Liite 1/Kh 15.10.2007 9 Liiteaineisto osa 1 Vahvuudet: strateginen lähtökohta aktiiviset toimijat, ajoissa liikkeellä osaaminen, projektiosaam., ymp.osaam, tietoa on sijainti, kaupunkirakenne monipuolinen luonto, vesi, puistot viihtyisä kaupunki valmius ja tahto Kansallinen Kaupunkipuisto, Aulanko Hämeenlinna-malli ei sosiaalista segregaatiota talouden tasapaino, hallitussopimus koettu turvallisuus toimiva perusorganisaatio, arvot määritelty Mahdollisuudet: valistus, asennekasvatus, sitoutuminen kaavoitus, asuminen suurkunta, murroksen mahdollisuudet tilaaja-tuottaja-malli keke matkailussa ja liikenteessä luontokasvatus ja -turismi uudella tavalla tekeminen, kokemuksista oppiminen strategiat tehty, jalkautus kaupungin kasvu hillitty liikenneolosuhteiden parantaminen johtamisen vastuut kokonaisuuden hahmottaminen poikkihallinnollisuuden jatkaminen viihtyisyys ja turvallisuus lähtökohdaksi kaikelle kasvulle uudet energiaratkaisut erityisryhmien kohtelu Heikkoudet: Uhat: globaalius puuttuu sirpaleisuus, kellään ei otetta konservatiivisuus keke ei toimi taloudessa ja hankinnoissa tieto ja vaikutusmahdollisuudet oy:n toiminnassa maakunnan taso puuttuu kaupunkirakenne vs. liikenne, lohkottunut sitoutumisen aste heikko, asenteet!!! epäselvät vastuut, useita toimijoita tutkimustiedon hyödyntäminen heikkoa hajakuormitus ilmaan ja veteen keke-strategian jalkautus ontuu sitoutumisen puute, ei kukaan tartu rahoitus, resurssien hajautuminen pilaantunet maat vaikuttavat moniin asioihin kontrolloimaton kasvu pohjaveden pilaantuminen ilkivalta, puuttumattomuus, kansalaisvastuun puute sosiaalinen ja terveydellinen eriarvoistuminen, ympäristönsuojelun, varhaisen puuttumisen ja ennaltaehkäisyn resurssit erityisryhmien diskriminointi muutosvastarinta, työsuhdeturva muutosjohtajuus puuttuu henkilöstön sitouttaminen liikenteen kasvu suunnitelmat eivät toteudu, projektit eivät johda käytäntöön, sisällöt jäävät ulkoisten tekijöiden varjoon prosessijohtaminen ontuu riskejä ei tunnisteta, heikot signaalit ilmastonmuutos yksipuolinen tavoite kasvulle Aalborgin työryhmä, seminaari n:ro 1, yhteisesti laadittu SWOT-analyysi, 2.2.2007
1. HALLINTO Liiteaineisto, osa 2 Me sitoudumme tehostamaan päätöksentekoamme lisäämällä osallistuvaa demokratiaa. pyrimme 1. kehittämään edelleen yhteistä pitkän tähtäim visiotamme kestävän kehityksen kaupungista 2. luomaan paikallisiin yhteisöihin ja kunnallishallintoon valmiudet osallistumiseen ja kestävään kehitykseen. 3. kutsumaan kaikki paikalliset toimijat osallistumaan tehokkaasti päätöksentekoon. 4. avoimeen, vastuulliseen ja läpinäkyvään päätöksentekoon. 5. työskentelemään tehokkaasti yhteistyössä naapurikuntien, muiden kaupunkien ja eri hallinnontasojen kanssa. 1. Uuden suurkunnan kokonaisstrategian valmistelu käyntiin 2009 ja päätös siitä 2010, kehittämisen vastuualue, strategiaryhmä toimialoilta. 2. Kokonaisstrategian kestävän kehityksen osan valmisteluun mukaan toimialat, yksiköt ja palvelukumppanit, ks. ed. 3. A) Palaute- ja keskusteluareenat sähköiseen maailmaan uuden ekstrajärjestelmän mukana. B) Verkkovaltuuston laajennus ja toiminnan monipuolistaminen. C) Luottamushenkilöportaali ekstranettiin. 4. A) Viestintästrategian jalkauttamiseen lisää panostusta. B) Valtuustoryhmien toimintaan pelisäännöt, organisointi ja budjetointi. 5. A) PATU-hanke osana PARAS-hanketta. B) Muun seutuyhteistyön vahvistaminen ja ylläpito. C) Seutu- ja maakuntayhteistyön linjaus uuden kunta- ja palvelurakenteen mukaiseksi. 2. JOHTAMINEN KOHTI KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ Me sitoudumme toteuttamaan tehokasta johtamismallia tavoitteiden asettamisesta aina toteutukseen ja arviointiin. pyrimme 1. vahvistamaan paikallisia Agenda 21 toimintaohjelmia tai muita paikallisia kestävän kehityksen prosesseja ja saamaan ne osaksi paikallishallinnon keskeistä toimintaa. 2. yhtenäiseen johtamiseen kohti kestävää kehitystä. Perustamme toimintamme ennalta varautumisen periaatteelle ja huomioimme EU:n valmisteilla olevan 1. Käsittely kokonaisstrategian yhteydessä ja lisäksi vuosittain seurantaryhmä laatii poikkihallinnollisen selvityksen toimenpiteistä 2. YMLA koordinoi ja ohjeistaa tarvittaessa toimialat
