HYVINKÄÄN SAIRAALAN YLEISSUUNNITELMA

Transkriptio

1 Hallitus , OHEISMATERIAALI 1 HYVINKÄÄN SAIRAALAN YLEISSUUNNITELMA 1

2 SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ YLEISSUUNNITELMAN TAVOITTEET JA SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT HYVINKÄÄN SAIRAALAN YLEISKUVAUS HYVINKÄÄN SAIRAALAN NYKYINEN TOIMINTA JA TILAT Medisiininen tulosyksikkö Medisiininen osastoryhmä Päivystyksen osastoryhmä Fysiatria ja kuntoutus Tulosyksikön kustannukset Operatiivinen tulosyksikkö Anestesiologia ja tehohoito Kirurgian eri vastuualueet ja korva-, nenä- ja kurkkutaudit Tulosyksikön kustannukset Naisten ja lastentautien tulosyksikkö Lasten ja nuorten sairauksien vastuualue (LNS) Naistentautien ja synnytysten vastuualue Tulosyksikön kustannukset Psykiatrian tulosyksikkö Opetus ja tutkimus Tukipalvelut HUS-Röntgen HUSLAB Muut tukipalvelut HYVINKÄÄN SAIRAALARAKENNUKSEN TEKNINEN TARKASTELU Sairaalan tekninen kuntoarvio Tekniikan analyysi Rakennustekniikan kuntoarvio Yhteenveto Pelastuslaitoksen vaatimukset TILATARPEESEEN VAIKUTTAVAT TEKIJAT Lähtötilanne Erikoissairaanhoidon tilaresurssien tarpeen arviointi HYVINKÄÄN SAIRAALAN TEHTÄVÄT JA TILANKÄYTTÖ 2020-LUVULLA Kliiniset tulosyksiköt Päivystys ja valvonta, ensihoito Medisiinisten erikoisalojen vuodeosastot Medisiinisten erikoisalojen ajanvarauspoliklinikat Päiväsairaala Leikkausosasto, päiväkirurginen yksikkö ja LEIKO Operatiivisten erikoisalojen vuodeosastot ja tehovalvonta Operatiivisten erikoisalojen ajanvarauspoliklinikat, yhteispoliklinikka Lastentautien vuodeosasto Lasten erikoisalojen ajanvarauspoliklinikka ja päivystys Lastenpsykiatria Synnytysosasto Synnytysten ja naistentautien vuodeosasto Äitiyspoliklinikka, naistentautien poliklinikka HUS-Röntgen HUSLAB Ravioli

3 7 HENKILÖSTÖ- JA TOIMINTAKULUVAIKUTUKSET TYÖRYHMÄN ESITYS HYVINKÄÄN SAIRAALAN HANKEOHJELMAKSI Hankeohjelmaehdotus ja kustannusarviot Yleissuunnitelman hanke-ehdotusten riskiarvio LIITTEET Liite 1 Työryhmän asettaminen Liite 2 Sairaalan rakentamisvaiheet Liite 3 Huonealat käyttäjittäin Liite 4 Medisiinisen ja operatiivisen sairaansijojen käyttö sekä ennuste 2020 Liite 5 Leikkausaikatilasto Liite 6 Henkilöstötarve ja kustannukset Liite 7 Hankeluettelo 3

4 TIIVISTELMÄ Hyvinkään sairaalan yleissuunnitelma sisältää sairaalan toimintojen kehittämiselle, palvelujen kysynnän muutosennusteille ja kiinteistön korjaustarpeille perustuvan ehdotuksen sairaalan rakennushankeohjelmaksi. Kyseessä on ensisijaisesti erikoissairaanhoidon ja sen tukipalvelujen toimintojen ja tilankäytön suunnitelma, joka tukeutuu sairaanhoitoalueen ja koko HUS:n strategialinjauksille. Siinä on kuitenkin otettu huomioon myös alueen kuntien suunnitelmat ja näkemykset. Jäsenkunnilla on ollut edustus yleissuunnitelman laatineessa työryhmässä. Sairaanhoitoalueen väestökehitys ennakoi merkittävää terveyspalvelujen ja myös erikoissairaanhoidon kysynnän kasvua, erityisesti kiireellisen hoidon palvelujen osalta. Alueen nykyinen asukasmäärä kasvaa vuoteen 2020 mennessä :ksi; 75 vuotta täyttäneiden määrään arvioidaan 60 %:n lisäystä. Sairaala joutuu varautumaan yhdessä jäsenkuntien kanssa erityisesti ikääntyvän väestön päivystyshoidon ja sen jälkeisen palveluketjun kehittämiseen ja lisäresurssointiin. Yleissuunnitelmassa on Hyvinkään sairaalan tilankäyttöön pitkän aikavälin ohjelmaehdotus, joka ei ratkaise nyt ajankohtaisia pieniä tilaongelmia, vaan kuvaa tarvittavien suurten investointien laajuuden ja järjestyksen. Ehdotuksen laatineen työryhmän päähuomio on ollut sairaalan vuodeosastojen, avohoitoyksiköiden ja kirurgisen kapasiteetin arvioinnissa. Erikoissairaanhoidon palvelukysynnän muutosten osalta on sovellettu HUS:n vastaavissa projekteissa käytettyä mallia arvioida potilasmäärien kehitystä vuoden aikajaksolla. Tavoitteena on ratkaista ennakoivalla toiminta- ja tilasuunnittelulla kasvavan kysynnän ja palvelujen kehittämisen haasteita. Koska tilakapasiteetin arviot sisältävät aina virhemahdollisuuksia ja riskejä, rakennettavien ja peruskorjattavien tilojen yleispätevyyttä ja yhteiskäyttöä pidetään tärkeänä. Hyvinkään sairaala on edelleen 2020-luvulla suuri alueellinen päivystävä ja synnytyksiä hoitava yksikkö, jonka tehtäväjako muiden HUS-sairaaloiden kanssa täsmentyy ja muuttuu joidenkin potilasryhmien osalta, mutta jonka vastuisiin erikoissairaanhoidon palvelujen tuottajana ei ole näköpiirissä oleellisia muutoksia. Tähän tulevaisuusskenaarioon, erikoissairaanhoidon kehitykseen, kysynnän muutoksiin ja erilaisiin sairaalan ulkoisiin kehitysarvioihin perustuen yleissuunnitelmassa esitetään investointiohjelma, jonka merkittävimmät hankkeet ja esitettävät suunnittelu- ja rakentamisvuodet ovat seuraavat: 1. Leikkausosaston ja kuvantamistilojen peruskorjaukset vuosina Lisärakennus 2 (medisiinisten ja operatiivisten alojen vuodeosasto- sekä lastentautien, -kirurgian ja -neurologian tilat) vuosina Tunneliverkoston laajennus ja pysäköintitalo vuosina Vuodeosastojen 3 ja 4 peruskorjaus vuosina Päiväsairaala ja poliklinikoiden laajennus vuosina Yleissuunnitelman hankeohjelman kustannukset, sisältäen eräitä muitakin raportissa lähemmin esiteltäviä investointeja, ovat lähes 80 milj. euroa. On huomattava, että jokainen projekti perustellaan, suunnitellaan ja päätetään myöhemmin erikseen osana HUS:n investointisuunnitelmaa. Uusi lisärakennus 2 ja pysäköintitalo ehdotetaan rahoitettavaksi Hyvinkään kaupungin ja HUS:n yhdessä omistaman Kiinteistöosakeyhtiö Hyvinkään Sairaalanmäen hankkeina. Hyvinkään kaupunki valmistelee pääterveysaseman ja terveyskeskusosastojen uudisrakennusta sairaalan tontille myös kiinteistöyhtiön rahoittamana. Hankeohjelma rakentuu sil- 4

