Talouden näkymät Elokuu 2014 Ekonomistit

Talouden näkymät Elokuu 2014 Ekonomistit 31.7.2014 Twitter: @OP_Pohjola_Ekon

Talouden näkymät - yhteenveto Maailmantalouden kehitys piristyi hieman toisella neljänneksellä erityisesti Yhdysvaltain vedolla. Ensimmäiseen vuosipuoliskoon nähden maailmantalous on hieman virkistymässä vuoden jälkipuoliskolla, mutta elpyminen on verkkaista. Globaalit inflaatiopaineet ovat säilyneet vähäisinä. Vahvasti määrälliseen elvytykseen turvautuneissa maissa on silti jo enteitä inflaation vähittäisestä noususta. Euroalueella inflaatio jopa hidastuu edelleen hieman lähitulevaisuudessa. EKP päätti heinäkuussa uudistaa kokouskäytäntöjään. Ensi vuonna kokouksia on aiempaa vähemmän ja niistä julkaistaan keskustelupöytäkirjat. EKP:n jo aiemmin päättämien toimien seurauksena likviditeetti keventyy syksyllä ja tämä voi vielä painaa korkoja hieman alemmas. Euro on heikentyvällä trendillä. Suomessa taloustilanne on säilynyt heikkona. Selvää käännettä parempaan ei ole tullut, eikä sitä lähiaikoina ole näköpiirissä. Maltillista kohenemista kuitenkin. Esimerkiksi tilauskantatiedot sekä suuryritysten liikevaihdon kehitys puoltava tuotannon kuukausikuvaajan kanssa käännettä pieneen kasvuun. Talouden riskeistä Ukrainan kriisi on voimakkaasti esillä. Suomen näkökulmasta tämä onkin suurimpia riskejä. Globaalien rahoitusmarkkinoiden näkökulmasta lähestyvä rahapolitiikan kiristyminen USA:ssa ja Britanniassa yhdistettynä Ukrainan kriisin hoitoon lisää riskejä erityisesti ensi vuonna.

Maailmantalouden kasvussa pientä virkistymistä indeksi 70 65 60 55 50 45 40 35 30 Maailmankauppa* ja globaali teollisuuden ostopäällikköindeksi muutos ed. vuodesta, % 20 15 10 5 0-5 -10-15 * 3 kk:n liukuva keskiarvo -20 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 Globaali teollisuuden ostopäällikköindeksi (vasen ast.) Maailmankauppa (oikea ast.) Lähteet: CPB ja JP Morgan Maailman kaupan ja teollisuustuotannon kehitys notkahti hieman ensimmäisellä neljänneksellä, mutta toinen neljännes on ollut vilkkaampi. Erityisesti Yhdysvaltain tuontikysyntä ja teollisuus piristyivät. Maailmantalouden talouskasvu oli toisella neljänneksellä ensimmäistä myönteisempi nimenomaan Yhdysvaltain elpyessä hyvin heikosta ensimmäisestä neljänneksestä. Yleiskuvaltaan maailmantalouden kehitys on hieman piristymässä ensi vuotta kohti mentäessä. Kuluva vuosi on silti jäämässä hieman alkuperäisiä odotuksia hitaammaksi vaisun alun vuoksi. Talouden kehitys on monin osin edelleen haurasta. Kehitys voi järkkyä geopoliittisten syiden vuoksi. Lisäksi vuonna 2015 haasteeksi nousee USA:n ja Britannian korkopolitiikan ensiaskeleet kohti normaalimpia tasoja. Euroalue on jäljessä tästä kehityksestä ja moni maa on vielä hyvin vaikeassa tilanteessa.