kaupunkiympäristöä koskevan aihekohtaisen strategian. 3. asettamaan tavoitteet ja aikataulut Aalborgin sitoumuksien puitteissa ja luomaan Aalborgin sitoumuksien seuranta- ja arviointijärjestelmän sekä noudattamaan sitä. 4. takaamaan, että kestävyyteen liittyvät asiat ovat keskeisesti mukana kaupunkien päätöksenteossa ja että voimavarojen jakaminen perustuu tehokkaisiin ja laajoihin kestävän kehityksen kriteereihin. 5. tekemään yhteistyötä Euroopan kestävän kehityksen kaupunkien kampanjan ja sen verkostojen kanssa voidaksemme seurata ja arvioida tavoitteidemme saavuttamista. 3. Kestävän kehityksen seurantaryhmä laatii vuosittaisen päivityksen toimenpiteistä/ohjelmista, seurannasta ja tiedottamisesta 4. Budjettivalmistelu. YMLA ohjeistaa tarvittaessa toimialat ja lautakunnat ottamaan tietyt asiat esiin budjettikysymyksinä 5. Osallistuminen Aalborgin sitoumuksen jälkityöhön, ICLEIn toimintaan ja konferensseihin ja UBC:n toimintaan
3. YHTEISET LUONNONVARAT Me sitoudumme ottamaan vastuun yhteisten luonnonvarojen suojelusta ja säilyttämisestä sekä oikeudenmukaisesta käytöstä. pyrimme koko yhteisömme laajuisesti 1. pienentämään primaarienergian kulutusta ja lisäämään uusiutuvan energian osuutta. 2. parantamaan veden laatua, säästämään vettä ja käyttämään sitä tehokkaammin. 1. A) Hankintaohjeisiin lisätään ympäristönäkökohtia ja niitä sovelletaan enemmän. Seutukeskuksen hankintayksikkö, kh,toimialat. B) Energian ostossa valitaan ympäristöä vähemmän kuormittava vaihtoehto (esim. biosähkö tai tuulisähkö). Tilapalvelu. C) Tehdään energiansäästösopimuksia koko kaupunkikonsernissa. Tilapalvelu. D) Ohjataan kaavoituksella ja rakennusmääräyksillä hyödyntämään uusiutuvia energialähteitä, kuten puuta, maalämpöä, peltobiomassoja ja jätelähtöistä energiaa sekä tuuli- ja aurinkovoimaa sopivilla paikoilla. Kaavoitus. E) Hyödyntämättömien uusiutuvien energiavarantojen selvitys 2. A) Vesihuollon kehittämissuunnitelmat ja seudullinen yhteistyö ovat lähtökohtia. Veden, jäteveden ja huleveden osalta toiminta-alueet velvoittavat liittymään seudulliseen verkostoon. Tulevaisuudessa hulevesien käsittelyä on kehitettävä. Ympäristöluvissa ja terveydensuojelulain mukaisissa luvissa huomioidaan em. seikat. HSVesi Oy, Ympäristötoimi, Ham, tekniikka ja ympäristö toimala, kh. B) Pinta- ja pohjavesiensuojelu on yksi kaupungin toimintaa viitoittava tekijä. Niittoja ja ruoppauksia toteutetaan vuosittain laadittavan ohjelman mukaan. Katumajärven hoito- ja käyttösuunnitelmaa toteutetaan. Alajärvi on tärkeä kaupungin vedenoton kannalta, ja rantaalueilla toimintaa on rajattu ympäristönsuojelumääräyksin. Ahvenistonjärvi on tärkeä virkistyksen kannalta. Vanajavesi on kaupungin valtasuoni, joka on maisemallisesti ja virkistyskäytön kannalta merkittävä. Vesiensuojelua ja seurantaa toteutetaan suunnitelmallisesti laaditun ohjelman mukaan (vähintään 3 järveä) ja siihen varataan vuosittain määrärahoja. Kh, tekniikka ja ympäristö toimiala, ympäristötoimi, Ham. C) Kaavoituksen yhteydessä tulee selvittää valuma- ja pohjavesien pintoja, hydrologisia oloja ja tulee pyrkiä siihen, että pinta- ja pohjavesien kuormitus ei lisäänny. Tulevaisuudessa hydrologiset tiedot tulee selvittää kaavoituksen alkuvaiheessa. Tekniikka ja ympäristö toimiala, kaavoitus, HSVesi Oy. D) Ahvenistonharjun pohjaveden imeytyskohteella tulisi tehdä toimivuustarkastelu ja riskikartoitus vuonna 2009 (maaperän ominaisuudet, kasvillisuus). Tekniikka ja ympäristö toimiala, HSVesi Oy, ympäristötoimi.
