KAINUUN KOEASEMAN TIEDOTE N:o 4

Samankaltaiset tiedostot
KAINUUN KOEASEMAN TIEDOTE N:o 5

Alkupiiri (5 min) Lämmittely (10 min) Liikkuvuus/Venyttely (5-10min) Kts. Kuntotekijät, liikkuvuus

Ilmastonmuutos ja nurmikasvien sopeutuminen

Syysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki

Calciprill-kalkki - vaikutus maan happamuuteen ja satoon ohralla ja timoteinurmella kasvukaudella 2013

Säämittauksen tuloksia Pohjois-Pohjanmaan koeasemalla Ruukissa

Hydrologia. Routa routiminen

Syysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki

.rv)) PAIKALLESKOETCM\WTW1 /4! TIEDOTE N:o ti

Mittaukset suoritettiin tammi-, helmi-, maalis- ja huhtikuun kymmenennen päivän tietämillä. ( liite 2 jää ja sää havainnot )

n TIEDOTE N:0 1 Karjalan koeasema Reijo Heikkilä ja Pekka Koivukangas Sääolosuhteet ja viljelyvarmuus Pohjois-Karjalassa Tohmajärvi 1979

Syysrypsikooste Pellot tuottamaan -hanke. Joensuu: Ti klo 9-15 Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala

Apila ontuu kasvukaudessa vain kerran niitetyissä nurmissa. Kokeen tarkoitus ja toteutus

Laadullisesti hyvän säilörehun tuottaminen porotaloudessa

Tulevaisuuden oikukkaat talvikelit ja kelitiedottaminen

Nurmen sadontuottokyvyn ylläpito kannattaa

Syysrypsikooste Luomuviljelijäkokemusten vaihto-päivä. Joensuu: Ti klo 9-15 Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala

KASVIEN HUONON TALVEHTIMISEN SYISTÄ

Luke Mikkelin nurmikokeet 2018

ILMASTONMUUTOS JA MAHDOLLISUUDET VAIKUTTAA SOPEUTUMISEEN. Kuopio Mika Isolahti Boreal Kasvinjalostus Oy

KEMIJOEN JÄÄPEITTEEN SEURANTA PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS VÄLILLÄ 2012

ROUDAN PAKSUUS LUMETTOMILLA ALUEILLA ILMASTON LÄMMETESSÄ

MAISSIN SÄILÖNTÄ JA LAATU

Tehokas nurmituotanto Pohojosessa Osa 1 Raija Suomela MTT Ruukki/ InnoTietoa. Raija Suomela

Rikkatorjuntakoe. Lohko 6, Ohra

Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä

Fosforilannoituksen tarve kasvintuotannossa

1980:31 TALVISESTA HAPEN KULUMISESTA. Ilppo Kettunen

Säätökastelu ja säätösalaojitus happaman vesikuorman ehkäisijöinä: Tuloksia 2013

YLIVOIMAINEN KUMINAKETJU KYLVÖSIEMENMÄÄRÄN VAIKUTUS TAIMETTUMISEEN JA SATOON

Raportti Uusien mansikkalajikkeiden kokeesta Raija Kumpula. Kehitysyhtiö SavoGrow Oy/Marjaosaamiskeskus RAPORTTI

Korjuustrategiat timotei-nurminataseoksilla

Nurmen täydentäminen osaksi nurmenhoitoa. Kokeen tarkoitus ja toteutus

KEMIJOEN JÄÄPEITTEEN SEURANTA PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS VÄLILLÄ 2013

Pensasmustikan lajikekokeen satotulokset MTT Sotkamo ja Ruukki

Nurmipalkokasveja viljelyyn ja laidunnukseen Pohjois-Pohjanmaalle

Ohrakoelohkon havainnointia koekentällä. Ylä-Savon ammattiopisto, Peltosalmi Kesä 2017

Johdatus talvisäihin ja talvisiin ajokeleihin

SataVarMa Mansikanviljelyn kilpailukyvyn parantaminen Lounais-Suomessa - Viljelmän perustamistavat

MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS MAANTUTKIMUS LAITOS. Tiedote N:o MAAN ph-mittausmenetelmien VERTAILU. Tauno Tares

