KYMENLAAKSON LIITTO. Kymenlaakson luonnonvarastrategia LUONNOS. Kymenlaakson Liitto

KYMENLAAKSON LIITTO Kymenlaakson luonnonvarastrategia LUONNOS Kymenlaakson Liitto 24.01.2011

SISÄLTÖ Johdanto... 3 Kansallinen luonnonvarastrategia... 3 Kymenlaakson luonnonvarastrategian tavoitteet... 3 Strategian tarkastelun laajuus, painopisteet ja rajaukset... 4 Kymenlaakson luonnonvarastrategian laadintaprosessi... 4 Luonnonvarastrategian ohjausvaikutukset... 5 Visio... 6 Kehittämispainotukset... 6 Biotalous... 6 Kestävyys... 7 Materiaalikierto... 9 Alueelliset voimavarat... 9 Kansainvälinen vuorovaikutus... 10 Hallinto ja sääntely... 11 Osaaminen ja viestintä... 11 Toimenpiteet... 13 2

JOHDANTO Vuonna 2010 voimaan tulleeseen aluehallinnon uudistuksen lainsäädäntöön sisältyy maakunnan liitoille vetovastuu laaja-alaisista luonnonvaroja ja ympäristöä koskevista suunnitelmista. on käynnistänyt heti tämän lakiuudistuksen jälkeen luonnonvarastrategian laatimistyön. On katsottu, että Kymenlaaksolla on luonnonvaroiltaan suhteellisen rikkaana ja osaamiseltaan korkeatasoisena maakuntana erityisiä vahvuuksia ja intressejä edistää luonnonvarojen kestävää ja innovatiivista hyödyntämistä. Luonnonvarakysymykset korostuvat enenevässä määrin erilaisissa kansallisissa, alueellisissa sekä sektorikohtaisissa strategioissa ja ohjelmissa. Vastuu luonnonvarojen käytön ohjauksesta on jakaantunut usealle eri hallinnonalalle. Tämä lisää strategisen ohjauksen tarvetta yli sektorirajojen sekä aluetasolla. Kymenlaakson kestävän kehityksen ja kilpailukyvyn kannalta on tärkeää, että luonnonvarojen kestävään ja innovatiiviseen hyödyntämiseen liittyvät tavoitteet muodostavat toisiaan tukevan kokonaisuuden. Kymenlaakson liitossa luonnonvarakysymyksiä on käsitelty ennen kaikkea maakuntakaavan ja maakuntaohjelman laadinnan yhteydessä. on asettanut kestävän kehityksen edistämisen ja ekotehokkuuden parantamisen keskeiseksi tavoitteeksi sekä aluesuunnittelussa että maakunnallisessa kehittämistyössä. Kymenlaakson maakuntakaavan ja maakunnallisen kehittämistyön tavoite on ohjata luonnonvarojen kestävää käyttöä ja turvata luonnonvarojen saattavuus tuleville sukupolville. Maakuntakaavan maankäyttöratkaisujen tavoitteena on vaalia luonnonperintöä ja samalla varmistaa, että luonnonvarojen hyödyntäminen kattaa pitkän aikavälin käyttöennusteen mukaisen tarpeen ympäristöarvoja vaarantamatta. Luonnonvarastrategia tukee täältä osin maakuntaohjelman ja maakuntakaavan tavoitteiden toteuttamista ja luo samalla strategisen pohjan em. asiakirjojen tarkistamiselle tulevien suunniteltuprosessien yhteydessä. Kymenlaakson luonnonvarastrategia on luonteeltaan ensimmäinen alueellinen luonnonvarastrategia Suomessa. Suunnittelun lähtökohtana toimii vuonna 2009 laadittu kansallinen luonnonvarastrategia. Tavoitteena on luoda toteuttamismekanismeja, jotka tukeutuvat paikallisiin vahvuuksiin ja toteuttavat kansallista luonnonvarastrategiaa. Alueellinen luonnonvarastrategia laaditaan Kymenlaaksossa laajassa yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa. Liiton rooli strategian laadinnassa on ensisijaisesti yhteen sovittava ja kokoava. Strategialaadintatyön tueksi on valmisteltu luonnonvarastrategian lähtökohta- ja taustaraportti. Raportissa kuvataan Kymenlaakson luonnonvarojen käytön nykytila, hyödyntämisen vaikutukset sekä hyödyntämisen kestävyyteen liittyvät näkökohdat. KANSALLINEN LUONNONVARASTRATEGIA Suomen kansallinen luonnonvarastrategia julkaistiin 8.4.2009 (Suomen itsenäisyyden juhlarahasto 2009. Älykkäästi luonnon voimin kansallinen luonnonvarastrategia, 11 s). Strategia laadittiin laajassa yhteistyössä politiikan, hallinnon, elinkeinoelämän, tutkimuksen, järjestöjen sekä median kanssa. Suomen itsenäisyyssäätiön (SITRA) otti strategialaadintatyön vetovastuun. SITRA:n roolina strategiatyössä oli työprosessin suunnittelu, koordinointi ja raportointi. KYMENLAAKSON LUONNONVARASTRATEGIAN TAVOITTEET Kymenlaakson luonnonvarastrategian tavoite on edistää ja ohjata luonnonvarojen kestävää ja innovatiivista hyödyntämistä maakuntatasolla. Tarkoitus on kehittää vuorovaikutusta eri sektorien välillä ja luoda yhteisesti hyväksyttyjä toteuttamismekanismeja, jotka tukeutuvat paikallisiin vahvuuksiin ja toteuttavat samalla kansallista luonnonvarastrategiaa. Luonnonvarastrategian sisältö käsitellään maakuntahallituksessa ja strategian hyväksyy lopullisesti maakunta- 3

valtuusto. Poliittisen käsittelyn tavoitteena on, että luonnonvarastrategia toimisi myös maakunnan yleisen ja strategisen tahtotilan ilmaisijana. STRATEGIAN TARKASTELUN LAAJUUS, PAINOPISTEET JA RAJAUKSET Luonnonvarat tarkoittavat kaikkea luonnossa olevaa mitä ihminen kykenee hyödyntämään omaksi edukseen. Aihepiiriin liittyy niin monenlaisia näkökohtia, että on välttämätön rajata luonnonvarojen tarkastelun laajuutta ja tarkkuutta. Luonnonvarastrategian laadinnassa keskitytään alueellisesti merkittävimpiin ja vaikutuksiltaan olennaisiin luonnonvarakysymyksiin. Tarkastelun osa-alueista ja vaikutusten merkittävyydestä sovitaan vuorovaikutteisesti ja yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Ilmastonmuutos, energia- ja huoltovarmuus sekä kansainvälinen vuorovaikutus käsitellään läpileikkaavana teemana. Strategian luonne on yleispiirteinen ja joustava, joten mahdollisimman monet tahot voivat sitoutua strategian tavoitteisiin ja edistää niiden toteuttamista. Käsittely maakunnan korkeimmissa poliittisissa elimissä mahdollistaa sen, että strategia voi toimia sitouttavana maakunnan strategisen tahtotilan ilmaisijana. KYMENLAAKSON LUONNONVARASTRATEGIAN LAADINTAPROSESSI Kymenlaakson luonnonvarastrategian laadintaprosessi on vuorovaikutteinen ja osallistuva. Kymenlaakson liiton rooli strategian laadinnassa on ensisijaisesti yhteen sovittava ja kokoava. Hallintovastuuseen kuuluu mm. strategiatyön ohjaus, työprosessin suunnittelu, koordinointi ja raportointi. Laadintaprosessityön ja arviointityön tueksi on perustettu luonnonvarastrategiatyöryhmä. Myös Kymenlaakson ympäristöpoliittinen neuvottelukunta integroidaan laadinta- ja arviointiprosessiin. Strategialuonnoksesta pyydetään lausuntoja ja sitä käsitellään maakuntahallituksessa. Lopullisen strategian hyväksyy maakuntavaltuusto. Strategian laadinnassa ei sovelleta lakia suunnitelmien ja ohjelmien vaikutusten arvioinnista, mutta osallistuminen ja arviointi organisoidaan laajalti em. lain hengen mukaisesti. Kuva 1. Kymenlaakson luonnonvarastrategian laadintaprosessi. 4