Yhdysvalloissa talous ponnahti takaisin kasvu-uralle -10 % 6 4 2 0-2 -4-6 -8 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 Lähde: Reuters EcoWin BKT ja ostopäällikköindeksi Yhdysvalloissa Teollisuuden ostopäällikköindeksi (ISM) BKT muutos ed. nelj. vuositasolla indeksi 65 60 55 50 45 40 35 30 25 Yhdysvaltain BKT ponkaisi 4,0 %:n kasvuun toisella neljänneksellä. Ensimmäisellä neljänneksellä annualisoitu kvartaalimuutos oli -2,1 %. Ensimmäisen neljänneksen heikon kasvun vuoksi vuoden 2014 keskimääräinen talouskasvu ei poikkea olennaisesti viime vuoden 2,2 %:sta. Kysyntä piristyi toisella neljänneksellä laajalla rintamalla. Ainoastaan julkinen kysyntä hidasti talouskasvua. Ennakoivat indikaattorit puoltavat kasvun jatkuvan odotetusti kolmen prosentin tuntumassa. Työllisyyden kasvu on ollut hyvissä kantimissa ja työttömyysaste on alentunut 6 %:n tuntumaan. Talouskasvu on perustunut toistaiseksi yllättävän vähän tuottavuuden kohenemiseen. Työttömyys on alentunut poikkeuksellisesti myös työn tarjonnan vaisun kehityksen vuoksi.

Nihkeä kasvu jatkuu euroalueella Indeksi 2010=100 120 115 110 105 100 95 90 85 Teollisuustuotanto ja vähittäiskauppa määrä euroalueella Teollisuustuotanto Vähittäiskauppa 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 Lähde: Reuters EcoWin Euroalueen BKT kasvoi 0,2 % vuoden ensimmäisellä neljänneksellä edellisestä neljänneksestä ja 0,9 % vuoden takaa. Tämän parempaa ei ole odotettavissa toisellakaan neljänneksellä. Suhdannekyselyt ovat hieman heikentyneet mutta viittaavat edelleen hitaaseen kasvuun lähiaikoina. Teollisuustuotannon ja vähittäiskaupan kehitys oli vaisua huhti-toukokuussa. BKT:n kasvu yltää 1 %:iin tänä vuonna. Ensi vuonna kasvu piristyy tästä vain hieman. Verkkaisesta talouskasvusta huolimatta työttömyys on laskenut odotuksia enemmän myös euroalueella. Tämä johtuu silti paljolti työn tarjonnan vähenemisestä. Työllisyyden kasvu on ollut vähäistä. Toukokuussa työttömyysaste oli 11,6 %.

20 15 10 5 0-5 -10-15 % Kiina kasvaa vakaasti, Venäjän talous heikentyy BKT:n määrä muutos ed. vuoden vast. neljänneksestä 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 Lähde: Reuters EcoWin Venäjä Kiina Kiinan talous kasvoi 7,5 % toisella neljänneksellä, mikä on linjassa kasvutavoitteen kanssa. Tavoite ollaan saavuttamassa osin hallituksen elvytystoimien myötä. Näillä näkymin Kiinan talouskasvu jatkuu suunnilleen samaa vauhtia myös ensi vuonna vaikka pitkän ja lyhyen ajan tavoitteiden yhtäaikainen saavuttaminen on käynyt hankalaksi. Venäjän talous kärsii Ukrainan kriisistä. Vielä ensimmäisellä neljänneksellä BKT kasvoi 0,9 % edellisestä vuodesta, mutta toisesta neljänneksestä tulee heikompi. Vähittäiskauppa on selvässä laskussa ja teollisuustuotannon kasvu on painunut nollille. Heikko rupla tukee silti vientiä, joka kasvoi huhti-toukokuussa eniten kahteen vuoteen. Uudet pakotteet heikentävät näkymiä, mutta ennen kaikkea lisäävät riskejä merkittävästi. Rahoitusmarkkinoiden välityksellä riskitason nousu voi koskea myös muuta Eurooppaa.

Öljyn hinnan heilahtelut jääneet tilapäisiksi indeksi 2007=100 160 140 120 100 80 60 40 20 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 Lähde: Reuters EcoWin Maailman raaka-ainehintoja Teollisuusraaka-aineet (HWWI-indeksi) Öljy USD/barreli 160 140 120 100 80 60 40 20 Öljyn hinta nousi välillä tilanteen kiristyttyä Irakissa, mutta palautui verrattain nopeasti jopa hieman lähtötasoa matalammalle. Öljyn hinnan kehitys on ollut pohjimmiltaan vakaata huolimatta geopoliittisista riskeistä. Öljyn hintakehitystä rauhoittaa lisääntynyt tarjonta Yhdysvalloissa. Hintanäkymät ovat pohjimmiltaan edelleen vakaat. Raaka-aineiden hintakehitys on ollut viimeaikoina edelleen kokonaisuutena maltillista. Teollisuusmetallien hinnat ovat hieman nousseet luottamuksen Kiinan talouteen kohennuttua. Eri raaka-aineiden hintakehitys poikkeaa toisistaan aiempaa selvemmin, koska yhteiset makroajurit eivät ole yhtä selkeitä kuin aiemmin.