Typpi porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

Siemenmäärän merkitys suorakylvetyn kuminan kasvulle

ILMASTONMUUTOSSKENAARIOT JA LUONTOYMPÄRISTÖT

TALVIHOITOTASO PIIREITTÄIN

Havaintokoe 2010 Kevätvehnän aluskasvikoe 1 (Vihti)

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS

Syysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki

Lohkokohtainen nurmen sato Apilanurmisäilörehu Nurmen täydennyskylvö

Kalium porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

1009/2017. Huonelämpötilan hallinnan suunnittelussa käytettävät säätiedot

Lumetuksen ympäristövaikutukset

soveltuvuus turvetuotannon kosteikolle TuKos- hankkeen loppuseminaari Heini Postila Oulun yliopisto, Vesi- ja ympäristötekniikan laboratorio

ACCLIM II Ilmastonmuutosarviot ja asiantuntijapalvelu sopeutumistutkimuksia varten Kirsti Jylhä, Ilmatieteen laitos ISTO-loppuseminaari 26.1.

Image size: 7,94 cm x 25,4 cm. Talvikunnossapito 2013 Talven vaikeusaste ja saavutettu laatutaso

Vesijärven jäänalaisen lämpötilan ja happipitoisuuden muuttuminen hapetussekoituksen seurauksena

Kuminaa yksin vai suojakasvin kanssa

Nurmien fosforilannoitus

LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13

Ilmastonmuutos globaalina ja paikallisena ilmiönä

Nurmikasvien satoisuus siemenviljelyssä sertifiointitietojen valossa

Vadelman tehotuotantokokeen tulokset vuodelta 2010 Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO

Säätökastelu ja säätösalaojitus happaman vesikuorman ehkäisijöinä Siikajoen valuma-alueella

Metsäteollisuus on syyskuun alusta lähtien ostanut yksityismetsien puuta

LAPIN KOEASEMA TIEDOTE N:0 3 ODELMAN TYPPILANNOITUKSEN JA NIITTOAJAN VAIKUTUS TIMOTEI- NURMEN SATOON. P Juola, R Heikkilä ja A Valmari

Ajankohtaisia tutkimustuloksia ja -aiheita NURMESTA

Miten Suomen ilmasto muuttuu tulevaisuudessa?

Lannoitus kasvukaudella ja UUTTA YaraVitalehtilannoitukseen. Ilkka Mustonen Yara Suomi Oy

Nurmen perustaminen ja lannoitus

Muuttuva ilmasto haaste matkailulle. Ilmastoskenaariot matkailuyrittämisen näkökulmasta

Timo Kaukoranta. Viljojen hometoksiinien riskin ennustaminen

Mangaani porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

Palkokasvien vaikutus maahan. Markku Yli-Halla

KAINUUN KOEASEMAN TIEDOTE N:o 6

Säätökastelu ja säätösalaojitus happaman vesikuorman ehkäisijöinä: tuloksia MTT Ruukista Raija Suomela MTT Ruukki

MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS. KASVINVILJELYLAITOKSEN TIEDOTE N:o 2 LEILA-RIITTA ERVIO : RIKKAKASVIEN TORJUNTA SYYSRUKIISTA KEVÄÄLLÄ TIKKURILA 1976

Terra Preta kasvatuskoe Pilkon pellolla

Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos

Sertifioidun ja TOS-perunan vertailukoe

Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa

MTTK MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS

Onko kerääjäkasvin lajikkeella merkitystä? Lajikekokeet Uudenmaan maatiloilla 2016

Timotein ja natojen viljelytekniikka kokemuksia koekentiltä ja käytännöstä

Napapiirin luontokansio

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO

Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa

Biokaasulaitoksen käsittelyjäännös nurmen ja ohran lannoitteena

Vadelman lajikekokeiden tuloksia Sotkamo, Rovaniemi ja Ruukki 2010

Ruokonadasta ja koiranheinästä kasvaa pitkäkestoinen nurmi

Viljakokeiden tuloksia MTT Ruukista Miika Hartikainen, MTT Ruukki

Työvoima Palvelussuhdelajeittain %-jakautumat

Jäätilannekatsaus

Boori porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

Vaikuttaako poronjäkäläpeitteen väheneminen männyn kasvuun?

Mikä on muuttunut? MTT

Taimettumisen hitaus onko jotain tehtävissä?

