KOVUKYLÄN KESKUSTA - HULEVESSELVTYS WSP Finland Oy
() SSÄLLYSLUETTELO Työn lähöohda ja päämäärä Alueen yleisuaus Maaperä ja opografia Pohjaesi Huleesien hallina nyyilanne Vasaanoaa esisö Koiuylän esusan huleesimallinnus Mioiussadanna Huleesimäärien mallinnus Nyyilanne Raaisuehdouse Vaihoeho - arasoraenee Viraama ja mioius Alueen huleesimallinnus Vaihoeho arasoraenee ja aouoma Huleesien äsiely ennen Reolanojaa Varasoraenee Asennus ja unnossapio Ehdouse aaamääräysisi Johopääöse LTTEET: Liie Koiuylän esus Yleissuunnielma (Laras & Laine Oy ) Liie Pohjauimusara (Alusaa, WSP ) Liie Koiuylän esusan pääuiausreii ja aluma-aluerajaus (Vanaa, AAuinen ) Liie Huleesien hallina, aihoeho Liie Huleesien hallina, aihoeho Liie a-c Huleesimallinnus Veroson äyäyyminen eri sadeapahumilla WSP Finland Oy Heiilänie F- Helsini Puh: + Fax: + WSP Finland Y-unnus: - Koipaia: Helsini wwwwspgroupfi
() Työn lähöohda ja päämäärä Tässä raporissa selieään Koiuylän esusan aaan oeuamisen aiheuamia aiuusia alueela purauuien huleesien muodosumiseen Lopusi ehdoeaan oimenpieiä, joilla huleesien hallina oidaan oeuaa aaa-alueella sien, eä huleesien johaminen aaa-alueen ulopuolelle ei aiheua ongelmia Lisäsi ässä yössä huleesien hallinnalle esieyillä aihoehdoilla pyriään oamaan huomioon jaosuunnielussa arenua reunaehdo ja ylipääään arjoamaan aihoehoja jaosuunnieluun Työ jaauui seuraaiin pääaiheisiin: Lähöieojen eräys ja huleesien hallinaan liiyien reunaehojen aroiaminen Kaaa-alueen maanäyön muuosen aiuusen arioini alueen hydrologiaan Raaisuehdousen aroiaminen seä aaamääräysen ehdoaminen Työssä haeaan sellaisia raaisuja, joilla pyriään piämään aaan aiuusalueen hydrologia aaaa edeläällä asolla Suunnieluyöä ohjaa niin iään aoie piää ennallaan ai paranaa asaanoaan esisön (Reolanoja) edenlaaua uleaisuudessa Alueen yleisuaus Suunnielualue sijaisee Vanaalla ja äsiää ensimmäisessä aiheessa Koiuylän esusaan suunniellun auppaesusen ja sen pohjoispuolise asuinraennuse Liieessä ysi () on esiey alueen yleissuunnielma Huolimaa mahdollisisa uleisa arennusisa oidaan huleesiseliysen osala suunnielmaa piää riiään arana Taraselaa alue rajauuu pääradan, Peijasenien, Kyöien ja Koiuylän puisoien muodosamaan alueeseen Nyyisin suunnieluhuleede johdeaan sadeesiiemäripuella (d d) Reolanojaan, josa ede iraaa edelleen Keraan- ja Vanaanjoea piin Suomenlaheen Maaperä ja opografia Suunnielualue on nyyisellään osin raenneua ja osin luonnonilaisa mesiöä ja ieää pohjoisosan uulaa luuun oamaa läneen ohi radaniereisä eyen liieneen äylää Maaperäsä on olemassa aaaa airausaineisoa (liie ), josin juuri raenneaan alueen ohdalla piseiä on haremmassa, ja alueen pohjoisosan puisossa (Haopuiso) ei airausia ole ehy Koiuylän esusan aaa-alueen pohjoisosa on paioin moreenin peiämää allioa Aineison peruseella alliopina on oo alueella suheellisen lähellä maanpinaa aihdellen noin yhden ja uuden me-
