Pirkanmaan henkilöliikenteen kehittämisselvitys Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät 2014 Mikkeli 29.10.2014 1 Pasi Metsäpuro Liikenteen tutkimuskeskus Verne Tampereen teknillinen yliopisto
Tavoite Yhteiskunnan korvaamien henkilökuljetusten tehostamisselvityksen tavoitteena on tarkastella kuljetusten nykyistä yhtenäisemmän suunnittelun ja toteutuksen kustannus- ja palvelutasovaikutuksia. Tavoitteena on esittää kokonaisuuden kannalta edullisia ratkaisuja, joissa korostuvat eri toimijoiden parhaat käytännöt ja yhteistyö. 2
Jo muinaiset TTKK:n tutkijat: Säännöllisten kunnan järjestämien kuljetusten (esim. koululaiskuljetukset) yhteydessä käytettävissä olevan vapaan henkilö- ja tavarankuljetuskapasiteetin määrä tulisi selvittää ja pyrkiä hyödyntämään se haja-asutusaluetta parhaiten palvelevalla tavalla. Kutsutakseja on kokeiltu 9 kunnassa on vaatinut ajaakseen 1-2 tilausta ja se on voinut tarvittaessa myös poiketa normaalilta reitiltään Huonona puolena on pidettävä, että tilaaminen vaatii puhelimen käyttömahdollisuuden Henkilöautoliikenteessä saavutettavissa satojen miljoonien markkojen kustannussäästö, mikäli matkustajaluku kohoamaan nykyisestä 1,25 matkustajasta kolmeen. Tätä voitaisiin edesauttaa sallimalla henkilöautojen yhteiskäyttö korvausta vastaan yhteiskäyttö tulisi aloittaa kokeiluluonteisesti, esimerkiksi liikenneministeriön joukkoliikennekokeilutoimintaan kytkettynä. Hartikainen, Ernvall, Koskenmäki 1981: Haja-asutusalueiden liikenteen kehittäminen 3
Menetelmät Data-analyysi (kuntien ja Kelan data maaliskuulta 2014) matkan aloitus- ja päätepiste matkan ajankohta korvauksen määrä ja matkan kokonaishinta kulkumuoto (taksi, invataksi, paaritaksi, oma auto, palvelubussi, linjaauto, juna, mahdolliset yhdistelmät) asiakkaan liikuntarajoitteet ja erityistarpeet kuljetusten mahdollinen yhdistely matkan syy/tarkoitus 4
Menetelmät Skenaariot datan pohjalta (paikkatietoanalyysi) yksilölliseen palveluun painottuva, avoimeen joukkoliikenteeseen painottuva, täysin optimoitu. Haastattelut ja työpaja tärkeimmille sidosryhmille Nykytilan ongelmien tunnistaminen (1. haastattelukierros) Uusien toimintamallien ideointi (työpaja) Toimintamalliehdotuksen arviointi (2. haastattelukierros) 5
Tulokset arvio yhteiskunnan korvaamien kuljetusten tehostamisen vaikutuksista kustannuksiin ja hiilidioksidipäästöihin eri skenaarioissa ehdotus uudeksi toimintamalliksi ja toimenpiteiksi sen pilotoimiseksi 6
Haastattelut Kela Pirkanmaan liitto Pirkanmaan ELY Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Tampereen logistiikka Tampereen kaupunki Sastamalan kaupunki Mänttä-Vilppulan kaupunki Oriveden kaupunki Nokian kaupunki Hämeenkyrön kunta Tampereen eläkeläiset Tampereen vammaisneuvosto 7
Vahvuudet paikallistuntemus henkilökohtainen asiakaskontakti ammattiylpeys, halu palvella asiakkaat tietoisia oikeuksistaan asiakkaat pääosin tyytyväisiä maksuprosessi pitkälle automatisoitu 8
Heikkoudet Kela-kyydeistä on kunnissa heikko käsitys raja-aidat kuntien sisällä koulukyydit VPL ja SHL palveluliikenne asiakkaat epätietoisia kuljetusten raja-aidoista ja omavastuun eroista kuljetuksia suunnitellaan oman työn ohella yhdistelyä rajoittavien oikeuksien myöntämisen harkinnanvaraisuus henkilökohtaisen painostamisen mahdollisuus avoimen joukkoliikenteen vähentyminen lisää kuntien vastuuta ruuhka-ajat samat eri kuljetuksissa suuri autotarve mutta huono käyttöaste liikennöitsijöiden perinteiset reviirit hintojen nousu lyhyet liikennöinnin sopimuskaudet hintojen nousu kilpailun puute tietojärjestelmät eivät suoraan keskustele keskenään taksit suosivat kela-kyytejä 9