3. edistämään ja lisäämään biologista monimuotoisuutta sekä laajentamaan ja hoitamaan luonnonsuojelu- ja viheralueita. 4. parantamaan maaperän laatua, suojelemaan ekologisesti tuottavaa maata ja edistämään kestävää maa- ja metsätaloutta. 5. parantamaan ilmanlaatua. E) Pohjavesialueen öljysäiliöistä tulee pyrkiä eroon erillisen ohjelman perusteella. Palo- ja pelastustoimi, Ympäristötoimi, Tekniikka ja ympäristö toimiala, Ham. F) Huoneistokohtaisten vesimittareiden käyttöönotto. 3. A) Kaupungin omistamien viheralueiden hoidon periaatteet esitetty Viheralueohjelmassa vuoteen 2015. Siinä huomioitu suojelu, monimuotoisuus ja virkistysperiaatteet. Luonnonhoito-ohjelmat (mm. Aulanko, harju) laadittu kaupungin eri osa-alueilta ja niitä päivitetään säännöllisesti. X-Forestissa paikkatietona luonnonhoitosuunnitelmat rakennetuilla alueilla VIRE. Luonnonhoito. B) Kaupungin luontoarvoista on laadittu Hämeenlinnan luonto-opas, jonka aineistosta myös paikkatietokanta. Perustietoa lajistosta ja luontotyypeistä on kohtalaisesti, mutta seurantatietoa ja tietoa muista eliöryhmistä kuin kasveista ja linnuista on melko vähän. Ympäristötoimi. C) Laaditaan lajisto- ja luontotyyppiselvityksiä arvokkailla alueilla sekä kaavoituksen yhteydessä että muutoin. Huomioidaan eliöryhmät tulevaisuudessa laajemmin. Ympäristötoimi, luonnonhoito, kaavoitus. 4. A) Viheralueohjelmassa on määritelty kaupungin metsien hoito. Luonnonhoito. B) Maakunnallinen metsäohjelma (Hämeen-Uudenmaan), jossa kaupungin edustus, vaikuttaa alueen metsäpolitiikan linjauksiin. Luonnonhoito, H-U metsäkeskus. C) Pilaantuneiden maiden käsittelysuunnitelma on laadittu ja puhdistuspaikka toteutettu Karanojalla. Tekniikka ja ympäristö toimiala, ympäristötoimi, Ham. D) Kaavoituksen ja muunkin rakentamistoiminnan yhteydessä selvitetään ja perusparannetaan pilaantuneita maa-alueita. Tekniikka ja ympäristö toimiala, ympäristötoimi, Ham. E) Kaavoituksella pyritään säilyttämään maisemallisesti merkittäviä peltoalueita. Kaavoitus. F) Tavoitteisiin pyritään yhteistyöllä muiden viranomaisten kanssa ja neuvonnalla. 5. A) Seurataan ilman laatua mittauksin ja bioindikaattoritutkimuksin. Ympäristötoimi, Ham. B) Keväisin katupölyä sidotaan ilman laadun parantamiseksi ja liukkaudentorjuntamenetelmiä kehitetään haittojen ennaltaehkäisemiseksi. Tekniikka ja ympäristö toimiala, yritykset. C) Kaukolämmön ja maakaasun käyttöä pyritään suosimaan. Kh, tekniikka ja ympäristö toimiala, yritykset. 4. VASTUULLINEN KULUTUS JA ELÄMÄNTAPAVALINNAT Me sitoudumme noudattamaan ja helpottamaan luonnonvarojen viisasta ja tehokasta käyttöä sekä kannustamaan kestävään kulutukseen ja tuotantoon. pyrimme koko yhteisömme laajuisesti 1. välttämään ja vähentämään jätettä ja lisäämään uudelleenkäyttöä ja kierrätystä. 1. Kiertokapula on avainasemassa valistajana. Kierrätyskeskus ja kirpputorit mahdollistavat käytöstä poistetun tavaran kierrätyksen. Esim. Sininauhan toimesta käyttöön kelpaamattomia tekstiilejä käsitellään teollisuuden raaka-aineeksi.
2. käsittelemään jätettä parhaiden käytäntöjen standardien mukaisesti. 3. välttämään tarpeetonta energiankulutusta ja parantamaan energian loppukäytön tehokkuutta. 4. tekemään kestäviä hankintoja. 5. tehokkaasti edistämään kestävää tuotantoa ja kulutusta, erityisesti ekomerkittyjä, luomu-, eettisiä ja reilun kaupan tuotteita. 2. Kiertokapula on edelleen avainasemassa ohjeiden antajana ja valistajana. 3. A) Valistus ja valinnat yksilö- ja yritystasolla ovat paras tapa välttää tarpeetonta energiankulutusta. Kaupunki voisi palkita kerran vuodessa vuoden energiateon. Esimerkkejä: kulkuvälineen valinta, ravintotottumukset, kaatopaikkajätteen kompostoiminen. Päiväkodissa voidaan opettaa asiaa kasvimaata ja kompostia hoitamalla, lajittelemalla jätteitä, rajoittaa jätteiden määrää, rajoittaa veden- ja sähkönkulutusta. Paperinkulutusta pitäisi voida välttää lukemalla tekstejä mahdollisimman paljon tietokoneen näytöltä. 4. Kilpailutuksessa kestävän kehityksen tulee olla tärkeänä laatukriteerinä: hankintamenettelyn valintakriteereihin energia- ja materiaalitehokkuus, ympäristöhaitattomuus, mieluiten ympäristöpositiivisuus. Olisiko kaupunki valmis maksamaan enemmän ympäristöpositiivisista hankinnoista? KuntaL 1 3 mom.: Kunta pyrkii edistämään asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan. 5. Kaupungin tulisi sitoutua lähiruoan käyttöön, näin maakunnan tuotantoa edistetään ja säästetään kuljetuskustannuksissa. 5. SUUNNITTELU Me sitoudumme siihen, että meillä on keskeinen rooli kaupunkisuunnittelussa, joka huomioi ympäristöön, yhteiskuntaan, talouteen, terveyteen ja kulttuuriin liittyvät näkökohdat kaikkien yhteiseksi hyväksi. pyrimme: 1. ottamaan käyttöön ja elvyttämään hylättyjä ja epäsuotuisia alueita. 2. välttämään kaupunkirakenteen hajautumista pyrkimällä sopivaan asukastiheyteen ja asettamalla 1. A) Kaupunkirakenteen strategiatyö. Kaavoitus ja kaupunkisuunnittelutyöryhmä B) Hankkeet puolustushallinto: Poltinaho (08-09) ja Linnankasarmi (06>) C) Hankkeet teollisuuden muutosalueet: Keinusaari (06>), Vanaja-Kantola (10>), Sairionranta (06>), Saarioinen (09>) D) Vajaakäytössä olleet alueet: keskustan eteläranta (10>) E) Modernin tekniikan mahdollistama rakentaminen alueille, jossa se aiemmin ei ole ollut mahdollista. F) Paikalliset opiskelijat voisivat laatia muutaman ehdotuksen, vision kestävän kehityksen mukaisesta Hämeenlinnan kaupungin keskustasta. Kaupunki hyväksyisi 2-3 vaihtoehtoa, jotka esiteltäisiin kaupunkilaisille ja äänestytettäisiin heillä.