() rin älillä Haopuison ohdalla on osin aoallioain Maaperän oosumus aihelee alueella sorasa saiseen siliin Pohjaesi Kehieää Koiuylän aaa-alue sijaisee oonaan Valoisenläheen pohjaesialueella Tämä pohjaesialue on alaunnallisesi meriää ja sen suojelusuunnielma almisui Pohjaesiallas on alueella lähes oonaan pasun saierrosen suojaama ja siä ei saa rioa Yleisesi pohjaesialueella ei ole salliua sellainen oimina, joa saaaisi aaranaa pohjaeden laadun ai määrän Huleesien hallina nyyilanne Nyyisellään Koiuylän esusan huleede johdeaan Reolanojaan aha reiiä; läninen osa johdeaan s-linjaan ( mm), joa ulee pohjoiseen radan iereisen eyen liieneen äylän läheisyydessä Koiuylän esusen iäpuolen sadeesien runolinja ulee Kyöien ierusaa pohjoiseen ja äänyy ennen Peijasenieä läneen yhyäseen länsipuolen uiausjärjeselmään Varioujan riseysessä Täsä eeenpäin mm:n linja aliaa radan ja jaaa puruohaan Peijasenien ja Reolanojan yhymäohaan (liie ) Molemma puilinja pysyä enisellään raenamisen jäleenin Vanaan aupungila saadun rajausen peruseella oo alumaalueen pina-ala on, hehaaria (liie ) Liieessä on myös Vanaala saadu ario pääpurupuen jäljellä oleasa apasieeisa esimäärin erran iidessä uodessa (/a) esiinyällä mioiussaeella ( l/s) Vasaanoaa esisö Koiuylän esusen sadeede purauua Reolanojaan Reolanojan aluma-alueen pina-ala m² Puro saa alunsa Tuusulan unnan alueella ja lasee lopula Keraanjoeen Reolanojan iraamamallinnusen peruseella esimäärin erran uodessa apahua ulailanne nosaa edenoreuden uomassa Peijasenien ohdalla asoon + Koiuylän esusen pääpurupui saapuu Peijasenien ohdalle oreudessa +, joen padoamisen risiä ei puilinjasoon ole edes näin harinaisella ulaapahumalla Jopa esimäärin erran uodessa apahua Reolanojan yliiraama aiheuaisi ain senimerin padousen linjan loppupäähän (HW / +) Pääaupuniseudun iraede oa iime uosina ollee aiiisen seliys- ja unnosusyön oheina Joi- ja purouomia on pyriy ennallisamaan ja unnosamaan niin eologisisa uin maisemallisisa Hec-Ras mallinnus Sähöposi A Auinen, Vanaa
() syisä Myös Reolanoja on ollu seliysen mieleniinnon oheena (Esim Reolanoja eilen, änään ja huomenna Peninmio, A ) Purojen ja joien aluma-alueiden maanäyön iiisyminen aiheuaa monenlaisa haiaa aupunipuroille Läpäisemäömän pina-alan osuuden asaessa yliiraama asaa, jolloin eroosio uomissa iihyy Lisäsi uomiin alua esi on yleensä luonnonilaisa heiolaauisempaa (iinoaines, rainee, haia-ainee, edenlämpöila) Tässä huleesisuunnielmassa ehdoeaan raaisuja, joilla raenamisen negaiiise aiuuse Reolanojaan olisia mahdollisimman ähäise Koiuylän esusan huleesimallinnus Koiuylän esusasa raenneiin suunnielun uesi maason ieoja ja olemassa oleaa sadeesierosoa apuna äyäen huleesimalli (Auodes sorm and saniary analysis) Mallinnusa apuälineenä äyäen oidaan lasea alueela purauuia huleesimääriä ennen ja jäleen raenamisen seä simuloida eri raaisuaihoehojen oimiuua Lisäsi saadaan ieoa olemassa olean järjeselmän apasieeisa ja mahdollisisa pullonauloisa Mioiussadanna Mioiussadannoisi aliiin olme eri apahumaa Järjeselmän mioiamiseen äyeään esimäärin erran iidessä uodessa apahuaa sadea Saeen inensieei on l/s/ha ja eso minuuia Järjeselmän äyäyymisä ranasaeen aiana simuloiiin esimäärin erran uodessa apahualla minuuin ranasaeella Kolmanena sadeapahumana reonsruoiiin esällä pääaupuniseudulle osunu mm-isasade Tällöin saoi iiden unnin aiana yheensä, mm eä (esimääräinen inensieei: l/s/ha min) Tällä saeella haluiin uia huleesijärjeselmän oiminaa oiealla, haaiulla, ranalla sadeapahumalla Tauluoon on oou sadeapahumien unnusaroja Mallinnuseen aliiin erilaisia sadeapahumia eson ja inensieein osala Taroiusena on näin muodosaa aaa oonaisua aluma-alueen pinaalunnasa eri olosuheissa Kesän saeen osala on oisumisajasa esiey ario Saeen suurin inensieei oli miauspiseessä hiuan yli l/s/ha
