2015 Lohjan kaupunki 23.1.2015
1 Sisällys 1. JOHDANTO... 2 2. ESIOPETUKSEN JA PERUSOPETUKSEN NYKYTILA... 3 2.1. Esiopetus... 3 2.2. Perusopetus... 3 2.2. Oppilassuunnitteet... 4 2.3. Koulurakennusten kunto/toiminnallisuus... 7 2.4. Kustannukset... 8 2.4.1. Perusopetuksen kustannukset Lohjalla... 8 2.4.2. Kustannusvertailu... 12 2.5. Henkilökunta... 12 2.6. Opetussuunnitelma 2016 (OPS 2016)... 14 2.7. Koulukuljetukset... 15 3. KEHITTÄMISEHDOTUKSET... 18 3.2. Malli 1: Koulukeskusten malli... 18 Tiivistetty kouluverkko, joka edellyttää investointeja, maankäytön kehityskuvan mukaisesti.... 18 3.2. Malli 2. Tiivistetty kouluverkko... 24 Ilman isompia investointeja, maankäytön kehityskuvan mukaisesti... 24 3.3. Malli 3. Maltillinen tiivistäminen... 26
2 1. JOHDANTO Esi- ja perusopetusverkkoselvitys on laadittu sellaisessa taloudellisessa tilanteessa, jossa Lohjan kaupungin on kyettävä tekemään pysyviä rakenteellisia muutoksia turvatakseen esi- ja perusopetuksen muuttuvia haasteita. Esi- ja perusopetusselvityksen tavoitteena on luoda oppilaille kasvua ja oppimista tukeva ympäristö. Perinteinen kouluympäristö, jossa on vain opetustilat eivät vastaa nykyajan esi- ja perusopetuksen kasvavia vaatimuksia. On helpompaa pohtia 20 vuotta sitten ollutta kouluympäristöä kuin suunnitella 20 vuotta eteenpäin. Vielä suurempi haaste on visioida tulevaisuuden pedagogiikkaa ja pohtia millaisia valmiuksia työelämä tarvitsee. Opetussuunnitelmauudistus asettaa omat haasteensa palveluverkon kehittämiselle. Esi- ja perusopetusselvityksessä ehdotetaan, että Lohjan kaupungin kouluverkkoa tiivistetään ja supistetaan. Koulujen tilavuokrat vastaavat 8 % perusopetuksen vuosikustannuksista. Koulurakennusten ikä ja kunto vaihtelevat ja peruskorjauksen tarpeessa olevia kiinteistöjä on runsaasti. Tilastollisesti opetustiloja on runsaasti enemmän kuin oppilasmäärä tarvitsee. Oppilasmäärät vaihtelevat alueittain ja Lohjan kaupungin nauhataajaman ulkopuolella oleviin kouluihin ei kohdistu samanlaista oppilasmäärien kasvua kuin keskustan alueelle. Vapaana olevat opetustilat eivät kohdistu sinne, missä on pulaa opetustiloista. Henkilöstökulut on kouluverkon suurin kuluerä. Eläköityminen ja henkilöstöresurssien kohdistaminen niihin kouluihin, missä on suurin tarve, on yksi kouluverkon haasteista. Opetusryhmien tiivistämisellä voidaan vaikuttaa henkilöstöresurssien ja tilojen optimaaliseen käyttöön. Jos esim. 51 oppilaan 1-luokkalaiset jaettaan kolmeen 17 oppilaan opetusryhmään, mikä sitoo 3-luokkatilaa (OT2 tai OT3) sekä 3 opettajaa. Opetusryhmiä suurentamalla ja muuttamalla siten, että 51 1-luokkalaista jaettaisiin 2-luokkatilaan (OT3) sitoo 2 opettajaa opetusryhmän ollessa 25 oppilasta. Esi- ja perusopetuksen oppilassuunnitteet jakautuvat ikäryhmien mukaan. Oppilasuunnitteen mukainen oppilasmäärä vuonna 2021 on 5 694. Koulurakennusten kunto ja toiminnallisuus, eivät kuitenkaan ole kouluilla samanlaista, eikä kasvualueiden kouluissa ole tarvittavaa tilaa. Kouluilla on käytössä yhteensä 16 516 m 2 kerros-alaa. Kasvualueella olevien koulujen tilakapasiteettia on täydennetty elementeillä. Suurin haaste palveluverkon kannalta onkin tasata ja kohdistaa palveluverkkoon liittyvät toimenpiteet sinne missä tarpeet ovat. Yläkoulujen oppilassuunnitteisiin vaikuttaa nykyisissä alakouluissa olevat suuret ikäluokat, jotka siirtyvät yläkouluun. Esi- ja perusopetuksen kouluverkkoon on esitetty kolme eri kehittämisvaihtoehtoa, jotka ovat 1. Koulukeskusten malli, 2. Tiivistetty kouluverkko ja 3. Maltillinen tiivistäminen. Kehitysvaihtoehdoissa ei ole tarkasteltu koulujen ja koulualueiden hallinto- ja johtamisjärjestelmiä, ainoastaan oppilaiden sijoittumista kouluverkon kiinteistöihin. Hallinnolliset ja johtamisjärjestelmät ratkaistaan myöhemmin. Selvitykseen täydennetään kaikkiin vaihtoehtoihin oppilassuunnitteet ja lasketaan kustannusvaikutukset.