vanhojen teollisuusalueiden kehittäminen uusien alueiden käyttöönoton edelle. 3. varmistamaan asuntoalueiden ja rakennusten monipuolisen käytön tasapainoisella työpaikkojen, asuntojen ja palvelujen tarjonnalla sekä asettamalla asuminen etusijalle kaupunkien keskustojen suunnittelussa. 4. takaamaan kaupunkien rakennuskulttuurin asianmukaisen säilyttämisen, kunnostuksen ja (uudelleen) käytön. Kaupungin tulisi olla sitoutunut toteuttamaan yksi vaihtoehdoista. 2. A) Maankäytön strategian mukainen tiivistäminen: selkeät, suunnitelmalliset joukkoliikennekaupunki- ja autokaupunkialueet (vrt Kuopio) Hankkeita: Kantola,Keinusaari,Poltinaho,Saarioinen,Sairionranta. Kaavoitus ja kaupunkisuunnittelutyöryhmä B) Poikkihallinnollinen kaupunkisuunnittelu on elpynyt Asumiskaupunki-hankkeen aikana. Asunto-ohjelmien laatiminen lakkautettiin -90-luvun loppupuolella, nyt tarvitaan uudenlaista ohjelmointia. Pohjatyö jo tehty Asumiskauphankkeessa. Jatkotyö 07>. Kaavoitus ja kaupunkisuunnittelutyöryhmä 3. Ydinkysymyksiä Asumiskaup-hankkeessa. Kokonaisuuden hallitseminen tärkeää. - Hankkeita: keskustan länsireunan laajennus, itäreunan kehittäminen kulttuuritoimintojen (Verkatehdas) ja asumisen (Keinusaari) alueeksi, keskustan eteläranta, julkisten ulkotilojen perusparannustoimet. - Visio: uudenlaista sekoittunutta, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää kaupunkiasumista käsittelevä visio Vanaja-Kantolan alueelle. Nykyään huolena on aiempaa useammin kallis ja antikvaarisia arvoja tuhoava ylikorjaaminen kuin totaalinen purkaminen. Tarvitaan herkkyyttä ja erittäin tiivistä virkamiesyhteistyötä asian kehittämiseksi. Lippulaivahanke: Verkatehdas. Muita korkealuokkaisia: Kaurialan lukio, taidemuseon makasiinit, yksittäisiä pientaloja, Asuntomessut. APOLI valmisteilla (Häme- SAFA). 5. noudattamaan kestävän suunnittelun ja rakentamisen vaatimuksia ja edistämään korkealaatuista arkkitehtuuria ja rakennusteknologiaa. 6. PAREMPI LIIKKUVUUS, VÄHEMMÄN LIIKENNETTÄ Me ymmärrämme liikenteen, terveyden ja ympäristön välisen keskinäisen riippuvuuden ja sitoudumme voimakkaasti edistämään kestäviä liikenneratkaisuja. pyrimme: Toimenpiteet, vastuut, ohjelmat, aikataulut 1-2 ja 4-5. Julkisen liikenteen kehittämiseen kaupungilta tukea ja rahoitusta, kehittämisprojekti käyttäjämäärän kasvattamiseksi ja henkilöautoilun vähentämiseksi julkisen liikenteen hoitamilla alueilla. 1. A) Maankäytön suunnittelussa tulee huomioida
1. vähentämään tarvetta yksityisautoiluun ja edistämään sen sijaan houkuttelevia, kaikkien kansalaisten ulottuvilla olevia vaihtoehtoja. 2. lisäämään joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn osuutta. 3. tukemaan siirtymistä matalapäästöisiin moottoriajoneuvoihin. 4. kehittämään kokonaisvaltaisen ja kestävän kaupunkiliikennesuunnitelman. 5. vähentämään liikenteen vaikutusta ympäristöön ja kansanterveyteen. joukkoliikenteen toimintaedellytykset ja suunnitella tehokkaita,viihtyisiä asuinalueita joko olemassaolevien joukkoliikennereittien varteen tai ottaa muuten huomioon joukkoliikenteen toimintaedellytykset suunniteltaessa uusia alueita (vrt Kuopio). Kaavoitustoimisto B) Sujuvien, laadukkaiden joukkoliikenteen laatukäytävien ja kevyen liikenteen väylien toteuttaminen. KTI C) Joukkoliikenteen seudullisen (Parola-HML- Turenki) ja kaupungin sisäisen (Loimalahti- Keskusta-Idänpää) laatukäytävän toteuttaminen + muun tätä tukevan liikenteen suunnittelu + moderni aikatauluinformaatio. D) Keskisuurten kaupunkien joukkoliikenne nousuun-hanke (Kajo/JOTU) E) Tulevaisuuden joukkoliikennekaupunkiselvitys (Tulejo/JOTU) F) Säännölliset halvemmat bussivuorot ja tarjouksia sarjalippuihi. Onko Hämeenlinnassa seutulippu käytössä? Kortti, johon voi ladata rahaa? G) Kävelykeskustan laajentaminen ja keskustassa asuvien elinympäristön parantaminen tätä kautta. 2. A) Edellisen kohdan toimenpiteet tukevat myös tätä. B) Lisäksi tiedottaminen, C) tarjonnan lisääminen ja D) lipputuotteiden houkuttelevuus sekä E) keppi yksityisautoilulle edistävät em kulkumuoto-osuuden kasvamista. 3. Henkilöautopuolella haastavampaa (paikallistasolla). Joukkoliikenteessä neuvottelukysymys+ ostoliikenteessä kalustomäärittelykysymys. Tiukat päästövaatimukset voivat tosin helposti moninkertaistaa ostokustannuksen, joten tässä täytyy huomioida tarkoituksenmukaisuus. Nyt pystytään hyödyntämään käytettyä (kuitenkin poistuvaa kalustoa modernimpaa), edullista kalustoa. 4. Maankäytön strategia hyvä lähtökohta, myös pysäköintisuunnitelma tarvitaan. 7. PAIKALLINEN TOIMINTA TERVEYDEN PUOLESTA Me sitoudumme suojelemaan ja edistämään kansalaistemme terveyttä ja hyvinvointia. pyrimme:
1. lisäämään valistusta ja puuttumaan laajemmin terveyteen vaikuttaviin tekijöihin, joista suurin osa vaikuttaa terveydenhuollon ulkopuolella. 2. edistämään kaupunkien terveyssuunnittelua, joka tarjoaa kaupungeille keinoja muodostaa ja ylläpitää strategisia kumppanuuksia terveydenhuollon alalla. 1. A) Terävöitetään terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen johtamisjärjestelmää: perustetaan terveyden edistämisen johtoryhmä,kuntaedustajat eri hallinnonaloilta,koordinaattori ylikunnallinen. B) Terveyden edistämisen johtamisen, vastuiden, koordinaation ja toimintakäytäntöjen tulee olla selkeitä. C) Ehkäisevän työn rakenteiden, palveluketjujen ja toimintakäytäntöjen tulee olla kunnossa, palvelujärjestelmän pitäisi tukee ehkäisevää työtä. D) Myös palvelujärjestelmän ulkopuolelle jääneet (työttömät, koulunsa päättäneet nuoret) pitäisi tavoittaa. E) Hyvinvoinnin seurantajärjestelmän pitäisi olla toimiva, jolloin seulonta ja palvelujärjestelmä toimivat. F) Johtoryhmä valmistelee hyvinvointikertomuksen, tekee esityksen hyvinvointitavoitteiksi ja suunnitelman niiden toteuttamiseksi, esittää hyvinvointi-indikaattorit hyväksyttäväksi ja sopii sektoreiden välisestä työnjaosta sekä yhteistyöstä. G) Valtuusto hyväksyy hyvinvointitavoitteet ja niitä toteuttavat voimavarat ja seuraa hyvinvointitavoitteiden toteutumista. H) Jokainen hallinnonala määrittelee omat hyvinvointitavoitteet ja niitä toteuttavat tehtävät ja voimavarat. I) Tehtävät määritellään yhdessä tavoitekohtaisesti ja samalla arvioidaan resurssit niiden toteuttamiseen. J) Koulut ja varhaiskasvatus ovat avainasemassa valistuksen antajina, sillä pohja terveille elämäntavoille, oikealle ravitsemukselle ja liikuntatottumuksille luodaan jo lapsuudessa. K) Ympäristöriskien tunnistaminen ja poistaminen tulisi saattaa osaksi kaupungin elinkeinopolitiikkaa. L) Pakka-hanke puuttuu kansalaisten alkoholinkäyttötottumuksiin ja etenkin nuorten alkoholin saatavuuteen. M) Kotona-hankkeessa vahvistetaan kotipalveluhenkilöstön osaamista. N) Varhaisen puuttumisen menetelmä on käytössä varhaiskasvatuksessa ja sosiaalityössä (huolen puheeksi ottaminen). 2. A) Patu-hankkeen yhteydessä on mahdollisuus liittää perusterveydenhuolto osaksi kunnan toimintaa, näin terveydenhuolto olisi osa kunnan organisaatiota, jolloin terveyden edistämisen näkökulma saadaan saumattomaksi osaksi muuta kuntakehittämistä. B) Sosiaalialan kehittämishankkeissa ja yhteistyöryhmissä on mukana terveydenhuollon edustajia. Vanhustenhuollon palveluketjun sujuvuutta edistää kotihoidon, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteinen asiakashallintajärjestelmä Effica. C) Toteutetaan terveyserostrategian kuntatoimintasuunnitelmaa. 3. A) Hämeenlinnan hyvinvointitaseessa selvitetään hyvinvoinnin tilaa vuosittain. Viime vuoden lopulla ilmestyi Seudullinen hyvinvointikertomus. B) Toteutetaan Terveys 2015 ohjelmaa.
3. vähentämään terveyteen liittyvää eriarvoisuutta sekä lievittämään köyhyyttä, mikä vaatii säännöllistä selontekoa siitä kuinka eroja on onnistuttu pienentämään. 4. edistämään terveysvaikutusten arviointia, jotta kaikki kunnan toimialat voisivat työskennellä terveyden ja elämänlaadun hyväksi. 5. saamaan kaupunkisuunnittelijat huomioimaan terveyteen liittyvät näkökohdat suunnitelmissaan ja aloitteissaan. C) Lisäksi sosiaaliasiamies antaa vuosittain kertomuksen kaupunginhallitukselle. D) Sosiaali- ja terveystoimen selvitys vuosikertomuksessa sisältää selvityksen hyvinvoinnin tilasta. E) Lihasvoimaisen liikkumisen edistäminen ja tukeminen tulisi sisällyttää muidenkin toimialojen suunnitelmiin ja ohjelmiin. 4. A) IVA menettelyä käytetään kaikessa kunnallisessa päätöksenteossa (IVA yhdistää aikaisemmat terveysvaikutusten ja sosiaalisten vaikutusten arvioinnit) lisätietoja http://info.stakes.fi/iva/fi/index.htm. B) Päätöksenteossa tulee huomioida erityisesti lapsiin kohdistuvat vaikutukset. C) Hyvinvointikertomukseen sisällytetään eri hallinnonalojen asiantuntijoiden yhdessä laatima tiivis katsaus kuntalaisten hyvinvoinnista, terveydestä ja siihen vaikuttavista tekijöistä sekä kunnan hyvonvointipolitiikasta ja palvelujärjestelmän toimivuudesta ja kustannusvaikuttavuudesta.kertomus täsmentää väestön hyvinvointitarpeita ja arvioi toteutunutta toimintaa ja voimavaroja suhteessa näihin tarpeisiin 5. Katso kohta 4. 