5 le, että Hyvinkään kaupungin suunnitelma lisärakentamisesta sairaalanmäelle toteutuu lähivuosina ja HUS saa käyttöönsä kaupungin nykyiset kaksi potilasosastoa. Hankkeiden järjestys perustuu sairaalan tilajärjestelyjen ketjutukseen. Kiireellisiä vuodeosastojen 3 ja 4 peruskorjauksia ei voida aloittaa ennen kuin riittävä määrä korvaavia sairaansijoja on käytettävissä. Hankejärjestykseen liittyy myös kysymys kehittyvän ja vuodeosastoresursseja säästävän päiväsairaalatoiminnan tiloista. Päiväsairaalalle soveltuvat nykyiset lasten yksiköiden tilat vapautuvat arviolta vasta vuonna Sitä ennen tulisi löytyä ratkaisu päiväsairaalalle väliaikaisesti osoitettavista lisätiloista. Hankeohjelman ja laajentuvan toiminnan edellyttämien henkilökuntalisäysten ja uusien tilojen käyttöönoton vaikutus sairaalan vuositason kustannuksiin on yhteensä +26 milj. euroa vuoteen 2022 mennessä. Luvussa on mukana nyt jo rakentamisvaiheessa olevan akuuttisairaalan vaikutus. Sairaanhoitoalueen kustannukset ja vastaavasti kuntalaskutuksesta saatavat tuotot kasvavat noin 20 %:lla vuoden 2010 tasosta. Toimintakulujen muutoksesta noin 10 milj. euroa vuodessa aiheutuu henkilöstön lisäystarpeista. Yleissuunnitelman laatinut työryhmä on tietoinen tulevina vuosina vaikeutuvasta henkilökunnan saatavuudesta ja pitää työvoimapulaa merkittävänä riskinä, jota tulee säännöllisesti arvioida osana yleissuunnitelmassa ehdotettujen hankkeiden valmistelua. Uusille tiloille ei ole tarvetta ilman osaavaa ammattihenkilöstöä. Muita tämän raportin ehdotuksiin liittyviä, jo valmisteluvaiheessa tunnistettuja riskejä ovat kaventuvat rahoitusmahdollisuudet, sairaalan palvelukysynnän virhearviot ja niistä johtuva tila- ja muiden resurssien yli- tai alimitoitus sekä mm. potilaiden ohjaaminen tai hakeutuminen suurissa määrin muiden palveluntuottajien asiakkaiksi. 5

6 1 YLEISSUUNNITELMAN TAVOITTEET JA SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT Hyvinkään sairaala vastaa valtaosasta alueensa kuntien erikoissairaanhoidon palveluista. Suurena, alueen yli asukkaan ensisijaisena erikoissairaanhoidon keskuksena sairaalassa on hyvin kattava lääketieteen erikoisalojen valikoima. Sairaanhoitoalueen väestön ennustetaan kasvavan vuoteen 2020 mennessä yli asukkaalla (12 %). Samalla aikajaksolla, 2010-luvun aikana koko terveydenhuoltojärjestelmään, palvelujen järjestämisvastuisiin ja mm. hoito- ja tutkimusmenetelmiin ennakoidaan muutoksia, jotka tuovat kehittämismahdollisuuksia ja -paineita siihen, miten ja millaisissa toimintaolosuhteissa potilaat sairaalassa hoidetaan. HUS:ssa sairaalarakennusten tilankäytön suunnittelu rakentuu tavoitteelle resurssien tehokkaasta käytöstä. Tuottavuustavoitteita edistetään liittämällä toiminnallinen ja tilasuunnittelun aina mahdollisuuksien mukaan yhteen ja tarkastelemalla sairaaloiden tilakapasiteettia laajoina kokonaisuuksina, ei vain toimintayksikkökohtaisesti. Keskeistä on tilojen yhteiskäyttö ja korkea käyttöaste. Peruskorjaus- ja uudisrakentamistarpeita priorisoitaessa etusijalla ovat kohteet, joiden käyttötarve ja toiminnallinen sekä taloudellinen merkitys on riittävän pitkäaikainen suhteessa hankkeen kustannuksiin. Useista HUS:n sairaalakiinteistöistä on laadittu toiminnan ja palvelukysynnän muutosarvioihin perustuva pitkän aikavälin suunnitelma, joka ohjaa sairaalan peruskorjaus- ja muita investointeja. Yleissuunnitelma Hyvinkään sairaalan peruskorjausten ja mahdollisen lisärakentamisen tarpeista vuoteen 2022 asti on valmisteltu sairaanhoitoalueen johdon ja tulosyksiköiden, HUS:n konsernihallinnon ja HUS-Tilakeskuksen sekä alueen kuntien edustajien yhteistyönä. Hyvinkään sairaanhoitoalueen johtaja asetti työryhmän em. tehtävää varten (liite 1). Hyvinkään sairaalan toimintaa ja kiinteistön tilankäyttöä on työryhmässä tarkasteltu sairaanhoitoalueen paikallisen ja koko HUS:n kehittämisen ja työnjaon kannalta. Yleissuunnitelmassa kuvataan, mitä korjaus- ja muita hankkeita sairaalakiinteistössä tarvitaan ja ehdotetaan, miten tilankäyttö järjestetään ottaen huomioon sairaalan tulosyksiköiden ja siellä toimivien liikelaitosten muuttuvat tarpeet. Kysymys Hyvinkään kaupungin ja muiden alueen kuntien perusterveydenhuollon ja sairaalan yhteistyöstä ja mahdollisista laajemmista työnjaon muutoksista on yleissuunnitelmaa tehtäessä kevään 2011 aikana monilta osin tarkentunut. Hyvinkään kaupunki on päättänyt strategisista linjoista, joiden seurauksena kaupungin omia terveyspalveluja keskitetään sairaalan läheisyyteen. Kaupungin strategia ei sisällä muutoksia kaupungin oman toiminnan ja sairaanhoitopiirin palvelujen kesken. Tästä johtuen tilatarpeiden arviointi yleissuunnitelmassa koskee nykyisen erikoissairaanhoidon ja jo nyt yhteistyössä kuntien kanssa organisoidun päivystystoiminnan palveluja. Suunnitelmassa on varaus Hyvinkään kaupungin tilatarpeille sairaala-alueella, mutta ei arviota koko alueen väestön terveydenhoitopalvelujen laajemmasta keskittämisestä Hyvinkään sairaalakiinteistön yhteyteen. Suunnitelmassa ei myöskään ole lähdetty ennakoimaan, miten potilaiden laajentuvat oikeudet vaikuttaa itse hoitopaikkansa valintaan, mahdollisesti ohjaavat potilasvirtoja. Näiltä osin yleissuunnitelma sisältää toiminnallisia ja mitoitusriskejä, joita arvioidaan raportissa myöhemmin erikseen. Suunnitelma on ensisijiasesti erikoissairaanhoidon ja sen tukipalvelujen Master Plan ja se perustuu Hyvinkään sairaalan ja koko HUS:n strategialinjauksiin. Niistä tärkeimpiä sairaalan tilasuunnitteluun liittyen ovat vaativien potilasryhmien ja päivystyksen keskittäminen, tuottavuuden lisääminen palvelutuotannon kasvun mahdollistajana, panostukset potilasturvallisuuteen ja hoidon laatuun sekä oman toiminnan kilpailukyvyn lisääminen suhteessa 6