LUONNONVARASTRATEGIAN OHJAUSVAIKUTUKSET Kymenlaakson luonnonvarastrategia on maakunnan yhteisen tahtotilan ilmaisija luonnonvarojen vastuullisessa hyödyntämisessä. Tavoitteena on, että maakunnan kaikki viranomaiset edistävät luonnonvarastrategian tavoitteiden toteuttamista toiminnassaan. Kymenlaakson luonnonvarastrategia käsitellään Kymenlaakson maakuntahallituksessa ja se hyväksytään maakuntavaltuustossa. Asiakirja on sen myötä luonnonvarojen hyödyntämiseen liittyvä aluepoliittinen kannanotto ja strateginen linjaus. Luonnonvarastrategia on maakunnan luonnonvara- ja ympäristöpoliittinen tahtotilan ilmaisija. Luonnonvarastrategiassa esitettyjä tavoitteita edistetään maakuntatasolla mm. seuraaviin keinoin: Ohjausvaikutus maakuntasuunnitelman ja -ohjelman kautta Luonnonvarastrategian tavoitteet huomioidaan ja niiden toteuttamista edistetään maakuntasuunnitelman, maakuntaohjelman sekä maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman keinoin. Aluekehityslain mukaan viranomaisilla on velvollisuus edistää maakuntasuunnitelman ja - ohjelman toteutumista 1. Ohjausvaikutus maakuntakaavan kautta 2 Viranomaisyhteistyö Strategian tavoitteet huomioidaan ja niiden toteuttamista edistetään maakuntakaavan keinoin. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan viranomaisilla on velvollisuus edistää maakuntakaavan tavoitteiden toteutumista. Luonnonvarojen käyttöä ohjataan eri hallinnonaloilla. Luonnonvarastrategian avulla pyritään kehittämään vuoropuhelua eri hallinnonalojen välillä entistä monipuolisemman ja kokonaisvaltaisemman ohjauksen saavuttamiseksi. Luonnonvarastrategiassa on huomioitu eri hallinnonalojen voimassa olevien maakunnallisten strategioiden ja ohjelmien linjauksia, mutta samalla strategia on työkalu em. asiakirjojen päivittämisessä ja kehittämisessä. Lupaharkintaprosessin tukeminen Lupamenettelyissä määritellään yksityiskohtaisesti luonnonvarojen hyödyntämisen reunaehdot. Yksityiskohtaisten hankkeiden toteuttamisesta päätetään aina erillislainsäädännön puitteissa. Luonnonvarastrategiassa esitetyt näkökohdat toimivat tukena lupaehtojen harkinnassa. Strategia tukee sen myötä viranomaisten lupakäytäntöä. Elinkeinonharjoittajien ja viranomaisten välinen vuoropuhelu ja yhteiskuntavastuu Strategian laadintaprosessi kannustaa yhteistyöhön elinkeinonharjoittajien, kuntien ja viranomaisten välillä luonnonvarojen hyödyntämisen kielteisten vaikutusten vähentämiseksi tai ennaltaehkäisemiseksi. Luonnonvarastrategia ei rajoita välittömästi elinkeinonharjoittajien toimintaedellytyksiä. Yhteistyön kautta konkretisoituu ja toteutuu yrityksien ja muiden toimijoiden yhteiskuntavastuu. Luonnonvarojen hyödyntämisen yhteiskuntavastuu on sitä, että yritykset sisällyttävät vapaaehtoisesti yhteiskunnallisia ja ympäristöön liittyviä näkökohtia liiketoimintaansa ja vuorovaikutukseen sidosryhmiensä kanssa. Lähtökohta on, että vastuullinen yritys huomioi myös sellaisia näkökohtia, joiden laiminlyöminen ei johda oikeudelliseen vastuuseen. 1 Laki alueiden kehittämisestä (1651/2009) 25 : Viranomaisten tulee ottaa toiminnassaan huomioon maakuntaohjelmat ja niiden toteuttamissuunnitelmat, edistää niiden toteuttamista ja arvioida toimenpiteidensä vaikutuksia aluekehitykseen sekä huolehtia, ettei toimenpiteillä vaikeuteta niiden toteuttamista. 2 Maankäyttö- ja rakennuslaki (5.2.1999/132) 32 :Viranomaisten on suunnitellessaan alueiden käyttöä koskevia toimenpiteitä ja päättäessään niiden toteuttamisesta otettava maakuntakaava huomioon, pyrittävä edistämään kaavan toteuttamista ja katsottava, ettei toimenpiteillä vaikeuteta kaavan toteuttamista. 5

VISIO Kymenlaakson maakunta on edelläkävijä luonnonvarojen vastuullisessa, ekotehokkaassa ja innovatiivisessa hyödyntämisessä. Luonnonarvoja kunnioitetaan. Hyvinvointi perustuu luonnonvarojen kestävään käyttöön ja korkeaan jalostusasteeseen sekä luovaan osaamiseen. Puu ja muut nopeasti uusiutuvat luonnonvarat ovat maakunnan biotalouden vahvuus. KEHITTÄMISPAINOTUKSET Tavoitteiden toteutuminen edellyttää yhtäaikaisia ja toisiaan tukevia muutoksia useilla yhteiskunnan osa-alueilla. Kehittämisen lähtökohta on innovaatioiden edistäminen sekä olemassa olevien kestävien ja vahvojen rakenteiden ja osaamisperustojen hyödyntäminen ja määrätietoinen kehittäminen. Sektorien väliseen yhteistyöhön tulee panostaa entistä enemmän. Kymenlaakso on voimakkaan rakennemuutoksen alue. Perinteiset avainalueet, kuten metsäteollisuus, ovat murroksessa. Täysin uudet avainalueet, kuten tuulivoiman tuotanto, kehittyvät. Suuri osa Kymenlaakson avainyrityksistä toimii kansainvälisesti ja ovat kansainvälisten markkinoiden ja suhdannetilanteiden armoilla. Tämä luo erityisen suuria ongelmia kehittämistyössä ja ennakoinnissa maakuntatasolla. BIOTALOUS Biotalouden arvonlisää ja hyvinvointia syntyy tehokkaan, vireän, uudistumiskykyisen ja innovatiivisen yritystoiminnan tuloksena. Biomassaa voidaan kestävästi lisätä ja sillä voidaan korvata energiantuotannossa fossiilisia tuontipolttoaineita. Kasvavan tuulivoima- sekä bioenergiatuotannon avulla yhdistettynä tutkimus- ja kehitystyöhön synnytetään Kymenlaaksossa uusia innovaatioita, liiketoimintamalleja ja sitä kautta työpaikkoja. Puu, tuuli ja muut nopeasti uusiutuvat luonnonvarat ovat maakunnan vahvuus biotalouteen tähdättäessä. Kymenlaakson maakunta on kansainvälisessäkin mittakaavassa luonnonvarojen ja energian suurkuluttaja. Energian ja luonnonvarojen kulutus asukasta kohti on suurimpia koko maailmassa. Kymenlaakson korkea energia- ja materiaali-intensiteetti liittyy metsäteollisuuteen sen jalostaessa pääasiassa ulkopuolelta tulevaa puuta paperiksi ja muiksi tuotteiksi, jotka valtaosin viedään ulkomaille. Metsäsektori uudistuu ja puuvarojen innovatiivinen käyttö kehittyy. Perinteisen metsäteollisuuden rinnalle kehitetään innovatiivisia tuotantorakenteita mm. energiatuotannon ratkaisuiksi. Metsäteollisuuden ansiosta puuperäisten uusiutuvien energialähteiden osuus on Kymenlaaksossa jo nyt poikkeuksellisen suuri. Lähes 50 % Kymenlaakson teollisuuden ja energiantuotannon polttoaineesta oli vuonna 2008 peräisin uusiutuvista energialähteistä. Tältä osin tuetaan valtakunnallisella tasolla biopolttoaineiden käyttötavoitteita ja edistetään EU:n uusiutuvan energian tiekartan vaatimuksia. Uusiutuvien energialähteiden käyttöastetta on mahdollista nostaa sekä teollisuudessa ja energiatuotannossa että julkishallinnossa ja kotitalouksissa. Kehityksen moottorina toimivat mm. metsäklusterin- ja tuulienergiaklusterin kehittämistoimet. Kehittämistyössä tulisi pyrkiä mahdollisimman korkeaan omavaraisuusasteeseen. Kehittämistyön tavoite on siirtyä Kymenlaaksossa rakennemuutoksesta korkean arvonlisäyksen biotalouteen. 6