Transkriptio:

MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS KAINUUN KOEASEMAN TIEDOTE N:o 4 Martti Vuorinen Lumipeitteen vaikutus timotein talvehtimiseen VAALA 1979

SISÄILYSLUETTELO sivu TIMOTEIN TALVEHTIMINEN 1 LUMI- JA ROUTASUHTEET PELSOLLA 1975-78 1 ESIKOE 1972-75 2 VARSINAISET KOKEET 4 4.1. Yleistä 4 4.2. Lumenkäsittelykoe II 4 4.3. Lumenkäsittelykoe III 7 4.4. Lumipeitteen sulamisajankohta ja nurmen talvehtiminen 8 YHTEENVETO 10 KIRJALLISUUTTA 11

TIMOTEIN TALVEHTIMINEN Timotei on kestävä pakkasvaurioita ja lumihometta vastaan sekä melko kestävä vesivaurioita vastaan. Myöskään pahkula- ja pahkahomeet eivät pysty siihen kovin helposti (JAMALAINEN 1958). Kuitenkin timotei:. voi talvehtia huonosti esim. liiallisen lannoituksen, maan hivenravinteiden puutoksen tai sopimattomien niittoaikojen johdosta (MARJANEN ym. 1979). Maalaji vaikuttaa talvehtimiseen niin, että möyheissä maissa se on yleensä huonointa. Näihin kuuluvat hiekka- ja multamaat, joissa on talvituhosienten elääkseen tarvitsemaa happea ja kosteutta sopivasti. Tällöin runsaan lumipeitteen alla vallitsevat talvituhosienille otolliset olosuhteet (JAMALAINEN 1958). Timotein kohtalaisen hyvän talvenkestävyyden johdosta olisikin turvemailla nurmet perustettava HAKKOLAn (1978) mukaan pelkkää timoteita käyttäen YLIMÄEN. (1962) suorittamien kokeiden mukaan lumi suojaa kasveja selvästi pakkasta, roustetta sekä vesi- ja jäävaurioita vastaan. Toisaalta ellei maa ole routaantunut ennen lumen tuloa, muodostuu kasvustoon talvituhosienille otollinen alusta. Myös keväällä pitkään viipyvä lumi lisää altistumista hapen kuluessa ja hengityksessä syntyvän hiilidioksidin lisääntyessä..lumipeitteen alla laskee lämpötila harvoin alle -5 C ollen jo 25 cm puksuisen lumikerroksen alla yleensä -2 C yläpuolella. LUYI- JA ROUTASUHTEET PELSOLLA 1975-78 Tässä tiedotteessa esitettävät kokeet ovat olleet käynnissä turvemaalla kolmena talvena, joiden sademäärät ja lämpötilat esitetään taulukossa 1 verrattuna normaaliin vuosilta 1931-60. Pysyvä lumipeite orisaatu 1975-77 29.11., 23.11. ja 15.11. keskimäärän ollessa marraskuun 10. päivän tienoilla. Ensilumi on satanut yleensä jo kuukautta aikaisemmin, vuonna 1976 jopa 27.9. Lumi on sulanut pelloilta alle 50 %:n vuosina 1976-78 27.4., 1.5. ja 22'.4'. normaalin ollessa huhtikuun loppupuolella.

Taulukko 1. Sademäärät ja keskilämpötilat koetalvina Pelsolla (KUUKAUSIKATSAUS) lokakuu marraskuu joulukuu tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu Kuvassa 1- on nähtävissä keskimääräinen lumipeite 20 vuoden ajalta sekä sen vaihtelut kolmen tutkittavana olevan talven osalta. Samaan kuvaan on piirretty myös routakerroksen vaihteluja kuvaavat käyrät. Mittauspaikkana ovat koeasemalla vuosittain toistuvat saran reuna (n. 1 m reunasta) ja 20 m leveän saran keskusta. Kuvioista havaitaan, että saran reunassa on normaalisti maaliskuussa hieman yli 50 cm lunta ja saran keskellä n. 20 cm vähemmän. Routaa on päinvastoin saran keskellä enemmän: syvimmillään lähes 50 cm. ReUnassa paksun lumipeitteen alla sitä on n. 15 cm vähemmän. 75/76 76/77 77/78 normaali mm C mm C - o o mm C mm C 34 1.7 23-2.5 45 0.8 48 2.1 37-2.1 60-3.9 50-2.8 36-2.9 56-8.1 24-7.3 12-9.2 35-7.2 28-16.3 68-8.6 29-10.7. 30-10.8 16-10.5 21-11.8 4-16.7 26-11.1 40-9.4 31-5.0 31-5.1 19. -7.1 28-0.5 68-0.8 13-1.3 29 0.2" Jos verrataan tutkittavana olevia talvikausia keskenään, on lumisin ollut 75/76, jolloin saran reunalla oli maaliskuun lopulla lunta lähes 80 cm roudan ollessa kuitenkin normaali 33 cm. lumisin Ön ollut talvi 77/78. Roudan osalta ovat talvet 76/77 ja 77/78 olleet lähes yhtä ankaria maksimiroutarajan liikkuessa 50 cm vaiheilla. Tosin edellisenä talvena syvä routa kesti huomattavasti jälkimmäistä talvea kauemmin saran reuna- ja keskuslukemien keskiarvojen ollessa vuoden vaihteessa vastaavasti 35 cm ja 17 cm. 3. ESIKOE 1972-75 Koeasemalla oli kolmena vuonna koe, jossa tutkittiin timotein menestymistä paljaana pidetyllä ja jatkuvasti traktorin pyörillä

