Lähipalvelut, palveluverkko ja asukkaiden osallisuus, raportti Riitta Pylvänen hankesuunnittelija
PERUSTURVAJOHTAJIEN TAPAAMINEN KUNTAKIERROKSELLA SYKSYLLÄ 2014 Esiin nousseita kysymyksiä: Miten työllisyyden hoito jatkossa järjestetään erityisesti vaikeasti työllistyvien henkilöiden kohdalla? Miten jatkossa järjestetään koulu- ja opiskelijaterveydenhoito, psykologipalvelut ja kuraattoritoiminta koululaisia ja opiskelijoita parhaiten palvelevalla tavalla? Joissakin kunnissa nämä ovat osa sivistystointa. Työterveyshuollon järjestäminen Hyvinvointikertomukset, vanhuspoliittiset ohjelmat ym. Kuka kantaa näistä päävastuun? Vanhusneuvostot, vammaisneuvostot, vapaa-aikalautakunnat ym. kansalaisfoorumit. Kuka näistä vastaa, koska monissa kunnissa niiden toiminnasta on tähän asti pitkälti huolehdittu sote - palveluiden toimesta? Kylätoimikuntien ja järjestöjen rooli tulee selkiyttää, koska se oli hyvin vaihteleva eri kunnissa. Joissakin kunnissa järjestöjen roolia ei tunnistettu ollenkaan ja joissakin kunnissa järjestöt olivat toimijoina palvelutuotannossa. Yhteispalvelupisteiden toiminta ja vastuut tulevaisuudessa pitäisi kirkastaa. Minkä vastuu toimipisteiden ylläpidosta on valtionhallinnolla ja kuka jatkossa toimii kuntien tasolla yhteistyökumppanina?
Keski-Suomen sosiaali- ja terveyspalveluiden toimipisteet kartalle Nykyiset sosiaali- ja terveydenhuollon julkiset ja yksityiset toimipisteet kartoitettiin ja vietiin karttapohjalle: http://jkl.maps.arcgis.com/apps/webappviewer/index.html?id=ad95a8ddb8b4472797a5 9cc1ebf90b8a
HANKETIIMIN KUNTAKIERROS TALVELLA 2014 2015 Henkilöstötapaamiset: aiheena asiakas- ja asukaslähtöisyys sekä hyvät käytännöt Kuntalaisillat: aiheena lähipalvelut Järjestöille tehdyt kyselyt lähipalveluista Lopputuloksena: yksiselitteistä lähipalveluiden määrittelyä ei pysty maakunnan tasolla tekemään Päädyttiin esittämään Keski-Suomen sote -palvelumallia
Keski-Suomen sote -palvelumalli
KUNNAN HYVINVOINTITYÖ JA SOTE -KESKUS Kunnan hyvinvointityöryhmä Sote- / Hyvinvointikeskus Toiminnat perusteena ovat paikalliset tarpeet Yhteistyö tilaratkaisuissa ja toimintatavoissa Hyvinvointitiimi Osallistuva ja voimaantuva asukas/asiakas, läheiset ja lähiyhteisö - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen - palveluohjaus ja palvelun/ hoidontarpeen arviointi - perusterveydenhuolto - kuntoutus - rakenteellinen ja käytännön sosiaalityö - mielenterveys- ja päihdetyö - vammaistyö - perhetyö - työterveyshuolto - yhteistyö kolmannen sektorin kanssa - yritysyhteistyö - sote erikois- ja erityispalvelut ja tuki Hyvinvointitupa - Kunnan, järjestöjen, valtion, soten, yritysten, kansalaisten omat palvelut saman katon tai verkoston alla - Joka paikkakunnalla oman näköinen mutta paikallisesti koordinoitu Erikois- ja erityispalveluiden tuki ja palvelut