7 muiden toimijoiden tarjoamiin palveluihin. Hyvinkään sairaanhoitoalueen avaintavoitteiden mukaisesti palvelukysynnän muutoksiin vastataan kehittämällä toimintaprosesseja lyhytja avohoidon suuntaan sekä tarkistamalla ammattiryhmien työnjakoa. Yleissuunnitelmassa kuvatut tilatarpeet on mitoitettu muuttuvan kysynnän ja uudistuvien tutkimus- ja hoitomenetelmien mukaan ja ne perustellaan erillisillä laskelmilla ja potilasmääräarvioilla. Yleissuunnitelmassa on alustava sairaalan rakennushankeohjelma. Siinä on otettu huomioon palvelutuotannon tarpeiden ohella kiinteistön vastuullinen käyttökunnossa pitäminen ja arvon säilyminen sekä konsernin tavoitteet energiatehokkuuden lisäämisessä. Hankeohjelma on toteutettavissa tässä raportissa ehdotettavalla tavalla, mikäli Hyvinkään kaupungin suunnitelma laajasta lisärakentamisesta sairaalanmäelle toteutuu lähivuosina ja HUS saa käyttöönsä kaupungin nykyiset kaksi potilasosastoa. Suunnitelmassa kuvataan myös lyhyesti, miten toimintaprosesseja aiotaan kehittää ja millaisin tilajärjestelyin mahdollistetaan prosessien sujuvuus. Tarkoituksena ei ole ollut selvittää rakennusprojektien yksityiskohtia eikä kyseessä ole varsinainen peruskorjausten tai lisärakentamisen suunnittelu. Ehdotettavassa rakennushankkeiden ohjelmassa keskeistä on niiden järjestys ja tavoiteaikataulu. 7

8 2 HYVINKÄÄN SAIRAALAN YLEISKUVAUS Hyvinkään sairaala on HUS:n suurin HYKS-alueen ulkopuolinen sairaala. Sillä on merkittävä seudullinen rooli paitsi erikoissairaanhoidon palvelujen tuottajana myös suurena työnantajana ja taloudellisena toimijana. Sairaala on monesta syystä alueen kuntien intressien ja ohjauksen kohteena. Sairaanhoitoalueen viidellä kunnalla (Hyvinkää, Järvenpää, Mäntsälä, Nurmijärvi ja Tuusula) on selkeä yhteinen näkemys Hyvinkään sairaalasta myös jatkossa päivystävänä erikoissairaanhoidon yksikkönä ja täyden palvelun keskussairaalana. Kuntien tavoitteet erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon rajojen madaltamisesta ja yhteistyöstä mm. terveydenhuollon ammattiosaamisen hyödyntämisessä ovat yhteisiä, samoin huoli palvelukysynnän kasvusta, akuuttihoidon resursseista ja rahoitusmahdollisuuksien rajallisuudesta. Sairaanhoitoalueen kuntien väestömäärä vuoden 2010 lopussa 0 14 v v 75+ v Yhteensä Hyvinkää Järvenpää Mäntsälä Nurmijärvi Tuusula Yhteensä Tilastokeskuksen ennusteen mukaan alueen kuntien asukasmäärä vuonna 2020 on Alle 15-vuotiaiden määrä alueella kasvaa :ksi, vuotiaiden määrä :ksi ja 75 vuotta täyttäneiden määrä :ksi. Ikäryhmässä 75+ väestömuutos merkitsee noin henkilön lisäystä eniten terveyspalveluja käyttävien ryhmässä. Vastaava asukasmäärän kasvuennuste koko ikäryhmässä 65+ on verrattuna vuoden 2010 lopun tilanteeseen. Vuoden 2025 väestömääräksi ennustetaan Kuntien asukasmäärien lisäys ja ikärakenteen muutos ennakoivat merkittävää terveydenhoitopalvelujen ja myös erikoissairaanhoidon kysynnän kasvua, varsinkin suurten kansantautien ja akuuttihoidon palvelujen osalta, vaikka haaste onkin suurin kuntien sosiaali- ja terveystoimen peruspalvelujen puolella. Väestö- ja muiden kysyntätekijöiden muutosten vaikutuksia Hyvinkään sairaalan tila- ja muiden resurssien tarpeisiin on yleissuunnitelmassa arvioitu HUS:ssa keväällä 2011 valmistellun ja HUS-strategian tarkistuksiin liittyneen sairaanhoitopiirin kokonaiskysynnän skenarion mukaisesti. Laskentamallissa otetaan huomioon muina kysyntää ohjaavina seikkoina asiantuntija-arviot sairastavuuden kehityksestä, lääketieteen ja teknologian kehityksestä ja mm. hoitomenetelmien ja työnjaon muutoksista. Hyvinkään sairaalan rakennus on valmistunut vuonna 1975 ja sitä on myöhemmin laajennettu useaan otteeseen. Sairaalan nykyinen huoneala (sisäisesti ja ulos vuokrattavat tilat) on hum 2. 8