3 XII IV saran keskus maun pinta XI XII 10- E 20-- 0 30-0 40-50-- Kuva 1. Kuukausittaiset lumi- ja routamittausten keskiarvot koeaseman vakiopaikoilla vuosina 1958-78 (, ) ja 1975-78 (- - -).

verrattuna/ tiivistetyllä kaistalla/normaaliin lumipeitteeseen. Kahtena jälkimmäiåenä vuonna oli mukana myös lievempiä käsittelyjä. Paljaana pidetyltä kaistalta timotei tuhoutui kahtena talvena ja tallatulta kaistalta yhtenä talvena lähes kokonaan. Routa tunkeutui syvimmälle paljaalla maalla. Se hidasti maan lämpenemistä keväällä ja siten kasvun - alkuunlähtöä. Talvikautena 74/75 vahvan lumipeitteen alla nurmen todettiin pysyneen tiheimpänä ja tuottaneen suurimman sadon. Tämä saattoi johtua maan nopeinmasta lämpenemisestä keväällä (KOSKENKORVA 1975). Koejäsenet olivat n. 500 m 2 kaistoja, joten ne eivät anna mahdollisuutta tarkkojen johtopäätösten tekoon. 4. VARSINAISET KOKEET 4.1. Yleistä Ensimmäinen ja toinen koevuosi ovat olleet lumenkäsittelykokeissa 1975 kylvetyllä timoteinurmella samassa paikassa kolmannen koevuoden sijaitessa eri lohkolla. Lumipeitteen sulamisajankohtaköe oli joka vuosi samoilla kohdilla.. Routmittaukset tehtiin routaputkilla ja lämpötilat mitattiin hangen alle syksyllä sijoitetullia 10 ohmin antureilla. Lämpötilat luettiin maanantaisin - ker ran viikossa kannettavalla pikalämpömittarilla. Yhtä usein tehtiin routa- ja lum-ihavainnot. Tämän tiedotteen kolmessa kokeessa on seurattu vain roudan alarajan muutoksia. 4.2. Lumenkäsittelykoe II Kokeessa verrattiin eri lumipeitteitä seuraavasti: a) paksu' lumipeite pyrittiin pitämään 20-30 cm normaalia vahvempana. b) käsittelemätön. c) Iumipeite tiivistettiin tukilla pakkaskelillä kerran syys- ja kerran keskitalvella. d) kun lunta oli 10-20 cm, asetettiin hangelle harvahko kansi, jolta lumi poistettiin koko talven ajan. e), maa pidettiin lumettomana, kunnes pakkasta oli 15-20 C. f) maa pidettiin lumettomana, kunnes pakkasta oli 25-30 C. Kohdissa e ja f ruutu peitettiin ennen kylmäkäsittelyä harvahkolla laatikolla lumen poistamisen helpottamiseksi. Toinen puoli ruuduista käsiteltiin Avicolilla. Ruiskutuksella ei ollut