Metsäteollisuus on Kymenlaaksossa paitsi puuenergian hyödyntämisen myös sivuainevirtojen hallinnan keskeinen osaaja (esim. mustalipeän käyttö). Metsäteollisuuden rinnalle suunnitellaan myös toisen sukupolven biojalostamoita. Laitosintegraattien tehokkuus on suuri, koska eri tuotantolinjat tukevat toisiaan merkittävästi. Em. syistä metsäteollisuuden innovaatiot ovat avainasemassa maakunnan energia- ja materiaalitehokkuuden kehittämisessä. Energiatuotannon osalta merkittävin kehittämisen avaus on tuulivoimaklusterin kehittäminen maakunnassa. Uusiutuvien energialähteiden kehittämistoiminta ja mahdollisuudet liittyvät Kymenlaaksossa myös peltoenergian kuten ruokohelpin käyttöön, jätteenpolttoon ja yhdyskuntalietteen keskitettyyn hyväksikäyttöön. Leväenergiatuotannon ja biokaasutuotannon mahdollisuuksia tutkitaan. Uusiutuvien energialähteiden käyttöastetta nostetaan myös kunnissa ja kotitalouksissa. Em. kohteissa korostuvat energiatehokkuus ja uusiutuvien energiamuotojen koko paletti kuten puu, tuuli, aurinko, biokaasu sekä ja maa- ja ilmalämpö. Biotalousyhteiskunta ei synny itsestään. Tulevaisuuden mahdollisuudet liittyvät jo käytössä olevien teknologioiden lisäksi myös teknisiin innovaatioihin. Innovaatioalat liittyvät esim. aurinkoenergiatuotantoon, geotermisen energian tuotantoon ja hyväksikäyttöön (ml. maa- ja vesilämpö), leväenergiatuotannon, aaltoenergiatuotannon yms.. Uusien alojen kehittyminen edellyttää, että niille luodaan kehittämismahdollisuuksia sekä strategisella tasolla että toiminnallisesti. Maakuntaa palvelevien bioenergiakeräilyn- sekä bioenergialogistiikan ja muiden kuljetusketjujen ekotehokkuutta kehitetään. Luonnonvarojen sivuvirtojen käyttöinnovaatioiden tueksi kehitetään innovatiivisia järjestelmiä. Tavoitteena on, että maakunnan luonnonvaroja hyödynnetään kustannustehokkaasti maakunnan sisällä ja jatkojalostetaan maakunnan eduksi. Laatikko: Biotalous tarkoittaa laajasti tulkiten kaikkia uusiutuvia luonnonvaroja tuottavaa, käyttävää, jalostavaa ja markkinoivaa tuotantoa sekä uusiutuvista luonnonvaroista valmistettujen tuotteiden kulutusta. Suppeamman tulkinnan mukaan biotalouden pääpaino on biopolttoaineissa. Joissakin yhteyksissä biotaloutta pidetäänkin vastakohtana fossiilisiin polttoaineisiin perustuvalle nykytaloudelle. Lähde: Wikipedia. KESTÄVYYS Kilpailu luonnonvaroista kiristyy. Luonnonvaroja tulee hyödyntää niin, että maakunta säilyy ja kehittyy paitsi houkuttelevana luonnonvara-alan toimintaympäristönä myös viihtyisänä asuin-, vapaa-ajan- ja matkailualueena. Luonnonvarojen hyödyntämisessä pyritään kokonaisvaltaiseen tarkasteluun ja sen yhteydessä huomioidaan sekä aineettomat, että aineelliset hyötyarvot. Bioenergian kannalta maakunnan kehittämisen moottori on puuvarojen kestävä käyttö. Myös maatalouden merkitys bioenergiatuotannossa kasvaa. Tavoitteena on hyödyntää peltobioenergiaa ja metsävaroja niin, että vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen ja vesistöjen tilaan ovat mahdollisimman vähäiset. Kestävän aluetalouden lisäarvon tuottaminen edellyttää, että luonnonvaroja ja -prosesseja vaalitaan. Luonnonvarojen käytön mahdollisuudet riippuvat siitä, kuinka ekosysteemit toimivat ja kuinka ne tuottavat ekosysteemipalveluita. Em. syistä luonnonvarojen hyödyntämisessä ei voi jättää huomioimatta ekosysteemipalvelunäkökulmaa. 7

Laatikko: Ekosysteemilähestymistapa (Ecosystem approach) on biologista monimuotoisuutta koskevan YK:n yleissopimuksen viitekehys, jonka avulla pyritään kokonaisvaltaiseen näkemykseen luonnonalueiden suojelussa, hoidossa ja kestävässä käytössä. Lähestymistapa painottaa ekosysteemien rakenteen ja toiminnan säilyttämistä, jotta ihmisille ja luonnolle arvokkaiden ekosysteemipalvelujen saatavuus turvataan. Ekosysteemipalvelut jaetaan neljään ryhmään: tuotanto-, sääntely- ja kulttuuripalvelut sekä tukipalvelut, jotka ovat edellytyksenä muille palveluille. Kymenlaakson korkea energia- ja materiaali-intensiteetti liittyy erityisesti metsäteollisuuteen. Puuraaka-aineiden tarve ylittää todennäköisesti tulevaisuudessakin tarjonnan. Omat metsävarat hyödynnetään tästä syystä erittäin tehokkaasti ja metsäteollisuus jalostaa lisäksi paljon ulkopuolelta tulevaa puuta. Puun kasvava tarve luo suuria ympäristöhaasteita mm. luonnon monimuotoisuuden säilymisen ja ravinnetalouden näkökulmasta. Energiatuotantoon liittyy yhä enemmän mm. energiapuun käyttöön, tuulivoimatuotantoon ja turvevarojen käyttöön liittyviä kestävyysvaatimuksia. Kymenlaaksossa nostetaan myös poikkeuksellisen paljon kiviaineksia. Tältä osin kuormitetaan ympäristöä muita maakuntia enemmän. Kiviainesten suurimmat käyttökohteet ovat yhdyskuntarakentaminen, teollisuusrakentaminen ja erilaiset muut rakentamishankkeet, tieverkoston rakentaminen ja ylläpito ja kunnallistekniikka. Yksittäiset suuret tienrakentamis- ym. infrahankkeet lisäävät tapauskohtaisesti kiviainesten käyttöä. Kiviainesten kestävässä käytössä on tärkeää ottaa huomioon, että harjuainesten hyvälaatuista soraa tai laadukkaita kalliokiviaineksia ei käytetä toisarvoisiin tarkoituksiin, joihin kelpaa heikompilaatuinenkin materiaali. Kiviainesten hyödyntämisessä tulee kiinnittää erityistä huomiota pohjaveden suojeluun liittyviin kysymyksiin. Ympäristökuormituksen vähentämiseen tähtäävät toimenpiteet ja innovaatiot ovat avainasemassa erityisesti maakunnan energia- ja materiaalitehokkuuden kehittämisessä. Turpeen laajamittainen energiakäyttö on ristiriidassa ilmastonmuutoksen torjuntatavoitteiden kanssa. Turvetuotanto on usein myös ongelmallista luonnon monimuotoisuuden vaalimisen ja vesiensuojelun kannalta. Mikäli turpeen laajamittaista käyttöä erityisesti paikallisena, muita energialähteitä täydentävänä energialähteenä halutaan jatkaa, tulee parantaa turvetuotannon sijainnin ohjausta luonnontilaltaan pitkälti muuttuneille soille, tehostaa turvetuotannon vesiensuojelua ja edistää käytöstä poistuvien turvealueiden nopeaa ennallistamista hiilinieluiksi. Lisäksi tulee valmistautua siihen, että turpeen energiakäytöstä luovutaan sen korkeiden päästöjen sekä kansallisten ja kansainvälisten paineiden takia kokonaan. Toisaalta turve on maakunnan oma energiavara, jolla voidaan lisätä omavaraisuutta ja huoltovarmuutta. Suojelualueverkoston ulkopuolella olevien laajojen luonnontilaisten soiden turvetuotannollinen hyödyntäminen on ristiriidassa valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden kanssa. Turvevarojen hyödyntämisessä seurataan kansallista ja kansainvälistä keskustelua huomioimalla, että turve on Suomen ulkopuolella luokiteltu uusiutumattomaksi luonnonvaraksi. Ilmastonmuutoksen tavoiteasettelun näkökulmasta turvetta ei voi luokitella kestäväksi bioenergian lähteeksi. Puuvarojen hyödyntämisessä tulee huomioida, että Kymenlaakson suojelualueiden verkossa on sekä määrällisiä että laadullisia puutteita. Nykyisillä suojelualueilla ei turvata kaikkia uhanalaisia tai taantuneita lajeja. Suojeltaviin alueisiin tulisi kuulua enemmän lehtoja, reheviä kangasmetsiä, korpia, harjumetsiä ja eri ikä- ja kehitysvaiheessa olevia luonnontilaisia metsiä. Pohjavesien suojelua edistetään vesienhoitosuunnitelmien keinoin. Merkittävä haaste pohjavesien suojelun ja luonnonvarojen käytön kannalta on mm. kiviainesten ottotoiminta ja turvetuotanto. Puhtaan veden saanti on perusedellytys kestävälle kehitykselle ja ympäristöterveydelle. 8

