HELSINGIN JA UUDENMAAN Liite 3, LTK 2/2011 SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ Lohjan sairaala 31.3.2011 LOHJAN SAIRAALAN YLEISSUUNNITELMA LUONNOS
TIIVISTELMÄ Lohjan sairaalan perusosa on valmistunut 1979. Sairaalakiinteistö on rakenteiltaan hyvässä kunnossa, mutta tekniset järjestelmät edellyttävät uudistuksia ja päivityksiä. Kiinteistöä on peruskorjattu ja järjestelmiä uudistettu vuosikorjausten yhteydessä. Tiukentuneet turvallisuusmääräykset tulevat edellyttämään huomattavia investointeja tulevina vuosina muun muassa sammutusjärjestelmään. HUS-Kuntayhtymän investointiperiaatteiden mukaisesti yleissuunnitelmassa on tarkasteltu Lohjan sairaalan toimintaa ja toimintojen edellyttämiä tilankäyttöratkaisuja koko HUS-Kuntayhtymän työnjaon, sairaanhoitoalueen oman toiminnan kehityksen sekä Lohjan sairaanhoitoalueen ja sen kuntien perusterveydenhuollon muutosten näkökulmasta. Suunnitelma sisältää alustavan hankeohjelman, jossa on kuvattu yleisellä tasolla toimintatapojen muutosten toteuttamiseksi sekä toiminnan tehostamiseksi tarvittavia tilojen muutoksia ja rakennushankkeita. Lohjan sairaalan nykyisissä tiloissa toimii erikoissairaanhoidon yksiköiden lisäksi Lohjan kaupungin perusterveydenhuollon avosairaanhoidon yksiköitä ja terveyskeskuksen vuodeosasto. Päivystysyksikkö palvelee kaikkia sairaanhoitoalueen kuntia. Kiinteistössä on myös toimitiloja erilaisia tukipalveluja tarjoaville HUS:n liikelaitoksille ja tytäryhtiöille. Tulevien vuosien aikana Lohjan sairaalan alueelle tulee keskittymään enemmän terveydenhuollon toimintoja Lohjan kaupungin tekemien palveluverkkoselvitykseen perustuvien linjausten mukaisesti. Myös HUS:n ja Lohjan sairaanhoitoalueen omien suunnitelmien mukaan erikoissairaanhoidon palvelutarjontaa tullaan keskittämään ja lisäämään alueella. Lohjan kaupungin periaatelinjaukset koskevat uuden pääterveysaseman rakentamista Tynninharjulle. Samoihin aikoihin on perusteltua ajoittaa ns. Lohjan akuuttisairaala hanke, jonka myötä luodaan Lohjan sairaalaan todellinen yhteispäivystys ja tukeutumispiste ensihoitotoiminnalle. Ensihoidon järjestämisvastuu siirtyy sairaanhoitopiireille vuonna 2013. Edellä kuvatut hankkeet merkitsevät sitä, että sairaalan nykyisen tontin rakennusoikeuksia on tarkistettava ja sairaala-alueelle johtavan kadun liikennejärjestelyjä uudistettava. Nämä toimenpiteet on mahdollista toteuttaa vain yhdessä Lohjan kaupungin kanssa. Suunnitelmista ei ole vielä tässä vaiheessa käyty yksityiskohtaisempia keskusteluja kuntien kanssa. Yhteinen selvittely ja keskustelu olisi syytä aloittaa hyvissä ajoin, jotta tarvittavien hankkeiden määrittelystä, niiden aikataulusta ja rahoituskysymyksistä saadaan yhteinen näkemys. Suunnitelmassa hahmotellut hankkeet koskevat sekä erikoissairaanhoidon toimintaa että siihen tiiviisti liittyvää perusterveydenhuoltoa, joten yhteisellä suunnittelulla on suuri vaikutus odotetun toiminnan tehostamisen ja synergiaetujen toteutumiseen. Hankeohjelmassa on periaatekuvaus uusien, lisääntyvien ja kehittyvän nykytoiminnan tarvitsemista tilamuutoksista ja lisäyksistä. Suunnitelmassa korostetaan myös sitä, että kasvavan palvelukysynnän edellyttämiin tila- ja henkilöstöresurssitarpeisiin vastataan toimintaprosessien tehostamisella ja sähköisen toimintatavan lisäämisellä HUS:n tietojärjestelmäkehityksen mukaisesti. Lisätilatarpeisiin vastataan ensisijaisesti olemassa olevan tilakapasiteetin uudelleenjärjestelyillä ja tilankäytön tehokkuutta kasvattamalla. Lohjan sairaalan yleissuunnitelmassa on huomioitu HYKS:n tulosyksiköiden johtajien kannanotot ja kommentit. Lisäksi Lohjan sairaalassa toimivilla liikelaitoksilla on ollut mahdollisuus esittää mielipiteensä yleissuunnitelmatekstiin. Eriäviä mielipiteitä ja/tai kannanottoja ei ole jätetty työryhmälle.
1 YLEISSUUNNITELMAN TAVOITTEET JA SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT... 4 2 LOHJAN SAIRAALAN YLEISKUVAUS... 5 3 SAIRAALAN NYKYINEN TOIMINTA JA TILAT... 7 3.1 MEDISIININEN TULOSYKSIKKÖ... 7 3.2 OPERATIIVINEN TULOSYKSIKKÖ... 14 3.3 NAISTEN- JA LASTENTAUTIEN TULOSYKSIKKÖ... 18 3.4 PSYKIATRIAN TULOSYKSIKKÖ... 21 3.5 LOHJAN TERVEYSKESKUKSEN TOIMINTA LOHJAN SAIRAALAN KIINTEISTÖSSÄ... 22 3.6 TUKIPALVELUT... 24 4 RAKENNUKSEN TEKNINEN TARKASTELU... 29 4.1 RAKENNUKSIEN VALMISTUMISVUODET JA PINTA-ALAT... 30 4.2 TEHDYT PERUSKORJAUKSET JA MUUTOSTYÖT... 30 4.3 TEKNIIKAN ANALYYSI... 31 4.4 KUNTOARVIO 2010... 32 4.4.1 Rakenteet... 33 4.4.2 LVIA- järjestelmät... 35 4.4.3 Sähköjärjestelmät... 36 5 TILATARPEESEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT... 38 5.1 LÄHTÖTILANTEEN TARPEET... 38 5.2 TOIMINNAN MUUTOKSET JA UUDET TOIMINNAT... 41 6 HENKILÖSTÖRESURSSIT... 43 7 LOHJAN SAIRAALAN TEHTÄVÄT JA TILANKÄYTTÖ 2020 2030... 43 7.1 MEDISIININEN TULOSYKSIKKÖ... 44 7.2 OPERATIIVINEN TULOSYKSIKKÖ... 50 7.3 NAISTEN- JA LASTENTAUTIEN TULOSYKSIKKÖ... 56 7.4 PSYKIATRIA... 59 7.5 LOHJAN KAUPUNGIN PERUSTURVAKESKUS... 61 7.6 PERUSKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN... 62 7.7 HUS-APTEEKKI... 62 7.8 HUSLAB... 62 7.9 HUS-RÖNTGEN... 63 7.10 HUS-DESIKO... 63 7.11 HUS-LOGISTIIKKA... 64 7.12 HUS-SERVIS... 64 7.13 HUS-LÄÄKINTÄTEKNIIKKA...64 7.14 RAVIOLI... 64 7.15 PÄIVÄKOTI NIKSULA... 64 8 TYÖRYHMÄN ESITYS LOHJAN SAIRAALAN HANKEOHJELMAKSI... 65 LIITTEET: Työryhmän asettaminen Lohjan sairaalan asemapiirros
4 1 YLEISSUUNNITELMAN TAVOITTEET JA SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT Lohjan sairaalaan sijoittuvien HUS:n toimintojen ja tilatarpeiden sekä Lohjan sairaalan kiinteistön peruskorjauksen ja mahdollisen lisärakentamisen pitkän aikavälin suunnittelua ja yhteensovittamista varten on HUS:n konsernihallinnon, HUS tilakeskuksen sekä Lohjan sairaalassa toimivien tulosyksiköiden yhteistyönä toteutettu selvitys- ja suunnitteluhanke. HUS tilakeskuksen johtajalta 9.12.2009 saadun toimeksiannon (liite 1) mukaisesti yleissuunnitelmaa varten perustetun työryhmän tehtävänä on ollut laatia ehdotus Lohjan sairaalan toiminnoista ja tilankäytöstä. Tavoiteajankohtina ovat vuodet 2020 ja 2030. Yleissuunnitelmassa Lohjan sairaalassa olevaa toimintaa ja kiinteistön tilankäyttöä tarkastellaan HUS tasoisen kehittämisen ja työnjaon kannalta. Yleissuunnitelmassa kuvataan, mitä korjaus- ja rakennushankkeita Lohjan sairaalakiinteistössä tarvitaan ja ehdotetaan, miten tilankäyttö järjestetään ottaen huomioon Lohjan sairaanhoitoalueen kliinisen toiminnan, opetuksen ja tutkimuksen sekä sairaalassa toimivien liikelaitosten ja muiden tukipalvelujen tarpeet. Suunnitelmassa on pyritty sovittamaan yhteen HUS:n strategiset tavoitteet, Lohjan sairaalan kehittämistavoitteet, ennakoidut palvelukysynnän muutokset sekä yhteistyö Lohjan sosiaali- ja terveyspalvelujen