Euroalueen inflaatio pyörii pohjalla, mutta USA:ssa hintojen nousu nopeutumassa 6 5 4 3 2 1 0-1 -2-3 % Kuluttajahintojen vuosimuutos, % Euroalue Yhdysvallat 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 Lähde: Reuters EcoWin Euroalueen inflaatio pysyi 0,5 %:ssa kesäkuussa. Inflaatio ilman energiaa ja ruokaa oli 0,8 %. Euroalueen inflaation pohja on lähellä, mutta lähikuukausina saatetaan nähdä vielä hieman matalampia lukuja. Vuoden lopulla kuluttajahintojen nousu alkaa jälleen vähitellen nousta. Yhdysvalloissa inflaatio on hieman nostanut päätään viime kuukausina, mutta on pohjimmiltaan edelleen maltillista. Jatkossa inflaatio nopeutuu verkkaisesti, mutta todennäköisesti hieman konsensusodotuksia enemmän. Inflaation vähittäinen nousu kaventaa Fedin pelivaraa ja koron nostot ovat väistämättä edessä ensi vuonna.

EKP heittäytyy avomieliseksi 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0-0,5 Korkojen kehitys % 12 kk:n euribor EKP:n ohjauskorko 3 kk:n euribor EKP:n talletuskorko 10 11 12 13 14 Lähde: Reuters EcoWin EKP ilmoitti heinäkuun kokouksessaan muuttavansa kokouskäytäntöjään. Vuonna 2015 kokoukset pidetään kuuden viikon välein ja niistä julkaistaan keskustelupöytäkirjat muutaman viikon kuluessa. Lisäämällä avoimuutta EKP pyrkii lisäämään markkinoiden ymmärtämystä politiikastaan. Kesäkuun kokouksen päätökset laskivat 3 ja 12 kk:n euriboreja suunnilleen ohjauskoron laskun verran. 1 kk:n euribor laski hieman ohjauskorkoa enemmän ja on nyt hieman alle sen. Syynä tähän on negatiivinen talletuskorko. Markkinoiden likviditeetti ei ole lisääntynyt, vaikka SMP-ohjelman valtiolainaostojen kuivaus on lopetettu. Kesäkuun paketin toimista osa toteutuu syksyllä. Myös lisätoimet ovat syksyllä mahdollisia, mutta talven mittaan todennäköisyys uusille toimille vähenee talouden kehittyessä ennakoidusti.

Pitkät korot laskussa 4,5 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 % 2010 2011 2012 2013 2014 Lähde: Reuters EcoWin Korkokehitys Swap (10 v) Iso-Britannia Yhdysvallat Euroalue Pitkät korot ovat viime aikoina laskeneet euroalueella selvästi enemmän kuin Yhdysvalloissa tai Britanniassa. Euroalueen pitkiä korkoja laskevat niin pehmeät talousluvut, EKP:n toimet kuin odotukset mahdollisista uusista valtion lainaostoista. Yhdysvalloissa ja erityisesti Britanniassa pitkissä koroissa alkavat näkyä odotukset keskuspankin ohjauskoron nostoista. Tämä tosin on jäänyt viime aikoina jossain määrin markkinoiden hermoilevan tunnelman varjoon.

Valtionlainojen korot pääosin laskussa euroalueella 6 % Pitkät korot Valtion obligaatiot (10v) 5 4 3 2 1 Saksa Portugali Ranska Italia 2014 Espanja Suomi Euroalueen valtionlainojen korot ovat olleet laskussa, mutta heinäkuussa korkoerot osittain kasvoivat hieman. Erityisesti tämä koski Portugalia, jossa maan suurimpiin pankkeihin lukeutuvan BES:n emoyhtiön vaikeudet hermostuttivat markkinoita. Tilanne tosin rauhoittui nopeasti. Espanjan valtionlainojen korot olivat heinäkuun lopulla matalammat kuin kertaakaan 200 vuoteen. Lähde: Reuters EcoWin