- 5 kuitenkaan minään vuonna merkitsevää vaikutusta kokonaissatoon, joten sen tuloksia ei tulla ilmoittamaan erikseen. Seuraavassa esitetään kuiva-ainesadot vuosittain sekä kolmen koevuoden yhteissadot suhdelukuina. Taulukko 2. Lumenkäsittelykoe II:n satotulokset kuiva-ainesadot kg/ha suhdeluku 1976 1977 1978 sadot yht. paksu lumipeite 9610 5840 7810 93 normaali 10410 5620 8950 100 tiivistetty lumipeite 11490 6440 8720 107 ohut lumipeite 11330 6640 8850 107 kohtalainen palellutus 10520 6370 8190 100 ankara 10640 5660 8120 98 korjuukertoja öli ensimmäisenä ja viimeisenä koevuonna kolme sekä keskimmäisenä kaksi. Merkittävät erot muodostuivat eri käsittelyjen kesken lähinnä 1976 ja 1978 ensimmäisessä ja toisessa korjuussa. Vaikutukset kumosivat osittain toisensa, joten kokonaissadoissa ei näiltä vuosilta ollut kuitenkaan suuria eroja. Em. vuosina timotei tuotti selvästi huonoimman sadon paksun lumipeitteen 'alla. Viimeisenä vuonna aiheuttivat myös kohtalainen ja ankara palellutus seuraavana kesänä keskimääräistä huonomman-sadon Talvi.tuho vaihteli ruuduilla ensimmäisenä talvena 24 % - 44 % toisena talvena tuhon ollessa tätäkin suurempi. Viimeisenä talvena tuho oli suurin paksun lumipeitteen alla: 52 %. Oheisesta kuvasta 2 käyvät ilmi koekentän lumi- ja routasuhteet. Tukilla tiivistettävältä ruudulta ei ole saatu routalukemia, koska routaputkea ei ole voitu asettaa tiivistämisen takia. Routa on* ollut selvästi ohuin vahvan lumipeitteen alla ja sydäntalvella puksuin ohuen lumipeitteen alla. Syystalven palellutukset ovat vaikuttaneet lähinnä tammikuun lopulle asti. Lumen sulamisajoissa ei ole ollut suuria eroja. Lämpötila pysyi lumen Llla talvikautena 75/76 yleensä -3 C yläpuolella maanpinnalla. Vain ohuen lumipeitteen alla suavutettiin -4 o C maaliskuussa. Kohtalaisesti palellutetulta ruudulta otet-

6 70-60 50 I 40 30 20 10 maan pinta 10 20-1-D 30 40 /4 x... x. 1..4( k X \ \ 0 X, \.. X,.. 0. n 3( / ) x?cx )4):-* x 4,?.x - ---5-,, ( X x x-- X " x x.4. 0 X '-. --. X 0.X '%,,,. \ 0X......,klir,.,... x -... \, k.k.,. 'I< --- --_, -- \ C"' --- -- -- W k. 'a k., ---. 51tx--x:;t.. III x s. X ) N. IV 50 Kuva 2. Lumi- ja routasuhteet lumenkäsittelykoe II:lla keskimäärin kolmena talvena 1975-78. Käsittelyt ilmenevät tekstistä: a) b)- - d)-x-x-, e) f)xxxxx. tiin kansi pois jo marraskuun lopulla ja ankarasti palellutetulta jou, lukuun puolivälissä. Kun seuraavana talvena vastaavat kansien poistot tehtiin vasta joulukuun ja tammikuun lopuilla, sattuvat maanpinnan MiniMit tällöin päiville 27.12. ja 24.1. Koska joulukuun lopulla -lumipeite oli ohut, oli en. päivänä normaalin lumipeitteenkin alla lämpötila n. -7.5 C.. Ohuen lumipeitteen alla laski lämpötila useita kertoja alle -5 C. Muut lämpötilat pysyivät yleensä sydäntalvella -3 0 lämpimämmällä puolella. Vuonna 1977 suoritettiin kansien poisto marraskuun lopulla ja ennen joulua. Tällöin minimi Saavutettiin 27.12.: -6.0 C. Myös 20.2.1978 oli kylmää: lähes kaikilla ruuduilla - -4 C tai kylmempää. Vahvan lumipeitteen alla oli kuitenkin tätä lampimaimpää.