kanssa ja peruskuntayhtymä Karviaisen kanssa. Esitettävät tilasuunnitelmat perustuvat eri tulosyksiköiden toimintamalleihin ja uudistuviin tutkimus- ja hoitoprosesseihin ja ne perustellaan erillisillä laskelmilla ja väestöennusteisiin pohjautuvilla potilasmääräarvioilla. Suunnitelmissa on myös otettava huomioon Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen vaatimukset sairaalan automaattisten sammutusjärjestelmien hankkimiseksi. Tavoitteena on ollut laatia aikataulu- ja rahoitusmahdollisuudet huomioon ottava, toteutuskelpoinen tilasuunnitelma, jota voidaan käyttää HUS:n investointisuunnitelmien valmistelussa. Yleissuunnitelma sisältää toiminnallisen kuvauksen ja toimintaa koskevien perustelujen lisäksi alustavan sairaalan rakennushankeohjelman. Esitettävässä hankeohjelmassa on otettu huomioon palvelutuotannon tarpeiden ohella Lohjan sairaalakiinteistön vastuullinen käyttökunnossa pitäminen ja arvon säilyminen sekä konsernin tavoitteet energiatehokkuuden lisäämisessä. Lisäksi kuvataan, miten toimintaprosesseja aiotaan kehittää ja millaisin rakennushankkein mahdollistetaan prosessien sujuvuus. Tarkoituksena ei ole ollut selvittää rakennusprojektien yksityiskohtia eikä kyseessä ole varsinainen peruskorjausten tai lisärakentamisen suunnittelu. Ehdotettavassa rakennushankkeiden ohjelmassa keskeistä on niiden järjestys ja tavoiteaikataulu. HUS-strategian mukaisesti kuntayhtymässä tehtävät investoinnit perustuvat sairaalakapasiteetin tehokkaalle käytölle. Tämä edellyttää, että tulosalue- ja sairaalakohtaisesti on olemassa tieto siitä, mitä toiminta pitkällä aikavälillä edellyttää sairaalarakennuksilta ja niiden laitekannalta ja miten rakennetun kapasiteetin käyttöä mahdollisesti voidaan tehostaa. Sairaaloiden yleissuunnitelmat ohjaavat investointien kohdentamista ja siten myös strategian läpivientiä. Yleissuunnitelmassa on käyty läpi Lohjan sairaalan nykyiset ja suunnitellut toiminnot, niiden rakennukselle asettamat yleiset vaatimukset sekä arviot keskeisten potilasryhmien määrän kehityksestä ja näistä johtuvista tilatarpeista. Lisäksi on tarkasteltu alueellisia työnjakokysymyksiä. Yleissuunnitelman kohdassa kolme toimintaluvut on esitetty vastuuyksikkökohtaisesti Lohjan sairaalan nykyorganisaation mukaan ja luvussa seitsemän toimintaluvut on ilmoitettu erikoisalakohtaisesti. Näin ollen toimintaluvut eivät ole suoranaisesti vertailukelpoisia keskenään. Erikoisalakohtaisesti ennustaminen on luotettavampaa kuin ennustaminen yksikköjen / organisaation mukaan. Tilastot pohjautuvat Ecomed-aineistoon.
5 2 LOHJAN SAIRAALAN YLEISKUVAUS Lohjan sairaalan päärakennus on valmistunut 1979 ja laajennusosa 2007. Lohjan sairaalan tontilla sijaitsevien rakennusten bruttopinta-ala on 35.553 brm2 ja huoneala 33 140 hum2. Lohjan sairaanhoitoalueen väestö 31.12.2009 vuoden 2010 kuntajaottelulla: Ikäryhmät Tulosalue/ Kunta 0-14 15-44 45-64 65-74 75 + Yhteensä Osuus HUS:in väestöstä Karjalohja 264 431 492 162 155 1 504 0,1 % Karkkila 1 558 3 087 2 810 821 833 9 109 0,6 % Lohja 7 319 14 255 11 699 3 498 2 563 39 334 2,6 % Nummi- Pusula 1 071 1 981 1 894 624 555 6 125 0,4 % Siuntio 1 332 2 222 1 773 436 261 6 024 0,4 % Vihti 5 845 10 588 8 086 2 000 1 350 27 869 1,8 % Yhteensä 17 389 32 564 26 754 7 541 5 717 89 965 6,0 % Lohjan sairaanhoitoalueen väestöennusteet (Tilastokeskus) ikäryhmittäin vuosina 2020 ja 2030:
6 Vuosi 2020 Tulosalue/ Ikäryhmät 0-14 15-44 45-64 65-74 75 + Yhteensä Osuus HUS:in Väestöstä Karjalohja 244 435 545 277 181 1 682 0,1 % Karkkila 1 746 3 280 2 515 1 297 1 010 9 848 0,6 % Lohja 7 649 14 387 11 422 5 602 4 189 43 249 2,6 % Nummi- Pusula 1 036 1 947 1 857 856 710 6 406 0,4 % Siuntio 1 735 2 689 2 110 793 503 7 830 0,5 % Vihti 6 890 11 826 8 608 3 691 2 380 33 395 2,0 % Yhteensä 19 300 34 564 27 057 12 516 8 973 102 410 6,1 % Vuosi 2030 Tulosalue/ Ikäryhmät 0-14 15-44 45-64 65-74 75 + Yhteensä Osuus HUS:in Väestöstä Karjalohja 247 440 556 311 290 1 844 0,1 % Karkkila 1 780 3 358 2 591 1 192 1 536 10 457 0,6 % Lohja 7 699 14 625 11 612 5 471 6 782 46 189 2,6 % Nummi- Pusula 1 064 1 973 1 868 902 1 000 6 807 0,4 % Siuntio 1 866 2 886 2 417 869 899 8 937 0,5 % Vihti 7 184 12 413 9 387 3 806 4 237 37 027 2,1 % Yhteensä 19 840 35 695 28 431 12 551 14 744 111 261 6,2 % Väestökehitys ennakoi terveydenhuoltopalvelujen kysynnän kasvua. Toisaalta hoitojärjestelmän ja menetelmien kehityksen voidaan arvioida muuttavan perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon keskinäistä painotusta ja perinteisen sairaalahoidon osuutta. Lohjan sairaalassa on sairaansijoja medisiinisellä vuodeosastolla 47, tehostetun valvonnan osastolla 6, operatiivisessa tulosyksikössä 63, naistentautien- ja lastentautien tulosyksikössä 28 ja psykiatrian tulosyksikössä 64. Terveyskeskuksessa on Tynninharjulla 30 sairaansijaa ja terveyskeskuksen päivystyksessä 18 sairaansijaa, joista 6 on tarkoitettu ensisijaisesti päihdepotilaiden katkaisuhoitoon. Lohjan sairaalassa on ollut vuonna 2009 hoitopäiviä yhteensä noin 50 000.
7 Vuoden 2009 keskeiset toimintaluvut Lohjan sairaalassa Med ty Oper ty NaLa ty Psyk ty Yhteensä Hoitopäivät 16 269 13 483 3 113 16 681 49 546 Hoitojaksot 2 905 5 582 1 308 862 10 657 Avohoitokäynnit 43 406 18 572 12 870 26 790 101 638 - joista päivystys 8 971 53 895 62 9 981 Leikkaus- ja ane- - 5 064 697 - - tmp:t - joista päivystys - 550 228 - - - joista päiväkirurgia - 2 713 183 - - - joista ane-tmp - 555 - - - Synnytykset - - 700 - - Lähde: Ecomed-aineisto ja perusjärjestelmät 3 SAIRAALAN NYKYINEN TOIMINTA JA TILAT Tässä luvussa kuvataan yksiköittäin Lohjan sairaalan toiminta ja keskeiset tunnusluvut Ecomed tilastojen mukaisesti vastuuyksikkökohtaisesti. 3.1 Medisiininen tulosyksikkö Medisiininen tulosyksikkö on jakaantunut viiteen vastuualueeseen: sisätautien, keuhkosairauksien, neurologian, ihotautien ja päivystyksen vastuualueisiin sekä medisiiniseen osastoryhmään. Medisiiniseen osastoryhmään kuuluvat sisätautien, neurologian ja keuhkosairauksien yhdistetyt vuodeosastot, sisätautien eri poliklinikat, keuhkosairauksien, neurologian ja ihotautien poliklinikat, hengityshalvausyksikkö, kliinisen fysiologian yksikkö, nefrologian yksikkö, päivystyspoliklinikka ja tehostetun valvonnan osasto. Meltolan sairaalan erikoissairaanhoidon päättymisen myötä 1990-luvulla tulivat uusina erikoisaloina Lohjan sairaalan medisiiniseen tulosyksikköön keuhkosairaudet ja ihotaudit. Myös kliinisen fysiologian laboratorio siirtyi Lohjalle. Uusina toimintoina ovat aloittaneet toimintansa tehostetun valvonnan osasto vuonna 1998, dialyysiyksikkö vuonna 2007 sairaalan laajennusosaan ja avohoitoyksikkö vuonna 2008. Lohjan sairaalan tiloista noin 4400 hum2 on medisiinisen toimintayksikön käytössä.