Euro heikentynyt vähitellen USD 1,4 1,3 1,2 Lähde: Reuters EcoWin Euron arvon kehitys EUR/USD EUR/SEK 2013 2014 SEK 10 9 8 Euron kurssi on heikentynyt EKP:n Kesäkuisen korkokokouksen jälkeen hieman. Loivan heikkenemistrendin jatkuminen on todennäköistä, sillä EKP:n politiikka saattaa keventyä entisestään, kun Yhdysvalloissa jo kiristetään vähitellen. Ruotsin kruunu on jatkanut heikentymisuralla suhteessa euroon tänä vuonna. Kruunun heikkeneminen sai lisävauhtia keskuspankin kesäisestä koronlaskusta. Riksbanken alensi ohjauskorkonsa 0,25 %:iin 0, 75 %:sta. Koron laskun taustalla on ennen kaikkea poikkeuksellisen matala inflaatio.

Osakemarkkinoiden nousutrendi jatkunut indeksi 4.1.2010=100 180 Keskeisiä osakeindeksejä S&P 500 160 140 OMX Helsinki CAP 120 100 80 Euro Stoxx 50 60 10 11 12 13 14 Lähde: Reuters EcoWin Yhdysvalloissa osakemarkkinat ovat jatkaneet kesälläkin varsin vahvassa vireessä. Kehitys on euroalueella ja Suomessa ollut vaisumpaa. Yhdysvalloissa talousdata on tukenut kehitystä. Euroopassa talousindikaattorit ovat olleet vaisumpia. Ukrianan kriisi ja Venäjälle asetetut pakotteet ovat heijastuneet kurssikehitykseen vain tilapäisesti.

Suomen taloudessa pieniä kasvun merkkejä 2 1 0-1 -2-3 -4 % Lähde: Tilastokeskus Tuotannon suhdannekuvaaja* * Työpäiväkorjattu sarja muutos ed. vuoden vast. kk:sta 2012 2013 2014 Uudistetun kansantalouden tilinpidon mukaan BKT supistui vuonna 2013 1,2 %. Tämä oli hieman aiemmin ilmoitettua vähemmän, mutta uudistus ei silti muuttanut kuvaa suhdannekehityksestä juuri laisinkaan. Ensimmäisellä neljänneksellä BKT väheni 0,3 % viime vuodesta työpäiväkorjattuna. Tuotannon kuukausikuvaajan mukaan kokonaistuotanto kasvoi 0,3 % tammitoukokuussa. Ensimmäisellä neljänneksellä suurimmista kysyntäeristä ainoastaan yksityinen kulutus kasvoi hieman. Talouden vähittäisestä elpymisestä kielivät teollisuuden kasvussa olevat tilaukset ja suuryritysten liikevaihdon kehityksen koheneminen. Toistaiseksi vienti eikä teollisuustuotanto ole kääntyneet vakuuttavasti parempaan suuntaan.

Yritysten luottamus alavireistä saldoluku 30 Luottamusindikaattoreita Suomessa 20 10 0-10 -20-30 -40 Palvelut Teollisuus Rakentaminen 10 11 12 13 14 Lähde: Elinkeinoelämän keskusliitto EK Teollisuuden luottamus laski hieman kesäheinäkuussa. Lähiaikoina odotetaan hienoista kasvua. Odotukset ovat polkeneet paikallaan alavireisesti myös palveluissa ja rakentamisessa. Vähittäiskaupassa luottamus laski selvästi. Yritysten luottamuslukujen perusteella talous on korkeintaan vähäisessä kasvussa tällä erää.

Alustoimitukset piristivät vientiä keväällä indeksi 2010=100 130 120 110 100 90 80 Uudet tilaukset ja vienti 2010 2011 2012 2013 2014 Lähteet: Tilastokeskus, Tulli Kausitasoitetut sarjat Tavaravienti Teollisuuden uudet tilaukset Vienti määrä, uudet tilaukset arvo Tavaroiden ja palvelusten viennin määrä väheni 1,9 % vuoden ensimmäisellä neljänneksellä edellisestä vuodesta. Huhti-toukokuussa tavaravienti kasvoi toukokuun alustoimitusten vetäminä. Tammi-toukokuussa tavaraviennin arvo supistui 2 %, mikä johtui hintojen laskusta. Viennin määrä polki keskimäärin paikallaan. Vienti EU:hun on alkuvuonna lisääntynyt selvästi alkuvuonna. EU:n ulkopuolelle vienti on vähentynyt runsaat 10 %. Vienti Venäjälle supistui tammi-toukokuussa 14 % ja Venäjän osuus Suomen viennistä laski 8,2 %:iin noin 10 %:sta. Muun muassa teollisuuden tilausten kasvu puoltaa sitä, että vienti kääntyy loppuvuoden aikana kasvuun.