() Sade Toisumisaia (/a) nensieei (l/s/ha) Saeeneso (min) Koonaissademäärä (mm) / / Kesä ~// ~max Tauluo Lasennassa äyeyjen sadanojen unnusluuja Kuassa on esiey samassa uaajassa mallinneujen sadanojen ranuus ajan suheen Mioiussaee sadana (l/s/ha) / uodessa / uodessa Kesä Aia (min) Kua Lasennassa äyeyjen sadanojen ranuus ajan suheen Huleesimäärien mallinnus Nyyilanne Malliin syöeyjen sadeesieron ieojen (puioo, oreusasema) peruseella on länisen purulinjan rajoiaa apasieei l/s (s liie ) Kesimäärin erran uodessa apahualla sadeapahumalla saadaan mallin aulla arioiua masimiiraamasi purulinjalla nyyilaneessa l/s, jolloin apasieeia olisi ielä äyeäissä noin l/s Raenneaa alue jaeiin araselussa olmeen osaan: yläorin eeläpuolinen alue, yläorin pohjoispuolinen liieraennus seä pohjoisin asuinraennusen oni Jaoa äyeään myöhemmin ausi raaisuehdousien laaimisessa Tällä heellä alue on mesää seä puisoa ja aluma on erran uodessa apahualla saeella hyin pienä
() Raaisuehdouse Raaisuaihoehoja suunnielaessa pideiin mielessä Vanaan Kaupungin huleesiohjelman (Vanaa ) priorieeijärjesys huleesien äsielylle Tiiiseysi järjesys on seuraaa: Huleede äsiellään ja hyödynneään synypaiallaan (huleesien äyö ja maahan imeyäminen) Huleede johdeaan pois synypaialaan suodaaalla ja hidasaalla järjeselmällä Huleede johdeaan huleesiiemärissä hidasus- ja iiäsysalueiden aua puruesisöön Huleede johdeaan huleesiiemärissä suoraan asaanoaaan esisöön Tässä oheessa oidaan synyien huleesien laaua piää ohuullisen hyänä johuen suuresa aopina-alan osuudesa meyäminen ei alieaasi ule ysymyseen laajamiaisena raaisuna maaperän huonosa edenläpäiseyydesä ja onin oosa johuen Huleesien hyöyäyö oi ulla yseeseen pienimuooisesi, mua sen aiuusa mioiusiin ei ässä huomioida Viheraojen laajamiainen äyö ei suunniellun yheydessä ole ollu esillä Kuienin pienimuooisesi sen hyödynäminen ulisi piää mielessä; aso esim ua Kua Viherao pyöräaosen aeena VegTech Koiuylän esusan huleesien hallina ulee edellä mainiuisa seioisa johuen nojaamaan huleesiä ilapäisesi arasoiien ja hidasaien raeneiden soelamiseen Varasoraeneiden mioiusessa ulisi äyää seuraaaa ohjearoa: joaisa neliömeriä läpäisemäönä pinaa ohden ulee araa uuiomeri arasoilauua Tämä asaa äyännössä mioiussaeen (/, mm sadea) oaalisa pysäyämisä arasoraeneisiin Kohuullisen suuren arasoilauuden araaminen on aroiusenmuaisa huomioiden alapuolisen iraesien ulaheryys Rajoiamalla synyää masimiiraama oidaan myös hyödynää jo olemassa olemaa s-järjeselmää