8 Medisiininen osastoryhmä Sisätaudit Vuodeosasto 4 2009 Sairaansijat joista käytössä Hoitopäivät Keskimäär.hj. 29 29 9 904 4,5 Sairaalan neljännessä kerroksessa sijaitseva vuodeosasto 4 on hallinnollinen yhdysosasto, jossa hoidetaan sisätautien, neurologian ja keuhkosairauksien aikuispotilaita. Potilaspaikkamäärää on pienennetty vuosina 2007-2008 57 sairaansijasta 47:een liittyen perusterveydenhuollon vuodeosaston avaamiseen sairaalan uudisrakennukseen ja avohoitoyksikön siirtymiseen vuodeosaston yhteyteen. Osin tästä johtuen potilaspaikkamäärä ei ole ollut aina riittävä, vaan on jouduttu väliaikaisiin tilapäisratkaisuihin. Osastolla olevien eristyshuoneiden määrä nykytarpeeseen on riittämätön. Potilaat tulevat osastolle pääosin päivystyspoliklinikan kautta. Potilaita tulee myös osasto- ja sairaalasiirtoina jatkohoitoon pääkaupunkiseudun sairaaloista. Sisätautipotilaista vuodeosastolle 4 A keskitetään ensisijaisesti sydänoireiset potilaat ja vuodeosasto 4 B:lle muut sisätautipotilaat. Yleisimmät osastohoitoa vaativat sairaudet sisätautiyksikössä ovat sepelvaltimotauti ja muut sydänsairaudet, diabetekseen liittyvät sairaudet, erilaiset infektiot sekä alkoholin aiheuttamat maksasairaudet ja muut haitat. Neurologia 2009 Sairaansijat joista käytössä Hoitopäivät Keskimäär. hj. 12 12 2 734 9,5 Osastolla merkittävimmät potilasryhmät ovat aivoverenkiertohäiriöt ja tajunnanhäiriöpotilaat / kohtaukselliset oireet. Lohjan sairaalassa ei ole erillisesti päivystävää neurologia, mutta päivystysaikana erikoissairaanhoitoa vaativat neurologiset potilaat hoidetaan etupäivystyksen ja sisätautien takapäivystyksen avulla. Vaativampi neurologinen päivystys on keskitetty Meilahden sairaalaan. Keuhkosairaudet 2009 Sairaansijat joista käytössä Hoitopäivät Keskimäär hj. 6 6 1 820 4,9 Yleisimmät keuhko-osastolla hoidettavat potilasryhmät ovat keuhkoahtaumataudin pahenemisvaihe, erilaiset hengitysinfektiot, keuhkosyöpä ja astma. Lohjan sairaalassa ei ole erillisesti päivystävää keuhkolääkäriä, mutta päivystysaikana erikoissairaanhoitoa vaativat keuhkopotilaat hoidetaan etupäivystyksen ja sisätautien takapäivystyksen avulla. Lohjan keuhkosairauksien poliklinikka antaa arkisin konsultaatiopalveluja.
9 Medisiiniset poliklinikat Sisätautien poliklinikka Sisätautien poliklinikan toimintaan kuuluvat yleissisätaudit, kardiologia, reumatologia, gastroenterologia, diabetologia, endokrinologia sekä onkologia. 2009 Poliklinikkakäynnit + hoitopuhelut Sisätautien poliklinikka (yleissisätaudit) 5 456 + 2 073 Sisätautien poliklinikalla suurimmat potilasryhmät ovat kardiologiset ja reumatologiset potilaat sekä komplisoitunutta tyypin 2 diabetesta, vaikeahoitoista verenpainetautia, rasva-aineenvaihduntahäiriötä tai lievää munuaisten vajaatoimintaa sairastavat potilaat. Yleissisätautipoliklinikalla hoidetaan mm. erilaisia sydänsairauksia sairastavia potilaita, hematologisia potilaita, diabeetikkoja ja metaboliseen oireyhtymään liittyviä sairauksia. Kukin erikoispoliklinikka keskittyy oman erikoisalansa perehtyneisyyttä tarvitsevien potilaiden hoitoon. Viimeisimpänä keväällä 2009 aloittivat toimintansa, toistaiseksi sisätautipoliklinikan yhteydessä toimivat, endokrinologian poliklinikka ja obesiteettipoliklinikka. Uuden kasvavan potilasryhmän muodostavat obesiteettipoliklinikalla tehtävät lihavuuden ja lihavuuskirurgian hoitoarviot. Sisätautien poliklinikalla lähiajan merkittävänä kehittämishankkeena on hoitajavastaanottotoiminnan lisääminen, jolloin voidaan vapauttaa lääkäreiden työpanosta uusien potilaiden vastaanottamiseen. Kardiologian poliklinikka 2009 Poliklinikkakäynnit + hoitopuhelut Kardiologian poliklinikka 1 286 + 176 Kardiologian poliklinikka toimii sairaalan ensimmäisessä kerroksessa sisätautien poliklinikan yhteydessä. Kardiologisten potilaiden keskeiset käyntisyyt ovat sepelvaltimotauti tai sen epäily, sydämen vajaatoiminta, kardiomyopatiat, rytmihäiriöt sekä sydänläppäongelmat. Kardiologian poliklinikalla toimiva ns. sydänhoitaja osallistuu lisäksi elektiivisiin rytminsiirtoihin. Reumatologian poliklinikka 2009 Poliklinikkakäynnit + hoitopuhelut Reumatologian poliklinikka 1067 + 1 263 *) *) pkl-käynteihin sis. reumahoitajan hoitokäyntejä 9 ja hoitopuheluja 902 Reumatologian poliklinikka toimii sairaalan ensimmäisessä kerroksessa sisätautien poliklinikan yhteydessä. Reumapoliklinikalla toimii lääkärin kanssa yhteistyössä reumahoitaja. Reumahoitaja pitää myös itsenäistä hoitajavastaanottoa, jossa hän ohjaa potilaita lääkehoidon aloittamisessa ja muissa reuman hoitoon liittyvissä asioissa. Gastroenterologian poliklinikka 2009 Poliklinikkakäynnit + hoitopuhelut Gastroenterologian poliklinikka 293 + 263
10 Gastroenterologian poliklinikka toimii nykyisin kerran viikossa sairaalan ensimmäisessä kerroksessa sisätautien poliklinikan yhteydessä. Gastroenterologian poliklinikalla hoidetaan enimmäkseen tulehduksellista suolistosairautta sairastavia potilaita (esim. Colitis ulcerosa, Crohnin tauti). Diabetespoliklinikka 2009 Poliklinikkakäynnit + hoitopuhelut Diabetespoliklinikka 824 + 18 *) *) pkl-käynteihin sis. diabeteshoitajan hoitokäyntejä 287 ja hoitopuheluja 16 Diabetespoliklinikka toimii sairaalan ensimmäisessä kerroksessa sisätautien poliklinikan yhteydessä. Diabetespoliklinikalla hoidetaan lähinnä tyypin 1 diabeetikoita, joiden määrä on lisääntymässä. Tuoreiden diabeetikkojen hoidon aloitus on pyritty hoitamaan polikliinisesti. Diabetespoliklinikalla työskentelee kaksi diabeteslääkäriä, joilla on vastaanottoaikoja yhteensä noin kaksi päivää viikossa. Lisäksi poliklinikalla toimii kaksi diabeteshoitajaa, joilla on myös hoitajavastaanottoaikoja. Toinen diabeteshoitaja on toistaiseksi osaaikaisesti vastannut myös lapsidiabeetikoiden hoidosta ja toinen sydänhoitajan tehtävistä. Jalkapoliklinikka toimii kerran viikossa jalkaongelmaisille diabeetikoille. Jalkapoliklinikan työryhmään kuuluvat diabeteslääkäri, verisuonikirurgi, diabeteshoitaja sekä jalkaterapeutti. Endoskopiayksikkö 2009 Käynnit + hoitopuhelut Endoskopiayksikkö 2 129 + 9 Endoskopiayksikkö sai käyttöönsä asianmukaiset tilat sairaalan ensimmäisessä kerroksessa vuonna 2009. Endoskopiayksikössä tehdään bronko-, gastro-, sigmoideo-, rekto- ja kolonoskopioita arkisin kahdessa eri toimenpidehuoneessa. Tutkimukset ovat joko diagnostisia tähystystutkimuksia tai hoitotoimenpiteitä. Tutkimuksen suorittaa joko kirurgi, sisätauti- tai keuhkolääkäri ja avustajana toimii aina kaksi sairaanhoitajaa. Yleisimmät indikaatiot gastroenterologisille tähystyksille ovat epäselvä vatsakipu, verioksentelu, veriuloste ja ripuli ja seurantaa tarvitsevat suolistosairaudet. Onkologian poliklinikka 2009 Poliklinikkakäynnit + hoitopuhelut Onkologian poliklinikka 112 + 50 Onkologian poliklinikka toimii sairaalan ensimmäisessä kerroksessa sisätautien poliklinikan yhteydessä. Onkologisen poliklinikan lääkärinvastaanotto toimii parittomien viikkojen torstaina ajanvarauksella/lähetteellä. Onkologian sairaanhoitaja on mukana lääkärin vastaanotolla ja on potilaiden tavoitettavissa jokaisena arkipäivänä, virka-aikana, puhelimitse. Onkologi toimii myös konsultoivana lääkärinä. Onkologisen poliklinikan potilaita ovat mm. rintasyöpää, suolistoalueen syöpää, haimasyöpää ja kilpirauhasen syöpää sairastavat potilaat.
