T Tietojenkäsittelyteorian seminaari

Samankaltaiset tiedostot
Liittomatriisi. Liittomatriisi. Määritelmä 16 Olkoon A 2 M(n, n). Matriisin A liittomatriisi on cof A 2 M(n, n), missä. 1) i+j det A ij.

Ominaisarvo ja ominaisvektori

1 Kertaus. Lineaarinen optimointitehtävä on muotoa:

Gaussin ja Jordanin eliminointimenetelmä

Insinöörimatematiikka D

T Tietojenkäsittelyteorian seminaari

Vapaus. Määritelmä. jos c 1 v 1 + c 2 v c k v k = 0 joillakin c 1,..., c k R, niin c 1 = 0, c 2 = 0,..., c k = 0.

3 Lineaariset yhtälöryhmät ja Gaussin eliminointimenetelmä

Vasen johto S AB ab ab esittää jäsennyspuun kasvattamista vasemmalta alkaen:

Lineaarinen toisen kertaluvun yhtälö

Kuvaus eli funktio f joukolta X joukkoon Y tarkoittaa havainnollisesti vastaavuutta, joka liittää joukon X jokaiseen alkioon joukon Y tietyn alkion.

Kuvaus eli funktio f joukolta X joukkoon Y tarkoittaa havainnollisesti vastaavuutta, joka liittää joukon X jokaiseen alkioon joukon Y tietyn alkion.

802320A LINEAARIALGEBRA OSA I

1 Lineaariavaruus eli Vektoriavaruus

HY / Matematiikan ja tilastotieteen laitos Johdatus logiikkaan I, syksy 2018 Harjoitus 5 Ratkaisuehdotukset

3 Lineaariset yhtälöryhmät ja Gaussin eliminointimenetelmä

Johdatus matematiikkaan

Vektoreiden virittämä aliavaruus

Lineaariset yhtälöryhmät ja matriisit

Johdatus matemaattiseen päättelyyn

Lineaarikombinaatio, lineaarinen riippuvuus/riippumattomuus

5 Lineaariset yhtälöryhmät

Matematiikan johdantokurssi, syksy 2016 Harjoitus 11, ratkaisuista

Insinöörimatematiikka IA

Insinöörimatematiikka D

Matriisien tulo. Matriisit ja lineaarinen yhtälöryhmä

Matemaatiikan tukikurssi

Lineaarinen yhtälöryhmä

Tenttiin valmentavia harjoituksia

k=0 saanto jokaisen kolmannen asteen polynomin. Tukipisteet on talloin valittu

802118P Lineaarialgebra I (4 op)

Valitsemalla sopivat alkiot joudutaan tämän määritelmän kanssa vaikeuksiin, jotka voidaan välttää rakentamalla joukko oppi aksiomaattisesti.

6 Vektoriavaruus R n. 6.1 Lineaarikombinaatio

Avaruuden R n aliavaruus

Insinöörimatematiikka A

Kuvaus. Määritelmä. LM2, Kesä /160

Äärellisten automaattien ja säännöllisten kielten ekvivalenssi

Likimääräisratkaisut ja regularisaatio

Suora. Hannu Lehto. Lahden Lyseon lukio

Miten osoitetaan joukot samoiksi?

Demo 1: Simplex-menetelmä

Yhtälöryhmät 1/6 Sisältö ESITIEDOT: yhtälöt

2. kl:n DY:t. Lause. Yleisesti yhtälöllä ẍ = f(ẋ, x, t) on (sopivin oletuksin) aina olemassa 1-käs. ratkaisu. (ẋ dx/dt, ẍ d 2 x/dt 2.

Yhtälöryhmä matriisimuodossa. MS-A0004/A0006 Matriisilaskenta. Tarkastellaan esimerkkinä lineaarista yhtälöparia. 2x1 x 2 = 1 x 1 + x 2 = 5.

Yhtälöryhmä matriisimuodossa. MS-A0007 Matriisilaskenta. Tarkastellaan esimerkkinä lineaarista yhtälöparia. 2x1 x 2 = 1 x 1 + x 2 = 5.