MATERIAALIKIERTO Materiaalikiertojen tehokas hallinta vähentää kuormitusta ja parantaa ekotehokkuutta. Luonnonvarojen tulisi pysyä Kymenlaakson talousjärjestelmän piirissä pitkään siten, että ne tuottavat mahdollisimman suuren lisäarvon ja mahdollisimman vähän arvokkaita materiaaleja poistuu lopullisesti järjestelmästä. Ekotehokkaassa biotaloudessa tuotteet, palvelut ja energia tulee tuottaa resurssitehokkaasti ja mahdollisimman pienin ympäristövaikutuksin. Materiaalitehokkuuden parantaminen ja energiatehokkuuden lisääminen ovat maakunnan keskeisiä kehittämisen avainalueita ja tärkeimmät työkalut maakunnan ympäristön tilan parantamiseksi ja taloudellisen kilpailukyvyn kohottamiseksi. Luonnonvaroja on mahdollista hyödyntää ekotehokkaasti ja vastuullisesti mm. teollisuusprosessien ja energiatuotannon synergiaratkaisuissa. Kymenlaakson ekotehokkuutta mitataan ECOREG seurantamallilla. Kymenlaaksossa ainevirtojen hallinnan ja sivuainevirtojen hyödyntämisen kehittämisen painopisteet liittyvät mm. puuraaka-aineiden käyttöön paperin valmistuksessa ja energiatuotannossa, kaivosteollisuuden sivukivivirtojen hyväksikäyttöön, jätemäärän vähentämiseen sekä hyödyntämiseen. Erityisesti muutoksessa oleva metsäklusteri tuo mahdollisuuksia uudenlaiselle biotalouden tuotesuunnittelulle ja innovaatioille. Jätehuollon lähtökohdat sekä strategiset tavoitteet on esitetty Etelä-Suomen jätesuunnitelmassa. Kymenlaaksossa on panostettu jätekäsittelyn osaamiseen esim. EKOPARK -alueella. Merkittävän suuria keskitettyjä jätteen ja vesihuollon käsittely-yksiköitä on luotu tai on rakenteilla. Kotkassa toimii jätteenpolttolaitos ja esim. maatalouden ja yhdyskuntalietteen biokaasutushankkeita on meneillään. Maa- ja metsätalouden rooli muuttuu, kun bioenergian tuotanto kasvaa, ja tuotantoketjun ainevirrat muuttuvat. Haasteet ja mahdollisuudet liittyvät mm. bioenergialogistiikkaan sekä ravinnekierron ja ravinnetalouden hallintaan. Lannoitteiden kallistumisen ja esimerkiksi maailmanlaajuisten fosforivarojen niukentuminen tuo maataloudelle haasteita. Samalla esim. fosforikuormitus saastuttaa Itämerta. ALUEELLISET VOIMAVARAT Monipuolinen luonto on maakunnan keskeinen vahvuustekijä ja se lisää merkittävästi asuinviihtyisyyttä ja vetovoimaa. Kymenlaakson metsä- ja järviluonto, Kymijoki ja Itäisen Suomenlahden merialue saaristoineen kuvastavat maakunnan monipuolisuutta ja ympäristön rikkautta. Luontomatkailun ja maakunnan houkuttelevuuden kehittämisessä korostuvat aineettomiin luonnonvaroihin liittyvät arvot, kuten luonnonrauha ja maiseman kauneus. Kymijoki on maakunnan keskeinen luonto- ja maisemaelementti. Kymijoen asema merkittävänä virkistys- ja luontomatkailukohteena korostuu ja sen kehittämispotentiaali on poikkeuksellisen suuri. Kymijokeen liittyvässä kehittämistyössä tulee entistä enemmän sovittaa yhteen eri käyttöintressit. Maakunnassa tavoitteena on ennallistaa Kymijoen elinympäristöjä ja mahdollistaa vaelluskalojen luontainen lisääntyminen joessa. Tavoitteena on entistä tehokkaammin sovittaa yhteen energiatuotanto ja luonnontilaisuuden palauttamisen tavoitteet. Maakunnassa hyväksytään yleisesti vesivoiman tuotanto ja olemassa olevien vesivoimalaitosten toiminnan jatkuminen. 9

