KOUVOLAN LUKIOKOULUTUKSEN PALVELUVERKKOSELVITYS 2013- Lasten ja nuorten palvelut Toisen asteen koulutus

1 KOUVOLAN LUKIOKOULUTUKSEN PALVELUVERKKOSELVITYS 2013- Lasten ja nuorten palvelut Toisen asteen koulutus Kouvolan kaupunki PL 85 (Torikatu 10) Puhelin 020 615 11 www.kouvola.fi Y-tunnus 0161075-9 45101 Kouvola Faksi 020 615 3054 etunimi.sukunimi@kouvola.fi

2 Kouvolan kaupunki Lasten ja nuorten palvelut Toisen asteen koulutus LUKIOKOULUTUKSEN PALVELUVERKKOSELVITYS 2013- SISÄLLYS 1 JOHDANTO 3 2 VALMISTELUTYÖ 3 3 SELVITYKSEN TAVOITTEET 3 4 NYKYTILANNE KOUVOLASSA 4 4.1. Opetus ja opiskelijamäärät 4 4.2. Lukiot yhteishaussa 5 4.3. Lukioiden erityispiirteet 6 4.4. Lukioiden kieliohjelma 8 4.5. Lukioiden talous 9 4.6. Lukioiden henkilöstö 10 5 TARKASTELTAVAT TEKIJÄT 10 5.1. Strategiat ja kehittämissuunnitelmat 10 5.1.1. Lukiokoulutuksen kehittäminen valtakunnallisesti 10 5.1.2. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 11 5.1.3. 2. asteen koulutuksen strategia 11 5.1.4. Lukiokoulutuksen TVT-strategia 12 5.2. Oppilasmäärien muutokset ja nykyinen lukioverkko 12 5.3. Valtionosuustarkastelu 13 5.3.1. Kuntien valtionosuusjärjestelmä 13 5.3.2. Lukiokoulutuksen vo-yksikköhintarahoitus 13 5.4. Opetuksen järjestäminen ja laatu 14 5.5. Nykyiset toimitilat ja investointisuunnitelmat 14 5.6. Kulkuyhteydet ja koulumatkat 15 5.7. Perusopetuksen palveluverkko ja lukiokoulutus 15 6 KUULEMINEN 16 6.1. Opiskelijat ja nuoret 16 6.2. Henkilöstö 16 6.3. Kuntalaiset 17 7 VAIHTOEHTOISET RATKAISUMALLIT 17 8 EHDOTUS 20 LIITTEET

3 1 JOHDANTO Kuntien yhdistymissopimuksessa uuden Kouvolan perustamisen yhdeksi strategiseksi tavoitteeksi asetettiin hallinnon ja palvelujen rakenteiden kehittäminen, minkä perusteella sivistystoimi valmisteli toisen asteen koulutuksen palveluverkkoselvityksen. Valtuusto päätti helmikuussa 2010, että Elimäen lukion jatkoa ei voida turvata 1.8.2014 jälkeen, mikäli oppilasmäärä on alle 150. Kaupunginvaltuusto hyväksyi 3/2012 taloustyöryhmän loppuraportin ja sen toimenpide-ehdotukset taloussuunnittelun yleisohjeeksi. Taloussuunnittelun tavoitteeksi asetetaan tasa-painotilan saavuttaminen ensisijaisesti toiminnallisin ja rakenteellisin uudistuksin siten, että vuosikate kattaa suunnitelman mukaiset poistot, veroprosentti pysyy nykyisellä tasolla ja velkamäärä ei merkittävästi poikkea kuntien keskimääräisestä tasosta. Vuoden 2012 talousarvion toiminnallinen painopiste on palvelurakenteiden uudistamisessa. Yhdistymissopimukseen sisältyvä palveluverkkosuoja purkautui vuoden 2011 lopussa. Kaupungin palveluiden järjestämisen näkökulmasta väestörakenteessa tapahtuva muutos on merkityksellinen myös toisen asteen koulutuksen osalta. Perusasteen päättävien ikäluokkien pieneneminen heijastuu suoraan nuorten toisen asteen koulutuksen määrään. Kouvolan kaupungin tuottavuusohjelma 2010 2014 on hyväksytty kaupunginvaltuustossa vuoden 2010 talousarvion hyväksymisen yhteydessä. Tuottavuusohjelma on osa strategista suunnittelua ja sen tavoitteena on tehostaa toimintaa pysyvin ratkaisuin. Lisäksi kaupunki on laatinut vapaaehtoisen talouden tasapainottamisohjelman, jossa tarkastellaan palvelutuotannon rakennemuutostarpeita. Valtakunnallisia tuottavuustavoitteita lukiokoulutuksessa ovat mm. opetuskustannukset/opiskelija ja läpäisyaste. Lukiokoulutuksen rahoitukseen tehdään kuluvalla hallituskaudella yli 30 milj. euron menoleikkaukset, jotka ajoittuvat vuosille 2014-2015. Lisäksi valtion vuoden 2013 talousarvioesityksessä lukiokoulutuksen yksikköhintoihin ei tehdä indeksikorotusta. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman mukaan lukiokoulutuksen laatua vahvistetaan sekä uudistetaan tavoitteet ja tuntijako. Ylioppilastutkintoa kehitetään mm. mahdollistamalla sen laajempi hyödyntäminen opiskelijavalinnoissa. Maahanmuuttajien edellytyksiä lukio-opintoihin parannetaan lukioon valmentavalla koulutuksella. Lukiokoulutuksen rahoitusta uudistetaan siten, että se turvaa lukioikäisten vähentyessä koulutuksen laadun ja alueellisen saatavuuden mm. etäopetusta hyödyntäen. Pienten lukioiden (alle 200 opiskelijaa) valtionosuuslisä säilyy nykyisellään kuluvalla hallituskaudella. 2 VALMISTELUTYÖ Lukion palveluverkkoselvityksen valmistelutyö käynnistettiin kaupunginjohtajan toimeksiannosta lokakuussa. Selvitystyötä on tehty yhdessä sivistyspalvelujen tilaajan ja tuottajan 2. asteen hallinnon sekä lukion rehtoreiden kanssa. Lukion rehtorit ovat käsitelleet asiaa kahdessa kokouksessa sekä osallistuneet lisäksi asian valmisteluun verkkoasemalla. 3 SELVITYKSEN TAVOITTEET Selvityksen tavoitteena on antaa Kouvolan päätöksentekijöille objektiivinen ja mahdollisimman kattava selvitys lukiokoulutuksen nykytilasta ja kehittämistarpeista.

4 Kouvolan lukiokoulutuksen kehittämiselle on määritelty selvityksessä seuraavat tavoitteet: Laadullisesti korkeatasoinen lukiokoulutus Riittävät valinnanmahdollisuudet takaava resurssointi Saatavuuden ja saavutettavuuden turvaaminen Taloudelliset ja tehokkaat prosessit Kiinteistöjen investointisuunnitelman optimointi. Näitä lähtökohtia on otettu huomioon selvitystä tehtäessä: Lukion uusi opetussuunnitelma tulee voimaan 2016 Omien tilojen käyttö opetuksessa on ensisijaista, Tilojen käyttöastetta nostetaan, toimialan sisäistä yhteiskäyttöä lisätään. Opetuksen tuottavuuteen ja tehokkuuteen kiinnitetään huomiota Yhdistelmäopintojen sekä lukio- ja ammatillisten kurssien suoritusmahdollisuuksien tarjoaminen lukion opiskelijoille Sähköinen yo-tutkinto 2016- Henkilöstön sijoittuminen 4 LUKIOKOULUTUKSEN NYKYTILANNE KOUVOLASSA 4.1. Opetus ja opiskelijamäärät Kouvolan kaupungin 2. asteen koulutuksen palvelualueella toimii seitsemän lukiota. Nuorille tarkoitettua koulutusta antavat Anjalankosken lukio, Elimäen lukio, Kouvolan Lyseon lukio, Kouvolan yhteiskoulun lukio, Kuusankosken lukio sekä Valkealan lukio. Lukioiden nykyinen laskennallinen mitoitus on seuraava: Anjalankoski Elimäki Lyseo Kuusankoski Valkeala Yhteiskoulu 2-sarjainen, max 64 aloittavaa, yhteensä 192 opiskelijaa 2-sarjainen 4-sarjainen, max 128 aloittavaa, yhteensä 384 opiskelijaa 3-sarjainen, max 96 aloittavaa, yhteensä 288 opiskelijaa 2-sarjainen 3-sarjainen Tässä sarjaisuus tarkoittaa 32:n opiskelijan ryhmää/vuosi. Lyseon lukio on laajennettavissa nykyisissä tiloissaan 6-sarjaiseksi ja Kuusankosken lukio 4-sarjaiseksi. Yhteiskoulun lukion kasvattaminen 4-sarjaiseksi edellyttäisi laajentamista Kuntotaloon sekä ratkaisuja keskusta-alueen yläkoulujen opetusjärjestelyissä. Aikuisille tarkoitettua opetusta antaa Kouvolan iltalukio, joka toimii samassa kiinteistössä Lyseon lukion kanssa. Lukiot toimivat yhteistyössä järjestäen muun muassa yhteisiä kursseja. Kouvolan iltalukio palvelee koko lukiotointa antamalla maahanmuuttajille suunnattua suomi toisena kielenä opetusta. Se toteuttaa myös lukio-opetuksen osuuden yhdistelmäopintoja suorittaville KSAOn opiskelijoille. Kouvolan iltalukio järjestää myös peruskoulun päättötodistukseen tähtäävää opetusta oppivelvollisuusiän ylittäneille 17 25 vuotiaille maahanmuuttajanuorille (Monikulttuurinen peruskoulu). Opetukseen otetaan ensisijaisesti perusopetuksesta siirtyviä