-7-. 4.3. Lumenkäsittelykoe III 'Kokeessa verrattiin eri lumipeitteitä seuraavasti: a) käsittelemätön. b) lumi pois n. 10 vrk ennen normaalia sulnmista. c) lumi pois n. 20 vrk ennen normaalia sulamista. d) tiivistys tukilla aikana b. e) tiivistys tukilla aikana c ja b. Lumi poistettiin keväällä syksyllä asetetuilta harvahkoilta kansilta, jotka myös otettiin sen jälkeen pois. Kansien heikkoutena oli se, että lumesta sulanut vesi jäätyi helposti niiden alle. Myös keväällä usein sattuvien hankikelien vuoksi jäi tiivistäminen monesti suorittamatta. Avicol-ruiskutuksella ei ollut minään vuonna merkittävää vaikutusta - kokonaissatoon, joten sen tuloksia ei tässäkään tapauksessa ilmoiteta erikseen. Taulukossa 3 esitetään eri vuosien kuiva-ainesadot..taulukko 3. Lumenkäsittelykoe III:n satotulokset kuiva-ainesadot kg/ha suhdeluku 1976 1977 1978 sadot yht. normaali sulamisajankohta lumi pois n. 10 vrk ennen sul. lumi pois n, 20 vrk ennen sul. tiivistys n. 10 vrk ennen sul. tiivistys n. 20 ja 10.vrk ennen sulamista 11250 5950 8650 100 10650 6900 7630 97 11430 7070 5540 93 10640 5780 8460 96 10510 6400 ' 9380 102 Niittokertoja oli ensimmäisenä ja viimeisenä koevuonna kolme.sekä keskimmäisenä kaksi. Lumen käsittelyillä oli eri vuosina merkitsevä vaikutus kokonaissatoon, mutta vuosittaiset tulokset menivät ristiin. Täten kolme vuotta yhteen laskettuna eivät vaikutukset olleet suuria. Talvituho oli myös normaalin lumipeitteen alla kaikkina vuosina melkoinen. Kuvasta 3 käyvät ilmi koekentän lumi- ja routasuhteet. Tästä kokeesta, samoin kuin kokeesta II, ei ole routalukemia tiivistettäväksi aiotuilta ruuduilta, koska routaputkia ei ole voitu asettaa tukin vetämisen vuoksi. Kuvan mukaisesti ovat lumi- ja routasuhteiden vaihtelut olleet eri käsittelyt saavien =Itujen kesken vähäiset.

-8.,. 40.H 30 20 10 maan pinta 10 0 20 cei 4-) ö 30 40 - Kuva 3. Lumi- ja routasuhteet lumenkäsittelykoe III:lla keskimäärin kolmena talvena 1975-78. Käsittelyt ilmenevät tekstistä: a)----, - d)-x-x-, e) Lämpötila ei laskenut ensimmäisenä koetalyena millään ruudulla alle 20C. Seuraavana talvena saavutettiin minimi 27.12.: jopa -8.0 C; Vasta maaliskuun alkupuolella lämpötila nousi pysyvästi yli -2 C. Talvikautena 77/78 oli useita selviä minimejä: kylmintä 20.2. -4.4 C. Vielä 20.3. laski lämpötila alle -2 C. 4.4. Lumipeitteen sulamisajankohta ja nulffien talvehtiminen. Kokeessa verrattiin timotein talvehtimista kahdella saralla ruudunla, jotka olivat 3, 5 ja 10 m ojan reunasta. Toinen sarka sijaitsi aukealla ja toiselle kerättiin lunta ojan kohdalle sijoitetulla lumiaidalla. Kolmen vuoden satotulokset ilmenevät seuraavasta taulukosta 4.

-9- Taulukko 4. Sato -tulokset aulamisajankohtakokeesta kuiva-ainesadot kg/ha suhdeluku 1976 1977 1978 sadot yht. ei lumiaitaa, 3 m ojasta 5680 67707260 107 " 5 m ojåsta 5820 5610 6860 99 _u_ 10 m ojasta 5530 6470 6450 100 lumiaita, 3 m ojasta 4870 6290 6680 97 5 m ojasta 6630 6730 7190 111 Ii_ 10 m ojasta 6960 7680 6890-117 Niittokertoja oli ensimmäisenä koevuonna kaksi ja kahtena seuraavana kolme. Merkitseviä eroja oli lähinnä eri vuosina sarkojen kesken. Aukualla saralla vaihtelivat satotulokset eri ruutujen kesken, mutta 70 60 o H 40 H 30 / /,x., X )t /,/, / x.,, 4.,....,...." x '.,C.,.. "'"' X-- X,t..1' ''' C '. k....,...3c. ',.... tr x \ \ X \ \ 20 ---...-- -." )c..., '( X."'S...-- %--4,,--- S. -- li.x...x----. k x '1 -... x 10 maan pinta 10 20 -P 30 0... -- k'', ---X...." /X " -X.-- X-- x X--"K -"- X --x-- x--x X ---- x x--_ x ---- x X X X --"ir... X-- X X ----- ''' X..-X. X...._._. ---. --. 1f... -.'-... I V 5 '...... «. ' ' ' 40 Kuva 4. Lumi- ja routasuhteet sulamisajankohtakokeessa keskimäärin koimena talvena 1975-78. Käsittelyt: ei lumiaitaa, 3m ojasta ( 5m ojasta 10m ojasta ( ); lumiaita, 3m ojasta (- - 5m ojasta (-x-x-), 10m ojasta (xxxxx).