Vesivoiman kehittämisen tavoitteena on vanhojen vesivoimalaitosten tehokkuuden parantaminen teknisten ratkaisujen kautta. Luonnontaloudellisten haittojen vähentämiseksi voimataloudelta odotetaan osallistumista parannustoimenpiteisiin. Uusien voimalaitosten rakentaminen, kuten esim. Pernoonkosken hyväksi käyttäminen energiatuotannossa, on ristiriidassa Kymijoen moninaiskäytön ja ympäristönsuojelutavoitteiden kanssa. Paikallisesti tuotettu ruoka eli ns. lähiruoka on viime vuosina noussut keskeiseksi puheenaiheeksi ja kehittämiskohteeksi. Lähiruoan hyödyntäminen ja jalostaminen on Kymenlaaksossa kuitenkin vielä vähäistä. Myös riistaa ja muita luonnon antimia hyödynnetään vähän. Luonnon kalalajeista hyödynnetään vain murto-osa. Lähiruoan tehokkaampi hyödyntäminen edellyttää aktiivisia alueen pienyrittäjiä (esimerkiksi pienteurastamot ja pienjalostamot), jotka tarjoavat tuotteitaan kuluttajille tai esimerkiksi ateriapalveluyksiköille. Kysyntää on myös varastoinnin kehittämiselle. Kymenlaakso on maantieteellisen asemansa perusteella monien mahdollisuuksien maakunta. Luonnonvaroja käytetään, kasvatetaan, tuodaan ja viedään runsaasti. Suuria markkina-alueita on lähellä. Maakunnan suuriin vahvuuksiin kuluu poikkeuksellisen tehokas ja vahva logistiikkaosaaminen. Kymenlaakson vientiorientoitunut suurteollisuus toimii maailmanlaajuisesti. Suuret ainevirrat kulkevat maakuntaan ja maakunnasta suurimpien satamien kautta ympäri maailmaa. Metsäklusterin uusiutuminen on Kaakkois-Suomelle keskeinen kysymys. Liiketoiminnan uudistumisessa ovat perinteisen mekaanisen ja kemiallisen puunjalostuksen kehittämisen ohella keskeisessä roolissa uuden sukupolven biojalostamot ja puukuidun hyödyntäminen uusissa käyttökohteissa. Energian osuus metsäteollisuuden tuotannon arvosta kasvaa ja uusiutuvan metsän mahdollisuudet lisäarvon tuottamisessa lisääntyvät osin tuontienergian korvaajana ja toisaalta uusien vientituotteiden mahdollistajana. Maakunnan vahvuuksiin kuuluu metsäteollisuuden lisäksi mm. monipuolinen metalli- ja koneteollisuus sekä energiatuotanto- ja energiateollisuus (esim. tuulivoimateollisuus). Maakunnan kilpailukyvyn kannalta on tärkeää, että uusien toimijoiden, kuten bioenergiayritysten, toimintaedellytyksiä parannetaan ja olemassa olevia vahvoja avainalueita, kuten metsäsektoria, koneteollisuutta ja tuulivoimateollisuutta, kehitetään. Kaakkois-Suomen voimakkaaseen rakenteelliseen muutokseen vastataan uudistamalla ja monipuolistamalla elinkeinorakennetta. Edellä mainitut linjaukset edellyttävät osaamis- ja koulutusrakenteiden uudistamista ajan tasalle. Maakunnassa ei ole omaa tiedekorkeakoulua, joten Kymenlaakson ammattikorkeakoulun ja yliopistojen alueyksiköiden asema koulutuksen tuottajana ja innovaatioiden jakelukanavana korostuu. KANSAINVÄLINEN VUOROVAIKUTUS Luonnonvara-alan hyödyntämiseen liittyviä kansainvälisiä haasteita, paineita ja hyödyntämismahdollisuuksia seurataan. Erityisesti uusien biotalous-alan toimijoiden pääsemistä kansainvälisille markkinoille tuetaan. Yhteistyö korostuu mm. Venäjän kanssa. Kansainvälistä keskustelua luonnonvarojen kestävästä hyödyntämisestä seurataan. Vientiorientoituneen maakunnan imagon kannalta on tärkeää, että noudatetaan kansainvälisesti hyväksyttyjä pelisääntöjä, menetelmiä ja teknologioita. Lisäksi valmistaudutaan siihen, että ympäristölle merkittävästi haitallisista tuotantoprosesseista, menetelmistä tai toimenpiteistä luovutaan tarvittaessa kokonaan. 10

Hallinnollista suunnitteluyhteistyötä on mahdollista kehittää lähialueella (Venäjä ja Baltian maat). Tavoitteena on edistää vuorovaikutusta lähialueen alueidenkäytössä ja edistää sen mukaan luonnonperinnön vaalimista ja luonnonvarojen kestävää käyttöä. Alueiden käytön suunnitteluyhteistyötä kehitetään mm. Pietarin alueen kanssa. Kymenlaakson vientiorientoitunut suurteollisuus toimii maailmanlaajuisesti. Suuret ainevirrat kulkevat maakuntaan ja maakunnasta suurimpien satamien kautta ympäri maailmaa. Tulevaisuudessa korostuu mm. ympäristöteknologian vienti. Sijainti Venäjän naapurissa ja Pietarin yli 6 miljoonan asukkaan markkina-alue antavat tässä yhteydessä Kaakkois-Suomelle kilpailuedun muihin alueisiin nähden. Kymenlaakson strategisena tavoitteena on olla vahva Venäjäosaaja erityisesti Venäjä-liiketoimintaosaamiseen ja logistiikkaan liittyen. HALLINTO JA SÄÄNTELY Luonnonvarojen vastuullinen hyödyntäminen vaatii eri sektoreiden ja toimijoiden välisten rajaaitojen madaltamista sekä aitoa kumppanuutta eri toimijoiden välille. Tavoitteena on monitoimiojaisen yhteistyön aikaan saaminen, mikä tarkoittaa niin poikkihallinnollista viranomaisyhteistyötä kuin julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin toimijoiden kumppanuutta. Asukkaiden osallistuminen on tärkeää yhteisöllisyyden ja positiivisen alueidentiteetin vahvistamisessa. Se lisää myös asukkaiden vastuuta oman alueensa viihtyisyydestä ja turvallisuudesta. Tavoitteena on, että maakunta koetaan omaksi ja vetovoimaiseksi. Viranomaisten toiminnassa kantavia periaatteita ovat kestävä kehitys, uusiutuvien luonnonvarojen innovatiivinen ja kestävä käyttö, ekosysteemipalveluista huolehtiminen, ihmisen henkisen pääoman hyödyntäminen ja osaamisen kehittäminen sekä Kymenlaakson vetovoimaisuuden lisääminen ja luonnonperinnön vaaliminen. Jotta Kymenlaakso olisi suotuisa ja houkutteleva toimintaympäristö menestyville, luonnonvaroja kestävästi käyttäville yrityksille, innovaatiojärjestelmän, fyysisen infrastruktuurin, kaavoituksen, kehittämislinjauksen ja hallinnon tulee tarjota sille suotuisat edellytykset. OSAAMINEN JA VIESTINTÄ Ihminen on osa Kymenlaakson luontoa. Ihmisen osaaminen voidaan katsoa tärkeäksi tekijäksi luonnonvaratarkastelussa. Henkiseen pääomaan ja osaamiseen liittyvät arvot korostuvat. Ihminen hyödyntää luonnonvaroja, mutta on myös luonnon osa-alueita, joihin ihmistoiminnan vaikutukset ovat positiivisia (esim. perinneympäristöjen ylläpito). Luonnonvarojen vastuulliseen käyttöön ja innovatiiviseen hyödyntämiseen liittyvää osaamista tulee hyödyntää ja kehittää. Avainasema on oppilaitosten panostuksissa sekä yritysten tk - toiminnassa. Kuluttajakäyttäytymiseen ja luonnonvarojen käyttöön liittyvään ekotehokkuusvastuuseen ja innovaatiotoimintaan panostetaan. Maakunnan luonnonvara-alan koulutus on ollut esim. tuuli- ja bioenergia-aloilla puutteellista. Maakunnassa ei ole omaa tiedekorkeakoulua. Kymenlaakson ammattikorkeakoulun, yliopistojen alueyksiköiden sekä ammatillisten oppilaitosten asema koulutuksen tuottajana korostuu. Korkeakouluyhteistyöverkostojen merkitys kasvaa. 11

Kehitystyön kannalta on tärkeää, että luonnonvarojen hyödyntämiseen liittyvistä mahdollisuuksista ja ongelmista saadaan riittävästi tietoa. Viestinnän tavoite on tukea ja palvella sekä luonnonvara-alan yrityksiä että myös viranomaisia ja maakunnan asukkaita. Avainasemassa luonnonvarojen hyödyntämisessä ja muussa intressien yhteensovittamisessa on avoimen tiedottamisen ja vuorovaikutuksen järjestäminen. Tavoitteena on myös kehittää entisestään asukkaiden osallistuminen suunnittelu- ja kehittämisprosesseihin. Kehittämistyössä tulee luoda innovaatioiden leviämisen kanavia sekä viestintäverkostoja. 12

