FinDRG - hankekokonaisuuden esittely XIV DRG-käyttäjäpäivät, Kotka, toimialajohtaja FCG Konsultointi Oy 1.12.2016 1.12.2016 Page 1
DRG, Diagnosis Related Groups DRG-järjestelmä on alun pitäen kehitetty Yhdysvalloissa, Yalen yliopistossa 1970- luvulla (Robert Fetter, John Thompson et al), Alkuperäinen tarkoitus oli luoda sairaalan johdolle työkalu sairaalan suoritteiden mittaamiseen ja arviointiin sairaaloiden toiminnan vertailemiseen Vähitellen järjestelmää alettiin käyttää hyödyksi toiminnan seurannassa sekä laskutuksessa aikaisemman suoriteperusteisen laskutusjärjestelmän (fee-for-service) sijaan. Tänä päivänä järjestelmää käytetään yli 50 maan sairaalatoiminnan ohjaamiseen ja palveluiden kansalliseen hinnoitteluun. 1.12.2016 Page 2
DRG:n käytön eteneminen Suomessa Pohjoismaisia yhteistyökokouksia ilman merkittävää tulosta 1984-87 Mats Brommels oli yhteydessä Yalen yliopiston DRG kehitysryhmään ja yhteistyö lähti käyntiin FinnDRG projekti: 1988 1993 1988 yhteistyö Sairaalaliiton ja Yalen yliopiston kanssa DRGn testaamiseksi suomalaisella aineistolla (n 400 000 tietuetta) Tulos: Ryhmittely onnistuu hyvin muunnostauluilla Datawell kehitti ryhmittelijä version, joka käytti suoraan suomalaisia DX ja TP koodeja Ruotsi (Tukholman maakunta) ja Norja olivat ottaneet DRG:n käyttöön sairaalalaskutuksessa NordDRG ryhmittelijä valmistui 1995, Ruotsissa ja Norjassa käyttöön 1996 ja Uudellamaalla 1997 kuntalaskutuksen perustana ECOMED myytiin Datawell Oy:lle Insert Firstname Lastname via > Home > FCG > Header/Footer > Footer 1.12.2016 Page 3
FinDRG tänään ALUEELLISET HOITOKETJUT (Episodiluokitus, EPR+pDRG) AVOHOITO ESH NordDRG PTH pdrg+apr Suun TH ddrg LAITOSHOITO KANSALLISET PRIMAARILUOKITUKSET TIETO KÄYTETYISTÄ RESURSSEISTA TULOKSELLISUUDEN ARVIOINTIIN TARVITTAT TIEDOT 1.12.2016 Page 4
Lähtökohdat hankkeelle Sosiaali- ja terveyspalveluiden asiakkaiden hoidon kokonaisuuden huomioiva episodiryhmittely ideologia, jossa FCG:llä noin 20 vuoden kehityshistoria menetelmän kehittäjänä Sote-uudistus, joka edellyttää uudenlaista palvelut integroivaa tapaa tarkastella toimintaa ja palveluiden tuottamista Asiakaskeskeinen johtaminen edellyttää yksilötasoista tietoa ja tiedon kokoamista asiakkaiden palvelukokonaisuus huomioiden Ajattelumalli on hyvin samankaltainen M. Porterin Value Based Healthcare teorian kanssa Palveluiden tuottamisen fokus asiakkaalle tuotettavassa arvossa Palveluiden tarkastelua tulisi toteuttaa yksittäisiä ongelmia tarkastellen ja kooten ne episodeiksi Kansalliseen ja alueelliseen kilpailuun kannustaminen ja toimijoiden tuloksellisuustiedon avoin julkaisu Asiakkaalle arvoa tuottavista innovaatioista tulisi palkita toimijoita 1.12.2016 Page 5
1.12.2016 Page 6
SOTE ohjaustarpeet Keskeiset tarpeet palvelutarpeen arviointi (STMmaakunnat) VN ja STM järjestäjien ja tuottajien väliset sopimukset (maakunnat ja palvelujen tuottajat) valinnanvapaus (palvelujen tuottajien hyväksymisprosessi; maakunnat - tuottajat) Maakunta järjestäjä tuotantoprosessien tuottavuuden hallinta (palvelujen tuottajat) asiakkaiden tarvitseman palvelun hallinta (asiakkaiden saama riittävä palvelu ja hoito) ja valinnanvapaus Palvelun tuottaja Palvelun tuottaja Erityistason palvelun tuottaja Asiakkaat Tietojen standardointi ja siihen tukeutuvat tietojärjestelmät ovat välttämättömiä 1.12.2016 Page 7
Luokituksien hyödyntäminen johtamisessa KPP -mallit RAFAELA Panokset Kustannukset pdrg ddrg NordDRG Tuotokset Suoritteet ja resurssit Hoivan tarve Laatu ja vaikuttavuus FIM RAVA TUVA EPR Toiminnan ja talouden ohjaus = Tiedolla johtaminen 1.12.2016 Page 8
Sitran selvityksiä 113 Sote tiedoista tekoihin Sote-palvelupaketit on uusi sosiaali- ja terveydenhuollon raportointimalli. Palvelupaketit ovat ensisijaisesti järjestämisvastuussa olevien maakuntien ja palveluiden tuottajien sekä järjestäjien ja valtion välinen raportoinnin työkalu, jota voidaan käyttää seurantaan ja ohjaukseen. Johtopäätöksenä mallin soveltuvuudesta ohjauksen työkaluksi todettiin, että se tuottaa hyödyllistä tietoa erityisesti kansallisen tason ohjaukseen sekä järjestäjälle. Tuottajan tietojohtamisen työkaluksi palvelupakettimalli ei ole riittävä. Tulevaisuudessa tietojärjestelmien tulee mahdollistaa asiakassegmentointi, ja segmentoinnin perusteena voi olla esim, DRG, PDRG, APR, toimintakyky tai muu vastaava luokitus. 1.12.2016 Page 9