Uhat avoimen joukkoliikenteen väheneminen lisää kuntien vastuuta palvelujen karsiminen lainsäädännön minimiin varojen loppuessa asiointimatkojen korvaaminen naapurikuntaan voi tarkoittaa satojen kilometrien matkaa palveluverkon keskittäminen lisää kuljetustarvetta kaikki palveluihin oikeutetut alkavat käyttää palveluja esim. Tampereella n. puolet oikeutetuista (3500/7000 hlöä) tekee matkoja ja he käyttävät noin puolet matkaoikeudestaan (9/18 matkaa) liian isojen kokonaisuuksien kilpailuttaminen karsii tarjoajia 10
Mahdollisuudet kokonaisuuden parempi hahmottaminen on kaikkien toive yhtenäiset tietojärjestelmät Primus-oppilastietojärjestelmä koululiitu koulumatkojen turvallisuuden arviointiin palvelu-/kutsuohjattu joukkoliikenne yhdistely koetaan pääosin positiivisena tavarakuljetusten yhdistely henkilökuljetuksiin 11
12 Data-analyysi Pirkanmaan kuljetuskustannuksia 2013 Kulkuneuvo/korva usperuste Saajat Matkojen lukumäärä Perityt maksut euroa Korvaukset euroa Korvaus % Kustannukset e/matka Korvaukset e/matka Linja-auto 1 054 14 970 138 306 87 970 63.6 9.24 5.88 Invataksi 3 953 69 236 3 114 384 2 780 081 89.3 44.98 40.15 Juna 336 1 650 37 463 24 733 66.0 22.70 14.99 Joukkoliikennelupaauto 171 1 685 92 350 83 503 90.4 54.81 49.56 Oma auto 9 967 90 168 1 396 804 789 008 56.5 15.49 8.75 Paaritaksi 3 189 5 192 529 467 466 351 88.1 101.98 89.82 Taksi 34 833 287 344 14 609 066 12 430 715 85.1 50.84 43.26 Yhteensä 53 503 470 245 19 917 840 16 662 361 77.0 42.9 36.1 Kuljetuskustannukset vuonna 2013 Avoin joukkoliikenne Opetustoimi Sosiaalitoimi yhteensä Pirkanmaa 17 377 348 19 825 781 17 620 367 54 823 496
13 Kelan korvaamat tai Tampereen logistiikan toteuttamat matkat Pirkanmaalla maaliskuussa
Kelan korvaamat taksimatkat vs. Tampereen logistiikan liikennöimät matkat maaliskuu 2014 Tampereen seutu Tampereen logistiikan matkat 14 KELA-taksien matkat
Data-analyysi: kuljetusten yhdistely Alustavia tuloksia Optimoitiin maanantai 31.3.2014 aamun matkat (klo 4:00-12:00) Mukana SHL-, VPL- ja KELA-matkat Yhteensä 1054 matkaa, 20 900 ajoneuvo-km Yhdistelyn määrä 131/514 (Treen logistiikka) ja 42/501 (taksi) Reitin ja kuljetusten yhdistelyn optimoinnissa hyödynnetään VRPoptimointia (Vehicle routing problem) 15
Data-analyysi: kuljetusten yhdistely Esimerkki yhdistelystä Nykytila: 7 ajoneuvoa (henkilöauto) 131 km ajoa 230 kustannus 160 yhteiskunnan korvaus Optimoitu kuljetusten yhdistely: 1 ajoneuvo (minibussi) 45 km ajoa 80 kustannus (160 hkm*0,5 /hkm) 3 yhteiskunnan korvaus 16
Data-analyysi: kuljetusten yhdistely Alustavia tuloksia 1200 Maanantai 31.3.2014 aamun matkat Nykytilanne: 20 100 ajoneuvo-km Kalustotarve 920 henkilöauto- tai invataksia Kustannus 38 700 (matkan hinta: 5,9 + 1,55 /km) 32 600 yhteiskunnan korvaus 1000 800 600 400 Optimi: 8600 ajoneuvo-km Kalustotarve 73 pikkubussia, 436 henkilöautoa Kustannus 11 800 (= 23585 hkm * 0,5 /hkm) 5 700 yhteiskunnan korvaus 200 0 Nykytila Yhdistelty Ei yhdistelty Optimoitu 17
Työpajan tuloksia uusien toimintamallien ideoinnin pohjaksi Äänestykset 18
Tavoitetila Kipuraja
Tavoitetila Kipuraja
Tavoitetila Kipuraja
Tavoitetila Kipuraja
Tavoitetila Poissuljettu
Tavoitetila Poissuljettu
Visio Hankkeen visiona on parantaa kuljetusten palvelutasoa ja kehittää uusia kustannus- ja resurssitehokkaita toimintamalleja. Vision mukaisessa toimintamallissa asiakas pystyy helposti tilaamaan itselleen kuljetuksen kohtuullisen lyhyellä varoitusajalla Asiakas saa tiedon erilaista vaihtoehdoista, joita hänen tarvitsemalleen kuljetukselle on olemassa Asiakas kuljetetaan määränpäähän yhteiskunnan ja asiakkaan kannalta edullisimmalla kuljetuksella Kuljetuksen maksaminen tapahtuu vaivattomasti, eikä siitä aiheudu merkittävästi ylimääräistä työtä kuljettajalle eikä asiakkaalle 25
Yhteystiedot Pasi Metsäpuro Tutkija, DI Liikenteen tutkimuskeskus Verne Tampereen teknillinen yliopisto PL 541 33101 Tampere Puh. +358408490795 pasi.metsapuro@tut.fi www.tut.fi/verne 26