9 Sairaalan laajennukset Vuosi Lääkekeskus+käytävä 1988 Torniosa 1989 Leikkausosasto 1989 Lastenosasto 1991 Päiki 2000 PKL-siipi 2000 Päivystys 2001 Lasten psykiatria ym Heräämö ja magneetti 2004 Leiko 2006 Ravintokeskuksen laajennus 2010 Keskusvarasto 2010 Lisäksi sairaala-alueella on Kiinteistö Oy Hyvinkään Sairaalamäen omistama rakennus, jossa on Hyvinkään kaupungin terveysasema- ja vuodeosastotiloja sekä sairaalan neurologian osasto. Rakennus on valmistunut vuonna 2002 ja siitä on HUS:n käytössä hum 2. Liittessä 2 on esitetty sairaalan rakentamisvaiheet. Hyvinkään sairaalassa oli vuonna 2010 hoidettava yli eri henkilöä. Avohoitokäyntien määrä oli noin ja hoitopäivien määrä Päivittäin sairaalassa asioi keskimäärin 500 potilasta. Rakennettuja, ns. virallisia sairaansijoja on 229, tehovalvontapaikkoja 8. Vuonna 2011 kaikki potilaspaikat ovat käytössä. Sairaansijat ja hoitopaikat vuonna 2011 Medisiininen tulosyksikkö 107 ss hp Naisten- ja lastentautien tulosyksikkö 52 Operatiivinen tulosyksikkö 70 8 Psykiatrian tulosyksikkö - Yhteensä

10 Keskeiset toimintaluvut Hyvinkään sairaalassa vuonna 2010 Medisiiniset alat Naistentaudit ja synnytykset Lasten- ja nuorten sairaudet Lähde: Ecomed-aineisto (lukuunottamatta leikkauksia ja synnytyksiä). Ajanvarauskäynnit sisältävät ensi-, uusinta-, sarjahoito-, hoito-, koti- ja potilasryhmäkäynnit. Taulukko on tulosyksikkökohtainen. Medisiiniset päivystyskäynnit sis. tässä myös lasten ja operatiivisten alojen käynnit. Hyvinkään sairaanhoitoalue tuloslaskelma 2010 (tuhansina euroina) TP2009 TA2010 TP2010 Muutos-% TP2010 TA2010 Muutos-% TP2010 TP2009 Toimintatuotot yhteensä ,9 1,0 Myyntituotot ,7 0,7 Maksutuotot ,2 9,4 Tuet ja avustukset ,8-65,2 Muut toimintatuotot ,1 Toimintakulut yhteensä ,0 1,3 Henkilöstökulut ,3-0,5 Palvelujen ostot ,7 11,2 Aineet tarvikkeet ja tavarat ,8-10,3 Muut toimintakulut ,0-3,6 Toimintakate ,5-24,6 Rahoitustuotot ja -kulut ,3 Vuosikate ,0-24,6 Poistot ja arvonalentumiset ,0 1,0 Tilikauden tulos Psykiatria Yhteensä Hoitopäivät Operatiiviset alat Hoitojaksot Avohoitokäynnit - ajanvarauskäynnit päivystyskäynnit Terveyskeskuspäivystyskäynnit Leikkaus- ja anestesiatoimenpiteet - leikkaustoimenpiteet joista päivystys päiväkirurgia anestesiatoimenp Synnytykset Toimintakulut ja poistot yht

11 3 HYVINKÄÄN SAIRAALAN NYKYINEN TOIMINTA JA TILAT Vuonna 2010 sairaalassa tuotettiin yli NordDRG-jaksoa ja käyntiä (talousarviossa ). Vaikka sairaalan palvelut ryhmitellään ja hinnoitellaan pääosin DRG-pohjaisesti, on toiminnan laajuus ja sen muutosnäkymät tässä raportissa esitetty avohoitokäynteinä ja hoitopäivinä, koska niiden perusteella voidaan arvioida paremmin käytössä olevia ja jatkossa tarvittavia tilamääriä. 3.1 Medisiininen tulosyksikkö Tulosyksikön vastuualueet ovat sisätaudit, keuhkosairaudet, neurologia, fysiatria ja kuntoutus sekä päivystys (ja ensihoito). Medisiininen tulosyksikön toiminta on jakaantunut medisiiniseen osastoryhmään, päivystyksen osastoryhmään sekä fysiatriaan ja kuntoutukseen Medisiininen osastoryhmä Medisiininen osastoryhmä käsittää medisiiniset poliklinikat (sisätautien poliklinikka, onkologian poliklinikka, neurologian poliklinikka, keuhkosairauksien poliklinikka ja palliatiivisen hoidon yksikkö), nefrologian yksikön, sisätautien- ja keuhkosairauksien osaston sekä neurologian osaston ja hengityshalvausyksikön. Uutena, omana yksikkönä aloitti 2011 toimintansa infektiosairauksien yksikkö. Medisiiniset poliklinikat sijaitsevat päärakennuksen 1- ja osin P-kerroksessa sekä väliaikaisessa parakkirakennuksessa. Tulosyksikön kuntalaskutettavat hoitojakso- ja hoitopäiväsuoritteet vuonna 2010 Erikoisala Hoitojaksot Hoitopäivät Avosuoritteet Yhteensä Käynnit Sisätaudit Keuhkosairaudet Neurologia Fysiatria ja kuntoutus Hengityshalv Yhteensä Taulukko ei sisällä päivystysosaston ja tehohoidon suoritteita, jotka ovat eritelty omana ryhmänä alempana. Avosuoritteiden lukumäärä sisältää kaikki avosuoritteet paitsi päivystyskäynnit. Medisiiniset poliklinikat Lähetemäärät poliklinikoille ovat kasvaneet 2000-luvulla erityisesti sisätautien erikoisalalla. Saapuneet ulkoiset lähetteet erikoisaloittain HUStilan mukaan (ei sis. päivystyspkl lähetteitä) Lähde: ODS Sisätaudit Neurologia Keuhkosairaudet Fysiatria