8. VAHVA JA KESTÄVÄ PAIKALLINEN TALOUS Me sitoudumme luomaan ja takaamaan vahvan paikallisen talouden, joka tarjoaa työllisyyttä ympäristöä vahingoittamatta. pyrimme: 1. omaksumaan menettelytapoja, jotka lisäävät ja tukevat paikallista työllisyyttä ja yritysten perustamista. 2. tekemään yhteistyötä paikallisten yritysten kanssa hyvän yrityskäytännön edistämiseksi ja toteuttamiseksi. 3. kehittämään ja toteuttamaan yritysten sijaintiin liittyviä kestävän kehityksen periaatteita. 1. A) Lisätään kaupungin elinkeinopolitiikkaan kartoitus paikallisten yritysten energian ja materiaalien käytön tehostamismahdollisuuksista sekä sivutuotteiden ja päästöjen hyödyntämisestä uuden yritystoiminnan synnyttämiseksi tai nykyisen yritystoiminnan laajentamiseksi. B) Otetaan käyttöön vuosittain myönnettävä palkinto energia- ja materiaalitehokkaimmalle yritykselle. C) Jonkinlainen kaupungin myöntämä ekotehokkuussertifikaatti käyttöön, yritysten tietoisuuden lisääminen ekotehokkuusasioissa. D) Vahvistetaan elinkeinopolitiikkaa yritystoiminnan vilkastuttamiseksi ja tukemiseksi (Kehittämiskeskus, Innopark, Kantolan Kiinteistöt, Virtaa Hämeeseen yms). 2. Paikallisen ympäristövastuullisuusbrändin syntymistä täytyy tukea julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyönä. 3. A) Maankäytön suunnittelussa tulee sijoittaa yritykset niin, että tavaran ja henkilöiden liikkumisen haitat ja kaikki ympäristöriskit minimoituvat. Kaavoitus ja elinkeinotoimi. B) Rakentamisen tulee olla tiivistä ja yritysalueiden tehokkaita ja hyvien logististen yhteyksien varrelle sijoitettuja.
C) Paikallisesti tärkeimmät hankkeet kestävän kehityksen kannalta ovat keskustan kehittämishankkeita: länsireunan ja etelärannan alueet. D) Valtakunnallisesti ajatellen Moreenin alue on keskeisesti sijoittunut. (Raideliikenteen vahvempi rooli olisi kestävämpää, mutta vaatisi kansallista tukea ja ohjausta.) 4. kasvattamaan laadukkaiden paikallisten ja alueellisten tuotteiden markkinoita. 5. edistämään kestävää paikallista turismia. 4. Paikallinen/seudullinen ympäristövastuullisuusbrändi tarvittaisiin laadukkaiden tuotteiden markkinoinnin tueksi. 5. Hiljaisten luontoalueiden hoitaminen ja suunnitelmallinen, hallittu käyttö. Matkailukohteiden (Verkatehdas, linnat jne) energiatehokkuuden selvittäminen yhteisprojektina omistajatahojen kanssa. 9. SOSIAALINEN TASA-ARVO JA OIKEUDENMUKAISUUS Me sitoudumme turvaamaan avoimen ja kannustavan yhteisön. pyrimme: 1. kehittämään ja toteuttamaan ohjelmia köyhyyden ehkäisemiseksi ja lievittämiseksi. 1. A) Hankkeet, joilla tuetaan sitä, ettei kukaan jää ilman koulutusta ja ammattia. B) Sosiaalista toimintaa harjoittavien järjestöjen tukeminen? 2. takaamaan kansalaisille tasapuolinen julkisten palveluiden, kasvatuksen ja koulutuksen, työpaikkojen, tiedon sek kulttuuritarjonnan saatavuus. C) TYP:n toiminnan puitteissa vahvistetaan kuntien ja työhallinnon yhteisiä toimenpiteitä pitkäaikaistyöttömien ja nuorten työttömien syrjäytymisen ehkäisemiseksi ja osallisuuden vahvistamiseksi. 2. A) Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman toteuttaminen. Huomioidaan korostetusti heikoimpien ihmisryhmien aseman parantaminen. 3. A) Tasa-arvo- ja yhdenvertaissuussuunnitelman noudattaminen. 3. vaalimaan sosiaalista osallisuutta ja sukupuolten välistä tasa-arvoa. 4. parantamaan yhteisön turvallisuutta. 5. takaamaan hyvät elinolosuhteet ja asukasrakenteeltaan monipuoliset asuinalueet. B) Kehitetään julkisia tiloja (kuten kirjasto, Verkatehdas jne) kaupunkilaisten olohuoneina. 4. Yhteisön turvallisuutta parannetaan lisäämällä sosiaalista pääomaa ja turvaamalla Hämeenlinna-mallin jatkuminen ja näkökantojen ottaminen huomioon kaikessa toiminnassa. 5. A) Kaupunkisuunnittelussa otetaan huomioon kaikkien hallintokuntien ja asukkaiden näkökannat. Toteutetaan myös laadukasta ja monipuolista vuokra-asumista. B) Ainoa varsinaisesti heikkenevä alue on ollut Katuman alue. Käynnissä Katuman kehittämisprosessi. C) Epäkohdat ovat kaupungissa muuten pieniä ja laadultaan henkisiä, esim. suvaitsemattomuutta voisi olla enemmän jne. D) Vahvemmin sekoittunutta (sosiaalinen, ikärakenne, omistusmuoto) rakennetta tavoitellaan Poltinahon hankkeessa. E) Vanaja-Kantola visio: uuden ajan elävä, kaupunkisosiologisesti ja kaupunkiekologisesti monimuotoinen kaupunginosa.