3 2. ESIOPETUKSEN JA PERUSOPETUKSEN NYKYTILA 2.1. Esiopetus Esiopetusta annetaan Lohjan kaupungissa 40 opetusryhmässä, joista 16 opetusryhmää sijaitsee kouluissa ja 22 sijaitsee päiväkodeissa ja 2 muualla (Karjalohjan esiopetusryhmä kunnantalon yläkerrassa ja Perttilän luontopainotteinen esiopetus kodassa Perttilässä). Esiopetus noudattaa Lohjan yläkoulujen oppilasalueita, joten sitä tarjotaan viidellä maantieteellisellä suomenkielisellä alueella ja yhdellä, koko Lohjan kattavalla ruotsinkielisellä alueella. Vaikka perheet voivat varhaiskasvatuksessa hakea päivähoitopalvelun asuinpaikastaan riippumatta heille sopivalta alueelta, ohjataan heidät viimeistään esiopetusvuoden alussa oman asuinalueensa esiopetukseen, jotta lapsen yhtenäinen polku esiopetuksen kautta lähikouluun mahdollistuisi. Poikkeuksen tästä muodostavat ne vuorohoidossa olevat lapset, jotka saavat esiopetuksen vuorohoidon puitteissa. Lohjan kaupungin valtuuston periaatepäätöksen palveluverkon kehittämisestä (10.11.2010) mukaisesti varhaiskasvatus tuottaa palveluita eri toimintamuodoin: päivähoito, perhepäivähoito, vuorohoito, kotihoito ja avoimet varhaiskasvatuspalvelut. Päiväkotitoiminnan välttämättömät tilantarpeen lisäykset ratkaistaan aina kun mahdollista siirtämällä esiopetusta alakouluille tai uudisrakentamisella. Ratkaisut sovitetaan yhteen alakoulujen tilatarkastelun kanssa. Esiopetuksen järjestämisen lähtökohta on ollut, että ne esioppilaat, joilla ei ole ollut esiopetuksen lisäksi päivähoidon tarvetta, ovat olleet koulujen yhteydessä; myös päivähoitopalveluita käyttävät päiväkodeissa. Myös päivähoitoa tarvitsevien esioppilaiden osuus on koko ajan noussut, ja nykyään lähes kaikki koulujenkin yhteydessä toimivat esiopetusryhmät tarjoavat lapselle myös päivähoidon. 2.2. Perusopetus Lohjan kaupungin perusopetuksen kouluja on yhteensä 32 peruskoulua, joista alakouluja on 25 yläkouluja 6 ja erityiskouluja 1. Näistä ruotsinkielistä opetusta annetaan kahdessa alakoulussa ja yhdessä yläkoulussa. Lohjan peruskouluissa opiskelee lukuvuonna 2014 2015 yhteensä 5 521 oppilasta, joista alakoulussa on 3 318 oppilasta ja yläkouluissa 2 137 oppilasta, sekä Jalavan erityiskoulussa 66. Taulukossa 1 on Lohjan perusopetuksen yksiköt, lukiot ja iltapäiväkerhotoiminta väestöalueittain. (20.9.2014) Taulukko 1. Esi- ja perusopetus, lukiokoulutus ja koululaisten iltapäivätoiminta yläkoulualueittain (20.9.2014 tilaston mukaan) Koko kunta yht Anttilan yläkoulualue Harjun yläkoulualue Järnefeltin yläkoulualue Ruotsinkielinen yläkoulualue Mäntynummen yläkoulualue Nummi- Pusulan yläkoulualue Esioppilaita 537 91 112 129 26 129 50 7-12 v. 3 421 654 902 583 119 765 398 13 15 v. 2 034 389 447 419 251 330 198 16 18 v. 943 94 56 Erityisoppilaita 66 Suomenkielinen 28 perusopetus -1-6 vuosiluokat 23 5 4 4 6 (1) 4-7-9 vuosiluokat 5 1 1 1 1 1 Erityiskoulu 1 Ruotsinkielinen 3 perusopetus -1-6 vuosiluokat 2 2-7-9 vuosiluokat 1 1 Lukiot 4 1 Koululaisten ip-toiminta 460
4 -suomenkiel. 20 99 103 113 78 37 -ruotsinkiel. 2 30 Lohjan oppilasalueet koostuvat viidestä alueesta suomenkielisten yläkoulujen mukaan. Ruotsinkielisenä oppilasalueena on koko Lohja. Lohja on opetuksen järjestäjänä Inkoon suomenkielisille oppilaille sekä Inkoon, Siuntion ja Vihdin ruotsinkielisille oppilaille. Lohjan suomenkielisistä peruskouluista siirrytään yläkouluihin kuvan 1 mukaisella tavalla. Harmaalla kuvatut koulut ovat alle 100 oppilaan alakouluja, vaaleanvihreällä kuvatut koulut ovat alakouluja joiden oppilasmäärä on alle 200 oppilasta, lilalla kuvatut alakouluja, joiden oppilasmäärä on yli 200 oppilasta ja sinisellä kuvatut ovat yläkouluja. Lohjalla ei ole alakoulukohtaisia oppilaaksiottoalueita. (E) merkintä tarkoittaa, että koulun yhteydessä toimii esikoulu. Kuva 1. Siirtyminen alakouluista yläkouluihin Koulun osalta nykyiset opetustilat riittävät OKM:n suositusten mukaisesti 7 873 paikkaan. Oppilasuunnitteen mukainen oppilasmäärä vuonna 2021 on 5 694, joten laskennallisesti tilat riittävät koulujen tilantarpeeseen. Koulurakennusten kunto ja toiminnallisuus, eivät kuitenkaan ole kouluilla samanlaista, eikä kasvualueiden kouluissa ole tarvittavaa tilaa. Kouluilla on käytössä yhteensä 110 511 m 2 kerros-alaa. Kasvualueella olevien koulujen tilakapasiteettia on täydennetty elementeillä. Tilaelementtien kerros-alaa on 2 337 m 2. Näistä tilaelementeistä kaupunki omistamaa 1 017 neliötä (Maksjoen (107 m 2 ), Rauhalan (172 m2), Harjun (61), Neitsytlinnan (521 m2), mm Muijalan (156 m2) ja vuokraelementtejä on 1 320 neliötä Metsolan (262 m2), Ojamon (405 m2), Routio/Jalava (251 m2), Oinolan (402 m2) kouluilla. 2.2. Oppilassuunnitteet
5 Taulukossa 2 esitetään peruskoululaisten oppilassuunnitteet vuosille 2014 ja 2021. Taulukossa on huomioitu 2014 vuoden mukainen kasvu. Yläkoulujen kasvun tarkoittaa sitä, että nykyisissä alakouluissa olevat suuret ikäluokat siirtyvät yläkouluun. Taulukko 2. Esiopetuksen ja peruskoulun oppilassuunnitteet vuosina 2014 ja 2021 2014 2021 Ero Esioppilaat (6 v.) Alakoulut (7-12 -v.) Yläkoulut (13-15 -v.) Yhteensä 537 3 441 2 034 5 475 555 3 465 2 229 5 694 +18 + 26 + 195 + 239 11000 10000 9000 8000 7000 6000 5000 Lohjan kaupungin koulukapasiteetti ja oppilasennusteet OKM:n suosituksen mukainen mitoitus Tilojen mukainen mitoitus (kaikki tilat) Tilojen mukainen mitoitus (pelkät OT) Oppilassuunnitteet yhteensä Kuva 2. Lohjan kaupungin oppialassuunnitteet suhteessa kapasiteettiin vuosina 2014-2021 Tilakapasiteettitarkastelussa OKM:n suosituksen mukainen mitoitus tarkoittaa kapasiteettitarkastelua, jossa on laskettu kaikki opetustilat (OT:t, aineopetutilat, liikuntasalit yms. opetukseen käytettävät tilat), jotka ovat mitoitettu OKM:n tilasuosituksen mukaiseksi. Tilojen mukainen mitoitus (kaikki tilat) on tarkoitettu yläkoulujen tilatarkasteluun. Se pitää sisällään kaikki opetustilat mukaanlukien erikoisluokat. Tilojen mukaisessa mitoitus (kaikki tilat) tarkoittavaa perusopetus- ja aineopetustilojen tarkastelua. Tilakapasiteetti lasketaan suhteessa oppilasmääriin esim. OT3 on mitoitettu 25 oppilasta, OT2 on mitoitettu 15 oppilasta, OT1 on mitoitettu 5-10 oppilasta, aineopetustiloihin on mitoitettu 16 oppilasta, liikuntasaliin on mitoitettu 25 oppilasta (yli 500 neliön liikuntasalissa on käytetty 50 oppilaan mitoitusperiaatetta. Tilojen mukainen mitoitus (pelkät OT) tilojen tarkastelu on tarkoitettu alakoulujen tilojen tarkasteluun, nämä tilat sisältävät vain perusopetustilojen tarkastelua. Mitoitusperiaate on se, että OT3 on mitoitettu 25 oppilasta, OT2 on mitoitettu 15 oppilasta, OT1 on mitoitettu 5-10 oppilasta. Alakoulujen opetus tapahtuu suurimmaksi osaksi ns. kotiluokissa. Kotiluokkina käytetään OT2- tai OT3- tiloja.