Määritelmä 1. Olkoot V ja W lineaariavaruuksia kunnan K yli. Kuvaus L : V. Termejä: Lineaarikuvaus, Lineaarinen kuvaus.

2 Osittaisderivaattojen sovelluksia

10 Matriisit ja yhtälöryhmät

Tehtävä 1. Arvioi mitkä seuraavista väitteistä pitävät paikkansa. Vihje: voit aloittaa kokeilemalla sopivia lukuarvoja.

802320A LINEAARIALGEBRA OSA III

Ominaisarvot ja ominaisvektorit 140 / 170

Ortogonaaliprojektio äärellisulotteiselle aliavaruudelle

Yhdistetty funktio. Älä sekoita arvo- eli kuvajoukkoa maalijoukkoon! (wikipedian ongelma!)

Ominaisvektoreiden lineaarinen riippumattomuus

1 Sisätulo- ja normiavaruudet

Toispuoleiset raja-arvot

5 OMINAISARVOT JA OMINAISVEKTORIT

802320A LINEAARIALGEBRA OSA II

Johdatus logiikkaan I Harjoitus 4 Vihjeet

MS-A0402 Diskreetin matematiikan perusteet

Lineaariavaruudet. Span. Sisätulo. Normi. Matriisinormit. Matriisinormit. aiheita. Aiheet. Reaalinen lineaariavaruus. Span. Sisätulo.

Lineaarinen optimointitehtävä

Numeeriset menetelmät

1 Reaaliset lukujonot

MS-C1340 Lineaarialgebra ja differentiaaliyhtälöt

Määritelmä 2.5. Lause 2.6.

Insinöörimatematiikka D

Kanta ja dimensio 1 / 23

MS-A0003/A0005 Matriisilaskenta Laskuharjoitus 2 / vko 45

= 2±i2 7. x 2 = 0, 1 x 2 = 0, 1+x 2 = 0.

7 Vapaus. 7.1 Vapauden määritelmä

Kaksirivisen matriisin determinantille käytämme myös merkintää. a 11 a 12 a 21 a 22. = a 11a 22 a 12 a 21. (5.1) kaksirivine

1. Osoita, että joukon X osajoukoille A ja B on voimassa toinen ns. de Morganin laki (A B) = A B.

JAKSO 2 KANTA JA KOORDINAATIT

9. Lineaaristen differentiaaliyhtälöiden ratkaisuavaruuksista

Lineaarialgebra ja matriisilaskenta II. LM2, Kesä /141

Insinöörimatematiikka D

Lineaarialgebra ja matriisilaskenta I

Matriisilaskenta Luento 16: Matriisin ominaisarvot ja ominaisvektorit

Tehtävä 1. Päättele resoluutiolla seuraavista klausuulijoukoista. a. 1 {p 3 } oletus. 4 {p 1, p 2, p 3 } oletus. 5 { p 1 } (1, 2) 7 (4, 6)

3x + y + 2z = 5 e) 2x + 3y 2z = 3 x 2y + 4z = 1. x + y 2z + u + 3v = 1 b) 2x y + 2z + 2u + 6v = 2 3x + 2y 4z 3u 9v = 3. { 2x y = k 4x + 2y = h

Duaalisuus kokonaislukuoptimoinnissa. Mat , Sovelletun matematiikan tutkijaseminaari, kevät 2008, Janne Karimäki

Matriisiteoria Harjoitus 1, kevät Olkoon. cos α sin α A(α) = . sin α cos α. Osoita, että A(α + β) = A(α)A(β). Mikä matriisi A(α)A( α) on?