() Edellä esiey mioius asaa yheensä m³ arasoilauua huleesille Seuraamalla jo esieyä jaoa raenneaalle alueelle saadaan yläorin eeläpuoliselle alueelle m³, esimmäisen liieraennusen ohdalle m³ ja pohjoisen asuinraennusen alueelle m³ arasoilauusaaimuse Varasoilauusien lasemiseen äyey läpäisemäömän pina-alan osuus arioiiin arapohjala oaen huomioon ulea raennuse seä ie Uudelleen raenneaa paioiusalue aseeaan saman aaimusen piiriin se ja lisää arasoilauua m³:lla Seuraaissa appaleissa esieään aihoehoja huleesiraeneiden sijoiamiselle suunnielualueella seä ariseaan ehdousen oimiuus huleesimallin aulla Ensimmäisessä aihoehdossa huleede äsiellään suunnielualueen sisällä Kasi jälimmäisä aihoehoa on uou esiin huleesien luonnonmuaisa äsielyä ja Koiuylän alueen huleesien laajempaa laadullisa hallinaa silmälläpiäen Vaihoeho - arasoraenee Liieessä neljä () on esiey periaae huleesien hallinnasa maanalaisia arasoraeneia hyödynäen Varasoraeneiden pina-ala on laseu oleamalla raeneiden oreudesi,m ja ilauudesi edellä esiey mioiuse Varasoraeneia on uau ysiyisohaisemmin appaleessa Varasoraenee on sijoieu hajaueusi raennusannan ja eyenliieneen äylän äliin Varasoraeneia ei ole aroieu imeyäisi, joen suojaeäisyysiä raeneisiin ei aria Paioiusalueen sadeesille ariaan arasoraeneen dimensio ja iieellinen sijaini on myös esiey arassa (liie ) Viraama ja mioius Paioiusalueen sadeede on ässä aihoehdossa aroieu johdeaasi samaan iäiseen päähaaraan uin nyyilaneessain Mahdollisesi raenneaa araso oimisi äen apasieeia linjasoon lisääänä raeneena Suurin osa raenamisen aiheuamasa huleesiiraaman lisäänymisesä on ässä aihoehdossa aroius johaa olemassa oleaan läniseen uiaushaaraan Länisessä haarassahan arioiiin nyyisellään olean ielä l/s apasieeia jäljellä (esimäärin erran uodessa saua sadeapahuma; l/s/ha min) Tauluossa on esiey osaaluma-alueiain mallinneu ario purauuisa esimäärisä esimäärin erran uodessa apahualla mioiussaeella raenamisen jäleisessä ilaneessa Numeroinia asaaa aluee on esiey liieissä - Tauluossa on myös laseu asaaa alumiserroin mallinnusesa saauihin iraamiin Kuen ämän appaleen alussa odeiin, saadaan esieyillä arasoilauusilla esimäärin erran iidessä uodessa apahua mioius-
() sade mahumaan oonaisuudessa arasoraeneisiin Näin ollen oidaan arasoraeneisa purauua iraama rajoiaa sopialle asolle Länisessä linjassa jäljellä olean apasieein ( l/s) peruseella lähöiraamasi joaiselle arasolle oidaan aseaa esim - l/s Alue Pina-ala (ha) Max Q (l/s) /a Vasaaa alumiserroin Tauluo Alueela purauua alunna raenamisen jäleen Mallin aulla laseiin ielä uina paljon ehdoeuilla arasoraeneilla oidaan pienenää harinaisen ranasaeen aiheuamia alunoja Tauluosa nähdään eä araso leiaaa eriäin ehoaasi myös ulairaamia Alue Pina-ala (ha) Max Q (l/s) /a Vasaaa alumiserroin Varaso m³ Max Q (l/s), araso muana Tauluo Purauua esimäärä ranasaeella (/a) seä arasojen lasennallinen aiuus iraamiin Lisäaraselu Vanaan aupungin pyynnösä araseliin arasoraeneilla aruseun sadeesijärjeselmän oiminaa edellä mainiujen saeiden lisäsi esimäärin erran uodessa saualla sadeapahumalla, jona inensieei on l/s/ha ja eso min Tämä asaa mm:n sadea Tauluoon on oou ämän saeen aiheuama iraama alumaalueila seä ehdoeujen arasoilauusien aiuus huippuiraamiin Tulosisa nähdään, eä lasennallisesi purauua huippuiraama pieneneä aliulla sadeapahumalla %