6 7500 6500 5500 4500 3500 2500 Lohjan kaupungin alakoulukapasiteetti ja oppilasennusteet OKM:n suosituksen mukainen mitoitus Tilojen mukainen mitoitus (kaikki tilat) Tilojen mukainen mitoitus (pelkät OT) Oppilassuunnitteet yhteensä Kuva 3. Alakoulujen oppilasennusteet suhteessa kapasiteettiin vuosina 2014-2021 4500 4000 3500 3000 2500 2000 Lohjan kaupungin yläkoulukapasiteetti ja oppilasennusteet OKM:n suosituksen mukainen mitoitus Tilojen mukainen mitoitus (kaikki tilat) Tilojen mukainen mitoitus (pelkät OT) Oppilassuunnitteet yhteensä 1500 Kuva 4. Yläkoulujen oppilasennusteet suhteessa kapasiteettiin vuosina 2014 2021
7 700 600 500 400 300 200 100 0 Perusopetuksen 1 ja 7 luokan aloittavien oppilaiden määrät 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 1 luokkalaisia 7 luokkalaisia Kuva 5. Perusopetuksen 1- ja 7-luokan aloittavien oppilaiden määrät 700 600 500 400 300 200 100 0 Perusopetuksen 6 ja 9 luokan päättävien oppilaiden määrät 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 6 luokkalaisia 9 luokkalaisia Kuva 6. Perusopetuksen 6- ja 9-luokan päättävien oppilaiden määrät Kuvien 5 ja 6 kuvien pohjalta voidaan todeta että kokonaisoppilasmäärät tulevat laskemaan. Oppilasmäärien muutos ei ole kovin suuri, vaikka oppilasmäärien aloittavat määrät ovat erilaiset. Oppilaat jakaantuvat epätasaisesti eri asuinalueille. 2.3. Koulurakennusten kunto/toiminnallisuus Palveluverkon kehittämisen keskeinen haaste on nykyisen tilaverkon muuttaminen, siten että teoreettisen kapasiteetin ja käyttökapasiteetin välinen ero saadaan tasattua. Käytännössä koulutilojen nykyiset tilaratkaisut eivät mahdollista OKM:n teoreettisen tilamitoituksen mukaista käyttöä. Lähivuosien keskeinen haaste onkin peruskoulujen nykyisten tilojen muuntaminen siten, että OKM:n mukaisen tilamitoituksen ja tilojen mukainen käyttökapasiteetin välinen varsin suuri ero saataisiin pienenemään. Toinen palveluverkon haaste on peruskoulujen rakennusten huono kunto, joka edellyttää merkittäviä investointeja. Osa rakennuksista arvioidaan sellaisiksi, että uudisrakentaminen tai toiminnan siirto muualle olisi parempi ratkaisu pitemmällä aikavälillä.
8 Myös koulukiinteistöistä on tehty salkutus 2013. Kuvassa 7 on salkutusmatriisit kouluittain. Salkutusmatriisin tiedot kuvaavat rakennusten toiminnallisuutta ja kuntoa. 100 % kuntoluokka 30 % Salkku 3 Toim tekn/jha Pisteet Solbrinkens skola 3,24 93 % 3,00 Järnefeltin koulu 3,32 86 % 2,86 Metsolan koulu 3,37 82 % 2,75 Virkby skola 3,36 73 % 2,44 Lohjan yhteislyseon 3,44 69 % 2,38 lukio Nummi-Pusulan 2,79 70 % 1,96 koulu ja lukio Lehmijärven koulu 2,56 66 % 1,68 Sammatin koulu 1,80 78 % 1,40 Salkku 4 Toim tekn/jha Pisteet Asemapellon koulu 3,31 62 % 2,07 Routio / Jalavan 3,31 61 % 2,00 koulu Tytyrin koulu 3,22 56 % 1,79 Nummentaustan 2,48 63 % 1,57 koulu TE1 Karstun koulu, 3,31 46 % 1,51 rakennus 1 Harjun koulu 2,97 50 % 1,48 Rauhalan koulu 3,36 41 % 1,37 Ojamon koulu 2,42 55 % 1,33 Karstun koulu, 3,31 38 % 1,25 rakennus 2 Neitsytlinnan koulu 2,53 47 % 1,19 Ristin koulu 3.21 52 % Salkku 1 Toim tekn/jha Pisteet Mäntynummen/ 4,48 98 % 4,39 Linderin koulu Oinolan koulu 4,40 81 % 3,58 Muijalan koulu 4,03 85 % 3,43 Ikkalan koulu 3,84 82 % 3,16 Källhagens skola 4,43 70 % 3,09 Anttilan koulu 3,96 73 % 2,87 Pusulan koulu 3,68 74 % 2,71 Virkby gymnasium 3,82 70 % 2,67 Mäntynummen koulu 3,83 70 % 2,67 Pullin koulu 3,74 70 % 2,61 Karjalohjan koulu 3,52 72 % 2,53 Perttilän koulu 3,71 66 % 2,43 Salkku 2 Toim tekn/jha Pisteet Koisjärven koulu 4,49 57 % 2,54 Hiiden koulu 4,37 54 % 2,34 Hyrsylän koulu 4,05 46 % 1,87 Maksjoen koulu 3,53 45 % 1,61 Nummenkylän koulu 3,58 43 % 1,54 2 ka 3,22 4 Kuva 7. Salkutusmatriisit kouluittain Salkussa 1 olevat kohteet ovat sekä toiminnallisesti, että tekniseltä kunnoltaan hyviä rakennuksia. Salkussa 2 olevat kohteet tarvitsevat investointeja jotka ovat lähinnä peruskorjauksia, joissa kohteen teknistä kuntoa tulee nostaa. Salkussa 3 olevissa kohteissa korostuu toiminnalliset muutokset, rakennukset ovat muuten hyvässä kunnossa. Salkku 4 pitää sisällään perusparannettavia kohteita, jotka vaativat sekä teknisen peruskorjauksen, että toiminnallisia muutoksia. 2.4. Kustannukset 2.4.1. Perusopetuksen kustannukset Lohjalla Perusopetuksen kustannukset muodostuvat henkilöstökustannuksista, vuokrista, kouluruokailusta, siivouksesta, kuljetus- ja materiaalikustannuksista sekä muista kustannuksista. Lohjan kaupungin perusopetuksen kustannusten jakaantuminen vuonna 2014 on esitetty kuvassa 8.