12 Päiväsairaalatoiminta ja sairaanhoitajan vastaanotot ovat kehittyvä ja kasvava alue. Toimintaa on tehostettu ohjaamalla kysyntää lääkärin vastaanotoilta sairaanhoitajan vastaanotoille ja vuodeosastoilta päiväsairaalatoimintaan näihin soveltuvissa potilasryhmissä. Sairaanhoitajan vastaanottotoimintaa kehittämällä vapautetaan lääkärin vastaanottoaikoja vastaamaan kasvavaan lähetekysyntään ja hoitotakuun tavoitteisiin. Päiväsairaalatoimintaa kehittämällä vapautetaan henkilöstöä ja paikkaresursseja kriittisesti sairaille potilaille ylikuormitetuilta vuodeosastoilta kotiutumisen nopeutumisella tai vuodeosastohoidon tarpeen vähenemisellä (= osalla päivystyspotilaista jatkohoito päiväsairaalassa vuodeosastohoidon sijaan). Päiväsairaalapaikkoja on tällä hetkellä 7+1 (sisätaudit ja keuhkosairaudet) ja 2 (neurologia). Sisätautien poliklinikka 1003 Potilaat ohjautuvat poliklinikoille tutkimuksiin ja hoitoon sisätautien suppeiden erikoisalojen mukaisesti. Erikoisalat ovat diabetes ja muu endokrinologia, gastroenterologia, hematologia, infektiosairaudet, kardiologia, reumatologia, yleissisätaudit, onkologia ja palliatiivisen hoidon yksikkö. Kardiologian lähetteet muodostavat yli 50 % lähetteistä ja runsaasta palautuksesta ja konsultaatiovastausten antamisesta huolimatta odotusajat ensikäynnille ovat venyneet. Kardiologiaan saadaan vuonna 2011 yksi kardiologi ja sairaanhoitaja lisää. Sisätautien poliklinikan avohoitosuoritteet vuonna 2010 Yhteensä Käynnit Onkologian poliklinikka 1105 Onkologian poliklinikka tekee tiivistä yhteistyötä HYKS:n Syöpätautien klinikan kanssa. Tällä hetkellä HYKS:n konsultoivan onkologin vastaanottotoimintaa on 2 päivänä viikossa. Onkologian poliklinikan avohoitosuoritteet vuonna 2010 Yhteensä Käynnit Neurologian poliklinikka 1372 Neurologian poliklinikan yleisimmät käyntisyyt ovat hermoston eli aivojen, selkäytimen, ääreishermojen sairauksien selvittely ja lihasten sairauksien selvittely. Neurologian poliklinikan avohoitosuoritteet vuonna 2010 Yhteensä Käynnit

13 Keuhkosairauksien poliklinikka 1394 Keuhkosairauksien poliklinikan yleisimmät käyntisyyt ovat pitkittynyt yskä, astma, kuorsaus ja uniapnea, keuhkoahtaumatauti, keuhkokudoksen sairaudet ja keuhkosyöpä. Syksyllä 2010 alkoi uutena sairaanhoitajan vastaanottona astmapotilaan valmisteleva käynti ennen ensimmäistä lääkärin vastaanottoa. Keuhkosairauksien poliklinikan avohoitosuoritteet vuonna 2010 Yhteensä Käynnit Palliatiivisen hoidon yksikkö 1396 Palliatiivisen hoidon yksikkö aloitti toimintansa , alkuun vastaanottoa on 1 pv/vko. Yksikkö antaa konsultaatiopalveluita erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon eri yksiköille. Alueellinen palliatiivisen hoidon hoitoketju valmistuu ja otetaan käyttöön alkuvuodesta Nefrologian yksikkö 1106 Nefrologian yksikössä toimii hemodialyysiyksikkö ja nefrologian poliklinikka. Hemodialyysipaikkoja yksikössä on 9. Potilaat käyvät hoidossa kolmasti viikossa ja yksi hoitokerta kestää 4 5 tuntia. Hoitoja annetaan aamuvuorossa kuutena ja iltavuorossa kolmena päivänä viikossa. Poliklinikan toiminta-alueena on munuaissairauksien diagnostiikka ja hoito sekä munuaisten vajaatoimintaa sairastavien ja munuaissiirron saaneiden potilaiden jatkoseuranta. Nefrologian poliklinikalla toimii myös sairaanhoitajavastaanotto. Nefrologian yksikön avohoitosuoritteet vuonna 2010 Yhteensä Dialyysit Käynnit Sisätautien ja keuhkosairauksien yksikkö, vuodeosasto 3, 1101 Vuodeosastolla on 77 sairaansijaa ja se on jaettu neljään soluun, joilla kullakin on omat erityisvastuunsa erikoisaloittain. Erikoisaloja ovat yleissisätaudit, kardiologia, nefrologia, hematologia, gastroenterologia ja keuhkosairaudet. Osastolla toimii 6-paikkainen sydänvalvonta. Osastolle on keskitetty erikoissairaanhoitoa vaativien diabetespotilaiden hoito, eristyspotilaiden hoito sekä hematologisten potilaiden sytostaattihoidot, joita ei päiväsairaalatoimintana voi toteuttaa. Gastroenterologisia potilaita ovat mm. colitis ulcerosaa, Chronin tautia ja maksakirroosia sairastavat. Keuhkosairauksien potilaat sairastavat yleisemmin keuhkokuumetta, keuhkosyöpää ja keuhkoahtaumatautia. Potilaat tulevat pääsääntöisesti päivystyksen kautta. Osastolla toimii myös unitutkimusyksikkö, jossa tehdään unenaikaisia rekisteröintejä sekä aloitetaan CPAP-hoitoja potilaille, joille polikliininen toiminta ei sovellu. 13