() Alue Pina-ala (ha) Max Q (l/s) /a Vasaaa alumiserroin Varaso m³ Max Q (l/s), araso muana Tauluo Purauua esimäärä ranasaeella (/a) seä arasojen lasennallinen aiuus iraamiin Alueen huleesimallinnus Liieessä uusi () on oou Koiuylän esusan huleesimallinnusen ulose eri sadeapahumilla Mallinnusella ariseiin ehdoeun huleesijärjeselmän oimiuus eri sadeapahumilla Mallin pohjasi rajaiin aluma-aluee ja eroso riiäällä aruudella (r pohjaa esim liieeseen ) Valuma-alueisa (ihreä aoiia) on lisäsi numeroiu edellisen appaleen muaisesi raenneaa aluma-aluee ja lisäy malliin niihin liiyä arasoraenee Veroso on pohjalla ummalla iialla ja Reolanojan puruohaa esiää aloinen risi punaisella pohjalla Punaisella oroseu puiosuude aroiaa puen olean äynnä eä ja apasieein yliyessä iraus muuuu paineellisesi Sinisellä ympyrällä meriy solmuohda iiaaa eden nousean ässä ohdassa aiosa maanpinnalle Valiulla mallinnusaruudella (harenneu ero, rajoieu määrä aioja) yseessä on uienin yleispiireinen, suunaa anaa ulos ula-aliiden alueiden suheen Hyödyllisempi ulos on puison apasieeiin liiyä araselu Jo esimäärin erran uodessa apahualla mioiussaeella purulinjan alupään osuuden apasieei yliyy (radan aliaa osuus, liie a) ja puessa apahua iraus on paineellisa Tämä johuu yseisen puiosuuden pienesä aleuudesa (, %) Järjeselmä esää uienin ulimaa ämän mialuoan sadeapahuman Liieissä b ja c on mallinneu harinaisen ranasaeiden (esimäärin erran uodessa apahua sade seä esän sadeapahuma) aiheuamaa uormiusa alueen sadeesierosoon ja aiain puiso on äynnä paineellisena iraaaa sadeeä, ei ulimisa esiinny esieyillä arasoraeneilla länisessä purulinjassa Sen sijaan Koiuylän esusan iäpuolella apahuu odennäöisesi
() eriaseisa ulimisa harinaisen sadeapahumien aiana Radan aliaa mm:n s-pui aiheuaa padousa iäiselle, maalammalla ulealle purulinjalle Vaihoeho arasoraenee ja aouoma Toisena aihoehona alueen huleesien hallinnalle noseaan esiin sadeesien osiainen johaminen maanpinnalla Alusaan oreusaraselun peruseella olisi ahdela pohjoisimman alueen ( ja ) aluna mahdollisa johaa aopainaneessa ohi pohjoisa radan aliusa (s liie ) Tämä olisi alueen esialouden annala paras raaisu Aouoma oiaisiin raenaa uan muaisesi, jolloin huleesien äliaiainen arasoini ja osiainen imeyäminen apahuisin maanpinnalla Maanalaisia arasoraeneia ariaisiin ainoasaan eeläisimmän alueen huleesiiraamien hallinaan Vaia maaperä ei ole opimaalisin mahdollinen imeyämiseen, saaaisiin siiä huolimaa osa sadeesisä maaperään pohjaesiieroon meyäminen eyenliieneen äylän länsipuolella ei uhaisi raennusen uiaamisa allio- ja maanpinnan ieäessä läneen ohi Reolanojaa Mioiuselaan riiää aouoma olisi esimerisi pohjasa, meriä leeä,, meriä orea painanne (luisa :, n=, S=) Uoma oimisi myös alueen ulareiinä ja arasoraeneena Tämä aihoeho aaisi yheisyöä alueen muiden maanomisajien anssa huleesijärjeselmän sijaiessa osiain onirajojen ulopuolella Kua Tienarsipainanne, jossa asaisin äliajoin raenneu pado pidäää ja asaaa huleesiiraamia (ua: Topi Tiihonen)