9 Yleissivistäv vä kustannukset TA 2014 (46 174 176 e) 7 % 6 % 5 % 3 % 5 % 8 % 66 % Henkilöstökustannukset Vuokrat Kouluruokailu Siivous Kuljetus Materiaalit Muutt menot Kuva 8. Perusopetuksen kustannusten jakaantuminen vuonna 2014 Taulukossaa 3 esitetään kustannukset oppilasta kohti: - kaikki kustannukset sisältäen myös pääomavuokrat ja korot - kaikki kustannukset ilman pääomavuokria ja korkoja - kustannukset ilman koulumatkakuljetuskustannuksia - kustannukset ilman toimitilakustannuksia sekä - kustannukset ilman koulumatkakuljetuskustannuksia jaa toimitilakustannuksia.. Taulukko 3. Kustannukset oppilasta kohti vuonna 2014 Koulu Oppilaide Kustannukset/ Kustannukset/ n oppilas oppilas lkm ( ilman (sis. (ilman pääomavuokra pääomavuokr erityis- a) an) opetus- oppilaita) Kustannukse t ilmann kuljetusta/ oppilass Kustannuks et ilman toimitilakust./ oppilas Kustannuks et ilman kuljetusta ja toimitilakust./ oppilas Asemanpellon koulu Hyrsylän koulu Ikkalan kouluu Karjalohjan koulu Karstun kouluu Lehmijärven koulu Maksjoen koulu Metsolan koulu Muijalan koulu Neitsytlinnann koulu Nummenkylän koulu Nummentaustan koulu Oinolan kouluu Ojamon koulu Perttilän koulu Pullin koulu Pusulan koulu Rauhalan koulu Ristin koulu Roution kouluu Sammatin koulu Solbrinkens skola Tytyrin koulu Virkby skola 127 41 67 73 39 70 58 357 176 51 63 76 165 418 177 49 125 223 229 174 119 59 297 60 4 681,65 7 532,44 4 697,46 7 298,08 6 936,15 5 561,00 4 427,07 4 600,73 5 428,69 3 427,84 5 830,95 5 772,50 5 838,73 4 987,66 5 298,98 5 333,88 7 634,24 4 377,13 5 597,16 5 135,63 5 981,18 6 606,27 4 627,07 6 368,50 5 380,31 8 215,12 5 215,67 8 234,93 7 613,33 6 366,43 4 773,10 5 358,94 7 235,23 3 686,67 6 415,71 7 518,03 6 696,55 5 863,59 6 432,88 6 185,31 8 637,76 4 979,28 6 652,27 6 018,97 7 095,13 7 642,54 6 010,24 7 028,67 4 514,65 6 534,63 4 215,07 6 457,53 5 492,31 4 370,57 4 400,86 4 598,60 5 378,47 3 427,84 4 792,86 5 772,50 5 240,36 4 962,27 5 174,86 4 633,06 6 705,04 4 370,31 5 163,84 5 019,54 5 501,60 5 763,22 4 569,26 6 132,83 3 968,27 6 502,93 3 879,40 5 966,44 5 295,90 4 635,14 3 890,17 3 907,87 4 434,38 2 972,94 4 667,62 3 881,97 4 534,79 4 005,22 4 639,89 4 367,14 6 184,48 3 704,71 4 770,09 4 119,83 4 533,45 4 076,10 4 240,94 5 779,83 3 634,25 4 507,32 2 914,63 4 285,34 2 408,21 2 254,29 3 837,76 3 903,61 4 333,92 2 972,94 2 591,43 3 881,97 3 338,06 3 954,45 4 391,64 2 965,51 4 326,08 3 691,08 3 903,45 3 887,64 3 574,29 2 390,00 4 125,32 5 308,50
10 Jalavan koulu 66 16 010,61 17 100,91 13 933,18 15 020,61 10 865,76 Anttilan koulu 383 5 950,42 7 037,73 5 664,96 5 166,66 4 595,74 Harjun koulu 447 5 926,44 6 517,23 5 911,19 5 417,52 5 387,00 Järnefeltin koulu 419 6 395,27 7 805,13 6 027,06 5 497,92 4 761,50 Källhagens skola 251 7 694,98 9 115,26 6 758,41 6 945,34 5 072,19 Mäntynummen koulu 433 7 578,68 9 628,43 7 119,17 6 605,68 5 686,65 Nummi-Pusulan koulu 198 9 400,76 9 940,91 7 874,29 8 483,08 5 430,15 Erityisopetus 446 9 751,41 10 977,42 9 338,70 8 758,63 7 933,21 10 000,00 9 000,00 8 000,00 7 000,00 6 000,00 5 000,00 4 000,00 3 000,00 2 000,00 1 000,00 0,00 /OPPILAS, ALAKOULU (2014) Asemanpellon koulu Hyrsylän koulu Ikkalan koulu Karjalohjan koulu Karstun koulu Lehmijärven koulu Maksjoen koulu Metsolan koulu Muijalan koulu Neitsytlinnan koulu Nummenkylän koulu Nummentaustan koulu Oinolan koulu Ojamon koulu Perttilän koulu Pullin koulu Pusulan koulu Rauhalan koulu Ristin koulu Roution koulu Sammatin koulu Solbrinkens skola Tytyrin koulu Virkby skola Keskiarvo 5 582,54 Kustannukset/ oppilas (ilman pääomavuokraa) Kustannukset/ oppilas (sis. pääomavuokran) Keskiarvo 6 469,03 Kuva 9. Alakoulujen kustannukset/oppilas (2014)
11 12 000,00 /OPPILAS, YLÄKOULU (2014) 10 000,00 9 115,26 9 628,43 9 940,91 9 400,76 8 000,00 6 000,00 4 000,00 7 037,73 6 517,23 5 950,42 5 926,44 6 395,27 7 805,13 7 694,98 7 578,68 Kustannukset/ oppilas (ilman pääomavuokraa) Keskiarvo 7 157,76 Kustannukset/ oppilas (sis. pääomavuokran) Keskiarvo 8 340,78 2 000,00 0,00 Anttilan koulu Harjun koulu Järnefeltin koulu Källhagens skola MäntynummenNummi Pusulan koulu koulu Kuva 10. Yläkoulujen kustannukset/oppilas VATT:n Antti Moision tutkimuksen mukaan (aineisto vuosina1998 2004) kustannuksia minimoivan kunnan keskimääräinen koulukoko noin 300 700 oppilasta. Mukana tutkimuksessa olivat manner- Suomen kunnat, joissa tarjotaan perusopetusta 9. luokkaan saakka. (Moisio 2004) Kuvassa 11 on perusopetuksen ja oppilaskohtaisten menojen ja koulukoon välinen yhteys v. 2004. Kuva 11. Perusopetuksen oppilaskohtaisten menojen ja koulukoon välinen yhteys v. 2004