5 opiskelijoita, mutta yhteistyötä tehdään myös TE-toimiston kanssa tarjoten maahanmuuttajille mahdollisuus 2. asteen jatko-opintoihin ja siten integroitua yhteiskuntaan sen koulutettuina jäseninä. Monikulttuurisessa peruskoulussa opiskelee 30 opiskelijaa lukuvuonna 2012 2013. Tarve maahanmuuttajien koulutukselle alueellamme on kasvamaan päin. Yhdistelmäopintoihin kuuluvat lukio-opinnot tarjotaan keskitetysti yhdessä ammatillisen koulutuksen toimipisteessä (Liiketalous, Salpausselänkatu 57) niin, että opiskelijoilla on kaksi lukiopäivää viikossa. Tämä tekee yhdistelmäopinnoista taloudellisesti järkevän, todellisen vaihtoehdon Kouvolan seudun ammattiopiston opiskelijoille koulutusalasta ja toimipisteestä riippumatta mahdollistaen lukio-opinnot ja tarjoten näin joustavan opinpolun Syksyllä 2012 on avattu aikaisempaa aktiivisemmin myös KSAOn kurssitarjontaa päivälukioiden opiskelijoille. Nykyinen lukioverkko on sijoitettu kartalle liitteessä 1. Lukion valtakunnallinen opetussuunnitelmauudistus tulee voimaan vuonna 2016. Toistaiseksi esitettyjen arvioiden mukaan siinä tulee korostumaan valinnaisuuden lisääminen, joka korostaa keskimääräistä suurempien lukioiden merkitystä. Valtuuston päätöksen edellyttämä 150 opiskelijan raja näyttää Elimäen lukiossa jäävän pysyvästi saavuttamatta ja Anjalankosken lukio on pudonnut nyt Elimäen lukion tasolle. Huolestuttavaa on se, että myös Kuusankosken lukio uhkaa jäädä toimimaan vajaatehoisesti sen hakijamäärien pudottua. Kouvolan lukioiden opiskelijamäärien kehitys ja ennuste on nähtävissä liitteessä 2. 4.2. Lukiot yhteishaussa Kevään 2012 yhteishaussa toisen asteen koulutuksen aloituspaikkoja oli haettavissa 1273, joista lukiokoulutuksessa 497 ja ammatillisessa peruskoulutuksessa 776. Ensisijaisia hakijoita oli kaikkiaan 1465 eli 1,15 hakijaa paikkaa kohti. Kouvolassa perusopetuksen päättäneiden 9-luokkalaisten ikäluokan koko oli 1040 ja 10-luokat mukaan lukien 1106. Ikäluokasta haki lukioon 39 % ja ammatilliseen koulutukseen 61 %. Lukiokoulutuksen vetovoima suhteessa ammatilliseen koulutukseen on pysynyt lähes samana muutaman vuoden ajan. Kaupungin tavoitteeksi asettama 9-luokkalaisten koulutustakuu toteutuu määrällisesti. Kaikki peruskoulun päättävät eivät pääse ykköstoiveena hakemaansa koulutusohjelmaan tai lukioon. Lukiokoulutukseen valittaville opiskelijoille on asetettu keskiarvorajaksi 7,00. Kouvolan keskustassa sijaitsevat Kouvolan yhteiskoulun lukio ja Kouvolan lyseon lukio ovat olleet pitkään suosituimmat lukiot. Molempiin on lähes poikkeuksetta ollut enemmän ensisijaisia hakijoita kuin aloituspaikkoja. Muihin lukioihin ei ollut ensisijaisia hakijoita aloituspaikkoja vastaavasti. Normaalisti lukiot kuitenkin täyttyvät 2- ja 3- toiveen hakijoista varsin hyvin etenkin Kuusankoskella ja Valkealassa. Elimäen ja Anjalankosken lukioon on ollut ensisijaisia hakijoita selvästi paikkatarjontaa vähemmän. Lukiopaikkoja on vuosittain jäänyt tyhjilleen useita kymmeniä, kevään 2012 varsinaisessa yhteishaussa hakijoita oli 402, kun aloituspaikkoja oli tarjolla 497. Anjalankosken, Elimäen ja Kuusankosken lukion hakijamäärät ovat pienentyneet merkittävimmin, mikä merkitsee sitä, että ne toimivat hyvin vajaatehoisesti. Aikaisempien kuntien reuna-alueilla Myllykoskella ja Korialla asuvista peruskoulun päättävistä jonkin verran suurempi osa on hakeutunut mieluimmin Kouvolan keskustan lukioihin.

6 Tarkempi tilasto kevään 2012 yhteishaun oppilaitoskohtaisista hakijamääristä ja aloituspaikoista on liitteessä 3. 4.3. Lukioiden erityispiirteet Anjalankosken lukio Anjalankosken lukio on pieni yhteisöllinen yleislukio, jossa kaikki tuntevat toisensa. Lukio on osa Inkeroisten koulukampusta, jossa tiivistä yhteistyötä tekevät Inkeroisten Yhteiskoulu ja Anjalankosken lukio, sekä tilojen että opettajien osalta. Läheisyyden edut ovat merkittäviä molemmille kouluille. Kampus on toimiva kokonaisuus, joka tarjoaa lapselle ja nuorelle yhtenäisen ja turvallisen opintien pienestä esikoululaisesta ylioppilaaksi. Lukion kansainvälistä toimintaa ovat mm. CERN yhteistyö ja kieliryhmien matkat. Lukion musiikkikasvatus (bänditoiminta, konsertit ja näytelmät) on aktiivista, yhteistyötä tehdään alueen muiden alan toimijoiden kanssa (esim. kuorot), lukiodiplomi on mahdollista suorittaa sekä musiikissa että kuvataiteessa. Etäopetusteknologiassa lukion on edelläkävijä alueella yhdessä Valkealan lukion kanssa. Lukiolla on nykyisin aktiivista toimintaa alueen yrittäjien kanssa (esim. ikkunaprojekti) osana lukion yrittäjyyskasvatusta. Tänä lukuvuonna on alkanut yhteistyö Kymenlaakson opiston (ikkunaprojekti) ja KSAO:n luonnonvaran kanssa (opintokäynnit, kurssivalinnat mahdollisia kummastakin koulusta, jätehuoltokartoitus). Lukio on Etelä-Kouvolan alueen palvelukokonaisuuden merkittävä osa. Elimäen lukio Elimäen lukio on Kouvolan lukiosta lähimpänä laajentuvaa pääkaupunkiseutua. Se toimii samoissa tiloissa Elimäen koulukeskuksessa Elimäen yläkoulun kanssa. Suurin osa opettajista opettaa myös yläkoululla, joten molemmilla kouluilla on suuri merkitys aineopettajien omien aineiden opetustunneille. Yläkoulu ja lukio käyttävät samoja opetustiloja. Yläkoululla ja lukiolla on paljon yhteistoimintaa mm. joka toinen vuosi järjestettävä kulttuuritapahtuma vanhemmille. Koulukeskuksessa on yläkoulun ja lukion yhteiset kehittämistyöryhmät. Koulukeskuksen vieressä sijaitsee Kartanokoulu (alakoulu), jossa myös osa yläkoulun opettajista opettaa. Näin Elimäen kirkonkylässä on koulukampus esikoulusta lukioon. Elimäen lukion vahvuuksia on esimerkiksi yrittäjyyskasvatus. Se on mukana valtakunnallisessa Yrittäjyyslukioverkostossa (Y-love). Nuori Yrittäjyys toiminta on vahvaa mm. NY24-leirien muodossa. Viimeisen kahden vuoden aikana yli puolet ikäluokasta on osallistunut toimintaan. Lisäksi Elimäen lukion opiskelijat ovat vetäneet yrittäjyysleirejä mm. KSAO:n opiskelijoille. Niin yläkoulun kuin lukion oppilaat ja opiskelijat ovat menestyneet valtakunnallisissa yrittäjyyskilpailuissa. Elimäen lukio on mukana kansallisesti huomattavassa ja kansainvälisestikin huomiota saaneessa Mobiluck Mobiiliopetusteknologia lukiolaisen arjessa -hankkeessa viiden muun lukion kanssa. Elimäen lukion opiskelijat ovat suorittaneet myös yliopistotason opintoja Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteiden laitokselle jo osana lukio-opintoja. Elimäen lukion opiskelijat ovat suorittaneet lukiodiplomeja kuvataiteessa, musiikissa ja liikunnassa. Leirikouluja on järjestetty mm. Berliiniin ja Lontooseen. Lyseon lukio

