja sukupuolen, iän, yrityskoon ja suurimpien toimialojen mukaan (taulukko 16.). Suurissa yli 300 henkilön työpaikoissa suhtaudutaan jatkamiseen kuitenkin hieman kielteisemmin kuin pienissä alle 10 henkilön yrityksissä. Toimialoista sähkö, kaasu ja vesihuollossa taas on asennoiduttu kielteisemmin jatkamiseen kuin esimerkiksi terveydenhuoltoja sosiaalipalveluissa, mutta vastaajien lukumäärät eivät riitä johtopäätösten tekoon ja nämä erot eivät ole tilastollisesti merkitseviä. Kokonaisuudessaan työssä jatkaneiden enemmistön mielestä työnantaja on tukenut tai suhtautunut neutraalisti jatkamiseen työpaikalla sekä konkreettisesti omalla kohdalla.
27 KUVIO 5. Toimiiko nykyinen työnantaja yleisesti tavalla, joka tukee ihmisiä jatkamaan työssä vanhuuseläkeikään asti?, % 60 40 20 0 Yht. Yksityinen Kunnat Valtio Voimakkaasti Jossain määrin Ei erityisemmin Ei lainkaan KUVIO 6. Miten työnantaja on suhtautunut omalla kohdalla jatkamiseen 63 ikävuoden jälkeen?, % 100 80 60 40 20 0 Yht. Yksityinen Kunnat Valtio Kannustettu Ei mitään vastaan Kielteinen
28 TAULUKKO 16. Toimiiko nykyinen työnantaja yleisesti tavalla, joka tukee ainakin jossain määrin ihmisiä jatkamaan työssä vanhuuseläkeikään asti, % Merkitsevyystaso (p.chi2) *<0,05 **<0,01 ***<0,001 Kyllä Ei Yht. Lkm. Sukupuoli Mies 71 29 100 186 Nainen 69 31 100 208 Ikä 1940 71 19 100 70 1941 67 33 100 155 1942 72 28 100 169 Yrityksen koko Alle 10 72 28 100 87 10 49 73 27 100 106 50 299 75 35 100 109 300 ja yli 62 38 100 83 Suurimmat toimialat Teollisuus 71 29 100 74 Terveydenhuolto- ja 84 16 100 38 sosiaalipalvelut Julkinen hallinto, 77 23 100 28 maanpuolustus, pakollinen sosiaalivakuutus Rakentaminen 77 23 100 26 Koulutus 78 22 100 36 Muut yhteiskunnalliset 71 29 100 16 ja henkilökohtai- set palvelut Sähkö, kaasu ja vesihuolto 57 43 100 13
29 2.2 Työssä jatkaneiden eläkeaikeet Tutkimuksen kohderyhmään kuuluvilla 1940-42 syntyneillä oli kaikilla mahdollisuus halutessaan jäädä varsinaiselle tai varhennetulle vanhuuseläkkeelle eläkeuudistuksen tultua voimaan vuonna 2005. Noin kolmannes ikääntyneistä jatkoi työssään. Työssään jatkaneilta kysyttiin myös heidän eläkkeelle siirtymistä koskevista tulevaisuudensuunnitelmistaan. Vastaajat pystyivät varsin hyvin arvioimaan oman eläkkeelle siirtymisensä ajankohdan tulevaisuudessa vuosien, mutta eivät tarkemmin kuukausien tasolla. Taulukossa 17 on esitetty 1940-42 syntyneiden eläkeaikeet iän ja työmarkkinasektorin mukaan. Iällä ja siihen yhteydessä olevilla mahdollisuuksilla siirtyä eläkkeelle on suuri merkitys eläkeaikeiden yleisyyteen. Mitä nuoremmasta ikäluokasta on kyse sitä varhaisempia ovat eläkeajatukset. Työssä pitkään jatkaneista 1940 syntyneistä jopa 22 prosenttia ilmoittaa jatkavansa työssä vielä ainakin 68-vuotiaaksi asti, kun vastaavasti 1941 syntyneistä 11 prosenttia ja 1942 syntyneistä 5 prosenttia on samaa mieltä. Toisaalta 1942 syntyneistä kuitenkin yli puolet (53%) aikoo jatkaa ainakin 65-vuotiaaksi. Kokonaisuudessaan noin viidennes (18%) kohderyhmään kuuluvista suunnittelee jatkavansa työssä yli 65-vuotiaaksi. Yksityisellä sektorilla eläkeajatukset keskittyvät 65 ikävuoteen (58%), kun julkisella sektorilla suunnitellaan useammin siirtymistä aikaisemmin eläkkeelle 64 vuoden iässä. Toisaalta samalla jatketaan hieman useammin yli 65 ikävuoden. Vanhimmat 1940 syntyneet ovat julkisella sektorilla ainoa ikäryhmä, joka suunnittelee jatkavansa pidempään työssä kuin yksityisellä. TAULUKKO 17. 1940 42 syntyneiden yksityisen ja julkisen sektorin (kunnat + valtio) työssä jatkaneiden työntekijöiden eläkeaikeet iän mukaan, % Merkitsevyystaso (p.chi2) *<0,05 **<0,01 ***<0,001 63-v. 64-v. 65-v. 66-v. 67-68-v. + 68-v. Eos Yht. Lkm. v. KAIKKI 7 15 50 6 3 8 1 10 100 555 Ikä*** 1940 - - 15 35 9 19 3 19 100 92 1941-9 63 8 4 10 1 5 100 213 1942 13 21 45 1 2 5-13 100 249 YKSITYINEN SEKTORI 5 9 58 8 2 6 1 11 100 376 Ikä*** 1940 - - 17 39 5 12 5 22 100 43 1941-6 67 9 3 8 1 6 100 168 1942 12 13 55 1 1 3-15 100 165 JULKINEN SEKTORI 9 27 34 4 6 11-9 100 179 Ikä*** 1940 - - 8 28 17 36-11 100 50 1941-20 47 4 8 17-4 100 45 1942 14 33 30 2 4 6-11 100 84