12 2.4.2. Kustannusvertailu Opetushallinnon perusopetuksen käyttökustannukset keskimääräisen koon kustannusraportissa on koulujen kustannuksia verrattu koulun koon suhteen yksityisten, valtion, kuntien ja kuntayhtymien ylläpitämien koulujen kesken. Kuntien ylläpitämien koulujen vertailussa erottuvat kulurakenteet koulun koon suhteen. Pieni koulu on selvästi kalliimpi isoon kouluun verrattuna. Opetuskustannuksissa oppilasmäärä luokkaa/opettajaa kohden on suurempi, jolloin opettajan pakka jakaantuu useammalle oppilaalle. Kuljetuskustannuksissa suuret koulut ovat asutuskeskuksien tuntumassa, jolloin ei tule niin paljon kuljetuskustannuksia. Oppilasruokailun osalta suoritteiden hinnat putoavat valmistuskeittiön koon kasvaessa. Hallintokuluissa koulun koon kasvaessa yli 200 oppilaan kustannuksissa tulee piikki, koska tuolloin kouluille tulevat hallintoa hoitamaan virkarehtorit, joiden palkkakulut ovat lähes kokonaan hallintokuluja. Kiinteistökuluissa toteutuu myös suuruuden ekonomia. Taulukko 4. Perusopetuksen käyttökustannukset keskimääräisen koon mukaan (Opetushallituksen 2013 kustannusten mukaan) Kokoluok ka Kouluj a Oppilasmä ärä Opetus Majoitus ja kuljetus Kunta Oppila sruoka ilu Muu oppilas huolto Sis. hallinto Kiint. ylläpito Yhteensä (ilman pieniä hankk.) Muutos % ed vuod -39 19 642,5 9.356 1.170 1.068 409 806 2.615 15.763 6 201 40-69 80 4.564,0 6.235 985 894 543 416 1.621 10.962 1 227 70-99 314 26.133,0 5.718 777 730 441 325 1.418 9.602 3 139 100-149 604 73.135,5 5.307 664 628 389 354 1.320 8.825 3 125 150-199 566 97.388,0 4.861 411 564 396 365 1.589 8.344 3 122 200-299 664 161.397,5 4.776 272 502 335 459 1.947 8.450 3 108 300 339 135.023.5 4.841 154 427 283 515 2.111 8.529 3 203 Kunta 2645 498.283,5 4.957 359 529 348 434 1.800 8.599 3 142 Pien et han kk. Taulukko 5. Käyttökustannusten vertailu kunnittain (Opetushallituksen 2013 kustannusten mukaisesti) KÄYTTÖKUSTANNUKSET OPETUKSENJÄRJESTÄJITTÄIN (EUROA/OPPILAS) ILMAN SAIRAALA- JA VAMMAISOPETUSTA Opetuksen järjestäjä Oppilas- Opetus Majoitus Oppilas- Muu Sis. Kiint. Yhteensä Muutos% Pienet määrä ja ruokailu oppilas hallinto ylläpito (ilman ed vuod hankk. kuljetus huolto pieniä hankk.) 001063 Hyvinkään kaupunki 4 600,00 4 946 160 404 317 541 1 618 8 088 5 0 001863 Järvenpään kaupunki 3 900,00 4 446 85 423 398 448 2 572 8 554 2 323 002453 Keravan kaupunki 3 365,00 4 325 50 358 298 481 1 628 7 210 0 114 002573 Kirkkonummen kunta 4 954,00 4 634 321 486 317 462 1 381 7 687 4 187 004443 Lohjan kaupunki 5 395,00 4 937 459 476 505 397 1 675 8 677 3 145 005433 Nurmijärven kunta 5 734,00 4 836 349 453 281 193 2 079 8 419 4 88 006383 Porvoon kaupunki 5 363,00 4 749 259 571 658 423 2 536 9 485 4 7 009273 Vihdin kunta 3 453,50 4 101 579 506 506 584 2 245 8 836 4 256 2.5. Henkilökunta Perusopetuksen työskentelee lukuvuodelle 2014 2015 428 opettajaa sekä 106 avustajaa. Esiopetuksessa työskentelee lastenhoitaja 8,35 sekä lastentarhanopettajia 31,82. Lähitulevaisuuden eläketapahtumiin ja muihin muutoksiin varaudutaan tehostamalla henkilöstösuunnittelua ja rekrytointia. Taulukossa 6 esitetään perusopetuksen henkilöstön kokonaisvaihtuvuus vuosina 2010 2018 ja taulukossa 8 perusopetuksen opetus- ja avustajaresurssit lukuvuonna 2014 2015.
13 Taulukko 6. Perusopetuksen henkilöstön kokonaisvaihtuvuus vv. 2010 2018 Ammattinimike Vak. hlö Eläkepoistuma 2008-2017 henk. Eläkepoistuma 2008-2017 % Muu vaihtuvuus (5,17 %) *) yhteensä henk. % Aineenopettajat ja lehtorit 273 88 32,2 14,1 102 37,4 Luokanopettajat 149 40 26,8 7,7 48 32,0 Opettajat ja opetusalan erityisasiantuntijat 99 16 16,2 5,1 21 21,3 Erityisopettajat 57 17 29,8 2,9 20 35,0 Yhteensä 578 161 27,9 29,9 191 33,0 *) Lohjan kaupungin henkilöstökertomus 2009 Koulujen koko vaihtelee 2-opettajaisesta koulusta 45 opettajan yksikköön. Taulukossa 7 on koulut opettajamäärän mukaan jaoteltuna. Taulukko 7. Koulut opettajamäärien mukaan Opettajia Alakoulujen lukumäärä Yläkoulujen lukumäärä 1-3 5 4-6 9 7-11 3 12-21 6 22-34 3 6
14 Taulukko 8. Perusopetuksen opetus- ja avustajaresurssi lukuvuonna 2014 2015 Koulu Koulun Opettajia Oppilaita/opettaja Erityisoppilaat Avustajia Oppilaita/avustaja oppilaat 20.9.2014 (syksy 2014) 20.9.2014 (syksy 2014) Asemanpellon koulu 127 7,00 18,1 1 1 1,0 Hiiden koulu 25 2,16 11,6 1 0,5 0,5 Hyrsylän koulu 41 3,00 13,7 1 1 1,0 Ikkalan koulu 67 4,00 16,8 2 1 0,5 Karjalohjan koulu 73 6,00 12,2 3 2 0,7 Karstun koulu 39 2,48 15,7 0 0 0,0 Lehmijärven koulu 70 3,58 19,6 1 1 1,0 Maksjoen koulu 58 3,00 19,3 0 0 0,0 Metsolan koulu 357 23,70 15,1 23 6 0,3 Muijalan koulu 176 14,28 12,3 7 3 0,4 Neitsytlinnan koulu 51 3,09 16,5 0 0 0,0 Nummenkylän koulu 63 3,44 18,3 1 1 1,0 Nummentaustan koulu 76 6,00 12,7 1 1 0,0 Oinolan koulu 165 10,76 15,3 11 3 0,3 Ojamon koulu 418 24,50 17,1 45 13 0,3 Perttilän koulu 177 11,50 15,4 7 4 0,6 Pullin koulu 49 2,78 17,6 0 0 0,0 Pusulan koulu 125 12,15 10,3 13 3 0,2 Rauhalan koulu 223 15,00 14,9 16 5 0,3 Ristin koulu 229 16,00 14,3 14 4 0,3 Roution koulu 174 10,04 17,3 7 2 0,3 Sammatin koulu 119 7,00 17,0 8 2 