() Ao-ojan sijaan oidaan haria myös eyenliieneen raiia myöäileää huleesiä suodaaaa iherpainannea Painaneen pohja raenneaan suodaaasa maaerrosesa, joa salaojieaan lähimpään sadeesiaioon Suodaaa iherpainanne hidasaa ehoaasi iraamia ja paranaa huleesien laaua Huleesien äsiely ennen Reolanojaa Kuassa on esiey eräs aihoeho huleesien äsielyn ehosamisesi Koiuylän alueella Johamalla sadeede nyyiselä linjala Reolanojan pääuomasa eraanuneeseen meanderileniin (ihreä linja) saaaisiin yli hehaarin raenneun alueen sadeede haluun ennen Reolanojaan johamisa Enisen joenuoman muooilema painanne oisi sopia hyin huleesien laseuamis- ai oseiopainaneesi Kua Koiuylän alueen huleesien äsielyn ehosaminen
() Varasoraenee Suunnielualueen iiiisä maanäyösä ja olemassa olean sadeesieroson apasieein rajallisuudesa johuen huleesien hallina nojaa molemmissa aihoehdoissa arasoraeneiden äyöön Varasoraenee oia olla beonisia, paialla raenneuja säiliöiä ai esimerisi yleisymässä oleia huleesiaseeja (mm Wain- Labo, ACO-drain), joia on äyey suurissain projeeissa (ua ) Kua Huleesiaseien asennusöiä (wain Q-bic, Aco Sorman) Asennus ja unnossapio Varasoraenee ulee asenaa almisajan ohjeiden muaisesi seuraain mioiusin: Varasoraeneen purupuen dimensio sien, eä suurin iraama arasoraeneesa l/s Lisäsi arasoraenee ulee arusaa yliuodolla Varasoraenee ulee arusaa ähinään yhdellä jaoaiolla ennen raennea, joa aua oidaan suoriaa myös unnossapioöiä Suunnielualueen huleede oa suurimmasi osasi peräisin aopinnoila, jolloin iinoainesen määrä jää ähäisesi pienenäen unnossapiousannusia Ehdouse aaamääräysisi Kaaaan ehdoeaan huleesien osala seuraaaa määräysä: Joaisa raenneaaa läpäisemäönä pinaneliömeriä ohden ulee raenaa uuiomeri (m³) arasoilauua huleesille ennen johamisa sadeesieroon
() Johopääöse Tässä seliysessä uiiin Koiuylän esusan raenamisen aiuusa alueela synyiin huleesiin ja esieiin raaisumalleja huleesien hallinaan Alueen huleede pureaan nyyisellään Reolanojaan, joa lasee Keraanjoen aua Vanaanjoeen Näiden joien irausolosuheiden pidäämisesi ennallaan ehdoeaan huleesien äsielysi niiden hajaueua arasoinia ennen puruesisöön johamisa (liie ) Viraamien asaaminen edesauaa ulasuojelua alajuosulla seä ehäisee eroosioa Reolanojassa Varasoilauuden määriämisesi ehdoeaan seuraaaa mioiusa: Joaisa raenneaaa läpäisemäönä pinaneliömeriä ohden ulee raenaa uuiomeri (m³) arasoilauua huleesille ennen johamisa sadeesieroon Tällä mioiusella saadaan huleesien masimiiraamia leiau ehoaasi ja raenamisen aiheuama iraamien ääreöiyminen puruesisössä jää ähäisesi Lisäsi oidaan arasoapasieein raenamisen area pienenää suosimalla eä läpäiseiä päällyseiä ja minimoimalla läpäisemäömän pinnan osuus siellä missä se on mahdollisa Jos päädyään raenamaan aihoeho muainen aouoma, oidaan sen arasoilauua hyödynää äyämään aaamääräyseen ehdoeu mioiusnormi huleesien ilapäiselle arasoimiselle Laajamiainen imeyäminen ei alueella ule yseeseen maaperän ja onin maanäyön ja raennusen maanalaisen oiminojen uosi Ehdoeuilla arasoraeneilla oidaan hyödynää olemassa oleaa sadeesierosoa ja asaa huleesiiraamia ehoaasi Varasoraeneiden sijaini ja dimensio oa iieellisiä ja ulea arenumaan jaosuunnielun yheydessä Ehdoeu arasoraenee lisäiin