10. PAIKALLISESTA MAAILMANLAAJUISEEN Me sitoudumme ottamaan maailmanlaajuisen vastuumme rauhasta, oikeudenmukaisuudesta, tasa-arvosta, kestävästä kehityksestä sekä ilmastonsuojelusta. pyrimme: 1. kehittämään ja noudattamaan strategista ja yhtenäistä lähestymistapaa ilmastonmuutoksen lieventämiseksi sekä saattamaan kasvihuonekaasujen päästöt kestävälle tasolle. 2. sisällyttämään ilmastonsuojelupolitiikan osaksi energia-, liikenne-, hankinta-, jätesekä maa- ja metsätalouspolitiikkaa. 3. lisäämään tietoisuutta ilmastonmuutoksen syistä ja todennäköisistä seurauksista ja integroimaan ehkäisevät toimenpiteet osaksi ilmastonmuutosta koskevaa politiikkaa. 4. vähentämään globaalia ympäristön kuormitusta ja edistämään ympäristöoikeudenmukaisuuden periaatetta. 5. vahvistamaan kaupunkien kansainvälistä yhteistyötä ja löytämään vastauksia maailmanlaajuisiin ongelmiin paikallisella tasolla yhteistyössä kuntien, yhteisöjen ja eri toimijoiden kanssa. 1. A) Kaupunkirakenteen strategiatyö viitoittaa maankäytössä huomioimaan myös ilmastonsuojelulliset seikat. Strategian linjauksia muokataan paremmin huomioimaan ilmastonmuutos. Kaavoitus, kh. B) Kaupunkirakennetta tiivistämällä vähennetään liikkumistarvetta (kunnissa maankäytön suunnittelu luo ehkä parhaan tavan vaikuttaa ilmastonmuutokseen). Kaavoitus, kh. 2. A) Energian ostossa valitaan ympäristöä vähemmän kuormittava vaihtoehto (esim. kaukolämpö, bio- tai tuulisähkö). Tilapalvelu. B) Tehdään energiansäästösopimuksia koko kaupunkikonsernissa. Tilapalvelu. C) Liikenneratkaisuissa ilmastonsuojelu otetaan nykyistä merkittävimmin vaikuttavana tekijänä (keskustan kävelypainotteisuuden lisääminen, mutta joukkoliikenteen hyödyntäminen). Tekniikka ja ympäristö toimiala, lääninhallitus, yrittäjät. D) Hankintaohjeisiin lisätään ilmastonsuojelunäkökohtia ja niitä sovelletaan enemmän. Seutukeskuksen hankintayksikkö, kh, toimialat. 3. A) Järjestetään yleisö-, päättäjille ja toiminnanharjoittajille suunnattuja tilaisuuksia, joissa ilmastonmuutoksesta ja siihen vaikuttamisesta lisätään tietoa ja tehdään päätöksiä. Ympäristöfoorumi, luontokoulu. Ympäristötoimi, Kehittämiskeskus Oy Häme, Kh. 4. A) Osallistutaan kehitysyhteistyöhankkeisiin, joissa ympäristön kuormitukseen vaikuttaminen on keskeisellä sijalla. Kh, eri toimialat, oppilaitokset. 5. A) Tehdään seudullista yhteistyötä PATU ja PARAS yms. hankkeiden kautta ja tuodaan tässä esiin kestävän kehityksen
näkökulmaa. Kh, toimialat. B) Toimitaan nykyistä aktiivisemmin kansainvälisten järjestöjen kuten ICLEI ja UBC kautta. Kh, toimialat. C) Jatketaan ystävyyskuntatoimintaa ja kohdennetaan sitä kestävää kehitystä edistävään suuntaan. Kh. Liiteaineisto, osa 3 HÄMEENLINNAN KESTÄVÄN KEHITYKSEN VISIO JA KEIHÄÄNKÄRJET Tahtotila/poliittinen linjaus/visio: Kaupunkirakenteen strategiatyön perusta nojaa seudulliseen kestävään kehitykseen ja johtaa ekologiseen rakentamiseen. Ekologinen kaupunkiympäristö on osa yhteiskuntavastuuta. Parempi liikkuvuus vähentää liikennettä. Luonnonarvot ja maisema ovat viihtyvyyden ja hyvinvoinnin edellytyksiä. Kaupunki tukee sosiaalista tasaarvoa ja oikeudenmukaisuutta. Keihäänkärki: Kaavoitetaan pilottikohteena matalan energiakulutuksen asuntoalue, jossa ohjeistetaan käyttämään kestäviä rakentamisen ratkaisuja, mm: ekologiset lämmöntuotantomuodot, rakennusten suuntaus ja eristepaksuudet. Tuetaan kestäviä tuotanto- ja hankintatapoja esimerkiksi toimistoissa, laitoksissa ja yrityselämässä. Hankintoja varten kootaan laajat hankintarenkaat. Jätemäärän ja päästöjen kasvua ja energiankulutusta hillitään, kierrätystä kasvatetaan Joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn osuutta lisätään, työ- ja koulumatkaliikenne painopisteenä. Luonnon monimuotoisuus, ilmanlaatu, vesistöt ja maisemarakenne on huomioitava yhdyskuntasuunnittelussa. Yhteisöllisyyttä kehittävää toimintaa tuetaan: - suvaitsevaisuus - sosiaalisesti monimuotoinen kaupunkirakenne ja - työllistyminen. Liiteaineisto, osa 4 Hämeenlinnan kestävän kehityksen visio ja keihäänkärjet