11 Lohjan sairaalan avohoitoyksikkö 2009 Poliklinikkakäynnit + hoitopuhelut Avohoitoyksikkö 1 000 + 15 Avohoitoyksikössä toimii Lohjan sairaalan neljännessä kerroksessa vuodeosaston yhteydessä neljässä eri potilashuoneessa sijaiten epäedullisesti keskellä vuodeosastoa. Avohoitoyksikössä hoidetaan eri erikoisalojen lyhytkestoista hoitoa tarvitsevia potilaita. Potilaiden hoitoajat vaihtelevat puolesta tunnista kuuteen tuntiin. Avohoitotoiminnan kehittämiseksi on jo uusia potilasryhmiä ja toimintoja saatu siirrettyä yksikköön, mutta uusien potilasryhmien kartoitusta vielä jatketaan. Tämä ei kuitenkaan tule enää vähentämään vuodeosaston sairaansijojen käyttötarvetta. Pääosin potilaat tulevat ajanvarauksella, mutta osa hoidoista, kuten jotkut antibioottihoidot ja punasolusiirrot, toteutetaan päivystysluonteisesti. Avohoitoyksikön yleisimmät toimenpiteet ovat erilaiset lääkeaineinfuusiot, venesektiot ja punasolusiirrot. Yksikössä toimii kaksi sairaanhoitajaa arkisin virka-aikana. Hoitava lääkäri vastaa potilaiden hoidosta. Keuhkosairauksien poliklinikka 2009 Poliklinikkakäynnit + hoitopuhelut Keuhkosairauksien poliklinikka 2 647 + 752 *) *) pkl-käynteihin sis. hoitajien hoitokäyntejä 530 ja hoitopuheluja 112 Keuhkosairauksien poliklinikka toimii lähetepoliklinikkana. Yleisimmät diagnoosit ovat keuhkoahtaumatauti, astma, keuhkosyöpä, uniapnea ja keuhkoparenkyymisairaudet. Keuhkosairauksien poliklinikalla työskentelevät lääkärit ja sairaanhoitajat tarvitsevat omat vastaanottotilat. Keuhkosairauksien poliklinikalla tehdään unitutkimuksia ja toteutetaan uniapnean ylipainehengityskonehoidot. Neurologian poliklinikka 2009 Poliklinikkakäynnit + hoitopuhelut Neurologian poliklinikka 1 288+677 *) *) pkl-käynteihin sis. hoitajien hoitokäyntejä 25 ja hoitopuheluja 8 Neurologian poliklinikalla merkittävimmät diagnoosiryhmät ovat MS-tauti, epilepsia, Parkinsonin tauti, dementia, aivovammat sekä lihassairaudet. Neurologisista oireista tyypillisimmin neurologian poliklinikalla hoidetaan huimaus-, päänsärky- sekä muistihäiriöpotilaita. Lohjalla ei ole neurologista päivystystä, joka on keskitetty Meilahden sairaalaan. Lohjan neurologian yksikkö antaa arkisin konsultaatiopalveluja. Neurologian poliklinikan kuntoutustyöryhmään kuuluvat neurologien ja sairaanhoitajien lisäksi neuropsykologi, puheterapeutti, toimintaterapeutti, sekä sosiaalihoitaja. Neurologiset potilaat lisääntyvät väestön ikääntymisestä johtuen. Lisäksi Lohjan sairaala alkaa hoitaa vuoden 2011 aikana myös Länsi-Uudenmaan neurologisia potilaita. Väestöpohjan lisäys on tuolloin 35 000. Laajenevaan toimintaan nähden nykytilat ovat riittämättömät.
12 Ihotautien ja allergologian yksikkö 2009 Poliklinikkakäynnit + hoitopuhelut Ihotautien ja allergologian yksikkö 2 056 + 537 *) Valohoito 1 639 *) pkl-käynteihin sis. hoitajien hoitokäyntejä 168 ja hoitopuheluja 49 Ihotautien ja allergologian yksikkö sai käyttöönsä asianmukaiset tilat sairaalan laajennusosassa vuonna 2007. Yksikkö tuottaa ihotautien erikoisalan erikoissairaanhoidolliset palvelut Lohjan sairaanhoitoalueen ja osin Länsi - Uudenmaan sairaanhoitoalueen väestölle. Hoitajavastaanotoilla toteutetaan mm. valohoitoja ja allergiatestejä. Merkittävimmät diagnoosiryhmät ovat atooppinen ekseema ja psoriasis. Lohjan Ihotautien ja allergologian yksikkö antaa arkisin konsultaatiopalveluja sekä Lohjan sairaalan sisällä että sairaanhoitoalueen perusterveydenhuoltoon. Lohjan sairaalassa ei ole päivystävää ihotautien lääkäriä, vaan päivystys on keskitetty Iho- ja allergiasairaalaan. Hengityshalvausyksikkö Medisiiniseen tulosyksikköön kuuluu hengityshalvausyksikkö. Lohjan sairaanhoitoalueella on hoidossa neljä hengityshalvauspotilasta, joista kolme asuu omissa kodeissaan ja yksi potilas asuu Lohjan sairaalan ulkopuolella Nummelan Kaarikeskussäätiön 63,5 hum2:n tiloissa. Kliinisen fysiologian yksikkö Medisiiniseen tulosyksikköön kuuluu 4. krs:ssa sijaitseva kliinisen fysiologian yksikkö, jossa tehdään erikoisalaan kuuluvia sydän- ja keuhkotutkimuksia. Kliinisen fysiologian keuhkotutkimukset ovat spirometria, diffuusiokapasiteetti- ja typpioksidimittaukset, metakoliini-inhalaatioprovokaatiot ja rasitusastmajuoksutestit (vuonna 2009 yli 3400 tutkimusta). Tällä tutkimusvalikoimalla palvellaan pääasiassa keuhkosairauksien, lastentautien ja sisätautien erikoisaloja. Yksikössä tehdään päivittäin kliinisiä rasituskokeita (vuonna 2009 yli 740 rasitusta) ja sydämen ultraäänitutkimuksia (lähes 2000 tutkimusta vuonna 2009). Vuodeosastojen aamu-ekg-kierrot ja sydäntutkimuksiin liittyvät lepo-ekg:t (noin 5000 tutkimusta vuosittain) kuuluvat myös kliinisen fysiologian yksikön toimintaan. Lisäksi pitkäaikaisrekisteröinteinä tehdään, lähes 800 kpl vuosittain, vuorokauden verenpaine- ja Holter-EKG- sekä oksimetritutkimuksia. Alaraajaverenkierto-ongelmien selvittämiseksi tehdään vuosittain yli 200 valtimoverenkierron tutkimusta. Tutkimuksia tehdään pääsääntöisesti ajanvarausperiaatteella. Lisäksi tehdään kiireellisiä osastopotilaiden tutkimuksia. Kliinisen fysiologian yksikössä toimii myös tahdistinpoliklinikka, joka palvelee sekä Lohjan että Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen tahdistinpotilaita. Tahdistimen toiminnan tarkastuksia on vuosittain lähes 350. Nefrologian yksikkö Munuaissairauksien hoidosta huolehtii nefrologian yksikkö, johon kuuluu hemodialyysiyksikkö ja nefrologian poliklinikka.