4. Luennon sisältö. Lineaarisen optimointitehtävän ratkaiseminen Simplex-menetelmä

T Syksy 2006 Tietojenkäsittelyteorian perusteet T Harjoitus 7 Demonstraatiotehtävien ratkaisut

s = 11 7 t = = 2 7 Sijoittamalla keskimmäiseen yhtälöön saadaan: k ( 2) = 0 2k = 8 k = 4

Ennakkotehtävän ratkaisu

Sovitaan ensin merkintätavoista. Ratkaisemme ensin yksinkertaisen yhtälöparin. 5y = 10. x = 3 x = 1

Matematiikka B2 - Avoin yliopisto

MS-C1340 Lineaarialgebra ja

Reaalilukuvälit, leikkaus ja unioni (1/2)

= 5! 2 2!3! = = 10. Edelleen tästä joukosta voidaan valita kolme särmää yhteensä = 10! 3 3!7! = = 120

MS-A0401 Diskreetin matematiikan perusteet

8 KANNAT JA ORTOGONAALISUUS. 8.1 Lineaarinen riippumattomuus. Vaasan yliopiston julkaisuja 151

min x x2 2 x 1 + x 2 1 = 0 (1) 2x1 1, h = f = 4x 2 2x1 + v = 0 4x 2 + v = 0 min x x3 2 x1 = ± v/3 = ±a x 2 = ± v/3 = ±a, a > 0 0 6x 2

FORMAALI SYSTEEMI (in Nutshell): aakkosto: alkeismerkkien joukko kieliopin määräämä syntaksi: sallittujen merkkijonojen rakenne, formaali kuvaus

Injektio (1/3) Funktio f on injektio, joss. f (x 1 ) = f (x 2 ) x 1 = x 2 x 1, x 2 D(f )

Matematiikka B2 - TUDI

Esipuhe. Sirkka-Liisa Eriksson

Lineaariset kongruenssiyhtälöryhmät

Transkriptio:

p.1/25 T-79.194 Tietojenkäsittelyteorian seminaari Krzysztof R. Apt: Principles of Constraint Programming: 4. luku, ss. 103 118 Jakub Jarvenpaa jakub.jarvenpaa@hut.fi

p.2/25 Sisältö Termiyhtälöt Martelli-Montanari-algoritmi Reaaliset lineaariset yhtälöt Gauss-Jordan-algoritmi

p.3/25 Seuraavaksi Termiyhtälöt Martelli-Montanari-algoritmi Reaaliset lineaariset yhtälöt Gauss-Jordan-algoritmi

p.4/25 Termiyhtälöt Aakkosto koostuu seuraavista symboliluokista: muuttujat: funktiot: sulut: ( ja ) pilkku:,. 0-paikkaiset funktiot ovat vakioita. Vakioita merkitään kirjaimilla.

p.5/25 Termiyhtälöt Termit määritellään seuraavasti: muuttuja on termi jos niin on -paikkainen funktio ja on termi. ovat termejä, Esimerkiksi on termiyhtälö.

p.6/25 Seuraavaksi Termiyhtälöt Martelli-Montanari-algoritmi Reaaliset lineaariset yhtälöt Gauss-Jordan-algoritmi

p.7/25 Säännön globaali käyttö Jos sääntöä käytettäessä kaikkia rajoitteita ja määrittelyjoukkoja käytetään säännön premisseinä, kutsutaan säännön käyttöä globaaliksi..

p.8/25 Säännön globaali käyttö: esimerkki Käytetään SUBSTITUTION-sääntöä seuraavaan rajoitejoukkoon: Lopputulos on

p.9/25 Montelli-Montanari-algoritmi Montelli-Montanari-algoritmi rakentuu seuraavista osista ja ehdoista: UNIF:n kuusi sääntöä SUBSTITUTION-säännön käytöt ovat globaaleja suorittaja, joka määrää seuraavan käytettävän säännön.

p.10/25 Montelli-Montanari-algoritmi Lause 1 (Montelli-Montanari-algoritmi) Montelli-Montanari-algoritmi pysähtyy aina. Jos alkuperäisellä yhtälöjoukolla on unifioija, algoritmin suoritus antaa yhtälöt ratkaistussa muodossa, josta voi päätellä mgu:n. Muulloin algoritmi antaa rajoitejoukon, joka sisältää :n. Montelli-Montanari-algoritmi on siis termiyhtälöiden täydellinen ratkaisija.