7 - Opetussuunnitelmassa painotetaan liikuntaa ja kuvataidetta. - Kieliohjelma on laaja A-kieli: englanti, saksa,( ranska ja venäjä) B1-kieli: ruotsi B2 kieli: ranska, saksa ja venäjä B3-kieli : ranska, saksa, venäjä ja italia Lisäksi italian, venäjän ja latinan alkeet - Mahdollisuus suorittaa lukiodiplomi musiikissa, kuvataiteessa, kirjallisuudessa ja liikunnassa. - Yliopistojen ja korkeakoulujen valmennuskurssit: lääketiede, biologia, liikunta ja teknilliset korkeakoulut - Joka kolmas vuosi valmistetaan suurena yhteisöllisyyttä edistävänä projektina musiikkinäytelmä. - Kansainvälisyys: Ystävyyskoulut Unkarissa ja Saksassa, kummiluokka Botswanassa, Plan kummilapsi ja vaihto-opiskelijat Kuusankosken lukio Kuusankosken lukio on yleislukio, jossa opiskelijoille on mahdollisuus valita opintojaan laajasta kurssitarjonnasta: kieliä, luonnontieteitä, liikuntaa, kuvataidetta, musiikkia. Lukiossa voi opiskella kieliä seuraavasti: A1-kielenä englantia A2-kielenä ruotsia ja saksaa B1-kielenä ruotsi B2-kielenä saksaa, ranskaa, venäjää B3-kielenä saksaa, ranskaa, venäjää Lisäksi tarjotaan tutustumiskursseja espanjan, italian ja latina kielistä. Kuusankosken lukiolla on ystävyyskoulut Saksassa ja Virossa. Mülheimissa olevien Gesamtschule Saarnin ja Luisenschulen kanssa sekä Viimsin Viims koolin kanssa liikunnallista yhteistyötä. Syksystä 2013 lähtien on suunniteltu Kuusankosken lukioon logistiikkapuolen yhteistyötä ja kursseja yhdessä Taloudellisen tiedotustoimiston, paikallisten alan yritysten, puolustusvoimien ja koulutusyksiöiden kanssa. Yhteiskoulun lukio Lukiossa Studies in English- opetusryhmä, jossa opiskellaan lukion kursseja osittain englannin kielellä (CLIL-opetus, Content and Language Integrated Learning). Englannin kielellä on mahdollista opiskella reaaliaineiden pakollisia lukiokursseja. Vuosittain Studies in English opetukseen valitaan n. 30 lukio-opiskelijaa, joten opetuksessa on mukana n. kolmasosa lukion opiskelijoista. Opiskelijat saavat erillisen todistuksen englanninkielisestä opiskelustaan. Kouvolan musiikkiluokkien Edustuskuoro toimii koulun tiloissa. Edustuskuoron jäsenistä noin puolet on lukion opiskelijoita. Musiikin, ilmaisuaineiden, Kouvolan Teatterin ja yrittäjyysopintojen välisenä yhteistyönä lukio toteuttaa kolmen vuoden välein musikaalin, jossa esiintyjinä ovat koulumme opiskelijat. Musiikki on vahvasti mukana koulun toiminnassa. Lukio on mukana valtakunnallisessa yrittäjyyslukioverkossa Y-Love, ja tarjoaa opiskelijoille mahdollisuuden yrittäjyyskurssien suorittamiseen. Lukio on mukana Kouvolan kaupungin Pietarin yhteistyöhankkeessa Allegretto. Lukiossa tehdään useita länteen ja itään suuntautuvia opintomatkoja vuosittain. Lukiolla on ystävyyskoulu Gdyniasta, Puolasta.

8 Lukiodiplomeja voi suorittaa kuvataiteessa, liikunnassa, musiikissa, kirjallisuudessa ja mediakasvatuksessa. Valkealan lukio Lukio sijaitsee hyvien kulkuyhteyksien päässä Valkealan taajaman koulukeskuksessa. Lukio on kaksisarjainen noin 150-180 oppilaan yleislukio, joka sijaitsee Valkealan koulukeskuksessa. Liikuntapaikat ovat Valkealatalolla ja sen lähiympäristössä Valkealan urheilu- ja liikuntakeskuksessa. Lukiolla on yhteisiä opettajia yläkoulun kanssa liikunnassa, musiikissa, kuvataiteessa sekä terveystiedossa että biologiassa. Kaikki lukion opettajat ovat kokeneita ja päteviä. Ylioppilaskirjoitusten keskimääräiset tulokset ovat valtakunnan keskitasoa. Opiskelijat sijoittuvat kuitenkin erittäin hyvin jatko-opintopaikkoihin. Koulussa toimii aktiivinen oppilaskunta ja Tutor-toiminta. Koulurakennus on otettu käyttöön vuonna 1985. Rakennus on hyväkuntoinen, siisti, valoisa ja viihtyisä. Opetusvälineet ovat hyvät. mm luonnontieteissä uudistetut välineet, useassa luokassa älytaulut sekä koulussa hyödynnetään runsaasti tieto- ja viestintätekniikkaa. Koulussa on käsikirjasto. Koulun tarjoamat aihekokonaisuudet: Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys, kansainvälisyys ja mediakasvatus Valkealan lukion projektit ovat painopisteiden tuomia: esim. yrittäjyydessä Y-LOVE projekti, lisäksi yhteistyötä KYAMK:n mediakampuksen kanssa. Lisäksi mm mediakasvatuksessa ja yrittäjyydessä on useita koulukohtaisia kursseja. Etäopetusta toteutetaan yhteistyössä lyhyissä kielissä Anjalankosken lukion kanssa. Yhteiskoulun lukion kanssa on yrittäjyysyhteistyötä ja venäjän kielen yhteistoimintaa, mm opintomatkoja Pietariin. Vieras kieli ja kulttuurikurssilla opiskelijat tekevät opintomatkoja mm USA:ssa ja Kanadassa. Kielivalikoima on laaja. Ilmapiiri on rento ja kannustava. Oppituntien pituus on pääsääntöisesti 75 min. 4.4. Lukioiden kieliohjelma Opetus- ja kasvatuslautakunta on 11.12.2012 hyväksynyt esityksen, että Kouvolan kaupungin kieliohjelmaan lisätään vapaaehtoiseksi A2-kieleksi venäjän kieli. Lukuvuodesta 2013-2014 lähtien vapaaehtoisena A2-kielenä Kouvolan peruskouluissa tarjotaan saksaa, ruotsia, ranskaa ja venäjää. Kieliohjelman toteuttaminen edellyttää sitä, että opiskelija voi jatkaa perusopetuksessa aloitetun A-kielen opiskelua myös lukiossa. Oheisesta taulukosta ilmenee, että laajempaa kieliohjelmaa A-kielten osalta on voitu toteuttaa vain suuremmissa lukioissa. Taso A1 A2 B1 B2 B3 S2 Kieli englanti saksa venäjä ranska ruotsi ruotsi saksa ranska venäjä saksa ranska venäjä espanja italia Anjalankosken lukio X X X X X X X X X Elimäen lukio X X X X X X X X X Kuusankosken lukio X X X X X X X X X X Lyseon lukio X X X X X X X X X X X X Valkealan lukio X X X X X X X X X X Yhteiskoulun lukio X X X X X X X X X X X X Iltalukio X X X X X X X X X X X A1 A2 lukiossa jatkuva, opiskelijan 1. pitkä vieras kieli lukiossa jatkuva, opiskelijan 2. pitkä vieras kieli