1.12.2016 Page 10
FinDRG Verkostohanke 1.12.2016 Page 11
Hankkeen tavoitteet Tuottaa potilas- ja asiakasryhmittelylogiikat ja ohjeistukset kustannuslaskentaan (Toimijoiden välinen vertailtavuus asiakas- ja terveys/sosiaaliongelmalähtöisesti) Perus- ja erityistason tuottajaorganisaatioille alueellisen SOTE-tiedon osalta Toimintakyvyn ja avuntarpeen mittareiden tuottaman tiedon hyödyntäminen Tuottaa yhteisesti hyväksytyt tuloksellisuuden mittarit valituille asiakassegmenteille Tuottaa laadukas tietopalvelu alueellisen SOTE-tiedon (tiedon keräys, validointi, jalostus, raportointi ja vertailu), joka mahdollistaa tiedon multidimensionaalisen käytön porautumisineen Ohjausmenetelmät luodaan Sote-tuottajien näkökulmasta
FinDRG-hankkeen fokus 2016-2018 ALUEELLISET HOITO- JA PALVELUKETJUT (Episodiluokitus) AVOHOITO ESH NordDRG PTH Uusittu perusluokitus Suun th ddrg Sosiaalipalvelujen asiakasryhmittelyt LAITOSHOITO KANSALLISET PRIMAARILUOKITUKSET TIETO KÄYTETYISTÄ RESURSSEISTA TULOKSELLISUUDEN ARVIOINTIIN TARVITTAT TIEDOT 1.12.2016 Page 13
Hankkeeseen valittavat aihealueet Asiakasryhmittelyt Ikäihmisten palveluiden asiakasryhmittely Mielenterveys- ja päihdehuollon asiakasryhmittely Kustannuslaskenta Yllä valittuihin asiakasryhmittelyihin liittyvä asiakaskohtainen kustannuslaskenta Tuloksellisuuden arviointi Diabetes Muistisairaudet 1.12.2016 Page 14
Hankkeen aikataulu FinDRG-hanke 2016 2017 2018 9 10 11 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 VAIHE 1 Hankkeen suunnittelu ja perustaminen Hankesuunnitelma Rahoituksen hankinta Ohjausryhmän ja projektiryhmien järjestäytyminen VAIHE 2 Tausta-aineiston keruu ja määrittelytyö 1. Asiakasryhmittelyt Taustateoria Määrittelyt ikäihmisten asiakasryhmittelyyn Määrittelyt mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden asiakasryhmittelyyn 2. Asiakaskeskeinen kustannuslaskenta Määrittelyt 3. Tuloksellisuuden arviointi Tausta-aineiston keruu ja raportointi Määrittelyt ikäihmisten mittareille Määrittelyt mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden mittareille VAIHE 3 Testaus ja pilotointi VAIHE 4 Raportointi Seminaarit 1.12.2016 Page 15
Organisoituminen Hankkeen ohjausryhmä Luokitustuotteiden ohjausryhmä Asiakasryhmittelyjen projektiryhmä Asiakaskohtaisen kustannuslaskennan projektiryhmä Tuloksellisuuden arvioinnin projektiryhmä FCG Konsultointi johtaa ja koordinoi hanketta FCG nimeää projektiryhmiin projektipäälliköt ja hankkii tarvittavan asiantuntijuuden Osallistuvat organisaatiot pääsevät vaikuttamaan tuotettaviin määrittelyihin 1.12.2016 Page 16
Hankkeen rahoitus ja resurssit Hanke rahoitetaan yhteisrahoitteisena verkostohankkeena FCG palkkaa hankkeeseen projektijohdon ja tarvittavat asiantuntijat FCG vastaa hankkeen viestintäsuunnitelman mukaisesta viestinnästä Hankkeen projektiryhmät koostuvat asiakasorganisaatioiden ja FCG:n asiantuntijoista Hankkeessa konsultoidaan tarpeen mukaan muita kansallisia asiantuntijoita Hankkeeseen ovat sitoutuneet Suomen Kuntaliitto ry ja Lääkäriliitto 1.12.2016 Page 17
FinDRG- hankkeen tuotokset Integroidun sote:n asiakas- ja potilasryhmittelyjärjestelmälogiikka, joka yhdistää asiakaskohtaiset kustannukset hoitotapahtumiin ja ryhmittelee ne kliinisesti mielekkäisiin ryhmiin (casemixjärjestelmä) Potilas-/asiakaskohtaisen kustannuslaskennan järjestelmä Kustannuksien, tuottavuuden, laadun ja vaikuttavuuden mittaristo eli tuloksellisuuden seurantajärjestelmä FinDRG on toiminnan ja talouden ohjauslogiikka sekä tietopalvelu ohjauksen tarpeisiin 1.12.2016 Page 18
Tervetuloa mukaan! Lisätietoja sivuilta www.findrg.fi Yhteystiedot: Hankejohtaja p.044 566 7009 petra.kokko@fcg.fi 1.12.2016 Page 19
Lopuksi Kiitos! 1.12.2016 Page 20