13 2009 Poliklinikkakäynnit + hoitopuhelut Dialyysi yksikkö 4 500 Nefrologian poliklinikka 317 + 216 *) *) pkl-käynteihin sis. hoitajien hoitokäyntejä 7 ja hoitopuheluja 76 Dialyysiyksikkö toimii sairaalan laajennusosassa, johon hemodialyysitoiminnalle on rakennettu uudet ja asianmukaiset tilat. Dialyysitoiminnassa ei ole odotettavissa merkittäviä muutoksia, joten nyt käytössä olevat tilat palvelevat hyvin pitkälle tulevaisuuteen. Dialyysiyksikössä säännöllisesti hoidoissa käyvien potilaiden määrä on noin 30. Hemodialyysihoitoja tehdään aamu- ja iltavuoroissa. Yksikössä hoidetaan myös alueella lomailevia sekä Munuais- ja maksaliiton kursseille osallistuvia henkilöitä. Lohjan ja ympäristökuntien lisäksi potilaita on koko HUS-piirin alueelta. Nefrologian poliklinikalla eri polikliinisia vastaanottoja pidetään nykyään 2,5 päivänä viikossa. Nefrologian poliklinikalla diagnosoidaan eri munuaissairauksia, seurataan munuaisten vajaatoimintapotilaita, munuaisensiirron saaneita ja muita munuaispotilaita (esim. nefroosit ja vaskuliittipotilaat). Munuaispotilaiden määrän lisääntyessä on ennustettavissa poliklinikkatarpeen hienoista kasvua. Päivystyspoliklinikka 2009 Poliklinikkakäynnit + hoitopuhelut Päivystyspoliklinikka 9 043 + 4 Näyttöpoliklinikka (toimii päivystyksen 1 701 + 603 tiloissa) Lohjan sairaalan päivystyspoliklinikka on ns. jakamaton päivystyspoliklinikka ja se toimii periaatteella 24/7 eli on aina avoinna erikoissairaanhoitoa vaativille potilaille. Erikoisalan mukaan potilaskäynnit jakautuivat vuonna 2009 seuraavasti: Nefrologian poliklinikan toiminta siirrettiin dialyysin yhteyteen pian sairaalan laajennusosan valmistumisen jälkeen, eikä tätä tilatarvetta ollut tiedossa rakennuksen suunnitteluvaiheessa. Sisätaudigilogia Kirur- Neuro- Gyne- Keuhko- KNK Silmä- Iho- Lasten- kologia sairaudet taudit taudit taudit 4 006 3 835 768 428 263 57 13 4 1 Kirurgian 3 835 potilaskäyntiä jakaantui seuraavasti; pehmytkirurgia 2544 käyntiä sekä ortopedia ja traumatologia1291 käyntiä. Lasten vammoja ja jonkin verran myös muuhun lastenkirurgiaan kuuluvia potilaita hoidetaan myös päivystyksessä, mutta ne kirjataan kirurgisiksi potilaiksi. Tyypillisimmät potilasryhmät diagnoosin mukaan jaoteltuina Lohjan erikoissairaanhoidon päivystyksessä vuonna 2009 olivat: eteisvärinä/-lepatus määrittämätön vatsakipu keuhkokuume määrittämätön rintakipu raajakipu alavatsakipu ruusu virtsaumpi
14 munuaisaltaan tulehdus määrittämätön kuume Lohjan päivystyspoliklinikan päivystyksessä on 11 valvontapaikkaa, kolme lääkärin tutkimushuonetta ja useita eri tarkoituksiin varustettuja toimenpidehuoneita sekä tarvittavat oheistilat. Nykyiset päivystyspoliklinikan tilat ovat pääosin peräisin 1979. Lohjan sairaanhoitoalueelle suunnitellaan ns. yhteispäivystystä perusterveydenhuollon kanssa vuonna 2012. Nykyiset tilaratkaisut eivät toiminnallisesti sovi yhteispäivystykseen. Tehostetun valvonnan osasto 2009 Sairaansijat joista käytössä Hoitopäivät Keskimäär. hj. 6 6 1 800 3,2 Lohjan sairaalan tehostetun valvonnan osasto toimii sairaalan neljännessä kerroksessa. Se on runsas 10 vuotta sitten rakennettu vuodeosaston yhdestä päädystä erilliseksi yksiköksi. Eristyshuoneita ei ole. Tilat ovat nykytoimintaan ahtaat ja epäkäytännölliset. Osaston sijainti ei henkilö-, potilas- ja paloturvallisuuden näkökulmasta ole asiallinen. Kuusipaikkaisella osastolla hoidetaan kaikkia sairaalan erikoisalojen tehostettua valvontaa tarvitsevia aikuispotilaita. Eniten hoidetaan sisätautipotilaita (n.60 %) ja kirurgisia potilaita (n.25 %). Valvontaosastolla hoidetaan vuoden aikana 680 potilasta. Respiraattorissa hoidettavien potilaiden määrä vaihtelee vuosittain, mutta keskimääräisesti heitä on noin 55 / vuosi (hoitovuorokausia noin 250 / vuosi) Lisäksi potilaita, jotka tarvitsevat noninvasiivista hengitystukea (NIV), on yli 120 / vuosi (hoitovuorokausia noin 300 / vuosi). Tehohoitoa tarvitsevien potilaiden suhteen ensisijaisia yhteistyötoimijoita ovat Jorvin sairaalan ja Meilahden sairaalan teho-osastot. Akuuttia koronaarisyndroomaa sairastavien potilaiden suhteen yhteistyö tapahtuu Meilahden sairaalan sydänaseman ja Jorvin sairaalan sydäntutkimusyksikön kanssa. 3.2 Operatiivinen tulosyksikkö Operatiivinen tulosyksikkö on jakautunut kuuteen vastuualueeseen: kirurgian, ortopedian, fysiatrian, silmätautien, korva-, nenä-, kurkkutautien ja leikkaus-anestesian vastuualueisiin sekä operatiiviseen osastoryhmään. Operatiiviseen osastoryhmään kuuluvat operatiiviset vuodeosastot, operatiiviset poliklinikat, fysiatria, leikkaus- ja anestesiayksikkö, päiväkirurgia sekä leiko- ja avoanestesiatoiminta. Lohjan sairaalan tiloista noin 7138 hum2 on operatiivisten toimintayksiköiden käytössä. Operatiivinen osastoryhmä Kirurgia Operatiiviset vuodeosastot 3 A ja 3 B Operatiiviset vuodeosastot sijaitsevat Lohjan sairaalan kolmannessa kerroksessa ja toimivat hallinnollisesti yhdysosastona - kirurginen osasto 3. Osastolla 3 A hoidetaan pehmytosakirurgian, kuten urologian, verisuonikirurgian sekä maha- ja suolistoalueen potilaita. Lisäksi osastolla hoidetaan korva-, nenä- ja kurkkutautien leikkauspotilaita sekä infektio- ja tutkimuspotilaita. Osastolla 3 B hoidetaan ortopedisiä leikkauspotilaita sekä trauma- ja kuntoutuspotilaita.