9 B1 B2 B3 S2 perusopetuksen 7. luokalla alkanut kieli, pakollinen perusopetuksessa alkanut kieli, valinnainen lukiossa alkava kieli, valinnainen suomi toisena kielenä 4.5. Lukioiden talous Verrattaessa Kouvolan lukiokoulutuksen kustannuksia vuonna 2011 vastaavien muiden kaupunkien kustannuksiin, voidaan todeta, että kustannukset/opiskelija ovat Kouvolassa Jyväskylää lukuun ottamatta selvästi korkeimmat. Jyväskylänkin kustannuksia nostavat korkeat kiinteistökulut sekä muutosvaihe, jossa alueen lukiokoulutus on siirretty kuntayhtymän ylläpidettäväksi (liite 4). Sekä Kouvolan että Jyväskylän lukiokoulutus maksaa lähes 700-1000 /opiskelija muita enemmän. Muut kaupungit toteuttavat lukiokoulutuksensa keskimäärin 600 valtionosuusyksikköhintaa korkeammalla tasolla. Ainoastaan Joensuun sekä Pori pystyvät yksikköhintaan tai sen alle, joka kertoo osaltaan siitä, että lukiokoulutuksen yksikköhinnat eivät ammatillisen koulutuksen tapaan ole seuranneet kustannuskehitystä. Kallis lukioverkko näkyy Kouvolassa myös siinä, että lukion perustehtävään, opetukseen, on opiskelijoiden hajautuessa pieniin lukioihin panostettava selvästi muita enemmän. Ryhmät jäävät pakollisissakin aineissa selvästi pieniksi, jolloin opetuksen kustannukset/opiskelija kasvavat. Mikäli lukiokoulutuksen kustannukset saataisiin edullisempien vertailukaupunkien keskimäärään sekä opetuksen että kiinteistökustannusten osalta ja siten tehostettua koulutuksen järjestämistä, olisi tämän kokonaiskustannusvaikutus vuositasolla n. 1,4 m. Lukioiden käyttämät resurssit lukuvuonna 2012-13 on esitetty liitteessä 5. Kustannukset/opiskelija/lukioiden tilinpäätös 2011 14 000,00 12 000,00 10 000,00 8 000,00 6 000,00 yks.hinta 4 000,00 7 700 10 160 7 522 6 387 6 637 7 922 13 075 Poistot Kiinteistön ylläpito Kuljetus 2 000,00 0,00 Hallinto Muu oppilashuolto Oppilasruokailu Opetus Kouvolan lukioista kustannukset ovat selvästi suurimmat Elimäen lukiossa 10160 /opiskelija ja edullisimmat Lyseossa ja Yhteiskoulussa. Kuusankosken lukion kustannuksia nostaa kiinteistön peruskorjauksesta johtuva pääomavuokra sen muiden kustannusten ollessa vastaavan kokoisen yhteiskoulun lukion tasolla. Lukioiden käyttämä tuntikehys on lukuvuonna 2012-13 yhteensä 2171 kurssia, keskimäärin 1,66 tuntia/opiskelija. Kokonaistuntimäärää ei voida nykyisellä lukioverkolla täs-

10 tä tasosta opiskelijamäärän pudotessakaan merkittävästi laskea, koska pienissäkin lukioissa on voitava tarjota pakollisten kurssien lisäksi kohtuullinen määrä valinnaisuutta samalla, kun suurempien lukioiden resurssointi turvaa laadukkaan tarjonnan. 4.6. Lukioiden henkilöstö Kaikissa lukioissa on päätoimiset rehtorit. Kahdessa lukiossa (Lyseon lukio, Iltalukio) on apulaisrehtori, ja Elimäen lukiossa on apulaisrehtori yhdessä yläkoulun kanssa. Muissa lukioissa toimii vararehtori. Koulusihteeripalvelut ovat päätoimisina kaikissa muissa lukioissa paitsi Anjalankoskella ja Elimäellä ja Kouvolan Iltalukiossa, missä koulusihteeri on yhteinen yläkoulujen kanssa Lukion lehtorin virkoja on tällä hetkellä 41 ja lukion ja perusopetuksen lehtorin virkoja 50. Nämä luvut eivät kuitenkaan kerro siitä, miten opetus käytännössä järjestetään. 11 lukion ja perusopetuksen lehtoreista kerää osan opetustunneistaan perusopetuksen puolelta ja vastaavasti 17 perusopetuksen ja lukion lehtorin on opetusvelvollisuutensa täyttääkseen opetettava myös lukioissa. Lisäksi lukioissa lukuvuodesta riippuen on tarvetta myös muiden perusopetuksen opettajien tai tuntiopettajien käyttöön. Lukioverkkoon liittyvät ratkaisut vaikuttavat siis myös perusopetuksen järjestelyihin. Lukiokoulutuksella on suuri merkitys perusopetukseen erityisesti Anjalankosken ja Elimäen lukioissa, mutta taito- ja taideaineissa myös isommissa lukioissa. 5 TARKASTELTAVAT TEKIJÄT 5.1. Strategiat ja kehittämissuunnitelmat 5.1.1. Lukiokoulutuksen kehittäminen valtakunnallisesti Opetus- ja kulttuuriministeriön asettama Lukiokoulutuksen kehittämisen toimenpideehdotuksia valmisteleva työryhmä jätti muistionsa 25.11.2010. Työryhmän keskeisiä ehdotuksia: - Valtakunnallisesti tarjottavien lukion kurssien määrää tulee vähentää ja oppiaineet ryhmitellä kokonaisuuksiin. - Opiskelijan mahdollisuuksia yksilöllisten opintopolkujen rakentamiseen tulee lisätä, jolloin opiskelijalla olisi mahdollisuus keskittyä ja syventyä nykyistä enemmän kiinnostuksensa mukaisiin opintoihin. - Työryhmä säilyttäisi lukion oppimäärän nykyisen laajuisena, mutta lisäisi valinnaisuutta. - Lukiokoulutuksen tavoitteita ja keskeisiä sisältöjä tulee muuttaa oppimisen ja kokonaisuuksien hallintaa tukevien valmiuksien ja taitojen vahvistamiseksi. - Kaikissa lukiossa tulee ottaa käyttöön ajanmukaiset pedagogiset työtavat ja opetusmenetelmät. - Oppimisympäristöjä tulee uudistaa vastaamaan oppimisen haasteita. Opetuksessa ja oppimisessa tulisi lisätä merkittävästi tieto- ja viestintätekniikan käyttöä ja hyödyntää ylioppilastutkinnon suorittamisessa tietoja viestintäteknologiaa asteittain vuodesta 2014 alkaen. Työryhmän ehdottamat muutokset mm. valinnaisuuden lisäämisen osalta edellyttävät riittävän kokoisia, yleensä vähintään 250 opiskelijan lukioyksiköitä. Lukion tuntijaot ja opetussuunnitelmat uudistuvat nykyisen aikataulun mukaan vuonna 2016. Tämän hetken aikataulun mukaan tieto- ja viestintäteknologian hyödyntäminen yo-kirjoituksissa alkaa samoin vuonna 2016 osassa kirjoitettavia aineita.