14 Sisätautien ja keuhkosairauksien vuodeosasto 3 Hoitojaksot (sis. keu, muut) Keskim. hoitoaika Sairaansijat Hoitopäivät Kuormitus- % Sisätaudit ,36 88,66 Lähde: Ecomed (hoitojaksot ja hoitopäivät ja keskim. hoitoaika) ja Cressida (kuormitus-%) Neurologian vuodeosasto 6, 1371 ja hengityshalvausyksikkö 1111 Neurologian vuodeosasto 6:lla tutkitaan ja hoidetaan akuutteja ja pitkäaikaissairauksia sairastavia neurologisia potilaita sekä vaativia lääkitys-, tutkimus- ja hoitoarvioita tarvitsevia potilaita. Osastolla hoidetaan esim. aivohalvaus-, aivovamma-, aivokasvain, ALS-, selkäydinvamma- Parkinson-, monihermosairaus ja aivojen tulehduksia sairastavia. Osastolla on sairaansijoja 30, joista yksi tällä hetkellä hengityshalvauspotilaalla. Lisäksi hoidetaan myös muita medisiinisiä potilaita paikkatilanteen niin vaatiessa. Vuonna 2010 yhtä hengityshalvausyksikön potilasta hoidettiin osasto 6:lla ja toisen hengityshalvauspotilaan hoito toteutui kotona; hoitopäiviä kertyi yksikössä yhteensä 730. Neurologian vuode- Sairaansijapäivät Hoitojaksot Hoito- Keskim. Kuormitusosasto 6 hoitoaika % Vy ,80 88,87 Vy Yhteensä Lähde: Ecomed (hoitojaksot ja hoitopäivät ja keskim. hoitoaika) ja Cressida (kuormitus-%) Vuodeosastojen hoitojaksojen määrää vähentävät jatkohoitopaikkaa odottavien potilaiden siirtoviiveet, vuonna 2010 siirtoviivepäiviä medisiinisessä tulosyksikössä oli Infektiosairauksien yksikkö, 1400 Infektiosairauksien yksikkö eriytyi omaksi yksiköksi alkaen. Yksikkö palvelee koko sairaalaa ja siellä työskentelee yksi infektiolääkäri ja kaksi hygieniahoitajaa Päivystyksen osastoryhmä Päivystys on jaettu konservatiiviseen (sisätaudit, neurologia, keuhkosairaudet), operatiiviseen (kirurgia, lastenkirurgia), lastentautien ja yleislääketieteen (lääkäri tai sh) akuuttihoitoprosesseihin. Hoitolinjoille ohjauksen tekee triagehoitaja. Erikoissairaanhoidon päivystys toimii ympärivuorokautisesti. YLE-akuuttihoitoprosessi vastaa yleislääketieteen (perusterveydenhuollon) päivystyksestä hyvinkääläisten osalta ympärivuorokautisesti ja sairaanhoitoalueen muiden kuntien osalta yöaikana klo Päivystyskäyntien kasvu yhteispäivystyksen käynnistymisen jälkeen (vuosina ) kohdistui aluksi vain yleislääketieteen päivystykseen. Työnjaon ja triagetoiminnan päivityksen myötä erikoissairaanhoidon käyntien kasvu on kääntynyt uudelleen selkeään nousuun. Potilaat ovat haastavampia väestön vanhetessa ja ollessa yhä monisairaampia. Tutkimus- ja hoitopaikkoja on päivystysalueella Päivystysalueella ei ole varsinaista päivystysosastoa. Kuitenkin potilaan hoitoajan pitkittyessä päivystysalueella yli 16 tunnin, 14

15 potilaan laskutus tapahtuu hoitojaksona. Vuonna 2010 näitä hoitojaksoja kertyi 644 (hoitopäiviä 692). Vuosina toteutetaan päivystysalueella Akuuttisairaala-rakennushanke, jossa päivystyksen tilat saneerataan paremmin nykyvaatimuksia vastaaviksi. Kokonaan uusina tiloina rakennetaan 10-paikkainen päivystysosasto + yksi eristyshuone sekä 6-paikkainen kevytvalvonta. Päivystysalueen käyntimäärät vuosina Konservatiivinen akuuttihoitoprosessi (sisätaudit, keuhkos., neurologia) Muutos-% ,0 Kirurginen akuuttihoitoprosessi ,8 Lasten akuuttihoitoprosessi ,6 Yle akuuttihoitoprosessi ,0 Vuonna 2010 laskutettujen käyntien kokonaismäärä oli , joista terveyskeskuskäyntejä oli Päivystysmäärät erikoisaloittain vuosina Tk-päivystys Lastentaudit Naistentaudit Kirurgia Neurologia Keuhkosairaudet Sisätaudit Fysiatria ja kuntoutus Hyvinkään sairaalassa valtaosa kuntoutus- ja erityistyöntekijäpalveluista on keskitetty fysiatrian ja kuntoutuksen vastuualueelle. Vastuualue tarjoaa kuntoutuksen asiantuntijapalveluita kaikille Hyvinkään sairaanhoitoalueen erikoisaloille ja eri-ikäisille potilaille. Alueen kuntoutuspotilaiden vuodeosastohoito on keskitetty Kiljavan sairaalaan. Apuvälinepalvelut järjestetään vuodesta 2011 alkaen uudelleen yhteistyössä ja osana HUS:n apuvälinepalveluja. Kuntoutuspalveluiden tavoitteena on ylläpitää ja tukea asiakkaan työ- ja toimintakykyisyyttä ja mahdollistaa itsenäinen selviytyminen elämän eri tilanteissa. Palveluiden sisältö ja laatu määräytyvät sekä erikoisalalla hoidossa olevien potilaiden tarpeiden, erikoisala- kohtaisten toimintakäytäntöjen että kuntoutusta ohjeistavien lakien ja ohjeiden mukaisesti. 15

16 Vastuualueella toimivat fysiatrian erikoisalapoliklinikka, fysioterapiapoliklinikka, toimintaterapiapoliklinikka, puheterapiapoliklinikka, sosiaalityöntekijävastaanotot ja ravitsemusterapeutin palvelut. Apuvälinepalvelut toteutetaan asiakaslähtöisesti fysio-, toiminta- ja puheterapiapalveluiden osana. Neuropsykologin palvelut koordinoidaan aikuispotilaiden osalta neurologian ja lasten osalta lastenneurologian kautta. Ajanvarauskäynnit ja hoitopuhelut vuonna 2010 Ajanvarauskäynnit Hoitopuhelut Fysiatria ja kuntoutus Fysioterapia Puheterapia Toimintaterapia Sosiaalityö Ravitsemusterapia Tulosyksikön kustannukset Medisiinisen tulosyksikön toimintakulut vuonna 2010 olivat euroa, josta henkilöstökulujen osuus oli noin 16,8 milj. euroa. Medisiinisen tulosyksikön tuloslaskelma 2010 TP2009 TA2010 TP2010 Muutos-% TP2010 TA2010 Muutos-% TP2010 TP2009 Toimintatuotot yhteensä ,7 10,8 Myyntituotot ,8 10,8 Maksutuotot ,6 9,2 Tuet ja avustukset ,7 66,7 Muut toimintatuotot ,0 Toimintakulut yhteensä ,4-0,2 Henkilöstökulut ,6-0,7 Palvelujen ostot ,3-0,1 Aineet tarvikkeet ja tavarat ,4 3,5 Muut toimintakulut ,1-6,8 Toimintakate ,1 450,6 Rahoitustuotot ja -kulut Vuosikate ,1-450,6 Poistot ja arvonalentumiset ,2-25,9 Tilikauden tulos Toimintakulut ja poistot yht