Vaihtotase koheni hieman huhti-toukokuussa mrd. 10 5 0-5 -10 07 08 09 10 11 12 13 14 Lähde: Tilastokeskus Suomen kauppa- ja vaihtotase 12 kk:n liukuva summa Kauppatase Vaihtotase Tavaroiden tuonti supistui alkuvuonna saman verran kuin vienti. Huhti - toukokuussa tuonti jäi silti viennin kasvusta ja kauppatase koheni. Vaihtotaseen alijäämän heikkenevä trendi taittui huhti-toukokuussa, kun vaihtotase pitkästä aikaa koheni edelliseen vuoteen nähden. Jatkossa vienti elpyy vähittäin ja tuonti lisääntyy vähän heikon kotimaisen kysynnän vuoksi. Tämä kohentaa vähitellen kauppa- ja vaihtotasetta.

Kuluttajien luottamus piti pintansa heinähelteillä saldoluku 25 Kuluttajien luottamusindikaattori 20 15 10 5 0-5 -10-15 Kuluttajien luottamusindikaattori ja vähittäiskaupan määrä* 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 Lähde: Tilastokeskus Vähittäiskauppa * Muutos ed. vuod. vast. ajankohd. 3 kk liukuvista keskiarvoista % 10 8 6 4 2 0-2 -4-6 Kuluttajien luottamus nousi aavistuksen heinäkuussa. Uudet EU-pakotteet eivät vielä ennättäneet vaikuttaa tuloksiin. Heinäkuun taso indeksissä on historiallisesti vastannut pientä talouskasvua. Kuluttajien luottamus omaan talouteen oli kesällä hieman kevättä vahvempi, mutta ennen kaikkea luottamus Suomen talouteen koheni. Kuluttajien luottamuksen nousu edellisestä vuodesta perustuu odotuksiin Suomen taloudesta. Odotukset omasta taloudesta, lainanoton edullisuus ja ajankohdan suotuisuus suurille hankinnoille ovat jokseenkin samalla tasolla kuin vuosi sitten, pitkäaikaisen keskiarvon alapuolella.

Tilinpidon uudistus nosti investointien tasoa mrd. 14 12 10 8 6 4 2 0 2010 hinnoin Muu talonrakennus Investointien määrä 4 neljänneksen liukuva summa Maa- ja vesirakennus Asunnot Koneet ja laitteet 06 07 08 09 10 11 12 13 14 Lähde: Tilastokeskus Tilastokeskuksen kansantalouden tilinpidon uudistus vaikutti eniten investointeihin. Nyt investointeihin luetaan mukaan myös tutkimus- ja tuotekehitys sekä muun muassa armeijan kalustohankinnat. Investointiaste nousi näiden muutosten seurauksena 18,9 %:sta 21,2%:iin vuonna 2013. Uudistus ei kuitenkaan juurikaan vaikuttanut investointien suhdannekuvaan. Ensimmäisellä neljänneksellä investoinnit olivat 6,5 % pienemmät kuin vuotta aiemmin. Investointien heikkous on varsin laaja-alaista. Teollisuuden investointitiedustelun perusteella teollisuuden investoinneissa olisi luvassa pientä kasvua, mikä tuntuu lukujen valossa varsin optimistiselta.

Valtiontalouden alijäämä kasvoi alkuvuonna mrd. 55 50 45 40 35 30 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 Lähde: Valtiokonttori Valtion tulot ja menot 12 kk:n liukuva summa Menot Tulot Valtiontalouden vaje kasvoi tammikesäkuussa 0,6 miljardia euroa viime vuodesta. Alijäämän paisuminen johtuu ennen kaikkea tulonsiirtojen kasvusta. Loppuvuoden kehitys on hieman myönteisempää, mutta selvempää parannusta on luvassa vasta vuonna 2015 kehysriihessä päätettyjen sopeutustoimien vuoksi. Minihallitusneuvotteluissa päätetyt toimet eivät suuremmin muuta valtiontalouden näkymiä ensi vuodelle, sillä suurin osa neuvotteluissa ilmoitetuista toimista ajoittuu myöhempään ajankohtaan.