15 Potilaista 55 % on elektiivisiä leikkauspotilaita ja 45 % on päivystyspotilaita. Molemmille osastoille siirtyy jatkohoitoon pääkaupunkiseudun sairaaloissa hoidettuja erityistason kirurgiaa vaatineita potilaita. Keskimääräinen hoitoaika vuonna 2009 osastolla 3 A oli 4.3 vrk ja osastolla 3 B 3 vrk. Elektiivisten leikkauspotilaiden määrä vuodeosastolla vaihtelee viikonpäivien mukaan. Alkuviikosta pyritään hoitamaan raskaampaa materiaalia, joka kotiutuu viikonlopuksi tai on hyvin kuntoutumassa. Lyhyempää hoitoaikaa vaativia pyritään hoitamaan loppuviikosta. 2009 Sairaansijat Hoitopäivät Keskimäär. hj. Osasto 42 + 2 7 172 4,3 3 A Osasto 3 B Osastot yhteensä Operatiiviset poliklinikat 19 3 531 3 63 10 703 - Kirurgian, silmätautien, korva-, nenä- ja kurkkutautien sekä ortopedian poliklinikat muodostavat Lohjan sairaalan operatiiviset poliklinikat, jotka hallinnollisesti ovat yksi yksikkö. Silmätautien poliklinikka, korva-. nenä- ja kurkkutautien poliklinikka sekä ortopedian poliklinikka sijaitsevat fyysisesti lähekkäin sisääntulokerroksessa, sairaalan uudessa osassa, joka on valmistunut vuonna 2007. Kirurgian poliklinikan nykyiset tilat ovat pääosin peräisin vuodelta1979 ja ne sijaitsevat fyysisesti sisätautien poliklinikan yhteydessä. Kirurgian poliklinikan nykyiset tilaratkaisut eivät toiminnallisesti tue yhteistyötä eivätkä mahdollista synergiaetujen hyödyntämistä muiden operatiivisten poliklinikoiden kanssa. Merkittävänä toiminnallisena muutoksena on siirtää leikkaussalista pientoimenpiteitä ja muuta kevyempää kirurgiaa tehtäväksi nykyistä enemmän polikliinisesti. Toimintatavan muutoksella pyritään hillitsemään kustannuksia tehostamalla tilojen ja henkilöstöresurssien käyttöä. Kirurgian poliklinikka 2009 Poliklinikkakäynnit + hoitopuhelut + kirjeet Kirurgian poliklinikka 3 008 + 763 + 51 Kirurgian poliklinikalla on gastroenterologian, urologian ja verisuonikirurgian vastaanottoja. Vastaanottojen lisäksi poliklinikalla tehdään pientoimenpiteitä. Kirurgian poliklinikalla on yksi toimenpidesali, jossa tehdään toimenpiteitä puudutuksessa. Kirurgian poliklinikalla, erityisesti urologiassa lähiajan merkittävänä kehittämishankkeena on hoitajan vastaanottotoiminnan lisääminen, jolloin voidaan vapauttaa lääkäreiden työpanosta uusien potilaiden vastaanottamiseen sekä tarjota uroterapeutin osaamista ja konsultaatioapua muiden toimintayksiköiden hoitotyöhön. Ortopedian poliklinikka 2009 Poliklinikkakäynnit + hoitopuhelut + kirjeet Ortopedian poliklinikka 4 375 + 684 + 2
16 Ortopedian poliklinikalla hoidetaan ortopedisiä sekä trauma - ja kuntoutuspotilaita. Ortopedinen sairaanhoitaja on mukana ortopedin vastaanotolla ja on potilaiden tavoitettavissa jokaisena arkipäivänä puhelimitse. Vuoden 2010 tavoitteena on aloittaa hoitajavastaanotot jokaisena arkipäivänä. Hoitajavastaanottojen myötä potilaat voisivat muun muassa saada vaivaansa hoitoa ja ohjausta jo ennen kuin he tulevat lääkärin vastaanotolle. Silmätautien poliklinikka 2009 Poliklinikkakäynnit + hoitopuhelut + kirjeet Silmätautien poliklinikka 3 261 + 61 + 134 Silmätautien poliklinikalla hoidetaan kaihi-, glaukooma-, diabetes- ja muita yleissilmäsairauspotilaita, tehdään näkökenttätutkimuksia ja silmänpohjakuvauksia. Silmätautien poliklinikalla hoidetaan myös kaihileikkauspotilaiden pre- ja postoperatiivinen hoito niin sanottuna silmäheräämötoimintana. Poliklinikalla on toimenpidehuoneita pientoimenpiteitä varten (pienokuloplastia ja ns. pattisalitoimenpiteitä). Hoitajat tekevät hoitajavastaanotoilla muun muassa näkökenttätutkimuksia, silmäpohjavalokuvauksia ja tikkien poistoja. Korva-, nenä- ja kurkkutautienpoliklinikka ja kuulontutkimusyksikkö 2009 Poliklinikkakäynnit + hoitopuhelut + kirjeet Korva-, nenä- ja kurkkutautien poliklinikka 3 832 + 124 + 1 Korva, nenä- ja kurkkutautien (KNK) poliklinikalla hoidetaan oman erikoisalan potilaita ja lisäksi tehdään erilaisia tutkimuksia ja toimenpiteitä. KNK -poliklinikalla tehdään myös kuulotutkimuksia ja arvioidaan kuulon kuntoutuksen tarve. Kuulontutkija tekee kuulontutkimukset sekä kuulon kuntoutukseen, kuulokojeen käyttöön ja muihin kuulonapuvälineisiin liittyviä palveluja. Fysiatria Fysiatrian yksikkö tarjoaa fysioterapian, fysiatrian poliklinikan ja toimintaterapian palveluja sekä apuvälinepalvelua. Yksikössä tarjotaan myös osteoporoosihoitajan palveluja. Yksikön tilat ovat valmistuneet 1979 ja sijaitsevat sairaalan ensimmäisessä kerroksessa. Nykyiset tilat eivät vastaa laajuudeltaan eivätkä varustelultaan nykytoiminnan vaatimuksia. Fysioterapia on osahankkeena mukana Lohjan sairaalan psykiatrian, fysiatrian ja kuntoutuksen hankesuunnitelmassa. Fysioterapia ja kuntoutus 2009 Poliklinikkakäynnit Fysioterapia 856 Fysioterapian fysioterapeutit antavat palveluita sairaalan aikuissomatiikan erikoisalojen vuode- ja avohoitopotilaille. Suurimmat palvelujen käyttäjät ovat ortopedia / kirurgia, neurologia ja sisätaudit. Palveluja annetaan myös keuhkosairauksien osastolle ja eri erikoisalojen poliklinikoille. Perusapuvälineet potilaat saavat omasta terveyskeskuksesta. Vaativamman tason apuvälineet hankitaan erikoissairaanhoidon toimesta. Fysioterapeutit vastaavat apuvälineiden hankinnasta, sovituksesta ja käytön opastuksesta.
17 Fysiatrian poliklinikka ja toimintaterapia 2009 Poliklinikkakäynnit + hoitopuhelut Fysiatrian poliklinikka + 446 + 131 Toimintaterapia Fysiatrian lähetepoliklinikan tehtävänä on tuki- ja liikuntaelinsairauksien diagnosointi, lääkitys, konservatiivinen hoito ja kuntoutus, seuranta ja muiden konsultaatioiden tarve sekä jatkokuntoutuksen sekä työ- ja toimintakyvyn tarpeen arviointi. Tekonivelkirurgian lisääntymisen myötä näiden potilaiden kuntoutus ja ohjaus ovat osa fysiatrian poliklinikan toimintaa. Fysiatrian poliklinikalla työskentelevät fysiatri ja fysioterapeutit, osittain myös toimintaterapeutti. Toimintaterapeutti antaa palveluita lääkärin lähetteellä neurologian, sisätautien, kirurgian ja ortopedian vuodeosastoille sekä poliklinikoille. Suurin ryhmä ovat neurologiset potilaat. Toimintaterapia toteutuu pääasiassa yksilöllisesti. Toimintaterapiassa arvioidaan potilaan päivittäisissä toiminnoissa suoriutumista, valmistetaan erilaisia suojatekstiilejä, lastoja ja vastaavia sekä tehdään työ- ja toimintakykyarviota. Arvioidaan apuvälinetarve, ohjataan apuvälineiden käyttö ja valmistetaan niitä yksilöllisesti. Leikkaus ja anestesia Leikkaus- ja anestesiatoiminta Leikkausosastolla on 10 leikkaussalia, joista 4 on päiväkirurgian käytössä. Suurimmat erikoisalat ovat silmätaudit, ortopedia ja traumatologia, gastroenterologia sekä naistentaudit ja synnytykset. 2009 Päätoimenpiteitä Leikkaussalit 5 852 *) (päiväkirurgia 2 896) *)Tässä luvussa 5 852 ovat mukana kaikki pää-toimenpiteet (myös synnytyspuudutukset, kardioversiot ja muut ns. ulkotoimenpiteet) Päivystystiimi on käytössä virka-ajan jälkeen ja hoitajien osalta päivystys on kotivarallaoloa. Eniten päivystysresurssia käyttävät ortopedia ja traumatologia. Yöaikaisia resursseja käyttää eniten synnytystoiminta. Päivystysaikainen toiminta 2009 Gyn. Kir. Ort. Synn. Synn.puud. Kardioversiot Päätoimenpiteet Päivystysaikana 60 94 54 57 - - (klo 16-08) Ns. ulkotoimenpiteet (klo 16-08) - - - - 333 52 2009 Gyn. Kir. Ort. Synn. Synn.puud. Kardioversiot Päätoimenpiteet Yöaikaan 9 8 5 26 - - (klo 22-07) Ns. ulkotoimenpiteet (klo 22-07) - - - - 207 11