17 3.2 Operatiivinen tulosyksikkö Tulosyksikköön kuuluvat anestesiologia ja tehohoito, kirurgian eri vastuualueet sekä korva-, nenä- ja kurkkutaudit. Tulosyksikön käytössä on kirurgian vuodeosasto, jossa on 70 sairaansijaa sekä kirurgian poliklinikka, endoskopiapoliklinikka ja korva-nenä- ja kurkkutautien poliklinikka. Erikoisalan kuntalaskutettavat suoritteet vuonna 2010 Erikoisala Hoitojaksot Hoitopäivät Avosuoritteet Yhteensä Käynnit Kirurgia* Knk Yhteensä Taulukko ei sisällä päivystysosaston ja teho-hoidon hj ja hpv, jotka eritelty omana ryhmänä alempana. Avosuoritteiden lukumäärä sisältää kaikki avosuoritteet operatiivisissa yksiköissä (ei sis. päivystyspkl:n päivytyskäyntejä) Anestesiologia ja tehohoito Tehovalvonta Hoitava vastuuyksikkö Hoitopaikat Hoitovrk Keskim. hoitoaika vrk Hoitojaksot Kuormitus- % Tehostettu valvonta ,3 77,6 Lähde: Tehovalvonnan oma Excel-rekisteri Erikoisala Pot lkm Hoitovrk Osuus hoitovrk:sta Keskim. hoitoaika vrk Sisätaudit ,6 34 % 2,5 Kirurgia ,5 45 % 4,3 Keuhkosairaudet % 3,6 Neurologia ,4 7 % 3,2 Naistentaudit ja synnytykset 8 2,9 0 % 0,4 KNK 1 0,8 0 % 0,8 Lastentaudit 1 0,4 0 % 0,4 Yhteensä ,7 100 % 3,3 Lähde: Tehovalvonnan oma Excel-rekisteri Tehovalvonnassa on 7 tavallista tehohoitopaikkaa ja yksi suljetulla eristyksellä varustettu tehohoitopaikka. Potilaiden lukumäärä vuonna 2010 oli 683 ja hoitopäiviä oli Meneillään olevan akuuttisairaalan rakentamisvaiheen ajan osasto toimii väistötiloissa kahdessa eri paikassa. 17

18 Osaston tehtäviin kuuluu aamuvuoron aikana sairaalan sisäisen hätätilanteiden hoitaminen ja päivystysaikana hätäsektiovalmius, kun leikkaustiimi ei ole paikalla. Vuonna 2010 henkilökunta osallistui 8 hätäsektioon ja elvytyshälytyksiin 23 kertaa. Osastolla hoidetaan mm. hengitysvajauspotilaita invasiivisin ja non-invasiivisin keinoin, sepsispotilaita ja kirurgisia potilaita isojen leikkausten jälkeen. Pääosa potilaista tulee osastolle päivystyksen kautta (324 potilasta vuonna 2010). Leikkausosastolta tuli 132 potilasta ja muilta Hyvinkään sairaalan osastoilta 187 potilasta. Muualta HUS-alueelta tuli vuonna 2010 sairaalasiirtona 35 potilasta. Virka-aikana osaston toiminnasta vastaava anestesialääkäri tekee potilaiden hoitopäätökset kunkin erikoisalan konsulttien kanssa. Päivystysaikana sama anestesialääkäri vastaa sekä leikkaussalitoiminnasta että tehovalvonnan potilaista. Leikkaus- ja anestesiayksikkö Leikkaus ja anestesia vuonna 2010 Leikkaussalit Leikkaukset Preoperatiiviset poliklinikkakäynnit Muut anestesiapalvelut (synnytysanalgesiat 1 160) Hyvinkään sairaalan leikkaus- ja anestesiayksikössä on 13 leikkaussalia, joissa tehdään ortopedisia (sisältää myös käsikirurgian ja traumatologian), gastroenterologisia ja yleiskirurgisia, plastiikka- ja rintarauhaskirurgisia, verisuonikirurgisia, urologisia ja korva-, nenäkurkkutautien leikkauksia sekä sektioita, gynekologisia leikkauksia ja lastenkirurgisia leikkauksia. Suurimmat erikoisalat ovat ortopedia ja gastroenterologia. Leikkausmäärät erikoisaloittain ja kiirellisyyden mukaan Ortopedia, Gastroenterol. Plastiikkakirurgirauhas- Rinta- Verisuoni- Urologia Korva-, Lastenkirurgitautien Naisten- Synny- Yht. käsikirurgia ja traumatologia ja yleiskirurgikirurgikirurgia nenä-, kurkkutautien kirurgia kirurgia tykset, kirurgia Elektiivinen Päivystys Yhteensä Leikkaus- ja anestesiayksikkö sisältää kaksi erillistä toiminnallista kokonaisuutta, entisen päiki-yksikön, jossa on kolme leikkaussalia, ja pääleikkausyksikön, jossa on 10 leikkaussalia. Yksiköt yhdistettiin hallinnollisesti vuoden 2010 alusta alkaen tavoitteena toiminnallinen integraatio. Leikkaussalien käyttöastetta tarkastellaan raportin kohdassa Heräämötoiminta jakautuu keskusheräämöön (14 paikkaa), päiväkirurgiseen I-vaiheen (13 paikkaa) ja II-vaiheen heräämöön (10 paikkaa) sekä lasten I- (5 paikkaa) ja II- vaiheen (1 2 paikkaa) heräämöön. Postoperatiivisen valvonnan lisäksi heräämössä tehdään anestesiologisia toimenpiteitä, esimerkiksi leikkausta edeltäviä puudutuksia ja erilaisia kanylaatioita. Leikkaussalien välittömässä läheisyydessä sijaitsee LEIKO-yksikkö. LEIKO, eli leikkaukseen kotoa, on yhteinen preoperatiivinen prosessi leikkaukseen tulevien potilaiden hoi- 18