11 5.1.2. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Valtioneuvosto hyväksyi joulukuussa 2011 Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman KESUn vuosille 2011-2016. Suunnitelman merkittävänä pohjana lukiokoulutuksen osalta on edellä siteerattu lukiotyöryhmän muistio. Suunnitelman mukaan: - Ylioppilastutkintoa ja lukiokoulutusta sekä ammatillisia tutkintoja kehitetään erillisinä tutkintoina. - Lukiokoulutusta ja ammatillisia tutkintoja uudistettaessa parannetaan mahdollisuuksia rakentaa joustavia opintopolkuja ja lisätään mahdollisuuksia suorittaa osia tutkinnoista yli tutkintorajojen. - Ammatillisen perustutkinnon, ylioppilastutkinnon sekä lukion oppimäärän suorittamista rinnakkain kehitetään saatujen kokemusten ja tehtyjen arviointien pohjalta. - Lisäksi lukiokoulutuksen rahoitusperusteet uudistetaan ottaen huomioon rahoituksen ylläpitäjäneutraalisuus. - Rahoitusta uudistetaan siten, että se turvaa ikäluokkien pienentyessä lukiokoulutuksen laadun ja alueellisen saavutettavuuden myös etäopetusta hyödyntäen. - Rahoitusperusteisiin sisällytetään tuloksellisuusrahoitusosuus, joka palkitsee koulutuksen laadusta ja laadun parantamisesta, esimerkiksi yksilön oppimistulosten paranemisesta ja vähäisistä keskeyttämisistä. - Lukiokoulutukseen kehitetään tuloksellisuusrahoitusta tukevat kattavat laatukriteerit Kuten edellä olevasta ilmenee, velvoittavat myös valtakunnalliset tavoitteet lukiokoulutuksen laadulliseen kehittämiseen. Lisäksi KESUssa korostuu lukion ja ammatillisen koulutuksen yhteistyön kehittäminen. Ratkaistaessa Kouvolan lukioverkkoa tulisi huomioida myös tämä näkökulma. 5.1.3. 2. asteen koulutuksen strategia Opetus- ja kasvatuslautakunta hyväksyi sivistyspalvelujen johtokunnan esityksestä lukiokoulutuksen strategian 27.3.2012 vuosille 2012-2014. Strategian keskeisinä päämäärinä lukiokoulutuksen osalta ovat kansainvälisyyteen ja suvaitsevaisuuteen kasvattaminen sekä ennen kaikkea tavoite kehittää Kouvolasta Kaakkois-Suomen vetovoimaisin II-asteen opiskelukaupunki. Näihin päämääriin liittyvinä tavoitteina ovat mm. lukioiden laatutyön aloittaminen 2012, sekä uusien lukion ja ammatillisen koulutuksen yhteisten koulutustuotteiden kehittäminen. Lukion laatutyö on aloitettu syksyllä 2012 lukioiden KSAOn ja EKAMin yhteisessä Laatua henkilöstön osaamiseen hankkeessa. Lukiokoulutuksen laadussa korostuvat mm. seuraavat asiat: Toiminta on laadukasta, kun asetetut tavoitteet saavutetaan valtakunnallisten syventävien kurssien toteutuminen lähiopetuksena on laajaa toteutunut kieliohjelma on monipuolinen opintojen läpäisy on korkeaa opiskelijat sijoittuvat hyvin jatko-opintoihin oppimistulokset ovat hyviä nuorten kasvua ihmisinä ja tasapainoisiksi, terveen itsetunnon omaaviksi yhteiskunnan jäseniksi tuetaan opiskeluympäristö on turvallista oppimisympäristö tukee nykyaikaista lukio-opiskelua

12 opiskelijahuollon ja opiskelijan ohjauksen resurssointi on riittävää lukiokoulutusta kehitetään aktiivisesti opiskelun hinta suhteessa vo-yksikköhintaan ja muihin koulutuksen järjestäjiin on kilpailukykyinen Kaikki edellä oleva edellyttää sitä, että lukiokoulutuksen toimintaympäristö ja puitteet ovat kunnossa ja tuleva lukiorahoitus ohjautuu niille toiminnan alueille, jotka parhaiten tukevat laadun turvaamista. 5.1.4 Lukiokoulutuksen TVT-strategia Opetus- ja kasvatuslautakunta hyväksyi sivistyspalvelujen johtokunnan esityksestä lukiokoulutuksen tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön strategian 27.3.2012. Strategian vision mukaan Kouvolan lukioissa käytetään ajantasaisia tieto- ja viestintätekniikan menetelmiä ja välineitä, joiden käyttämiseksi opettajat saavat laadukkaan ja motivoivan koulutuksen. Jokainen opettajan mieltää tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön suunnittelun osaksi omaa opetuksen suunnittelua ja toteuttaa sitä monella eri tavalla. Kehittämisen painopisteet vuosina 2012 2015 ovat: - Valmistaudutaan tieto- ja viestintätekniikan käyttöön ottoon ylioppilaskirjoituksissa - Tehdään mahdolliseksi yksilölliset opinpolut - Turvataan opiskelijoiden ja opettajien tietoyhteiskuntavalmiudet - Kehitetään opetusta tieto- ja viestintätekniikan keinoin - Kehitetään lukioiden tieto- ja viestintätekninen toimintaympäristö paremmin oppimista tukevaksi - Turvataan opetukselle ajanmukaiset ja riittävät tekniset resurssit - Verkostoidutaan seudullisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti tieto- ja viestintätekniikan keinoin - Ylläpidetään lukioiden opetuksen tueksi tieto- ja viestintätekniikkaa hyväksi käyttävää, reaaliaikaisesti hyödynnettävissä olevaa asiantuntijaverkostoa - Aktivoidaan kunnallisen päätöksenteon seuraamiseen ja osallistumiseen sähköisiä vaikutuskanavia käyttäen - Luodaan opettajille mahdollisuuksia jakaa osaamistaan tieto- ja viestintätekniikkaa hyväksikäyttäen oppimisaihiopankin avulla TVT-strategiassa keskeisenä korostuu resurssien kohdentaminen ensisijaisesti oppimisen ja oppimisympäristöjen kehittämiseen. 5.2. Opiskelijamäärien muutokset ja nykyinen lukioverkko Lukuvuonna 2009-10 lukioiden opiskelijamäärä oli 1428. Kuluvan lukuvuoden alkaessa opiskelijamäärä oli pudonnut 1289:ään ja tämän hetken arvion mukaan on tällä vuosikymmenellä putoamassa edelleen alle 1100:n. Opiskelijamäärän putoaminen on näkynyt ennen kaikkea Elimäen ja Anjalankosken lukioissa, joihin hakijamäärät ovat vähentyneet. Koska pienessä lukiossa opiskelijoille on tarjottava samat pakolliset kurssit kuin suuressakin ja lisäksi kohtuullisesti valinnaisuutta, käyttävät nämä lukiot koko lukiokoulutuksen osalta opiskelijaa kohden kohtuuttoman suuren osuuden resursseista. Sekä taloudellisten ja tehokkaiden prosessien että riittävät valinnanmahdollisuudet takaavan resurssoinnin ja laadukkaan opetuksen näkökulmasta tulisi pyrkiä suurempiin lukioyksiköihin. Yhteiskoulun lukio ja osittain myös Valkealan lukio toimivat tällä hetkellä tiloihinsa nähden täydellä opiskelijamäärällä ja teholla. Kuusankosken lukion suosio on selvästi laskenut ja tällä hetkellä sen voidaan arvioida toimivan selvästi vajaatehoisesti, koska

13 se olisi mahdollisuus kasvattaa 4-sarjaiseksi. Lyseon lukiolla on laajentamismahdollisuudet aina 6-sarjaiseksi. Valtakunnallisesti koulutuspoliittisena tavoitteena on pidetty sitä, että peruskoulun päättävästä ikäluokasta 50% menee lukioon ja 50% ammattikouluun. Mm. yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen opiskelijamitoitukset on laskettu tämän pohjalle. Kouvolassa lukiosuosio on viime vuosina ollut selvästi alle tämän, n. 40%. Mikäli KSAOn opiskelijoihin laskettavat yhdistelmäopintojen suorittajat lasketaan mukaan, syksyllä 2012 lukio-opiskelun aloitti 42% ikäluokasta. Kuitenkin on perusteltua mm. elinkeinorakenteen todennäköisten muutosten johdosta pitää Kouvolassa tavoitteena sitä, että lukiosuosio saataisiin edes jossakin määrin nousuun. Liitteessä nro 2 oleva lukion opiskelijaennuste on laskettu sen pohjalle, että päivälukioiden suosio saataisiin nousemaan 42%:iin. Tällä arviolla lukioiden opiskelijamäärä olisi syksyllä 2013 yhteensä n. 1224, josta se vähitellen laskee vuoteen 2020 jatkuvalla ennustevälillä 1066:teen opiskelijaan. Laskennallisten opetusryhmien määrä putoaa samalla 38:sta 33:een. Tämä opiskelijamäärä olisi mahdollisuus sijoittaa syksyllä 2013 nykyiset tilat huomioiden kahteen 4- sarjaiseen, yhteen 3-sarjaiseen ja yhteen 2-sarjaiseen lukioon ja vuonna 2019 myös jäljellä oleva 2-sarjainen voitaisiin lakkauttaa. 5.3. Valtionosuustarkastelu 5.3.1 Kuntien valtionosuusjärjestelmä Valtio osallistuu kunnallisten palveluiden rahoitukseen kuntien valtionosuusjärjestelmän kautta. Kuntien valtionosuusjärjestelmä muodostuu kolmen hallinnonalan lainsäädännön kokonaisuudesta. Valtiovarainministeriö vastaa kuntien yleisestä valtionosuudesta, verotuloihin perustuvasta valtionosuuksien tasauksesta ja kunnille myönnettävästä yleisestä harkinnanvaraisesta rahoitusavustuksesta. Valtionosuusjärjestelmän muut osat ovat sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuudet sekä opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuudet. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoitusjärjestelmä toimii osana kuntien valtionosuusjärjestelmää, mutta se kattaa myös yksityiset koulutuksen järjestäjät ja kuntayhtymät. Järjestelmällä rahoitetaan koulutuksen ja kulttuuripalvelujen järjestämisestä aiheutuneita käyttökustannuksia ja pieninvestointeja. Valtion ylläpitämän ja järjestämän koulutuksen rahoitus määräytyy valtion talousarvion perusteella. Lisäksi kunnat osallistuvat rahoitukseen kunnan rahoitusosuuden muodossa. Kunnat maksavat osuutensa sivistystoimen rahoitusjärjestelmässä kunnan asukaskohtaisen rahoitusosuuden muodossa, jonka kunta joutuu maksamaan riippumatta järjestämänsä koulutus- ja kulttuuripalvelujen määrästä. Maksatuksessa otetaan huomioon myös valtiovarainministeriön hallinnoimat kuntien valtionosuuksiin vaikuttavat verotulojen tasaukset. Kuntayhtymä ja yksityinen koulutuksen järjestäjä saavat valtiolta rahoituksena valtionosuuden perusteen (opiskelijamäärän ja opiskelijaa kohden määrätyn yksikköhinnan tulo) kokonaisuudessaan. Valtionosuusjärjestelmän keskeinen periaate on korostaa kuntien ja muiden opetus- ja kulttuuritoimen palveluja tarjoavien yhteisöjen itsenäistä päätöksentekoa. Rahoitusta ei ole korvamerkitty, vaan valtionosuuden saaja päättää rahoituksen käytöstä. Liitteessä 6 on laskelma Kouvolan kaupungille myönnetystä opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuudesta vuodelle 2012.