18 Valtaosa potilaista tulee leikkaukseen suoraan kotoa (nk. leiko-potilaina). Leiko-potilaat ovat käyneet preoperatiivisella käynnillä (preoperatiivinen klinikka) sairaalassa noin 2-3 viikkoa aiemmin. Käynnin yhteydessä potilaan kanssa on sovittu anestesiamuodosta ja kivunhoidosta, annettu ohjausta leikkaukseen valmistautumisesta ja kuntoutuksesta leikkauksen jälkeen. Leiko -toimintana leikkausosastolla tehdään ortopediaa, erityisesti tekonivelkirurgiaa, gastroenterologiaa, urologiaa, verisuonikirurgiaa, sektioita ja gynekologisia leikkauksia. Kipuvastaanottoon kohdennetaan henkilöstöresursseja yhtenä päivänä viikossa. 2009 Poliklinikkakäynnit + hoitopuhelut Preoperatiivinen poliklinikka 546 Kipuvastaanotto 48 + 1 Päiväkirurgisina toimenpiteinä tehdään eniten kaihileikkauksia, korva-, nenä- ja kurkkutauteihin liittyviä toimenpiteitä sekä muiden erikoisalojen päiväkirurgiaan soveltuvia toimenpiteitä. Heräämössä tehdään leikatun potilaan varsinaisen heräämöhoidon lisäksi anestesiologisia toimenpiteitä, kuten kanylaatioita, kipupuudutuksia, rytminsiirtoja ja psykiatristen potilaiden nukuttamista sähköhoitoja varten. 3.3 Naisten- ja lastentautien tulosyksikkö Naisten- ja lastentautien tulosyksikön toimitilat sijaitsevat kolmessa eri paikassa sairaalan vanhassa ja uudessa osassa. Suurin osa toiminnoista on 2. kerroksen vuodeosastolla. Naistentautien- ja raskausajan- sekä synnytyksen jälkeiselle hoidolle on ollut yhteistä vuodeosastotarpeen väheneminen ja hoitojaksojen lyheneminen. Uusien menetelmien avulla osa hoidoista on voitu siirtää polikliinisiksi tai päiväkirurgisesti tehtäviksi. Näin ollen vuodeosaston tiloja on voitu ottaa polikliinisen toiminnan käyttöön. 2. kerroksen vuodeosaston tilat ovat viimeiset peruskorjaamattomat tilat sairaalassa. Lohjan sairaalan tiloista noin 2300 hum2 on naisten- ja lastentautien toimintayksiköiden käytössä. Synnytysten ja lapsivuodeajan hoito Lohjan sairaanhoitoalueen kaikki kunnat (Karjalohja, Karkkila, Lohja, Nummi-Pusula; Siuntio ja Vihti) käyttävät synnytysosaston ja äitiyspoliklinikan palveluja. Vuoden 2010 kesäkuun alusta lähtien myös Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen synnyttäjät ovat voineet hakeutua äitiyspoliklinikan hoitoon loppuraskauden aikana ja synnyttämään Lohjan sairaalaan oman sairaanhoitoalueen synnytystoiminnan loppuessa. Synnytykset Hoitopäivät Keskimäär. hoitojakso 2009 693 2 440 3 2010 930 2 987 2,8 Synnytysosastolla on synnytyssaleja kolme ja sektiosaleja yksi. Synnytysmäärien odotetaan lisääntyvän tulevaisuudessa. Synnytyssalien yhteydessä on synnyttäjän vastaanottohuone, missä tarvittaessa voi myös synnyttää. Synnytyssalien välittömässä läheisyydessä on myös vastasyntyneiden elvytyshuone ja synnytysten vastuulääkärin kanslia. Synnytyssalissa työskentelevä kätilö vastaa raskaana olevien hoidosta 23 viikosta alkaen. Alkuraskauden ongelmia hoidetaan naistentautien osastolla tai polikliinisesti. Sektiot tehdään pääasiallisesti synnytyssalin yhteydessä olevassa sektiosalissa, mutta tarvittaessa on mahdollisuus suorittaa sektioita myös leikkaussalin tiloissa. Synnyttäneiden osastolla työskentelee kätilöitä, lastenhoitajia, sairaanhoitajia, osastonsihteeri sekä laitoshuoltajia. Isä ja muut sisarukset voivat vierailla osastolla myös vierailuaikojen ulkopuolella ja voivat osallistua vauvan hoitoon yhdessä äidin kanssa. Sama henkilökunta hoitaa synnyttäjät sekä osastolla että synnytyssalissa, äitiyspoliklinikkapotilaat, naistentautiosaston potilaat kuin myös eri naistentautien poliklinikoiden potilaat.
19 Lapsivuodeosastolla on 18 sairaansijan lisäksi lastenhuone, joka on myös hoitajien kanslia sekä vastasyntyneiden tarkkailu- ja hoitohuone, jossa tehdään myös lasten kotiinlähtötarkastukset. Lisäksi on potilaille keittiö ja päiväsalitilat, vastasyntyneiden ravinnonsäilytystä varten maitokeittiö sekä lisäksi oheistiloja huolto- ja varastotoimintoja varten. Perhehuonemahdollisuus on annettu kaikille halukkaille. Perhehuoneessa vanhemmat voivat yhdessä hoitaa ja tutustua vauvaan ympäri vuorokauden. Lisäksi osastolla on pieni huone, jossa voidaan tehdä pieniä toimenpiteitä. Lastenlääkäri hoitaa virka-aikana vastasyntyneet, tarvittaessa myös päivystysluonteisesti, ja huolehtii arkipäivisin vastasyntyneiden kotiinlähtötarkastuksista. Virka-ajan ulkopuolella päivystävä lastenlääkäri vastaa vastasyntyneen päivystyksellisestä hoidosta yhteistyössä anestesialääkäreiden kanssa.vuodeosaston kahta potilashuonetta voidaan käyttää raskausaikaisiin osastohoitoihin. Potilaat voivat käyttää lapsivuodeosaston yhteisiä potilastiloja. Äitiyspoliklinikka Vuosi Pkl-käynnit (ensik, uusintak. ajanvaraus + päiv.) + hoitopuhelut Hoitokäynnit (sis. sikiöultraääniseulatutkimukset) + sarjahoitokäynnit 2009 1 826 + 68 1 747 + 242 2010 2 248 + 97 1 803 + 173 Äitiyspoliklinikalla toimii lääkäri ja 2 kätilöä. Äitiyspoliklinikka on avoinna arkisin klo 08.00 16.00. Äitiyspoliklinikka toimii ajanvarauksella, jonne tullaan neuvolan, toisen HUS sairaalan tai yksityislääkärin lähetteellä. Äitiyspoliklinikan lääkäri arvioi lähetteen perusteella kiireellisyyden ja asiakkaalle ilmoitetaan puhelimitse tai kirjeitse ajasta. Kaikilla raskaana olevilla on oikeus kahteen ultraääniseulatutkimukseen, mitkä tehdään äitiyspoliklinikan toimesta. Vuonna 2009 tehtiin 1666 sikiöultraääniseulatutkimusta. Päivittäin on yhden lääkärin vastaanotto. Äitiyspoliklinikan tilat koostuvat kahdesta tutkimushuoneesta, joissa molemmissa on ultraäänilaite. Äitiyspoliklinikan kätilö tekee non-stopina sikiöseulontaultraäänitutkimuksia toisessa huoneessa ja toisessa on lääkärin vastaanotto. Osastokanslian lisäksi on huone, jota voidaan käyttää sikiön tilan monitoroimiseen. Kansliatoiminnan lisäksi kansliassa on tilat potilasasiakirjojen raskausaikaisen toiminnan arkistoimiseen. Äitiyspoliklinikan läheisyydessä on myös yhteinen kanslia osaston- ja apulaisosastonhoitajalle sekä oma huone naistentautien ylilääkärille. Ultraäänitutkimusten lisäksi hoitajavastaanottona toimivat synnytyspelkopoliklinikka, jossa annetaan akupunktiohoitoja. Äitiyspoliklinikan tiloissa hoidetaan sekä virka - että päivystysaikainen raskaana olevien päivystys. Sama lääkäri hoitaa elektiivisen vastaanottotoiminnan lisäksi raskaana olevien päivystyksen, synnytyssalin, synnyttämättömien ja synnyttäneiden vuodeosaston potilaat sekä tekee keisarileikkaukset. Synnytystoiminnan lisääntyessä polikliinisten käyntien määrä vuonna 2010 lisääntyi 10 % edellisvuoteen verrattuna. Naistentautien vuodeosasto Sairaansijat joista käytössä Hoitopäivät Keskimäär. hj. 2009 10 6 683 1.4 Naistentautien osastolla vuodepaikkoja on ollut 10, joista käytössä on 6 sairaansijaa. Potilashuoneet sijaitsevat lapsivuodeosaston välittömässä läheisyydessä ja niitä on tarvittaessa otettu joustavasti synnyttäneiden perhehuonekäyttöön. Osastolla työskentelee kätilöitä, perushoitajia, sairaanhoitaja sekä osastonsihteereitä tiiviissä yhteistyössä lääkärin kanssa. Osastolla hoidetaan gynekologisia leikkaus- ja tulehduspotilaita. Raskauden keskenmenon tai keskeytyksen lääkkeellisestä hoidosta osa toteutetaan osaston tiloissa. Osastolla toimii myös muutamana päivänä viikossa lääkärin vastaanotto, jossa