TOIMENPITEET Luonnonvarastrategian tavoitteiden toteuttaminen Kymenlaakson luonnonvarastrategian jalkautuminen Luonnonvarastrategiaryhmä seuraa luonnonvarastrategian 2011- jalkautumista. Raportoidaan tavoitteiden toteutumisesta maakuntahallitukselle (MKH) / Maakunnan yhteistyöryhmälle (MYR). Päivitetään luonnonvarastrategiaa tarvittaessa Luonnonvarastrategiatyöryhmä kunnat Tuetaan aluehallintoviranomaisia ja kuntia kunnat 2011- edistämään luonnonvarastrategian tavoitteiden toteuttamista. Käsitellään luonnonvarastrategian linjauksia viranomaisneuvotteluissa, kehittämiskeskusteluissa yms. Sisällytetään strategiset linjaukset maakuntasuunnitelmaan ja -ohjelmaan sekä maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelmaan. kunnat 2011- Edellytetään strategisten linjausten huomioimista luonnonvara-alan suunnittelussa ja vaikutusten arviointiprosesseissa Edistetään vuoropuhelua ja kehitetään siihen liittyviä käytäntöjä eri hallintoalojen ja elinkeinoelämän välillä esim. lupaprosessien ja vaikutusten arviointiprosessien yhteydessä. kunnat luonnonvara-alan yrityksiä kunnat luonnonvara-alan yrityksiä Metsähallitus 2011-2011- Strategisen ohjauksen kehittäminen Maakunnallisten ja kunnallisten strategioiden laatiminen Laaditaan maakunnallinen bioenergiaosaamis- Cursor Oy ja bioenergiaohjelma. Lähtökohtana toimivat mm. Biotuli, Green Campus sekä Kaakosta Voimaa-hankkeet. Kouvola innovation Oy KYAMK, LUT, KSAO, EKAMI Laaditaan maakunnallinen energia- ja ilmastostrategia EKO-Kymenlaakso hanke, kunnat Laaditaan kuntakohtaisia energia- ja ilmastostrategioita/ ympäristöohjelmia kunnat, EKO- Kymenlaakso hanke Päivitetään Kymenlaakson luonnonvarojen kokonaiskäyttöön ja energiataseeseen liittyvät tiedot käynnistämällä asiaan liittyvää selvitystoimintaa. Kymenlaakson liito EKO-Kymenlaakso hanke LUT THULE-instituutti 2012-13

Biotalous-osaaminen ja biotalouden liiketoiminta Strategisen ohjauksen kehittäminen Asetetaan biotalousosaaminen, uusiutuvien luonnonvarojen hyödyntäminen ja uusiutuvien energialähteiden käytön lisääminen keskeiseksi tavoitteeksi kaikissa maakunnan kehittämis- ja elinkeinostrategioissa. Kunnat Kauppakamari Kymen yrittäjät Tehostetaan maakunnan sisäistä ja ylimaakunnallista yhteistyötä biotalousalalla. Biotalousyhteistyötä kehitetään erityisesti Etelä- Karjalan kanssa. (MAKO-pilotti) KyAMK HY, LUT Etelä-Karjalan liitto (Päijät-Hämeen liitto) 2011- Liiketoiminnan kehittäminen Tehostetaan teknologian ja osaamisen siirtoprosesseja sekä tuotekehittelyä KyAMK HY, LUT Luodaan uusia liiketoimintamahdollisuuksia uusiutuvan energian, suljettujen ravinnekiertojen ja biomassapohjaisten raaka-aineiden ja tuotteiden hyödyntämiseksi (BioA-hanke yms.) Edistetään aurinko-, aalto- ja leväenergian tuotannon käyttöönotto- ja kehittämismahdollisuuksia (esim. Kaakosta voimaa-hanke, BioA-hanke, Biotuli-hanke, Green Campushanke, Biosampo- ja Biohybridi-hankkeet) Kauppakamari ELYkeskus KYAMK LUT KSAO EKAMI luonnonvara-alan yritykset metsäteollisuus Edistetään geotermian, maalämmön / vesilämmön yms. käyttöönotto- ja kehittämismahdollisuuksia KYAMK LUT KSAO EKAMI 2012- Lisätään energiatuotannon omavaraisuutta tukemalla mm. paikallisia energiaratkaisuja. Edistetään kestävän energiatuotannon mukaisia investointeja (esim. yhdyskuntalietteen hyväksikäyttö energiatuotannossa) Energia- ja metsäteollisuus kunnat PK-yritykset 2011-14

Metsäklusterin uusiutuminen Uudistetaan metsäklusterin kehittämisen painopisteet vastamaan biotalouden haasteisiin maakuntaohjelman tavoitteiden mukaisesti (esim. Biotuli-hanke, Green Campushanke) Metsäteollisuus Tuetaan biojalostamon perustamista Kymenlaaksoon olemassa olevien metsäteollisuusympäristöjen yhteyteen sekä edistetään metsäteollisuustuotannon ja energiatuotannon synergiaetuja Lisätään uusiutuvien energialähteiden käyttöä entisestään Metsäteollisuus Energiateollisuus Metsäteollisuus Kunnat Kunnat Puuvarojen innovatiivinen käyttö Edistetään puurakentamista (esim. Wood Kunnat Inno-hanke) Metsähallitus Edistetään tuotekehittelyä esim. komposiittien Metsäklusterin toimi- ja biomuovien kentällä jat, Edistetään tuotekehittelyä esim. terveysvaikutteisten elintarvikkeiden ja lääkeaineiden alalla Metsäklusterin toimijat,, tutkimuslaitokset Monipuolistetaan metsänkäsittelymenetelmiä Metsänomistajat, Metsäkeskus Metsähallitus alueellisen metsäohjelman mukaan Tuulivoimaklusterin vahvistaminen Vahvistetaan tuulienergiaklusteria ja tehostetaan yhteistyötä Etelä-Karjalan kanssa maakuntaohjelman tavoitteiden mukaisesti (esim. Kaakosta voimaa-hanke). Tuulivoimaklusterin toimijat Etelä-Karjalan liitto Luodaan toimintaedellytyksiä tuulivoimateollisuuden ja sen alihankkijaketjun kehittämiselle. Rakennetaan Kymenlaaksoon 100 uutta 3-5 MW tuulimyllyä. Huomioidaan sijoittamisessa tuuliselvityksien linjauksia, maakuntakaavaa sekä ympäristöarvioinnissa esille tulleita näkökohtia. Tuulivoimaklusterin toimijat Energiateollisuus Kaakosta voimaahanke kunnat Kunnat 15

Maa- ja elintarviketalouden biotalousosaamisen kehittäminen Kehitetään bioenergiakeräily- ja logistiikan innovaatioratkaisuja Oppilaitokset Maaseutuviranomaiset Jalostetaan elintarvikeketjun jäte- ja sivujakeita ja kehitetään bioenergian ja biomateriaalien tuotantoa Hyödynnetään lannan ja oljen sekä muiden biohajoavien aineiden sivu- ja jätejakeita entistä tehokkaammin ja kehitetään / hyödynnetään vihreitä kemikaaleja, arvokemikaaleja (esim. kasvinsuojaus) Tutkitaan uusia kasveja ja niiden uusia käyttömuotoja ml. energiakasvit (mm. ruokohelpi) Korvataan alkutuotannon fossiilisten polttoaineiden tuotantopanos uusiutuvilla, Cursor Maaseutuviranomaiset Maatilat Oppilaitokset Maaseutuviranomaiset Energiayhtiöt HY, KyAMK, LUT, tutkimuslaitokset Maatilat Luonnonelintarviketalouden kehittäminen Parannetaan vaelluskalojen elinympäristöjä ja kehitetään siihen liittyvää elinkeinopoliittista kehittämistoimintaa (esim. Kalistus-hanke) Kunnat RKTL Edistetään kalalajien monipuolisempaa hyödyntämistä RKTL 2012- Kehitetään luonnonmarjojen ja sienten jalostustoimintaa ja talteenottologistiikkaa Kestävyys Bioenergian käytön tehostaminen ja luonnon monimuotoisuuden vaaliminen Tunnistetaan luonnon monimuotoisuuden ja vesistöjensuojelun kannalta herkät alueet ja edistetään niiden suojelua Metsäkeskus Kehitetään viranomaisyhteistyötä siten, että tieto herkistä alueista välittyy ja se huomioidaan suunnittelussa ja päätöksenteossa Edistetään vesienhoito-ohjelmien-, alueellisen metsäohjelman- ja maakuntakaavoituksen reunaehtojen ja tavoitteiden toteuttamista MMM, Metsäkeskus Metsäkeskus 16