Verkkovaltuustolle esitetyn kyselyn tiivistelmä 1. Verkkovaltuustolle esitettiin kysely elokuun 2007 lopulla Hämeenlinnan kestävän kehityksen visiosta ja keihäänkärjistä. Pohjana oli asiaa selvitelleen kaupunginhallituksen työryhmän työ. Jo aiemmin kaupunginhallituksen käsiteltävänä oli Yhteiskuntavastuuraportti, joka sisälsi myös ns. Aalborgin sitoumuksen tavoitteet. 2. Vastaajia oli kaikkiaan 105 henkilöä (Verkkovaltuustossa on 172 jäsentä), joista vähän yli puolet miehiä. Kaksi kolmasosaa vastaajista oli iältään 41-65 vuotta ja n. 90 % oli hämeenlinnalaisia. Hauholta, Kalvolasta ja Rengosta oli yhteensä kymmenkunta vastaajaa. 3. Kestävän kehityksen edistämistä kaupungin toimenpitein piti erittäin tärkeänä kaksi kolmasosaa vastaajista ja lähes kolmasosakin melko tärkeänä. 4. Kysyttiin kestävän kehityksen päälinjauksista. Oikeansuuntaisina niitä piti suurin osa vastaajista, vaihteluväli oli 61 82 prosenttia. Noin viidesosan mielestä keskimäärin ne olivat ymmärrettäviä. Osa vastaajista piti päälinjauksia epäselvinä, erityisesti liikenteen ja strategiatyön osuutta. Seuraavassa taulukossa on tulokset kuvattu prosentteina: osaa Oikean- Ymmär- Epäselviä En suuntaisia rettäviä Kaupunkirakenteen strategiatyön perusta nojaa 69,5 19 10,5 1 seudulliseen kestävään kehitykseen ja johtaa ekologiseen rakentamiseen, asumiseen ja virkistykseen Ekologinen kaupunkiympäristö on osa 74 21,2 4,8 0 yhteiskuntavastuuta Parempi liikkuvuus vähentää liikennettä 61,9 18,1 20 0 Luonnonarvot ja maisema ovat viihtyvyyden ja 82,9 17,1 0 0 hyvinvoinnin edellytyksiä Kaupunki tukee sosiaalista tasa-arvoa ja oikeudenmukaisuutta 65,7 24,8 6,7 2,9 sanoa Perusteluja, muutoksia ja lisäyksiä tuli vastaajilta runsaasti. Näissä vapaavastauksissa oli paljon enemmän kriittisiä kannanottoja kuin yllä olevan taulukon prosentit osoittavat. Moni vastaaja piti linjauksia epäselvinä, osa myös itsestäänselvyyksinä. Liikenne, liikkuminen ja liikkuvuus sai runsaasti huomiota ja myös ehdotuksia siitä, kuinka nämä asiat tulisi järjestää. Seutuyhteistyön ja uuden kunnan valmisteluun liitettiin myös liikenneasioiden kehittäminen ja nähtiin erittäin tärkeänä hoitaa haja-asutusalueiden asiat kuntoon tältä osin. 5. Seuraavaksi kysyttiin päälinjauksia täsmentävistä ns. keihäänkärjistä. Vastaukset ovat allaolevassa taulukossa prosenttiosuuksina. Jälleen vähintään noin kaksi kolmasosaa vastaajista piti keihäänkärkiä oikeansuuntaisina ja ymmärrettävinäkin noin viidennes. Epäselvyyttä havaittiin ja se näkyy myös vapaavastauksissa. Oikean- Ymmär- Epäselviä En osaa
suuntaisia rettäviä sanoa Kaavoituksen läpäisevänä periaatteena pitää olla energian kulutuksen vähentäminen toimintojen suunnittelussa niin, että rakentamisessa, liikkumisessa ja virkistystoiminnoissa energian tarve pienenee nykyisestä. Pilotoinneilla etsitään esimerkillisiä ratkaisuja matalan energiankulutuksen asuntoalueiksi, joissa ohjeistetaan käyttämään kestäviä rakentamisen ratkaisuja, mm. ekologiset lämmöntuotantomuodot, rakennusten suuntaus ja eristepaksuudet Hankkeiden ja hankintojen ympäristövaikutukset arvioidaan huolella ja suositaan vähäpäästöisiä, energiatehokkaita, kierrätettäviä, kestäviä ja ympäristöönsä sopivia ratkaisuja. Hankintoja varten kootaan laajat hankintarenkaat. Joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn osuutta lisätään, työ- ja koulumatkaliikenne painopisteenä Luonnon monimuotoisuus, ilmanlaatu, vesistöt ja maisemarakenne on huomioitava yhdyskuntasuunnittelussa Yhteisöllisyyttä kehittävää toimintaa tuetaan: suvaitsevaisuus, sosiaalisesti monimuotoinen kaupunkirakenne ja työllistyminen, ympäristökasvatus 71,4 18,1 10,5 0 74,3 21,9 3,8 0 79 15,2 4,8 1 81 17,1 1,9 0 64,8 20 13,3 1,9 Vapaavastaukset olivat tässäkin kohdin varsin kriittisiä sanamuotojen ja painotusten osalta. Kehuja ja esitysten hyväksymistä oli myös monessa vastauksessa. Pääosin nähtiin keihäänkärkien tukevan ja konkretisoivan päälinjauksia, mutta muutama hyvin kriittinen kommentti tältä osin saatiin myös. Vastaajat tekivät lisäksi joitakin hyviä ehdotuksia, jotka varmaan kaavoituksen ja teknisen viraston työssä tulevat esiin lähivuosina. Muutama kommentti tuli myös energia-asioista. Kaavoitus, maankäyttö ja energiakysymykset olivat liikenteen lisäksi kenties eniten esillä vastaajien kommenteissa. Yleistoteamuksena kyselyn tuloksista totean, että Verkkovaltuuston jäsenet aktiivisesti perehtyivät varsin hyvin kestävän kehityksen asioihin ja käyttivät hyväksi myös linkin takana ollut Yhteiskuntavastuuraporttia. Kriittisiä kommentteja tuli runsaasti ja niiden purku ja muuntaminen käytännön toimenpiteiksi on kaikille meille haasteellinen tehtävä. Tämä yhteenveto ja koko kyselyraportti toimitetaan kaupunginhallituksen jäsenille liitemateriaalina siinä yhteydessä kun koko asia tuodaan omana pykälänä käsittelyyn. Yhteenvedon laatija Kari Kolehmainen Yhteyspäällikkö