14 5.3.2 Lukiokoulutuksen vo-yksikköhintarahoitus Opetusministeriö myöntää kunnalle luvan lukiokoulutuksen järjestämiseen. Järjestämisluvassa määrätään opetuskieli, koulutuksen järjestämismuoto, erityinen koulutustehtävä sekä muut tarpeelliset koulutuksen järjestämiseen liittyvät ehdot. Lukion rahoitus määräytyy opiskelijaa kohden määrätyn yksikköhinnan ja lukiokoulutuksen opiskelijamäärän tulosta. Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta 635/1998. Yksikköhinnan määräytyminen Lukiokoulutuksen yksikköhinta on järjestäjäkohtainen ja lasketaan lukiokoulutuksen keskimääräisen yksikköhinnan pohjalta. Vuonna 2012 lukion keskimääräinen yksikköhinta on 6704,40 /opiskelija. Kouvolan kaupungin lukiokoulutuksen yksikköhinta on 6 540,42 /opiskelija, missä on tunnuslukujen kautta otettu huomioon yhdistyneiden kuntien pienten lukioiden lisät. Liite 7: Kouvolan kaupungin lukiokoulutuksen yksikköhinnan laskennasta ja päivälukioiden valtionosuuksien vertailu. 5.4. Opetuksen järjestäminen ja laatu Toisen asteen koulutuksen tuotannon johto on selvittänyt yhdessä lukioiden rehtorien kanssa palveluverkon rakennetta opetuksen järjestämisen ja kehittämisen kannalta. Seuraavat tekijät tulisi ottaa huomioon ratkaistaessa tulevaa lukioverkkoa: - Opetuksen laadun turvaaminen (huom! kohta 5.1.3.). - Toimivat ja riittävästi opiskelijoille valinnanmahdollisuuksia tarjoavat lukioyksiköt - Kiinteiden kulujen (tilakustannukset, konsernin vyörytyserät) osuus tuotteen hinnassa ei saa kasvaa nykyisestä. - Kampus- ja klusteriajattelulla (osaamiskeskittymät) on jatkossa keskeinen asema myös lukiokoulutuksessa ja yhdistelmäopintojen organisoimisessa. - Koulun kyky tehdä verkostoyhteistyötä, korkeakouluyhteistyötä ja kansainvälistä yhteistyötä - Opetushenkilöstön osalta pidemmällä aikavälillä tavoitteena on ollut kehittää lukioiden virkarakennetta niin, että painopiste on puhtaasti lukion lehtorin viroissa ja lukion ja peruskoulun yhteisiä virkoja käytetään ainoastaan silloin, kun siihen on erityisiä ja molempia koulumuotoja tukevia perusteita. - Lukion ja ammatillisen koulutuksen yhteisiä opettajia ja tiloja käytetään jatkossa silloin, kun se on tarkoituksenmukaista. Palveluverkko ei tähän juurikaan vaikuta. - Oppilasvirroilla on merkitystä ennen kaikkea ammatillisessa koulutuksessa, jossa koulutusohjelmiin hakeudutaan tai opiskelijoita pitäisi saada koko kaupungin alueelta. - Etä- ja verkko-opetuksen varaan ei lukioverkkoa tulisi rakentaa, koska päivälukioissa pääpaino on kuitenkin opetuksessa, jossa opettaja on fyysisesti paikalla. Etäopetusta on käytetty ja kehitetään kuitenkin ennen kaikkea harvinaisemmissa aineissa niin, että mahdollisuuksia näiden opiskeluun voidaan tarjota myös niiden lukioiden opiskelijoille, joissa opetusta ei muutoin tarjota. 5.5. Nykyiset toimitilat ja investointisuunnitelmat Tilaliikelaitos on kerännyt tiedot lukiokoulutuksen käytössä olevista kaupungin omistamista tiloista (liite 8). Ulkoa vuokrattuja tiloja ei ole tällä hetkellä lukioiden käytössä. Lukuvuonna 2012-13 lukiotiloja on käytössä yhteensä 17 403 m2.

15 Lukioiden omat arviot nykytiloistaan, niiden toimivuudesta ja opiskelijavolyymin kasvattamisesta ovat liitteinä 9-14. Vuokra jakautuu pääomavuokraan ja ylläpitokustannuksiin, joista ensin mainittu perustuu kaikissa rakennuksissa 40 vuoden poistoaikaan ja jälleenhankinta-arvoon. Ylläpitokustannuksiin sisältyy sähkö, vesi, jätevesi, puhtaanapito, kunnossapito, jätehuolto, vakuutukset, vartiointi ja muut erittelemättömät menot vuoden 2012 hoitovastikkeen mukaisesti. Lukiokoulutuksen tilavuokrat tilaliikelaitoksen alustavassa laskelmassa ovat yhteensä 1,730 milj. vuonna 2012, ja vuodelle 2013 kokonaisvuokraksi on ilmoitettu 1,960 milj.. Keskimääräinen omien lukiotilojen kokonaisvuokra v. 2012 on 8,29 /m2 ja Lukiot ovat kunnoltaan vähintään tyydyttäviä. 5.6. Kulkuyhteydet ja koulumatkat KELAn maksamaa koulumatkatukea voivat saada lukiossa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa opiskelevat opiskelijat, jos yhdensuuntainen koulumatka kotoa oppilaitokseen on vähintään 10 kilometriä. KELA korvaa matkakustannuksia 100 kilometriin asti. Matkakustannusten tulee olla yli 54 euroa kuukaudessa, ja viikossa on tehtävä vähintään 7 yhdensuuntaista matkaa. Opiskelun on oltava päätoimista ja jatkuttava yhtäjaksoisesti 18 päivän ajan kuukaudessa. Muutamana päivänä viikossa ei riitä koulumatkatuen saamiseen. Kuntaliitoksen yhteydessä päätettiin, että uudessa Kouvolassa ei makseta kuntakohtaista koulukuljetustukea toisen asteen koulutuksessa. Lukioverkkoa muutettaessa on huomioitava opiskelijoiden kulkuyhteydet oppilaitoksiin. Erityisesti itä-länsisuunnassa kulkevien linja-autojen reittien ja aikataulujen suunnittelussa on mahdolliset verkkomuutokset otettava huomioon. Perusopetuksen koulukuljetukset on pyrittävä hoitamaan niin, että myös toisen asteen opiskelijoilla on mahdollisuus käyttää niitä kohtuulliseen hintaan esim. syöttökuljetuksissa. Joukkoliikennetoimikunta on vuosina 2011 2012 valmistellut joukkoliikenteen lipputuotejärjestelmän uudistamista, jossa yksi keskeinen tarve oli oman lipun luominen nuorille ja opiskelijoille. 1.1.2013 alkaen 43 euron hintainen nuorisolippu 12-19 vuotiaille kouvolalaisille ja yli 19-vuotiaille kouvolalaisille opiskelijoille on tarjolla samanhintainen opiskelijalippu. Molemmat liput ovat kuukausilippuja. Nuoriso- ja opiskelijalipun hinta vastaa KELA:n koulumatkatuen piiriin kuuluvan henkilön omavastuuosuutta. 5.7. Perusopetuksen palveluverkko ja lukiokoulutus Perusopetuksen palveluverkon muutokset liittyvät toisen asteen koulutuksen palveluverkkoon pääasiassa lukiokoulutuksen osalta, koska lukiot ja yläkoulut ovat toimineet osassa yhdistyneitä kuntia samassa rakennuksessa ja käyttäneet osin yhteisiä tiloja. Taito- ja taideaineiden opettajat ovat osassa kouluista yhteisiä lukion ja perusopetuksen kanssa. Perusopetuksen kouluverkko liittyy lukiokoulutuksen järjestelyihin lähinnä Elimäellä, Inkeroisissa yhteisten opettajien kautta ja ydin-kouvolassa myös perusopetuksen oppilaiden ohjaamisen kautta. Lukioverkon ratkaisut on otettava huomioon lähivuosien lisäks myös pitkällä aikavälillä. Opetushenkilöstön tarve ja luontainen poistuma samoin kuin vähenevät oppilasmäärät on arvioitava, jotta vakinaisen henkilöstön määrä on oikea suhteessa tarpeeseen ja resursseihin. Perusopetuksen näkökulma 7.12.2012 mahdollisiin lukioverkkomuutoksiin:

16 Opetus- ja kasvatuslautakunta on 6.9.2011 59 käsitellyt kokouksessaan uuden Mansikka-ahon koulun oppilasmäärää. Yleisopetuksen oppilaiden lisäksi (500 oppilasta) kouluun keskitetään 100 erityisen tuen oppilasta luokkamuotoiseen erityisopetukseen. Keskittämisen pohjana on valtuuston tekemä päätös (22.2.2010 11), jonka perusteella Kankaan koulu lakkautetaan uuden Mansikka-ahon koulun valmistuessa ja Tornionmäen koulun yhdistetään Mansikka-ahon kouluun. Mansikkaahon koulun hankesuunnitelman oppilasennusteen mukaan Mansikkaahon- ja Tornionmäen oppilaaksiottoalueet täyttävät uuden Mansikkaahon koulun luokat. Ensi vuoden koulutulokkaita tällä yhdistetyllä alueella on 107 oppilasta. Perusopetuksen palveluverkon valtuustopäätöksen toimeenpanon kannalta perusopetuksen palveluverkosta olevasta Kouvolan yhteiskoulusta ei voi vapauttaa tiloja yhteiskoulun lukiolle. Kankaan koulun oppilaista osa sijoittuu Kaunisnurmen kouluun, mutta jos nykyisen suunnitelman mukaan myös musiikkiluokat sijoitetaan Kaunisnurmeen, niin keskisellä alueella tarvitaan 1-9 yhtenäiskoulu. Keskisen alueen yhtenäiskouluksi sopii parhaiten nykyinen Urheilupuiston koulu, koska kyseisen koulun osalta perusopetus pystyy paremmin järjestämään välituntipihan koulun oppilaille. Urheilupuiston koulun muuttaminen yhtenäiskouluksi ei mahdollista yläkoululuokkien lisäämistä, jotta Yhteiskoululta voitaisiin vapauttaa tiloja lukion käyttöön. Perusopetuksen palveluverkon toimeenpanoa parhaiten lukioverkon osalta tukisi Lyseon ja Yhteiskoulun lukion yhdistäminen yhdeksi lukioksi nykyisiin Yhteiskoulun ja Kuntotalon tiloihin. Aikataulun osalta perusopetuksen verkon toimeenpanoa tukisi paremmin, jos lukioverkon muutokset keskisellä alueella tapahtuisivat jo 2015-2016. 5. KUULEMINEN Opiskelijoiden, henkilöstön sekä kuntalaisten kuulemiset toteutetaan sen jälkeen, kun kaupungin johto on päättänyt lukion palveluverkkoesityksen eteenpäin viemisestä sekä aikataulutuksesta. 6.1. Opiskelijat ja nuoret Lain mukaan nuoria tulee kuulla heitä koskevissa asioissa. Lisäksi koulutuksen järjestäjän tulee varata opiskelijoille mahdollisuus osallistua koulutuksen kehittämiseen sekä kuulla opiskelijoita ennen opintoihin ja muihin opiskelijan asemaan olennaisesti vaikuttavien päätösten tekemistä. Jokaisella oppilaitoksella on opiskelijoista muodostuva oppilaskunta, joka käyttää opiskelijoiden puhevaltaa. (Nuorisolaki 8; Lukiolaki 27, 31; Laki ammatillisesta koulutuksesta 36, 41). Hyvinvointipalveluiden strategisina päämäärinä ovat mm. asiakastarpeisiin vastaaminen jatkuvalla yhteistoiminnallisella kehittämisellä. Palvelut tuotetaan asiakaslähtöisesti ja asiakkaat osallistuvat palvelujen suunnitteluun, mikä velvoittaa ottamaan opiskelijat mukaan lukioverkon kehittämiseen. Opiskelijoiden ajatuksia ja näkemyksiä lukioverkon muutoksiin voidaan selvittää laajalla kaikille lukioiden opiskelijoille suunnattavalla webropol-kyselyllä. Oppilaskuntien ja nuorisovaltuuston mielipiteet on perusteltua selvittää, kuten tehtiin aiemmassa toisen asteen palveluverkkoselvityksessä.

17 6.2. Henkilöstö Kouvolan kaupungissa työnantajan ja henkilöstön välinen yhteistoiminta toteutetaan työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa annetun lain (449/2007), jäljempänä Yt-lain mukaisesti. Laki on perusta työnantajan ja henkilöstön välisen yhteistoiminnan järjestämiselle, yhteistoiminnan edistämiselle, henkilöstön vaikutusmahdollisuuksien turvaamiselle, kunnan palvelutuotannon tuloksellisuuden parantamiselle ja henkilöstön työelämän laadun edistämiselle. Selvitystyön kuluessa on palveluverkkoselvityksestä tiedotettu henkilöstölle sisäisen intran tiedotteen kautta ja asiasta on tiedotettu oppilaitosten henkilöstökokouksissa ja tiedotteissa julkisen sanan lisäksi. Yt-lain mukaisesti palveluverkkoselvitys käsitellään kaupungin Yt-toimikunnissa, koska palveluverkkoselvityksen ratkaisuvaihtoehdot sisältävät henkilöstön asemaan merkittävästi vaikuttavia muutoksia työn organisoinnissa ja kunnan palvelurakenteessa. 6.3. Kuntalaiset Kuntalain 29 :n ja hallintolain 41 :n mukaan kunnan on tiedotettava asukkailleen vireillä olevista asioista, niitä koskevista suunnitelmista, asioiden käsittelystä, tehdyistä ratkaisuista ja niiden vaikutuksista. Selvitystyöstä ja sen etenemisestä on tiedotettu julkisuudessa tiedotusvälineissä ja kaupungin kotisivuilla. Kunta- ja hallintolain edellyttämää tiedotusta jatketaan, kun tehdään yksityiskohtaisempia suunnitelmia palveluverkon muutoksista. 7 VAIHTOEHTOISET RATKAISUMALLIT Mikäli nykyinen opiskelijamäärä keskitettäisiin kuuden päivälukion sijasta neljään, olisivat pelkästään tuntikehyksen käytön tehostamisen sekä hallinnon ja kiinteistökulujen vähenemisen kautta päivälukioiden kokonaiskustannukset TP 2011 verrattuna n. 0,9 m pienemmät samalla, kun nykyistä paremmin turvataan esim. opiskelijoiden valinnaisuus. Tuntikehysleikkaus voisi tällöin olla vuoden 2011 opiskelijamäärillä n. -225, joka tarkoittaa n. 10 opettajan vähennystä. Kolmen lukion mallissa säästö olisi n. 1,6 m -280:n tuntikehysleikkauksella n. 13 opettajan vähennyksellä. Samalla on kuitenkin huomioitava se, että kahden pienen lukion lakkautumisessa menetetään myös valtionosuudessa pienen lukion lisää n. 490 000 ja kolmen mallissa 650 000 (liite 7). Opiskelijamäärän tuleva väheneminen mahdollistaa kuitenkin vuoteen 2016 mennessä edellä mainittua suuremman tuntikehyksen leikkauksen ja tehostamisen. Mikäli lukioverkkoa tiivistetään neljän lukion malliin, tuntikehysvähennys voisi olla jopa 650, opettajavähennys 30 ja kokonaissäästö 1,8m. Kolmen lukion mallissa vastaavasti 700 tuntia, 33 opettajaa ja 2,2m nettosäästö. Opiskelijamäärän väheneminen pienentää kuitenkin myös yksikköhintapohjaista vo-rahoitusta n. 1,2m, jolloin nettosäästö on 0,6-1m. Kuten kappaleessa 4.5. todetaan, kokonaistuntimäärää ei voida nykyisellä lukioverkolla opiskelijamäärän pudotessakaan merkittävästi laskea, koska pienissäkin lukioissa on voitava tarjota pakollisten kurssien lisäksi kohtuullinen määrä valinnaisuutta. Seuraavat vaihtoehdot ovat valikoituneet alussa asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi, joista erityisesti nousevat seuraavat: Lukion vastaanottokyky Saavutettavuus 2. asteen koulutuksen yhteistyö Lukiokoulutuksen uudet opetussuunnitelmat otetaan käyttöön 2016 Opiskelijoiden valinnanmahdollisuuksien parantaminen