20 tutkitaan leikkaukseen tai jälkitarkastukseen tulevia potilaita. Kaksi kertaa viikossa toimii osastopoliklinikka, jossa hoidetaan gynekologisia ajanvarauspotilaita. Osaston kanslia on sekä naistentautiosaston hoitajien että osastonsihteereiden työtilaa. Polikliinisille potilaille on tutkimushuone. Hoitajan kansliaa voidaan tarvittaessa käyttää potilashuoneena. Erillisessä tutkimushuoneessa tutkitaan osaston potilaat ja toisten osastojen konsultaatiopotilaat. Tiloihin kuuluu vielä Kliinisen neurofysiologian (KNF) käyttämät 3 huonetta, lääkäreiden päivystyshuone sekä lääkäreiden hallintokanslia. Osaston keskiöön jää erinäisiä oheistiloja, joista osa on jäänteitä ihotautipoliklinikan toiminnasta. Keskiössä on myös lääkäreiden pukuhuone. Sairaalassa päivystää gynekologi ja hänen käyttöönsä on varattu entisestä potilashuoneesta muutettu päivystyshuone, siihen ei kuulu ruokailutiloja, peseytymistilat on käytävällä erikseen. Sairaalalääkärin päivystäessä on ajoittain tarvetta järjestää myös takapäivystäjälle päivystyshuone. Nämä päivystystilat etsitään sairaalan muista tiloista uudelta puolelta. Naistentautien poliklinikka 2009 Pkl-käynnit + hoitopuhelut Poliklinikka toimenpiteet Npkl 3 538 + 472 515 Suurin osa gynekologisesta poliklinikkatoiminnasta on sairaalan 1. krs:ssa, uuden puolen tiloissa lähellä päiväkirurgista yksikköä. Perusgynekologista poliklinikkaa pidetään arkipäivisin virka-aikana. Erikoispoliklinikkatoimintaa on neljänä päivänä viikossa; urogynekologinen poliklinikka, missä on käytössä erikoistutkimusvälineistö. Toimenpidepoliklinikalla tehdään hysteroskopioita, kolposkopioita, loop-hoitoja ja päiväkirurgisia sterilisaatioita. Tarvittaessa on käytössä paikallisanestesia, ei yleisanestesiaa. Raskauden keskeytysten ja keskenmenojen hoito on useimmiten lääkkeellinen, mikä aloitetaan polikliinisessa seurannassa. Tilat koostuvat kahdesta huoneesta, jotka sijaitsevat fyysisesti toisella puolella sairaalaa muusta tulosalueen toiminnasta, mikä on synergiaa ajatellen epätaloudellista. Varsinaisella naistentautien poliklinikalla työskentelee yksi kätilö ja yksi gynekologi ja naisten toimenpidepoliklinikalla 1-2 kätilöä/hoitajaa ja yksi gynekologi. Kätilö huolehtii potilaan ilmoittautumisen, potilasasiakirjat, laboratorio- ja patologian vastaukset gynekologille ja puhelinneuvonnan. Osastonsihteerin tiloja ei ole. Lastentautien poliklinikka 2009 Poliklinikkakäynnit + hoitopuhelut Lastentautien poliklinikka 2 262 + 1 072 Lastentautien poliklinikka toimii sairaalan 1. krs:ssa, vanhalla puolella. Yleispediatrinen ajanvarauspoliklinikka toimii arkipäivisin virka-aikana. Poliklinikalla työskentelee lastentautien erikoislääkäreitä, konsultoiva lasten kardiologi ja 3 sairaanhoitajaa. Poliklinikalla toimii myös eri erikoisalojen vastaanottoja. Lääkärivastaanottohuoneita on kolme, samoin hoitajien huoneita. Lisäksi on vielä taukotila, mikä on yhteisessä käytössä muiden samalla alueella toimivien kanssa. Osastonsihteerille eikä lasten diabeteshoitajalle ei ole tiloja. Vuoden 2011 alusta toimintaa on suun-
21 niteltu lisättäväksi yhden lastenlääkärin lisäyksellä, jolloin tarvitaan myös vastaanottotilat. Sairaanhoitopiirin lapsi- ja nuorisoikäisen väestön lisääntyessä on poliklinikka-aikojen tarve vastaavasti jatkuvasti kasvava. Lasten polikliinista hoitoa on kehitetty aktiivisempaan suuntaan ja useammat lapset voivat alkuhoidon jälkeen palata perusterveydenhuollon seurantaan. 3.4 Psykiatrian tulosyksikkö Lohjan sairaanhoitoalueen psykiatrian tulosyksikkö on organisatorisesti muodostunut seuraavista vastuualueista: akuuttipsykiatrian vastuualue, kuntoutuspsykiatrian vastuualue, vanhuspsykiatrian vastuualue ja nuorten- ja lastenpsykiatrian vastuualue. Tämä tilanne on voimassa vuonna 2010. Lastenpsykiatrinen toiminta siirtyy nuorten ja lasten vastuualueelta Naisten ja lastentautien tulosyksikköön vuoden 2011 alussa. Psykiatrian tulosyksikön tiloja on Lohjan sairaalassa n. 52 m2 (3 huonetta) yleissairaalapsykiatrian ja konsultaatiopsykiatrian toimintaa varten. Psykiatrian vuodeosastotilat (joissa on akuuttipsykiatrian, kuntoutuspsykiatrian ja vanhuspsykiatrian toimintaa) sijaitsevat Paloniemen sairaalassa. Aikuispsykiatrian elektiiviset polikliiniset tilat sijaitsevat Lohjan kaupungin alueella sekä Vihdin kunnassa (sivuvastaanotot edelleen Nummi-Pusulassa ja Karkkilassa). Kuntoutuspsykiatrian tiloja on Lohjan, Vihdin ja Karkkilan alueella. Akuuttipsykiatrian päiväyksikkö sijaitsee Lohjan kaupungissa ja nuorten ja lastenpsykiatrian poliklinikat (v. 2010 yhteensä 4 kpl) sekä Lohjan kaupungissa että Vihdin kunnassa. HUS:n valtuustossa on hyväksytty, kesäkuussa 2010, psykiatrian, fysiatrian ja kuntoutuksen uudisrakennuksen rakentaminen. Rakennuksen valmistuttua tullaan luopumaan Paloniemen sairaalasta ja toimintaa siirretään Lohjan sairaalaan, uudisrakennukseen. Investointihankkeen mukaiset tilat on tarkoitus ottaa käyttöön vuoden 2014 aikana. Akuuttipsykiatria Vihdin psykiatrian poliklinikka sijaitsee Vihdin Nummelassa. Lohjan alueen aikuispsykiatrian poliklinikka sijaitsee Lohjan kaupungissa samoin akuuttipsykiatrian päiväyksikkö. Akuuttipsykiatrian vuodeosastot (osastot 1 ja 4) sijaitsevat Paloniemen kiinteistössä. Sairaalahoito toimii avohoidon tukena ja tuottaa aikuispsykiatrian ainoat päivystyspalvelut sairaanhoitoalueella. Sairaalahoitojaksoja muodostuu vuodessa noin 900 ja hoidettavana on noin 470 eri henkilöä. Akuuttipsykiatrisia sairaansijoja on yhteensä 30. Kuntoutus- ja vanhuspsykiatrian vuodeosastopaikat sijaitsevat myös Paloniemen sairaalassa. Kuntoutuspsykiatria tuottaa merkittävän määrän ns. intervallipalveluja pitkäaikaispotilaille. Käytännöllistä on tarkastella koko sairaalahoitoa yhtenäisenä. Osasto 1 toimii akuuttiosastona, jonne valtaosa päivystyspotilaista sekä tahdosta riippumattoman hoidon lähetteellä tulevista potilaista ohjautuu. Osasto 4 toimii läheteosastona, joskin jonkin verran myös päivystyksellisiä sisäänottoja tehdään kriisipotilaille. 2009 Sairaansijat Hoitopäivät Keskimäär.hj. Osasto 1, 15 3 388 13 akuuttiosasto Osasto 4, tutkimus- ja kriisiosasto 15 2 553 12