Kymijoen monipuolinen hyödyntäminen Alueidenkäytön suunnittelulla varmistetaan Kunnat, Kymenlaakson Maanomistajat, virkistyskäytön kehittämisen mahdollisuudet ja luonnon monimuotoisuuden turvaaminen. liitto, ELY- keskus luontomatkailuyrittäjät, voimayhtiöt Toteutetaan Korkeakosken kalaportaiden rakentamissuunnitelmat Voimayhtiöt, Kotkan kaupunki selvitystyö Toteutetaan vaelluskalojen lisääntymisalueiden kunnostustoimet Etsitään mahdollisuuksia Kymijoen säännöstelyiden Voimayhtiöt kehittämiseksi joen luonnontaloudel- lisen tilan parantamiseksi Nykyaikaistetaan vanhentuneita vesiturbiiniyksiköitä hyötytehon korostamiseksi Voimayhtiöt Voimayhtiöt Virkistyskäyttöä ja matkailua tukevien palvelurakenteiden tuottaminen Kymijoen tunnettavuuden parantaminen Kymijoen nostaminen Euroopan mittakaavassa merkittäväksi kalastus- ja luontomatkailukohteeksi Kunnat, virkistysalueyhdistys Metsähallitus Kunnat, virkistysalueyhdistys, Kymenlaakson liitto virkistysalueyhdistys elinkeinoyhtiöt Yrittäjät, elinkeinoyhtiöt, tiedotusvälineet, Metsähallitus Yrittäjät, Kunnat, tiedotusvälineet, Metsähallitus, Kymenlaakson liitto Turvetuotannon kielteisten vaikutusten vähentäminen Edistetään vesihoitosuunnitelmien ja vesienhoidon toteutusohjelman toimenpiteiden toteuttamista alueviranomaiset, luonnonvara-alan yritykset VE1: Laaditaan valuma-aluekohtaiset suunnitelmat vesistövaikutusten vähentämiseksi (esim. Torasjoen ja Summanjoen valumaalueet) VE2: Laaditaan alueelliset suunnitelmat turvetuotannon sijainninohjauksen tueksi. Edistetään lupakäsittelyn yhteydessä entistä enemmän maakuntakaavan tavoitteiden toteuttamista. Lähtökohtaisesti uusia laajoja turvetuotantoalueita ei tule sijoittaa kaavassa osoitettujen alueiden ulkopuolelle. Edistetään Kajasuon suojelua (edistetään maakuntakaavan tavoitteiden toteutumista Kajasuon osalta/ sovitetaan yhteen turvetuotanto ja suojelutarpeet maakuntatasolla) Kerätään tietoa / kartoitetaan pienten suoalueiden luonnon monimuotoisuuden tila ja arvioidaan niiden suojelun tarve. AVI luonnonvara-alan yritykset luonnonvara-alan yritykset 2012- YM, MMM, Metsäkeskus 17

Ohjataan maakuntakaavassa osoitetut uudet turvetuotantoalueet jo ojitetuille tai muuten muuttuneille alueille niin, että turvetuotannosta on mahdollisimman vähän haittaa vesien tilalle, pohjavesille sekä luonnon monimuotoisuudelle. Otetaan huomioon kansallisen suo- ja turvemaiden strategian linjaukset Jälkihoidon kehittäminen YM, AVI-keskus Kunnat Turvetottajat, ELYkeskus GTK TEM Tutkimuslaitokset MTT luonnonvara-alan yritykset heti 2011- heti Puu- ja peltoenergian tuotannon lisääminen ja kielteisten vaikutusten lieventäminen Luodaan energiapuun korjuulle kestävyyskriteerit ja kohdennetaan energiapuun korjuun ympäristövaikutusten tutkimukseen lisärahoitusta YM, MMM, ELYkeskus Metsäkeskus Seurataan kansallisia ja kansainvälisiä tutkimuksia uusien bioenergiatuotantomuotojen vaikutuksista ravinne- ja hiilitalouteen sekä luonnon monimuotoisuuteen ja sovelletaan parhaita käytäntöjä Suomen luonnonvaratalouden uudistamiseen Vähennetään bioenergiatuotannon ympäristökuormitusta erityisesti herkillä luonnonalueilla vesiensuojeluohjelmien tavoitteiden mukaisesti. Vaalitaan maakuntakaavassa esitettyjä arvoalueita, kuten arvokkaat pintavesialueet, pohjavesialueet yms. Vältetään kantojen nostoa erityisesti herkkien vesistöjen vaikutuspiirissä ja luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkailla alueilla YM, MMM, ELYkeskus Metsäkeskus Metsäkeskus Metsäkeskus alueellisen metsäohjelman mukaan Kiviainesten oton kielteisten vaikutusten vähentäminen Geo- ja ympäristötieteellistä perusaineistoa kehitetään turvaamaan alueen kiviainesvarojen kestävää hyödyntämistä GTK Tuetaan toimia, joiden avulla on mahdollista kasvattaa kalliomurskeen käyttöä ja vaalia arvokkaita muodostumia kuten harjuja Laaditaan kuntakohtaisesti kiviainesyleissuunnitelmat ( Virolahden malli ) Sovitetaan yhteen merihiekan nosto ja luonnonarvot maakuntakaavan reunaehdoilla. Huomioidaan VELMU-projektin tulokset tulevissa maakuntakaavaprosesseissa. ELY keskus Elinkeinoharjoittajat YM, Kymenlaakson liitto, kunta Metsähallitus SYKE, RKTL SYKE Metsähallitus Kunnat heti 2011-18

Tuetaan kiven jatkojalostukseen liittyviä hankkeita. Vedenhankinnan kannalta tärkeät pohjavesialueet, luonnon ja maisemansuojelun kannalta arvokkaat harjualueet, kallioalueet ja muut merkittävät geologiset muodostumat turvataan POSKI-projektin tulokset huomioiden maankäytön ohjauksella ja maaaineslain säädöksillä Yritykset kunnat 2011- Aineettomiin luonnonvaroihin perustuvien palvelujen turvaaminen Selvitetään ekosysteemipalveluiden aluetaloudellista merkitystä Kymenlaaksossa. Seurataan kansallisia ja kansainvälisiä tutkimuksia ekosysteemien ja biodiversiteetin taloudellisesta merkityksestä (esim. TEEB / The economics of Ecosystems and biodiversity) Arvioidaan virkistyksen, viihtyisyyden, matkailun ja terveyden kannalta keskeiset maakunnan alueet ja laaditaan suunnitelma niiden vaalimiseksi (esim. luonnonrauhaalueet, hiljaiset alueet pimeyden alueet, retkeilyalueet, luontomatkailualueet). Sijoitetaan uudet haittaa aiheuttavat toiminnot pois arvoalueilta. Päivitetään ympäristöterveysohjelma/ edistetään sen tavoitteiden toteutumista. Toteutetaan valtakunnallisesti sekä maakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointeja Oppilaitokset KYAMK HY Oppilaitokset Maakuntakaava Kunnat YM,, Metsähallitus Metsähallitus 2012- Metsähallitus 2012-2012-2014 Materiaalikierron hallinnan kehittäminen Kiviainesten käytön monipuolistaminen ja sivukivien hyödyntäminen Hyödynnetään kiviaineksen sivuvirtoja / Tutkitaan sivukiviainevirtojen hyötykäyttöä Laaditaan alueellinen mineraalistrategia (?). Kartoitetaan harvinaisten metallien esiintymistä kallioperässä sekä sivukivissä (esim. litium) (luonnonvara-atlas) Kiviteollisuus YM GTK selvitykset tehty 19