huleesimalliin ja Koiuylän huleesieroson oiminaa simuloiiin eri sadeapahumilla Läninen purulinja, johon ulea raennusana ehdoeaan liieääsi, on apasieeilaan riiää johamaan uleien raennusen huleede arasoinnin jäleen ohi Reolanojaa Raaisuaihoehojen yheydessä esieiin lisäsi suunnielun yheydessä esiin ulleia mahdollisuusia ehosaa niin Koiuylän esusan laajennusen uin oo Koiuylän alueen huleesien äsielyä Näiden ehdousen oeuaminen aaii arempaa uoropuhelua Kaupungin ja alueen maanomisajien esen eiä älämää liiy ny suunniellun oheen raenamiseen ja huleesien hallinaan Helsini WSP Finland Oy Lauri Harilainen
oi r - r K - - - r niiy Rau ä Päi Rauallionrinn e r av ar X - - ar - s - X Ra - ar X L ar - V Ras Rasinau j j uio - ana r Rasinau ar ar - - - - - j j errosala ar Asuinraennusen x asuinraennnus á em ar - YHT:" X em ar V Rasinau -arv - - - siis on are yheensä Auopaia Ap Suunnielmissa auopaioja on ny Ap --V auopaiaaaimus asunnoille e Rauallionie allioni Rau suunnielmissa ap MASTERPLAN : Ppie Ppie ipolu Virp A A Virpipolu Suomanie Haopolu A A AP i Ppie Ppie ap/ em => ap aallionie Rau Seljapolu Asolanäylä e a - Asolan i j ar V Ra Rasinsola ä sinm j Viiauja -ar j - - - - - - V- -ar s Auopaiaaaimus aupalle:!!!!!!!!ap /Ra em =>! Ap =>!!! Ap!!!!!ap / oimisolle: em Auopaiaaaimus ar -V aaimus V (jos oimisoa Ap) ain pääerrosenar, ap j arv - o, - e - - s nnu - ar-, o i a, o, Toimisosiien errosala: Vr - a -!!(=++) Toimisoa:! em - era Ras Lii Ra s r a j V Ras Ras -K s ar Ra -K K - nsi oa -K Au Ras -K ar - V K K - -K - - j r a -K r KOVUKYLÄN KESKUS - - j ar V - j em Toriaso:!! - - - Silaaso:! em!!(=+) r em -!!!!!!! -K -YHT: ar - - Ra roop - - Eu Rauallionau nus n e i a o r e - ä Lii Päi - Kauppaesusen errosala: ar X äi sinm - j - - - - Jalanululiienne j - ar X - r - ar Ras - +, er Lii Rouaerise - r - - - - s Ra ar V - j - ar X ar - j Ras r - - us - - r -- nn rae -V ar V,o o, - -- - r +, +, Ppie m, - - Pä +, x = ar oi iä -- m x, = e Ppie Lii +, - - - Koi Ras - r r ar X, o - Ras +, i uor - V Ras i ios r a V- -V j - - - r - - r - - - e us Lii ioi opa Ka ra Koiuylän puisoie - - SAATTOLKENNE +, SAATTOLKENNE -- Ppie a m Aseuylä o K i -, Ppie V +, TOR - ---M - V +, las V LKE- JA TSTORAKENNUS - - UPPER SQUARE YLÄTOR +, i a Au +, - +, - - V Haouja - R - - as -- +, +, +, V V ar -!, m ASEMA V LKE- JA TSTORAKENNUS r - POLKUPYÖRÄ PARKK, +, - - o - - r LKERAKENNUS em +, SLTAYHTEYS era Lii - pu-iso - - V PYSÄKÖNT - - --M -- Peijasenie - - o Ha ap ASUNRAK KEM r - ar ASUNRAK KEM V / - - PYSÄKÖNT - +, o, o lan oja - Re PYSÄKÖNT Ojalehdonuja Raeneilla Variouja o leh Oja - Raeneilla -K -K - -, +, --V - - -V - -- - - - +, ma a Peijasenie -- - -M - - - Raeneilla - - o, - - - o, Peijasenie - - - r a- - - Ppie -- - - j r- r o Ras - - - r - - ar r r r r r - r r -- - - - -- r - - - - a r - Er - inie - -K - - - j - K - K -- - -K, K - lpo nu ja K -- --a--kk - -- - -K - - -K - - a - r a -- - - -- - - r a r Liie r
Liie
Liie
Koiuylän esusa Liie Huleesisuunnielma VE /LHa
Koiuylän esusa Liie Huleesisuunnielma VE /LHa
Liie a Verosomalli (/a)
Liie b Verosomalli (/a)
Liie c Verosomalli (esä sade)