0,3 Solbrinkens skola 59 5,50 10,7 2 1 0,5 Tytyrin koulu 297 22,35 13,3 23 8 0,3 Virkby skola 60 5,50 10,9 2 2 1,0 Alakoulut yhteensä/keskiarvo 3318 224,81 15,0 189 65 0,3 Anttilan koulu 389 30,50 12,8 64 5 0,1 Harjun koulu 447 33,40 13,4 57 3 0,1 Järnefeltin koulu 419 36,80 11,4 47 4 0,1 Källhagens skola 251 25,30 9,9 10 2 0,2 Mäntynummen yhtenäiskoulu 433 45,30 9,6 50 6 0,1 Nummi-Pusulan koulu 198 22,22 8,9 29 2 0,1 Yläkoulut yhteensä/keskiarvo 2137 193,52 11,0 257 22 0,1 Jalavan koulu 66 10,00 6,6 59 19 0,3 2.6. Opetussuunnitelma 2016 (OPS 2016) Opetussuunnitelman perusteet laaditaan perusopetuslain ja asetuksen sekä tavoitteiden ja tuntijaon määrittävän valtioneuvoston asetuksen pohjalta. Perusteasiakirja on Opetushallituksen antama valtakunnallinen määräys, jonka mukaisesti paikallinen opetussuunnitelma valmistellaan. Opetussuunnitelman perusteiden tehtävänä on tukea ja ohjata opetuksen järjestämistä ja koulutyötä sekä edistää yhtenäisen perusopetuksen yhdenvertaista toteutumista.
15 Perusopetus on opetuksen ja kasvatuksen kokonaisuus, jossa eri osa-alueiden tavoitteet liittyvät yhteen ja muodostavat opetuksen ja toimintakulttuurin perustan. Tämän vuoksi opetussuunnitelman perusteet sisältävät tehtäviä ja tavoitteita koskevien määräysten lisäksi niiden ymmärtämistä avaavaa tekstiä. Perusteasiakirja sisältää tarpeellisilta osin myös viittauksia lainsäädäntöön, johon perusteissa määrättävät asiat perustuvat. Lohjan kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelmaa laaditaan parhaillaan. Se on tärkeä osa ohjausjärjestelmää. Sillä on keskeinen merkitys sekä valtakunnallisten tavoitteiden että paikallisesti tärkeänä pidettyjen tavoitteiden ja tehtävien ilmentämisessä ja toteuttamisessa. Opetussuunnitelma luo yhteisen perustan ja suunnan päivittäiselle koulutyölle. Se on strateginen ja pedagoginen työkalu, joka linjaa opetuksen toimintaa kaikilla kouluilla. Opetussuunnitelma liittää koulujen toiminnan kunnan muuhun toimintaan lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja oppimisen edistämiseksi. Lohjan kaupungille OPS 2016 tuo haasteita mm. Kielten opetuksen järjestäminen. Esimerkiksi Lohjan tuntijaossa pakollinen ruotsi alkaa jo 6.luokalta, miten opetus järjestetään nykyisellä kouluverkolla, on iso haaste. Valinnaisuuden järjestäminen pienissä kouluissa Tieto- ja viestintätekniikan ja mediakasvatuksen osaamisen vaateet uudessa opetussuunnitelmassa korostetusti esillä: verkot, laitteistot, opettajien osaaminen ajanmukaiseksi tuovat haasteita Ajanmukaiset / monipuoliset oppimisympäristöt; pedagogisesti monipuoliset ja joustavat kokonaisuudet, tilaratkaisut, kalustus, varustus, välineistö 2.7. Koulukuljetukset Koulukuljetukset määräytyvät Lohjalla kasvatus- ja opetuslautakunnan vahvistamien koulumatkakuljetusperiaatteiden mukaisesti. Kuljetukseen tai avustukseen oikeuttavaksi matkaksi katsotaan lukuvuodesta 2015 2016 alkaen esiopetuksessa ja 1-4 luokilla yli kolmen kilometrin matka ja luokilla 5-9 perusopetuslain 32 :n mukainen yli viiden kilometrin matka. Jos oppilas aloittaa koulun muualla kuin omassa lähikoulussaan, huoltaja vastaa itse kuljetuksesta. Oppilaan kuljetus järjestetään sen huoltajan osoitteesta, jossa lapsi on väestörekisterin mukaan kirjoilla ja kuljetusehdot muutoin täyttyvät. (KHO: 2006:10 / 14.3.2006) Nk. kuljetusten vapaapaikkaoikeus on tarkoitettu haja-asutusalueella asuville oppilaille. Reiteillä, joissa kouluauto kulkee, voidaan myöntää ns. vapaita paikkoja hakemuksesta, mikäli kouluautossa on tilaa. Paikka on maksullinen. Taulukossa 9 esitetään kuljetusoppilaat kouluittain ja prosenttiosuus oppilasmäärästä. Taulukko 9. Kuljetusoppilaat kouluittain (20.9.2014) Koulu Oppilaiden Kuljetettavat % lukumäärä oppilaat Asemanpellon koulu 127 13 10,24 Hyrsylän koulu 41 38 92,68 Ikkalan koulu 67 35 52,24 Karjalohjan koulu 73 23 31,51 Karstun koulu 39 32 82,05 Lehmijärven koulu 70 51 72,86 Maksjoen koulu 58 3 5,17 Metsolan koulu 357 0 0,00 Muijalan koulu 176 19 10,80 Neitsytlinnan koulu 51 0 0,00
16 Koulu Oppilaiden Kuljetettavat % lukumäärä oppilaat Nummenkylän koulu 63 56 88,89 Nummentaustan koulu 76 0 0,00 Oinolan koulu 165 134 81,21 Ojamon koulu 418 20 4,78 Perttilän koulu 177 26 14,69 Pullin koulu 49 25 51,02 Pusulan koulu 125 77 61,60 Rauhalan koulu 223 9 4,04 Ristin koulu 229 71 31,00 Roution koulu 174 14 8,05 Sammatin koulu 119 51 42,86 Solbrinkens skola 59 31 52,54 Tytyrin koulu 297 12 4,04 Virkby skola 60 17 28,33 Yht. 3 318 768 23,15 Jalavan koulu 66 66 100 Anttilan koulu 383 98 25,59 Harjun koulu 447 4 0,89 Järnefeltin koulu 419 145 34,61 Källhagens skola 251 221 88,05 Mäntynummen yhtenäiskoulu (alakoulu 103 opp., yläkoulu 330 opp.) 433 140 32,33 Nummi Pusulan koulu 198 134 67,68 Yht. 2 131 742 34,82