Tutkitaan harvinaisten metallien / raakaaineiden esiintymistä ja hyödyntämistä rakennusten, siltojen ja teknisen huollon rakenteissa (ns. infraluonnonvarat). Edistetään rakennuskiven käyttöä / korvataan betonituotteita luonnonkivellä Edistetään rakennuskivilouhinnassa syntyvän sivukiven hyötykäyttöä Kaakkois- Suomessa toteutetun sivukiviprojektin tulosten mukaisesti YM TEM Kiviteollisuus Rakennusteollisuus kiviteollisuus Sivuvirtojen hallinta Edistetään BioA hanketavoitteiden toteuttamista. Cursor Oy Cursorin kehittämä BioA Luonnol- lisesti on menetelmä ja laitteisto yhteiskunnan erilaisten jäte- ja sivuvirtojen hyödyntämiseksi. Teollisuuden, maatalouden ja yhdyskunnan jäte- ja sivuvirrat kootaan yhteen ja käsitellään leviä hyväksikäyttäen niin, että lopputuotteina saadaan biopolttoaineita ja biolannoitteita Edistetään tuotannon sivuvirtojen hyödyntämistä raaka-aineena ja energialähteenä ja lisätään nopeasti uusiutuvien energialähteiden käyttöä Teollisuus (Energiateollisuus, Metsäteollisuus) Tehostetaan kaatopaikkakaasun talteenottoa ja hyödyntämistä ja edistetään jätehoitosuunnitelman toteutumista Kehitetään ratkaisuja ja uusia toimintamalleja, joiden avulla vähennetään maatalouden aiheuttamaa fosfori- ja typpikuormaa vesistöihin huomioiden maatalouden kannattavuus ja luonnon monimuotoisuus (esim. tilakohtainen suunnittelu / neuvonta) Edistetään ravinnekiertojen hallintaa ja vähennetään esim. fosforin tuontitarvetta, ml. yhdyskuntalietteiden hyödyntäminen maataloudessa Tehostetaan jätehuollon ekotehokuutta jätesuunnitelma huomioiden ja hyödynnetään tuotannon sivuvirtoja sektoriyhteistyössä EU:n jätehierarkia huomioiden. Luodaan pk-yrityksille resurssi- ja ekotehokkuuden ja elinkaarimallien työkaluja Energiayhtiöt Jätehuoltoyhtiöt maatilat YM MMM TEM Jätehuoltoyritykset Kunnat 20

Hajautetut tuotantomallit Kehitetään hajautettuja energian, materiaalien ja elintarvikkeiden tuotannon ja jakelun liiketoimintamalleja. MMM TEM Luodaan paikallista biojalostamotoimintaa alueverkkona Maaseudun ja kasvukeskusten vuorovaikutus Luodaan uutta osaamista ja innovaatiopotentiaalia edistämällä maaseudun ja kasvukeskusten välistä vuorovaikutusta sekä edistetään maaseudun ja kasvukeskusten välistä verkottumista luonnonvaroihin perustuvassa liiketoiminnassa ELY keskus, maaseutuviranomaiset Kehitetään lähiruuan tuotanto- ja jakeluketjuja ja niitä palvelevia varastoteknologioita Kehitetään maakunnassa pienteurastamotoimintaa Edistetään riistan ja maakunnassa luonteisesti esiintyvien kalalajien tuotteistamista ELY keskus, maaseutuviranomaiset ELY keskus, maaseutuviranomaiset ELY keskus, maaseutuviranomaiset Ympäristö- ja luonnonvaraosaamisen vienti Edistetään vientiin ja kansainvälistymiseen 2012- tähtäävää luonnonvaraliiketoimintaa Luonnonvaraliiketoiminnan edellytyksiä parannetaan osana maakunnan kehityspolitiikkaa Kansainväliset mittarit ja pelisäännöt Edistetään sellaisten kansainvälisten kestävyyskriteerien, standardien sekä laskenta- ja seurantamenetelmien kehittämistä ja käyttöönottoa, jotka arvioivat luonnonvarojen käyttöä kokonaisuutena. Tiedot huomioidaan Kymenlaakson ekotehokkuuden seurantajärjestelmän kehittämisessä (ECOREG) Metsähallitus 21

Kestävän talouden arviointia ja tavoitteenasettelua varten nostetaan BKT:n rinnalle yhteiskunnallista edistystä, hyvinvointia, ympäristön tilaa ja kestävää kehitystä kuvaava yhdistelmäindeksi (SSI, ISEW, GS, GPI*) *SSI=Sustainable Society Index; ISEW=Index of Sustainable Economic Welfare; GPI=Genuine Progress Index; GS=Genuine Savings Kansainvälinen luonnonvarapolitiikka Seurataan kansainvälistä kehitystä luonnonvara-alalla ELY keskus Metsähallitus Kehitetään alueiden välisiä luonnonvara-alan kumppanuuksia (raaka-aineiden saatavuuden varmistaminen, kestävyys ja yhteistyön kehittäminen) ELY keskus Metsähallitus Luonnonvarakohtaiset strategiat Huomioidaan kansallisen mineraali- ja kiviainesstrategian tavoitteet Kiviteollisuus Kunnat Seurataan suo- ja turvestrategian laatimistyön edistymistä Turvetuottajat AVI 2011- Hallinnon työnjako, yhteistyö ja säädökset Kehitetään viranomaisyhteistyötä luonnonvara-alan valvonnassa ja ohjauksessa, vaikutusten arvioinnissa ja lupaprosesseja AVI Kunnat Edistetään asukkaiden osallistumista suunnittelu- ja kehittämisprosessiin sekä kehitetään yhteisöllisyys-, lähiverkosto- ja viestintäkanavia Kehitetään maakunnallinen luonnonvaratilinpito ja luodaan taloudelliset kannusteet kestäville innovaatiohankkeille. Hyödynnetään sen yhteydessä maakunnallista ECOREG järjestelmää Vahvistetaan maakuntakaavan asemaa luonnonvarojen hyödyntämisen ja luonnonarvojen vaalimisen yhteen sovittavana suunnitelmana ja etsitään keinoja, joiden avulla varmistetaan että em. tiedot huomioidaan riittävästi suunnittelussa, vaikutusten arvioinnissa ja ympäristölupamenettelyjen yhteydessä kaikki maakunnan viranomaistahot, kunnat AVI-keskus maakunnan asukkaat, lomaasukkaat 2011-22

Selvitetään hallintomenettelyihin liittyviä esteitä, jotka vaikeuttavat biotalouden ja materiaalikierron kehittämistä Arvioidaan luonnonvarastrategian toimenpiteiden vaikutuksia ekotehokkuuteen ECREG järjestelmän avulla AVI 2011-2011- Ennakointi ja integroiva osaaminen Kehitetään luonnonvarakysymyksiin liittyviä monialaisia ennakointiverkostoja. Etsitään entistä tehokkaammin luonnonvarastrategiaa tukevaa kansainvälistä tietoa ja osaamista sekä kehitetään yhteistyömalleja niiden hyödyntämiseksi Maakunnan viranomaiset ja muut toimijat Koulutus ja neuvonta Kehitetään kestävän biotalousosaamisen koulutustoimintaa maakuntatasolla. Oppilaitokset KYAMK HY Järjestetään energia- ja jäteneuvontaa. Järjestetään asukastiedotusta ja neuvontaa sekä ympäristövalistustyötä. Kehitetään puhtaan energia- ja ympäristöteknologian koulutusta. Kannustetaan nostamaan uusiutuvien energialähteiden käyttöastetta kunnissa ja kotitalouksissa Kehitetään oppilaitosten yritysyhteistyötä tutkimus ja kehittämistoiminnassa biotalouden alalla Tuetaan bioenergiakoulutusta tuotesuunnittelun, tuotteistamisosaamisen ja laitekehityksen saralla Tutkitaan aurinko-, levä- ja aaltoenergian tuotanto- ja hyödyntämismahdollisuuksia ja tutkitaan niiden mahdolliset ympäristöhyödyt ja haitat Lisätään yritysten resurssitehokkuutta neuvonnan ja palveluiden laadullisen kehittämisen osalta Edistetään puurakentamisosaamista Kehitetään turvevarojen kestävään hyödyntämiseen liittyvää koulutusta ja tutkimustoimintaa Kymenlaakson Jäte kunnat energiayhtiöt Oppilaitokset KYAMK HY, LUT Eko-Kymenlaakso - hanke Oppilaitokset KYAMK HY,LUT Oppilaitokset KYAMK HY,LUT Oppilaitokset KYAMK HY,LUT TEM, KYAMK Turveteollisuusliitto SYKE Eko-Kymenlaakso hanke paikalliset järjestöt rakennusteollisuus, rakennusalan yritykset 23

Tuetaan kaikkia toimia, joiden avulla hyödynnetään entistä tehokkaammin tuotannon sivuvirtoja, ehkäistään jätteiden syntyä ja niiden uusiokäyttöä 24