19 dossa. Yli 90 % elektiiviseen leikkaukseen tulevista potilaista tulee leikkauspäivänä sairaalaan Leiko-yksikön kautta. Yksikköön on ulkoa suora sisäänkäynti. Yksikössä on tilat potilaiden vastaanottamista, tutkimista ja haastattelemista, vaatteiden vaihtoa ja niiden säilyttämistä varten sekä odotustila potilaille. LEIKO-yksikön yhteydessä sijaitsevat lisäksi työtilat hoidonvaraajille ja preoperatiivista vastaanottoa varten. Potilaat odottavat leikkaussaliin pääsyä LEIKO-yksikön odotustilassa lepotuoleissa, pieni osa heistä tarvittaessa vuoteessa. Lasten käyttöön soveltuvia LEIKO-tiloja ei ole. Lapset odottavat leikkaukseen pääsyä joko vuodeosastolla, vanhempiensa kanssa päiväkirurgisten salien yhteydessä olevissa käytävätiloissa tai heräämössä (päiväkirurgisesti hoidettavat lapset). Hoitava vastuuyksikkö Hoitojaksot Leiko Sisätaudit 30 Kirurgia Naistentaudit 367 Lastentaudit 112 KNK 563 Yhteensä Leikkauksen jälkeisen heräämöhoidon jälkeen potilas siirtyy joko kotiin, vuodeosastolle tai tehovalvontaan. Leikkaukset Päiväkirurgia Päivystysleikkaukset Leiko vuonna % (elektiivisestä) 19,1 % (kaikista) 95 % (elektiivisestä) Päiväkirurgian osuus on lisääntynyt tasaisesti viimeisen kymmenen vuoden aikana. Sairaalan leikkausosasto päivystää ympärivuorokautisesti. Päivystysleikkausten osuus on pysynyt samana useiden vuosien ajan (noin 20 % leikkauksista). Päivystyspotilaat luokitellaan kiireellisyyden mukaan (suluissa tuntimäärä, jonka sisällä potilas on leikattava): hätä, punainen (0 8 h), oranssi (8 24 h), keltainen (2 48 h) yli 48 h odottamaan pystyvä, ns. vihreän linjan potilas. Eniten päivystysresursseja käyttävät ortopedia ja traumatologia. Päivystyksille on yleensä virka-aikana varattu 1 leikkaussali. Ilta- ja yöaikaan päivystysleikkauksia hoitaa yksi leikkausryhmä. Arkisin klo jälkeen ja viikonloppuisin leikkausosaston sairaanhoitajilla on varallaoloon perustuva päivystys ja anestesialääkäreillä sairaalapäivystys. Heräämö on auki arkisin klo asti Kirurgian eri vastuualueet ja korva-, nenä- ja kurkkutaudit Kirurgian vastuualueella erikoisalat ovat yleiskirurgia, gastroenterologinen kirurgia, urologia, plastiikkakirurgia ja ortopedia. Lisäksi sairaalassa tehdään lastenkirurgiaa, joka hallinnollisesti kuuluu lastentautien tulosyksikköön. Kirurgian toimipisteitä ovat kirurgian vuodeosaston lisäksi kirurgian poliklinikka ja endoskopiapoliklinikka. Operatiiviseen tulosyksikköön kuulu myös korva-nenä- ja kurkkutaudit (knk). 19

20 Hyksin kanssa on tehty selvä tehtäväjako, jonka pohjalta HYKSiin keskitetään aivan vaativin, erikoistasoa vaativa kirurgia ja Hyvinkään kirurgia vastaa alueensa muusta kirurgisesta erikoissairaanhoidosta. Kirurgian vuodeosasto 4 Kirurgian vuodeosastolla on 70 vuodepaikkaa ja se on jaettu kahteen moduuliin. Kirurgian vuodeosaston erikoisaloina ovat gastro- ja yleiskirurgia, urologia, plastiikkakirurgia, ortopedia sekä korva-nenä ja kurkkutaudit (knk). Noin puolet vuodeosaston potilaista tulee päivystysluonteisesti. Osa potilaista myös leikataan päivystysluonteisesti. Suunnitellusti leikkaukseen tulevat potilaat tulevat pääsääntöisesti Leiko-yksikön kautta aamulla. Leikkauksen jälkeen potilas siirtyy heräämöstä vuodeosastolle. Osa potilaista siirtyy vuodeosastolta jatkohoitoon tai kuntoutukseen mm. terveyskeskussairaalaan Hoitava yksikkö Sairaansijat Hoitojaksot Hoitopäivät Keskim. Kuormitushoitoaika % Kirurgian osasto ,61 74,44 Moduuli 1 (solut 1 2) Moduuli 2 (solut 3-4) Solussa 1 (18 ss) on päivystysosasto, jossa hoidetaan gastroenterologisia päivystyspotilaita. Myös urologiset potilaat ovat solussa1. Tyypillisiä sairauksia ovat umpilisäkkeen tulehdus, sappivaivat, suolitukokset ja haimatulehdukset. Myös ercp-potilaiden seuranta tapahtuu solussa 1. Urologisia sairauksia ovat mm. eturauhasen ja munuaisen sairaudet. Solu 2 (18 ss) hoidetaan gastro- ja yleiskirugisia potilaita sekä korva-nenä- ja kurkkutautien potilaita. Tyypillisiä gastro- ja yleiskirurgisia potilaita ovat suolisto- sappi- tyrä- ja kilpirauhasleikkauspotilaat. Suolistoleikkauspotilaat hoidetaan fast track-periaatteen mukaan. Aikuisten knk- potilaiden hoito on keskitetty kirurgian vuodeosastolle 4 soluun 2. Täällä tapahtuu myös uniapneapotilaiden nenä- ja nieluleikkaushoidon jälkeinen valvonta noin yhtenä päivänä kuukaudessa. Tavallisimpia osastohoitoa vaativia leikkauksia ovat raskaampien uniapneahoitojen lisäksi erinäiset kaulakystat, fistelit, sylkirauhasleikkaukset ja muut dreeniä vaativat toimenpiteet. Lisäksi on potilaita, joiden korkea ikä ja / tai perussairaudet vaativat osastovalvontaa myös tavallisten toimenpiteiden yhteydessä. Solussa 3 hoidetaan sairaanhoitoalueen ortopediset traumat poislukien operoitavat ja selkärankamurtumat sekä päivystyksellistä plastiikka- tai verisuonikirurgin osaamista vaativat avomurtumat. Tehtäväalueeseen kuuluvat tekonivelleikkaukset ( / vuosi), olkapääkirurgia ja polvikirurgia (pääasiallisesti artroskooppisia) lanneselän diskusprolapsi- ja spinaalitenoosileikkaukset, jalkateräkirurgia, käden pientraumat sekä tavllisimmat elektiiviset toimenpiteet. Solussa 4 hoidetaan plastiikkakirurgisia- ja verisuonikirurgisia potilaita. Plalstiikkakirurgisia potilaita ovat mm rintasyöpä, ihosyövät ja haavakirurgia 20