Optimaalisen palveluverkon simulointityökalu Työkalua voidaan käyttää lähinnä palveluverkon simulointiin väestötietojen ja nykyisten palvelupisteiden osoitetietojen pohjalta Tietojohtamisen liittyvät haasteet tunnistettiin
ASUKKAIDEN/ ASIAKKAIDEN OSALLISUUS OSALLISUUDEN MUOTOJA: Omien palveluiden sisältöön vaikuttaminen (asiakaslähtöisyys, henkilökohtainen suunnitelma, valinnanvapaus, itsemääräämisoikeus, omahoidon ja arjessa pärjäämisen tukeminen) Palveluiden kehittämiseen osallistuminen (kokemusasiantuntijat, asiakasraadit, asiakaskyselyt, neuvostot, kehittämisryhmät, viestintä, avoimet palautekanavat) Asuinalueella tapahtuva osallistuminen (kuntalaistilaisuudet, aluetoimikunnat, sopimukset kylien ja järjestöjen kanssa, kansalaisfoorumit, hyvinvointihankkeet) Osallistuminen ja vaikuttaminen päätöksentekoon (avoin tiedottaminen, keskustelutilaisuudet, palautekanavat, kyselyt, kansalaisaloitteet, kansalaisraadit, valtuustot, neuvostot, parlamentit, vaikutusten arviointi) Lasten ja nuorten osallisuus huomioitava erikseen eri tasoilla
Tulokset, tahtotaso, hyvinvointiroolin tunnistaminen Rakenteelliset muutokset Kuntakohtaiset toimenpiteet Hankkeen tarkoituksena on vahvistaa kuntien ja järjestöjen välistä yhteistyötä sekä kuntalaisen osallisuutta Hyvinvointiyhteistyö Keski-Suomessa 28.1.2016 TAVOITE: KOETUN YKSINÄISYYDEN JA TURVATTOMUUDEN EHKÄISY TAVOITTEELLISELLA ERI TOIMIJOIDEN VÄLISELLÄ YHTEISTYÖLLÄ Tarjotaan mahdollisuuksia vuorovaikutukselle Järjestöjen tukeminen Nopea reagoiminen asukkaiden ja järjestöjen esittämiin asioihin Eri tahojen välistä yhteistyötä lisäävät toiminnot Osallisuuden vahvistaminen eri keinoin Asukkaiden kuuleminen, erityisesti uudet keinot Erilaisten kansalaisten apurinkien perustaminen Kylien turvallisuussuunnitelmat Kumppanuussopimukset ja avustusten jaon periaatelinjaukset Järjestöparlamentti: hyvinvointitavoitteet toiminnaksi Kuntien virkamiehille järjestökummit tai järjestöjen kuntakoordinaattori Järjestö-, tai hyvinvointikoordinaattori kuntiin Olemassa olevat neuvostot Asiakasraadit, kansalaisraadit ja muut olemassa olevat Kansalaislähtöiset, omatoimiset ryhmittymät Vapaaehtoistoiminta Asukkaat Asukkaat tunnistavat omat kokemuksensa voimavaraksi yhteisessä hyvinvointityössä sekä hyvinvoinnin elementit. Asukkaiden osallisuuden tunne ja heidän kokemansa hyvinvointi on lisääntynyt esim. asukkaat osallistuvat kansalaisraateihin. Yhdistykset Yhdistykset tunnistavat oman laajemman roolinsa kunnan hyvinvointitehtävän toteuttamisessa esim. hyvinvointisuunnitelman toimenpiteet näkyvät yhdistysten toimintasuunnitelmissa. Kunta Kunta tunnistaa uuden hyvinvointitehtävänsä ja kumppanit sen tekemisessä sekä asukkaiden kokemukset kehittämisen lähteeksi esim. miten järjestöt näkyvät kunnan strategioissa ja millaisia osallisuuden paikkoja kunta tarjoaa asukkaille. Muut toimijat mm. yritykset, seurakunnat Mietinnän alla SOTE - itsehallintoalue