18 Taloudellinen tehokkuus ja investointitarpeen minimoiminen Lisäresurssoinnin tarve lukion TVT-tekniikkaan vuodesta 2016 lukien, koska tieto- ja viestintätekniikkaa aletaan ottaa asteittain käyttöön yo-tutkinnon suorittamisessa. Toteuttamisvuosien ja järjestyksien osalta vaihtoehdoissa on liikkumavaraa. Vaihtoehto 1 1. Elimäen lukio lakkautetaan 2014 2. Anjalankosken lukio lakkautetaan 2015 Vuonna 2016 jäljellä Lyseon, Yhteiskoulun, Kuusankosken ja Valkealan lukiot. - Jäljelle jäävät lukiot säilyvät nykykokoisina Arviointi - Neljässä lukiossa yhteensä 12 alkavaa perusopetusryhmää - Taloudelliset nettosäästöt olisivat n. 450 000 nykyiseen verrattuna. - Opiskelijamäärän pudotessa säästöt kuitenkin kasvavat, kuten jäljempänä olevissa muissakin vaihtoehdoissa. - Valkealan lukion säilyttäminen olisi perusteltua sen muita pieniä lukioita paremman vetovoiman vuoksi. - Opiskelijamäärän pudotessa isommat lukiot toimivat vajaatehoisesti - Lukioverkko olisi arvioitava uudelleen Valkealan lukion osalta viimeistään vuonna 2016 Vaihtoehto 2 Vaintoehto 3 1. Elimäen lukio lakkautetaan 2014 2. Anjalankosken lukio lakkautetaan 2015 3. Valkealan lukio lakkautetaan 2016 Vuonna 2016 jäljellä Lyseon, Yhteiskoulun ja Kuusankosken lukiot - Lyseo 4-6-sarjaiseksi - Kuusankoski 4-sarjaiseksi - Yhteiskoulu jatkaa 3-4 sarjaisena Arviointi - Vaihtoehto on nykyennusteen mukaan mahdollista toteuttaa silloinkin, jos lukiosuosio kasvaa 42-45%:iin - Kolmessa lukiossa on alkuvaiheessa yhteensä 12-13 alkavaa ryhmää ja vuosikymmenen lopulla vähennetään 11 ryhmään. - Toteuttaa hyvin lukioverkolle asetettuja tavoitteita - Kolme tasavahvaa lukiota luo positiivisen kilpailuasetelman - Taloudelliset nettosäästöt olisivat n. 900 000 nykyiseen verrattuna 1. Elimäen lukio lakkautetaan 2014 2. Anjalankosken lukio lakkautetaan 2015 3. Valkealan lukio lakkautetaan 2016 4. Yhteiskoulu ja Lyseon lukio yhdistetään vuosina 2018-2021 Lyseon lukion tiloihin

19 2020 alkaen Lyseon lukio toimii 6-sarjaisena ja Kuusankosken lukio 4- sarjaisena Arviointi - Toteutettavissa kokonaisuudessaan aikaisintaan vuonna 2018 - Ikäluokkaennusteen mukaan vuonna 2018-20 alkaen tarvitaan 10 alkavaa ryhmää. Jos väestökehitys on aleneva, niin ryhmäkoko pienenee entisestään. - Taloudelliset nettosäästöt olisivat n. 1 200 000 nykyiseen verrattuna. - Voi olla tulevaisuuden malli, mutta ei tarkoituksenmukaista ratkaista vielä Vaihtoehto 4 Vaihtoehto 5 1. Elimäen lukio lakkautetaan 2014 2. Anjalankosken lukio lakkautetaan 2015 3. Lyseo ja Yhteiskoulu yhdistetään yhdeksi lukioksi nykyisiin Yhteiskoulun ja Kuntotalon tiloihin vuonna 2016 4. Valkealan lukio lakkautetaan 2019 Vuonna 2019 jäljellä Kuusankosken ja Lyseo-Yhteiskoulun lukiot. Keskusta-alueen perusopetus keskittyy Urheilupuisto-Lyseo kiinteistöihin. Kuusankosken lukio 4-sarjaiseksi ja Yhteiskoulu 6-7 sarjaiseksi. Arviointi - Kahdessa lukiossa yhteensä 13 alkavaa ryhmää 2014-19, jonka jälkeen 11 alkavaa ryhmää - Taloudelliset säästöt olisivat n. 1 200 000 nykyiseen verrattuna - Mahdollinen edellisen vaihtoehdon tapaan vasta 2018-19 - Perusopetuksen kannalta paras vaihtoehto keskusta-alueen lukiojärjestelyissä - Edellyttää arviota Kansalaisopiston opetustilajärjestelyistä keskustaalueella - Edellyttää ainoana vaihtoehtona investointeja sekä lukiokoulutukseen että perusopetukseen - Yhdyskäytävä Yhteiskoulu-Kuntotalo - Kuntotalon saneeraus - Aineluokat perusopetukselle Lyseoon 1. Lakkautetaan kaksi pientä lukiota 2014-15 2. Yhdistetään Lyseo ja Yhteiskoulu Jäljelle jäävissä lukiossa Kuusankosken lukiossa 4 sarjaa, Lyseossa tai Yhteiskoulussa (1 lukio keskustassa) 6-7 sarjaa ja Anjalankosken, Elimäen tai Valkealan lukiossa 2 sarjaa. Arviointi - Päähakeutuminen tulisi joka tapauksessa ohjautumaan keskustan kouluihin

20 - Lukioverkkoon jäävä pieni lukio kohtaisi sekä saavutettavuusongelman että vetovoimaongelman - Pientä lukiota ei olisi tässä vaihtoehdossa tarkoituksenmukaista pyrkiä kasvattamaan 2-sarjaisuudesta, koska tällöin suuremmat lukiot toimisivat kapasiteettiinsa nähden vajaatehoisesti - Taloudelliset nettosäästöt olisivat n. 950 000 nykyiseen verrattuna. - Yhteiskoulun jäädessä verkkoon edellyttää investointeja - Lukion palveluverkolle asetetut tavoitteet eivät täysin toteudu ja päätös saattaa pohjautua muihin kuin lukiokoulutuksen kehittämiseen liittyviin perusteisiin. 8. EHDOTUS Valmisteluryhmässä todettiin, että ottaen huomioon 2. asteen yhteishaun valmistelun aikataulu, on tarve selkeään ja nopeaan päätöksentekoon viimeistään loppukeväästä 2013, mikäli palveluverkon muutoksia toteutettaisiin jo vuonna 2014. Selkeä päätös antaa lisäksi mahdollisuuden lukiokoulutuksen kehittämisen pitemmän tähtäimen suunnitteluun. Mahdolliset muutokset toteutetaan niin, että koko lakkautettavan lukion opiskelijat siirtyvät toiseen lukioon yhdellä kertaa. Joukkoliikenneratkaisuilla koulumatkat pyritään turvaamaan siirtymäkauden ajaksi. Muutoksien kohteena oleva henkilöstön käyttö suunnitellaan yhdessä jäljelle jäävien lukioiden, ammattiopiston ja perusopetuksen kanssa. Huolellisella henkilöstösuunnittelulla pyritään siihen, että lakkautuvien lukioiden henkilöstö pystytään sijoittamaan muihin kouluihin. Lukion palveluverkon valmisteluryhmä on päätynyt esittämään lukion palveluverkkoa karsimista vuodesta 2014 lukien vaihtoehto 2:n pohjalta niin, että 1. Elimäen lukio lakkautetaan 2014 2. Anjalankosken lukio lakkautetaan 2015 3. Valkealan lukio lakkautetaan 2016 Vuonna 2016 jäljellä ovat Lyseon, Yhteiskoulun ja Kuusankosken lukiot.