p.11/25 Todistus Lemma 1 Jos kaikki SUBSTITUTION-säännön käytöt ovat globaaleja, UNIF:lla tehdyt johdot ovat äärellisiä. Lemma 2 Olkoon johto, joka alkaa yhtälöillä ja loppuu yhtälöihin. Johto voi olla epäonnistunut (failed) tai stabilisoiva (stabilising). Jos :llä on unifioija, F on ratkaistussa muodossa, josta voi päätellä :n mgu:n. Muulloin :ssä on.

p.12/25 Seuraavaksi Termiyhtälöt Martelli-Montanari-algoritmi Reaaliset lineaariset yhtälöt Gauss-Jordan-algoritmi

p.13/25 Reaaliset lineaariset lausekkeet ja yhtälöt Aakkostoon kuuluvat reaaliluvut muuttujat ja sulut: ( ja ). Esimerkiksi on lineaarinen lauseke. ei ole lineaarinen lauseke. Jos lausekkeita, on lineaarinen yhtälö. ja ovat lineaarisia

p.14/25 Muotoja Oletetaan, että muuttujille on olemassa järjestys. Lineaarinen lauseke on normaalimuodossa, jos se on muotoa Merkitään :n normaalimuotoa norm :llä.

p.15/25 Muotoja Lineaarinen yhtälö on normaalimuodossa, jos se on muotoa

p.16/25 Muotoja Lineaarinen yhtälö on pivot-muodossa, jos se on muotoa ja var.

p.17/25 Lineaarisen yhtälöryhmän unifioija Määritelmä 1 Olkoon lineaarinen yhtälöryhmä. Substituutio on :n unifioija, jos :n yhtälöt normalisoituvat muotoon. Esimerkki 1 Olkoon. Eräs :n unifioja on.

p.18/25 Ratkaistu muoto Määritelmä 2 Olkoon lineaarinen yhtälöryhmä. :n yhtälö on ratkaistussa muodossa, jos se on pivot-muodossa ja ei esiinny muualla :ssä. Jos :n kaikki yhtälöt ovat ratkaistussa muodossa, sanotaan, että on ratkaistussa muodossa.

p.19/25 Lineaarinen yhtälö CSP:nä Lineaarinen yhtälö, jossa esiintyvät muuttujat voidaan tulkita rajoitteeksi seuraavasti:, 1. Merkitään normaalimuotoisten lineaaristen lausekkeiden joukkoa :llä 2. Muodostetaan karteesinen tulo 3. on :n osajoukko on e:n unifioija

p.20/25 Lineaarinen yhtälöryhmä CSP:nä Lineaarinen yhtälöryhmä, jossa esiintyvät muuttujat, voidaan tulkita rajoitejoukkona seuraavasti: :n ratkaisut ovat on :n unifioija

p.21/25 Seuraavaksi Termiyhtälöt Martelli-Montanari-algoritmi Reaaliset lineaariset yhtälöt Gauss-Jordan-algoritmi

p.22/25 Merkintä Merkitään stand norm norm

p.23/25 LIN-säännöt DELETION:, jos normalisoituu muotoon ; FAILURE:, jos normalisoituu muotoon ; SUBSTITUTION: :n pivot-muoto. stand, missä on

p.24/25 Gauss-Jordan-algoritmi Gauss-Jordan-algoritmi rakentuu seuraavista osista ja ehdoista: LIN:n kolme sääntöä SUBSTITUTION-säännön käytöt ovat globaaleja suorittaja, joka määrää seuraavan käytettävän säännön.

p.25/25 Gauss-Jordan-algoritmi Lause 2 (Gauss-Jordan-algoritmi) Gauss-Jordan-algoritmi pysähtyy aina. Jos alkuperäisellä yhtälöjoukolla on ratkaisu, algoritmin suoritus antaa yhtälöt ratkaistussa muodossa, josta voi päätellä mgu:n. Muulloin algoritmi antaa yhtälöjoukon, joka sisältää :n. Gauss-Jordan-algoritmi on siis lineaaristen yhtälöryhmien täydellinen ratkaisija.