Monikanavaisen rahoituksen vaikutuksia priorisoitumiselle? Markku Pekurinen, tutkimusprofessori Osastojohtaja - Palvelujärjestelmäosasto

Monikanavaisen rahoituksen vaikutuksia priorisoitumiselle? Markku Pekurinen, tutkimusprofessori Osastojohtaja - Palvelujärjestelmäosasto

Rahoituksen tarkastelussa kolme tasoa 1. Rahoitustapa Miten sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitukseen tarvittavat varat kerätään (verotus, vakuutus, ym.) 2. Riskien tasaus Millä tasolla taloudellisten riskien tasaus toteutetaan (paikallisella, alueellisella, kansallisella) 3. Tuottajien rahoitus Millä periaatteilla tuottajille maksetaan korvaus tuotetuista palveluista (suorite, kapitaatio, ym.) 2

Terveydenhuollon rahoitusmuodot ja rahoittajaosapuolet Varsinainen rahoittaja Rahoitustapa Institutionaalinen rahoittaja Rahoituksen kohde Kotitaloudet Kuluttajat Työntekijät Verotus - tuloverot - välilliset verot - haittaverot - muut verot Valtio Kunnat Perusterveydenhuolto (julk.) Erikoissairaanhoito (julk.) Yritykset Työnantajat Pakolliset sairausvakuutusmaksut Sairausvakuutusjärjestelmä (julk.) Yksityinen terveydenhuolto Yksityiset vapaaehtoiset sairausvakuutusmaksut Yksityiset vakuutusyhtiöt Työterveyshuolto Asiakasmaksut Kotitaloudet Lääkkeet RAHOITUS- TAPA RISKIEN TASAUS TUOTTAJIEN RAHOITUS 3

Rahoituslähde Terveyden- ja vanhustenhuollon keskeiset rahavirrat (m ) 2008 Rahoitustapa Institutionaalinen rahoittaja Rahoituksen käyttö / kohde Kunnallinen Kotitaloudet Kuluttajat Työntekijät Valtion verotus Kunnallisverotus 4 798,9 6 865,1 4 798,9 Valtio Kunnat 3 746,3 10 611,4 10 495,3 Perusterveyden huolto Erikoissairaanhoito Vanhustenhuolto 1 044,7 Yritykset Työnantajat Työterveyshuolto Sairausvakuutusmaksut Vakuutetut Työnantajat 1 546,2 1 411,4 1 052,6 1 035,7 510,5 1 411,4 Sairausvakuutus Sairaanhoitovakuutus 1 936,4 262,0 573,6 35,2 253,1 225,1 80,9 Työtulovakuutus Yksityinen terveydenhuolto (sv-korvattava) Yksityinen kuntoutus (sv-korvattava) 554,6 50,3 Työnantajat 311,6 1 242,8 Lääkkeet (sv-korvattava) 647,5 Asiakasmaksut 3 187,5 Kotitaloudet 215,4 Matkat (sv-korvattava) 26,1 3 187,5 Muu yksityinen terveydenhoito 864,3 4

Rahoitustapa ei ole yhdentekevä 0,4 0,3 Lukuarvo > 0, rahoitus on progressiivista, suosii pienituloisia 0,2 0,1 0,0 Tuloverot Välillinen verotus VALTIO YHT KUNNALLISVEROTU SAIRAUSVAKUUTUS KOTITALOUDET KOKONAISRAHOITUS -0,1-0,2 Lukuarvo < 0, rahoitus on regressiivistä, suosii hyvätuloisia -0,3 Lähde: Kapiainen & Klavus THL / CHESS 1990 1998 2001 2006 5

50 Lääkärikäyntien jakautuminen (%) sektoreittain vuosina 1987-2009 45 40 35 30 1987 1996 2000/2001 2006 2009 25 20 15 10 5 0 Terveyskeskuskäynnit Työterveyshuollon käynnit Sairaaloiden poliklinikkakäynnit Yksityisen sektorin käynnit Muut Lähde: Häkkinen ja Nguyen 2010 6

Lääkärikäyntien horisontaalisen oikeudenmukaisuuden indeksit (ja niiden 95 % luottamusvälit) sektoreittain vuosina 1987-2009 Lähde: Häkkinen ja Nguyen 2010 7

Lääkärikäyntien jakautuminen tulojen mukaan OECD-maissa oikeudenmukaisuusindeksin perusteella arvioituna OECD 2004 8

Terveyden- ja vanhustenhuollon menot 2008 ( /asukas - tarvevakioitu) - kuntakvintiileittäin 3 000 2 500 2 000 1 500 1 000 500 0 Asukasluku Verotulot Palvelujen tarve Pienin viidennes 2 3 4 Suurin viidennes 9

Sairaanhoitokorvaukset yhteensä 2008 ( /asukas, tarvevakioitu) - kuntakvintiileittäin 350 300 250 200 150 100 50 0 Asukasluku Verotulot Suhteellinen palvelutarve Alin viidennes 2 3 4 Ylin viidennes 10