- 10 - tuulensuoja-alueella oli selvä taipumus siihen, että sato oli suurin keskellä.sarkaa. Myös talvituhot olivat sillä joka vuosi selvästi suurimmat 3 m etäisyydellä lumiaidasta. Lumi- ja routasuhteet toteamme kuvasta 4. Selvimmin erottuvat tuulensuojakoealueen lukemat: lumipeite ohenee ja routa kasvaa tultaessa saran reunalta keskelle päin. Tuntuvimpana vaikutus näkyi talvikauden 75/76 tuloksissa, jolloin lunta oli 3 m etäisyydellä lumiaidasta parhaimmillaan n. 90 cm raudan ollessa tällä koejäsenellä koko talven vain n. 5 cm luokkaa. Lumipeitteen sulamisajoilla oli eri kohdilla tätä sarkaa jopa viikon ero. Ensimmäisenä koetalvena lämpötila pysytteli yleensä yli -3 C. Vain lumiaidattomalla saralla oli 10 m kohdalla joskus tätä kylmempää. Seuraavana talvena oli useampia minimeitä vuoden 1976 puolella. Vuonna 1977 lämpötilat asettuivat lähes pysyvästi yli -2 C. Viimeisenä koetalvena lämpötilalukemat pysyttelivät koko talven yli -4 C kaikilla koe jäsenillä. 5. YHTEENVETO Edellä esitettyjen kokeiden perusteella näyttäisi, että kunakin Vuonna normaali lumipeite on paras suoja kasvien. talvehtimisen varmistamiseksi. Lumen linkous pellolta pois samoin kuin sen tiivistäminen jatkuvasti tuntuvat vaimimmilta keinoilta timotein tuhoamiseksi. Suoritetuilla lievemmillä koekäsittelyillä ei ollut suurta vaikutusta puoleen eikä toiseen. Ainoastaan sulamisajankohtakokeessa näyttäisi vahva lumipeite säännönmukaisesti huanontavan talvehtimista. Tulosten mukaan siis eri esteillä kerätessään lunta pellolle on negatiivinen vaikutus timotein talvehtimiseen.

KIRJALLISUUTTA ANON. 1975, 1976, 1977 ja 1978. Kuukausikatsaus Suomen ilmastoon. HAKKOLA, H. 1978. Nulmikasvikokeiden tuloksia. Pohjois- Pohjanmaan koeaseman tiedote 5: 1-28. JAMALAINEN, E.A. 1958. Kasvien talvehtimisesta ja sen parantamismahdollisuudesta. Kasvinsuojeluseuran julkaisuja 13: 1-39. KOSKENKORVA, E. 1975. Lumenkäsittelykoe Hallakoeasemalla 1972-75. Käsikirjoitus 4 s. 'MARJANEN, H., SOINI, S. & SIPOLA, J. 1979. Timotei Pohjois- Suomen nurmikasvina, Nurmituhoista tuottavaan viljelyyn. Paikalliskoe toimiston tiedote 11: 6-65..YLIKÄKI, A. 1962. The effect of snow cover on temperature conditions in the soil and overwintering of field crops. Ann. Agric. Fenn. 1: 192-216.

L,..."?:-,...,,.r, '1,...-,". '1'...,,;..L..N. -0,..:t.,'0,,,.,l', 'Aud: -4 &.....",:-.1.+,".' E,...... 1.1- '..1:?),; 5 -!;'"b -r.t., t't g -,.,,i'' ;- =''ll '.1..-,Ä..., 4, -?.:/.','-,'..., - :,