Työttömyys kesällä korkeissa lukemissa 10 9 8 7 6 % Kausitasoitettu Työttömyysaste 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14e 15e Lähteet: Tilastokeskus, OP-Pohjola-ryhmä Työttömyysaste oli kesäkuussa 9,2 %, mikä oli 1,4 %-yksikköä vuodentakaista korkeampi. Nousu johtui suurelta osin viime kesän tilapäisestä työttömyyden laskusta. Myös heinäkuussa todennäköisesti nähdään selvästi viime vuotta korkeampi luku. Työttömyysasteen trendi pysyi kesäkuussa 8,6 %:ssa. Työllisyyden lasku hidastui alkuvuonna, mutta keskimäärin työllisyys supistuu tänä vuonna, vaikka kohenisi loppuvuonna. Työttömyyden ja työllisyyden lievää käännettä parempaan voi odotella ensi vuonna.

Inflaatio säilyy matalana 5 4 3 2 1 0-1 -2 % 06 07 08 09 10 11 12 13 14 Lähde: Tilastokeskus Suomen kuluttajahinnat 12 kk:n muutos Kuluttajahinnat Yhdenmukaistetut kuluttajahinnat kiintein veroin Inflaatio nousi hieman 0,9 %:iin kesäkuussa toukokuun 0,8 %:sta. EU-maiden kanssa yhdenmukaistettu inflaatio oli 1,1 %. Kiintein veroin laskettuna hinnat nousivat 0,6 %. Inflaatio säilyy loppuvuoden jokseenkin nykylukemissa, eikä nouse juuri ensi vuonnakaan. Kehysriihessä päätetyt välilliset veronkorotukset ja hallinnollisten maksujen korotukset nopeuttavat inflaatiota 0,1 0,2 prosenttiyksiköllä ensi vuonna.

Asuntohinnat pienessä laskussa indeksi 2010=100 112 110 Pääkaupunkiseutu 108 Koko maa 106 104 102 Muu Suomi 100 98 96 10 11 12 13 14 Vanhojen osakeasuntojen hinnat Lähde: Tilastokeskus Asuntojen hinnat ovat hieman laskeneet viime kuukausina. Hintanäkymät ovat kuitenkin verrattain vakaat. Kotitalouksien asuntojen ostoaikeet ovat hieman kohentuneet mutta ovat keskimääräistä matalammalla tasolla. Työllisyyden ja korkojen kehitys määrittävät pitkälti asuntomarkkinoiden suunnan. Korot pysyvät jatkossakin matalina, mutta työmarkkinoiden heikko tila pitää asuntomarkkinat vaimeina.

OP-Pohjola-ryhmän suhdanne-ennuste Maaliskuu 2014 Kysyntä ja tarjonta, määrän muutos, % 2012 2013 2014e 2015e Bruttokansantuote -1,5-1,2 1,0 2,0 Tuonti 1,3-2,5 1,0 3,5 Vienti 1,2-1,7 3,2 4,9 Kulutus 0,3 0,0 0,3 0,8 - yksityinen 0,1-0,7 0,2 1,0 - julkinen 0,7 1,5 0,4 0,3 Investoinnit -2,5-4,9-1,0 3,2 Muita keskeisiä ennusteita 2012 2013 2014e 2015e Kuluttajahintojen muutos, % 2,8 1,5 1,3 1,8 Ansiotason muutos, % 3,2 2,0 1,2 1,2 Työttömyysaste, % 7,7 8,2 8,3 8,1 Vaihtotase, % BKT:sta -1,9-2,2 0,3 0,4 Julkisyhteisöjen alijäämä, % BKT:sta -1,8-2,1-2,0-0,5 Julkisyhteisöjen velka, % BKT:sta 53,6 57,0 59,6 59,8 Lähteet: Tilastokeskus, OP-Pohjola-ryhmä

Yhteystiedot OP-Pohjola-ryhmä Strateginen suunnittelu Pääekonomisti Reijo Heiskanen puh. 010 252 8354 Ekonomisti Timo Hirvonen puh. 010 252 8515 Asiantuntijapäällikkö Maarit Lindström puh. 010 252 1695 Tietopalveluasiantuntija Anneli Tikkanen puh. 010 252 2035 etunimi.sukunimi@op.fi