Lääkekorvaukset 2008 ( /asukas, tarvevakioitu) kuntakvintiileittäin 300 250 200 150 100 50 0 Asukasluku Verotulot Suhteellinen palvelutarve Alin viidennes 2 3 4 Ylin viidennes 11

Korvaukset lääkärinpalkkioista ym. 2008 ( /asukas, tarvevakioitu) kuntakvintiileittäin 70 60 50 40 30 20 10 0 Asukasluku Verotulot Suhteellinen palvelutarve Alin viidennes 2 3 4 Ylin viidennes 12

Suomi on erilainen EU -maa Myös muissa maissa rahoituslähteitä voi olla useampia (verotus, sairausvakuutus, yksityinen vakuutus, asiakasmaksut), mutta ei rinnakkain toimivia julkisia rahoituskanavia, joista rahoitetaan osin samoja palveluja Muissa EU maissa (pääasiallinen) riskien tasaaja ja palvelujen järjestäjä/tilaaja ovat väestöltään aivan eri mittaluokkaa kuin Suomessa 9.2.2011 Esityksen nimi / Tekijä 13

Riskien tasaus ja palvelujen järjestäminen/ tilaaminen EU maissa Lähde: Thomson S, Foubister T, Mossialos E. Financing Health Care in Europe. Observatory Studies Series No 17, European Observatory on Health Systyems and Policies Riskien tasaaja Palvelujen järjestäjä/tilaaja SUOMI 336 Kuntaa 336 Kuntaa Saksa 200 Rahastoa 200 Rahastoa Kreikka 30 Rahastoa 30 Rahastoa Itävalta 21 Rahastoa 21 Rahastoa Ruotsi 21 Maakäräjää 21 Maakäräjää Italia 20 Aluetta 20 Aluetta Espanja 20 Aluetta 20 Aluetta Tsekki 9 Rahastoa 9 Rahastoa Slovakia 6 Rahastoa 6 Rahastoa Tanska 5 Aluetta 5 Aluetta Iso-Britannia 1 Kansallinen 152 Primary Care Trusts Romania 1 Kansallinen 42 Alueellista rahastoa Bulgaria 1 Kansallinen 28 Alueellista rahastoa Hollanti 1 Kansallinen 19 Rahastoa Luxemburg 1 Kansallinen 9 Rahastoa Latvia 1 Kansallinen 8 Alueellista rahastoa Belgia 1 Kansallinen 7 Rahastoa Liettua 1 Kansallinen 5 Alueellista rahastoa Portugali 1 Kansallinen 5 Alueellista terveyshallintoa Viro 1 Kansallinen 4 Alueellista rahastoa Ranska 1 Kansallinen 3 Rahastoa Kypros 1 Kansallinen 1 Vakuutuslaitos Unkari 1 Kansallinen 1 Kansallinen rahasto Irlanti 1 Kansallinen 1 Terveysviranomainen Malta 1 Kansallinen 1 Ministeriö Puola 1 Kansallinen 1 Kansallinen rahasto Slovenia 1 Kansallinen 1 Kansallinen rahasto 14

Lähde: Thomson S, Foubister T, Mossialos E. Financing Health Care in Europe. Observatory Studies Series No 17, European Observatory on Health Systyems and Policies Suomi on erilainen EU -maa RAHOITTAJIA TILAAJIA Lukumäärä Asukkaita/ rahoittaja Lukumäärä Asukkaita/ tilaaja SUOMI 336 15 795 336 15 795 Kreikka 30 374 000 30 374 000 Itävalta 21 397 000 21 397 000 Malta 1 406 000 1 406 000 Saksa 200 411 000 200 411 000 Ruotsi 21 439 000 21 439 000 Luxemburg 1 471 000 9 52 000 Kypros 1 793 000 1 793 000 Slovakia 6 899 000 6 899 000 Tanska 5 1 098 000 5 1 098 000 Tsekki 9 1 140 000 9 1 140 000 Viro 1 1 340 000 4 335 000 Slovenia 1 2 010 000 1 2 010 000 Espanja 20 2 216 000 20 2 216 000 Latvia 1 2 271 000 8 284 000 Italia 20 2 943 000 20 2 943 000 Liettua 1 3 366 000 5 673 000 Irlanti 1 4 250 000 1 4 250 000 Bulgaria 1 7 538 000 28 269 000 Unkari 1 10 035 000 1 10 035 000 Belgia 1 10 517 000 7 1 502 000 Portugali 1 10 620 000 5 2 124 000 Hollanti 1 16 390 000 19 863 000 Romania 1 22 215 000 42 529 000 Puola 1 38 116 000 1 38 116 000 Iso-Britannia 1 60 520 000 152 398 000 Ranska 1 61 840 000 3 20 613 000 15

Mitä tehdä eräs ehdotus* a) Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämis- ja rahoitusvastuu kootaan alueellisesti yhdelle toimijalle koko maassa 12-15 aluetta väestöpohja vähintään 200 000 asukasta b) Kaikki sosiaali- ja terveydenhuollon julkinen rahoitus kootaan yhteen alueelliselle toimijalle, joka vastaa kaikkien sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä ja rahoittamisesta alueensa asukkaille * THL:n asiantuntijaryhmä 17.11.2010 16