17 Taulukko 10. Koulujen kapasiteetti ja oppilassuunnitteet LOHJAN KAUPUNGIN KOULUJEN KAPASITEETIT OPPILASMÄÄRÄN (2014) MUKAAN Koulut oppilas- kapasimäärä OKM:n Tilojen mukainen Tilojen mukainen teettia 20.9.2013 20.9.2014 20.9.2015 20.9.2016 20.9.2017 20.9.2018 20.9.2019 20.9.2020 20.9.2021 suosituksen mitoitus (kaikki mitoitus (pelkät mukainen mitoitus tilat) OT) 20.9.2014 jäljellä Järnefeltin koulu 450 772 465 419 353 380 419 458 485 437 410 430 442 500 Rauhalan + Maksjoen koulu 277 365 340 281 59 299 281 280 285 273 278 266 268 251 Ristin koulu 255 472 410 229 181 249 229 234 239 267 264 275 266 264 Karjalohjan koulu 78 157 125 73 52 75 73 76 71 76 73 72 77 75 yhteensä 1 105 1 857 1 415 1 002 659 1 003 1 002 1 048 1 080 1 053 1 025 1 043 1 053 1 090 Harjun koulu 476 485 300 447 38 434 447 409 377 359 374 403 423 422 Metsola+Nummentausta 599 733 570 434 136 455 434 435 445 474 486 483 480 474 Ojamo+Neitsytlinna 853 892 795 469 326 455 469 456 447 450 436 404 381 381 yhteensä 1 929 2 110 1 665 1 350 500 1 344 1 350 1 300 1 269 1 283 1 296 1 290 1 284 1 277 Anttilan koulu 421 658 370 383 275 373 383 352 362 331 358 398 396 410 Tytyrin koulu 488 537 440 288 152 289 288 283 275 290 306 331 367 406 Roution koulu 313 407 265 199 66 168 199 210 207 192 211 207 205 198 Karstun koulu 46 91 50 39 11 40 39 38 34 33 28 26 26 25 Sammatin koulu 224 333 190 119 71 117 119 112 118 127 131 136 136 134 Jalavan koulu 64 64 64 66-2 66 66 66 66 66 66 66 66 66 yhteensä 1 555 2 090 1 379 1 094 573 1 053 1 094 1 061 1 062 1 039 1 100 1 164 1 196 1 239 Mäntynummen koulu 542 840 525 330 510 332 330 330 346 366 404 438 444 440 Linderin koulu 150 211 195 103 92 94 103 115 119 120 132 139 143 142 Perttilän koulu 373 332 260 177 83 189 177 183 182 181 175 165 169 169 Pullin koulu 82 116 75 49 26 45 49 49 47 43 43 42 42 42 Nummenkylän koulu 109 141 80 63 17 59 63 60 60 63 62 63 58 54 Muijalan koulu 321 346 265 176 89 183 176 182 169 166 165 164 159 156 Asemanpellon koulu 167 220 150 127 23 119 127 131 135 144 149 144 131 120 Lehmijärven koulu 86 136 95 70 25 69 70 79 85 91 94 93 85 74 yhteensä 1 832 2 342 1 645 1 095 865 1 090 1 095 1 129 1 143 1 174 1 224 1 248 1 231 1 197 Källhagens skola ja 418 647 415 345 302 336 345 322 320 319 318 340 339 348 gymnasium Virkby skola 71 84 68 60 8 61 60 58 59 58 58 47 48 47 Solbrinkens skola 71 103 95 59 36 59 59 57 59 58 59 46 47 46 Ruotsinkieliset alakoulut 142 187 163 119 44 120 119 115 118 116 117 93 95 93 yhteensä 560 834 578 583 346 456 464 437 438 435 435 433 434 441 Nummi-Pusulan koulu ja lukio 203 480 350 254 226 274 254 264 261 263 261 256 261 255 Ikkalan koulu 100 111 70 67 3 Pusulan koulu 285 327 245 125 120 Oinolan koulu 227 306 265 169 96 Hyrsylän koulu 47 75 75 41 34 Nummi-Pusulan alakoulut 659 819 655 402 253 397 402 401 392 404 415 421 411 407 Nummi-Pusulan koulut yht. 862 1299 1005 656 479 671 656 665 653 667 676 677 672 662 Yhteensä 7 843 10 532 7 687 5 780 3 422 5 617 5 661 5 640 5 644 5 651 5 756 5 855 5 871 5 905
18 3. KEHITTÄMISEHDOTUKSET 3.2. Malli 1: Koulukeskusten malli Tiivistetty kouluverkko, joka edellyttää investointeja, maankäytön kehityskuvan mukaisesti. Maankäytön kehittämiskuvan mukaan merkittävin tekijä, joka vaikuttaisi esi- ja opetusverkkoon on ratahankkeet. ESA-radan (Espoon ja Salon välinen oikorata) pysäkit tulisivat Lempolaan ja Tavolaan. Tämä luo kasvupaineita ensisijaisesti Mäntynummen yhtenäiskoulun alueelle. Länsirata ja Hanko Hyvinkää radan mahdollinen toteutuma vaikuttaisi Virkkala Muijala akselissa sijaitsevaan esi- ja opetusverkkoon. Nauhataajama-alueella sijaitsevaan esi- ja opetusverkkoon kohdistuisi laajennuspaineita etenkin Lohjan keskustan, Muijalan ja Perttilän alueen osalta. Maankäytön kehityskuvan mukaisesti erityisesti Muijalan alueelle vaikuttaisi ratahankkeet sekä uusi taajaman läheinen kyläalue. Muijalan alueelle suunniteltu kehityskäytävän mukainen työpaikkaalue vaikuttaisi ainakin liikenteellisesti. Kehitysvaihtoehdossa 1. ei ole tarkasteltu koulujen ja koulualueiden hallinto- ja johtamisjärjestelmiä. Hallinnolliset ja johtamisjärjestelmät ratkaistaan myöhemmin. Esiopetus muutetaan siten, että esiopetusta ei järjestetä päiväkodeissa vaan opetus tapahtuu kouluissa. Päiväkodeissa järjestetty esiopetus muutetaan seuraavanlaisesti: Anttilan päivähoitoalue Moision päiväkodin esiopetus, siirretään Tytyrin kouluun. Roution päiväkodin esiopetus, siirretään Routiomäkeen. Sammatin päiväkodin esiopetus, siirretään Sammatin kouluun. Harjun päivähoitoalue Mäntylän päiväkodin esiopetus, siirretään Ojaniittutaloon. Gunnarlan päiväkodin esiopetus, siirretään Metsolan kouluun. Voudinpuiston päiväkodin esiopetus, siirretään Ojamon kouluun. Järnefeltin päivähoitoalue Maksjoentien päiväkodin esiopetus, siirretään Rauhalan kouluun. Niksulan päiväkodin esiopetus, siirretään Vappulan uudisrakentamisen yhteyteen. Ruotsinkieliset Esiopetus järjestetään ruotsinkielisten koulujen yhteydessä. Mäntynummen päivähoitoalue Mäntynummen päiväkodin esiopetus, siirretään Mäntynummen yhtenäiskouluun. Lehmijärven esiopetus siirretään, Muijalan kouluun. Nummi-Pusulan päivähoitoalue Pusulan päiväkodin esiopetus, siirretään Pusulan kouluun. Saukkolan päiväkodin esiopetus, siirretään Oinolan kouluun. Kouluverkko