30 Sosiodemografisista ja muihin henkilöön liittyvistä tekijöistä iän ja työmarkkinasektorin lisäksi ainakin tulotasolla näyttäisi olevan jonkin verran vaikutusta työssä jatkaneiden eläkeaikeiden yleisyyteen yksityisellä sektorilla (taulukko 18). Alle 1500 /kk ansaitsevat näyttäisivät jatkavan työssä muita tuloryhmiä pidempään yli 65-vuotiaaksi. Pienituloisista 27 prosenttia aikoo jatkaa yli 65-vuotiaana. Heistä vain 34 prosenttia suunnittelee jäävänsä eläkkeelle 65 ikävuoden iässä, kun vastaavasti muissa suuremmissa tuloluokissa 54-71 prosenttia suunnittelee toimivansa samalla tavalla. Puolison eläkkeellä olo aikaistaa myös jonkin verran suunnitelmia siirtyä eläkkeelle. Ne, joiden puolisot ovat vielä työelämässä mukana jatkavat, myös itse hieman pidempään työssä. Sukupuolella, koulutuksella, asuinalueella ja yksityisellä eläkevakuutuksella ei ole yksityisellä sektorilla tilastollisesti merkitsevää yhteyttä eläkeaikeisiin. Julkisella sektorilla (taulukko 19) ei iän lisäksi puolestaan löytynyt sosiodemografisista ja muihin henkilöön liittyvistä tekijöistä muita tilastollisesti merkitseviä eläkeajatuksiin vaikuttavia tekijöitä. Miehet näyttäisivät olevan kuitenkin jonkin verran varmempia omista suunnitelmistaan ja jatkavan julkisella sektorilla myös pidempään työssä yli 65 ikävuoden. Lisäksi erityisesti 3000 4499 /kk ansaitsevien tuloluokkaan kuuluvat suunnittelevat jatkavansa pidempään työssä yli 65 ikävuoden (38%) kuin muut tätä pienemmissä tuloluokissa (14-15%) Yksityisellä sektorilla (taulukko 20) työelämäntekijöistä yrityksen koko vaikuttaa eläkeaikeiden yleisyyteen. Kaikkein pienimmissä alle 10 henkilön yrityksissä 26 prosenttia vastaajista suunnitteli jatkavansa työssä yli 65 ikävuoden, kun isommissa yrityksissä 12-14 prosenttia ajatteli toimivansa samalla tavalla. Lisäksi työpaikoilla, joissa oli viimeisten kolmen vuoden aikana siirretty työntekijöitä nk. työttömyyseläkeputkeen, 26 prosenttia suunnitteli siirtyvänsä eläkkeelle ennen 65 ikävuotta, kun vastaavasti muissa työpaikoissa 13 prosenttia ajatteli samoin. Toisaalta selvä vähemmistö työntekijöistä työskenteli toimipaikoissa, joissa oli siirretty työntekijöitä eläkeputkeen. Julkisella sektorilla (taulukko 21) työelämäntekijöistä erityisesti työn henkinen raskaus vaikuttaa eläkeaikeiden yleisyyteen. Työnsä henkisesti kevyeksi tai vähintään sopivaksi kokeneista 30 prosenttia ja työnsä raskaaksi kokevista puolestaan vain 12 prosenttia aikoo jatkaa työssä yli 65 ikävuoden. Muita tilastollisesti merkitseviä tekijöitä ei julkista sektoria koskevissa tarkasteluissa löytynyt.
31 TAULUKKO 18. 1940 42 syntyneiden yksityisen sektorin työssä jatkaneiden palkansaajien eläkeaikeet sosiodemografisten ja muiden henkilöön liittyvien tekijöiden mukaan, % Merkitsevyystaso (p.chi2) *<0,05 **<0,01 ***<0,001 Yksityinen sektori Ennen 65v. +65v. Eos Yht Lkm 65-v. Sukupuoli Mies 12 59 18 11 100 174 Nainen 18 57 15 10 100 202 Lääni Etelä-Suomi 15 59 15 11 100 154 Länsi-Suomi 9 60 19 12 100 148 Itä- ja Pohjois- Suomi 24 51 17 8 100 73 Koulutus Perusaste 11 65 11 13 100 133 Keskiaste 16 58 17 9 100 177 Korkea-aste 16 48 23 13 100 66 Keskimääräinen ansiotulo/kk työssä ollessa v.2005*** Alle 1500 19 35 27 19 100 43 1500 1999 11 71 14 4 100 63 2000 2999 15 70 12 3 100 97 3000 4499 9 56 16 19 100 56 Yli 4500 22 54 21 3 100 59 Yksityinen Eläkevakuutus Kyllä 19 61 13 7 100 55 Ei 14 58 18 10 100 305 Puoliso eläkkeellä* Kyllä 18 54 14 14 100 140 Ei 9 63 23 5 100 77