19 Mallissa 1. pyritään lakkauttamaan Lohjan kaupungissa kaikki alle 100 oppilaan koulut sekä Asemanpellon koulu Ojaniittutalon valmistumisen myötä. Seuraavien koulujen osalta voidaan harkita koulujen muuttamista yhtenäiskouluksi Källhagenin Virkby Solbrinken ja Nummi- Pusulan Oinolan koulu sekä Anttilan Tytyrin koulu. Mallin 1 mukaan seuraavat koulut lakkautetaan Anttilan yläkoulualue Karstun koulu, oppilaat siirretään Routiomäkeen. Harjun yläkoulualue Neitsytlinnan koulu, oppilaat siirretään Ojamon kouluun. Nummentaustan koulu, oppilaat siirretään Ojaniittutaloon tai Metsolaan. Järnefeltin yläkoulualue Karjalohjan koulun 5-6 luokan oppilaat siirretään Järnefeltin kouluun. Rauhalan koulu 5-6 luokan oppilaat siirretään Järnefeltin kouluun Maksjoen koulu, oppilaat siirretään Rauhalan kouluun. Mäntynummen yhtenäiskoulun alue Asemanpellon koulu, oppilaat siirretään Ojaniittutaloon ja Mäntynummen yhtenäiskouluun. Lehmijärven koulu, oppilaat siirretään Mäntynummen yhtenäiskouluun. Pullin koulu, oppilaat siirretään Mäntynummen yhtenäiskouluun Nummenkylän koulu, oppilaat siirretään Muijalan kouluun. Nummi-Pusulan yläkoulualue Hyrsylän koulu, oppilaat siirretään Oinolan kouluun. Ikkalan koulu, oppilaat siirretään Pusulan kouluun.
20 Kuva 12. Tiivistetty kouluverkko, joka edellyttää investointeja, maankäytön kehityskuvan mukaisesti Seuraavissa taulukoissa on vaihtoehdon 1 mukaiset oppilassuunnitteet. Anttilan yläkoulualue Routionmäen valmistuttua 2016 Karstun koulun oppilaat siirretään Roution kouluun. Sammatin koulun oppilaat siirtyvät yläkouluun Nummi-Pusulan yläkoulualueelle. Routionmäki 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 Roution koulu 168 199 210 207 Karstun koulu 40 39 38 34 Routiomäki 225 239 233 231 223 Esiopetus 32 36 27 27 35 40 28 37 36 Oppilassuunnite (sis.esiopetuksen) 240 274 275 268 260 279 261 268 259 Tilakapasiteetti (sis. esiopetuksen) 315 315 315 400 400 400 400 400 Tilatarve-/Tilaa+ 41 40 47 140 121 139 132 141 Elementtitilat 25 25 25 25 25 Tilatarve-/Tilaa+ 66 65 72 165 121 139 132 141 Tytyrin koulu
21 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 Tytyri 289 288 283 275 290 306 331 367 406 Esiopetus 57 35 42 45 54 52 53 85 91 346 323 325 320 344 358 384 452 497 Kaupungin erityisopetus 55 55 55 55 55 55 55 55 55 Valmistavan opetus 25 25 25 25 25 25 25 25 25 Valmistava opetus S2 10 10 10 10 10 10 10 10 10 Tilakapasiteetti, koulu 440 440 440 440 440 440 440 440 440 Tilakapasiteetti, Rahkila & Moisio 1 50 50 50 50 50 50 50 50 50 Tilatarve-/Tilaa+ (ilman esiopetusta) 61 62 67 75 60 44 19-17 -56 Tilatarve-/Tilaa+ (sis. esiopetuksen) 54 77 75 80 56 42 16-52 -97 Anttilan yläkoulu (Roution ja Tytyrin koulun oppilaat, + Ojamon koulun oppilaita n. 15 %). 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 Oppilassuunnite (13 15 vuotiaat) 421 435 400 410 379 405 438 431 441 Tilakapasiteetti 658 658 658 658 658 658 658 658 658 Tilatarve-/Tilaa+ 237 223 258 248 280 253 220 227 217 Harjun yläkoulualue. Harjun yläkoulualueelle rakennetaan Ojaniittutalo, Nummentaustan koulu lakkautetaan ja oppilaat siirretään Ojaniittutaloon, myös Asemapellon koulu lakkautetaan ja osa oppilaista siirtyy Ojaniittutaloon ja osa Mäntynummen yhtenäiskouluun. Neitsytlinnan koulu lakkautetaan ja oppilaat siirretään Ojamon kouluun. Ojamon kouluun investoidaan ja kirjastotilat muutetaan koulukäyttöön. Metsolan koulu ja Ojaniittutalo (Asemapellon oppilaista n. 50 % siirtyy Ojaniittutaloon). 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 Metsola + Nummentausta 455 434 435 Metsola + Ojaniittutalo + 517 551 566 558 546 534 Asemapelto Esiopetus 75 61 77 91 75 71 68 66 65 Oppilassuunnite 530 495 512 608 626 637 626 612 599 Tilakapasiteetti 445 445 445 795 795 795 795 795 795 Tilatarve-/Tilaa+ -85-50 -67 187 169 159 169 184 196 Elementtitilat 185 185 185 Tilatarve-/Tilaa+ 100 135 118 187 169 159 169 184 196 Ojamon koulu 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 Ojamo + Neitsytlinna 387 399 388 380 383 371 343 324 324
22 Esiopetus 72 72 80 79 79 79 66 81 88 Oppilassuunnite 459 471 468 459 462 450 409 405 412 Tilakapasiteetti 695 695 695 745 745 745 745 745 745 Tilatarve-/Tilaa+ 236 224 227 286 284 295 336 340 333 Elementtitilat 100 100 100 Harjun koulu 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 Harjun koulu 434 447 409 377 359 374 403 423 422 Tilakapasiteetti 485 485 485 485 485 485 485 485 485 Tilatarve-/Tilaa+ 51 38 76 108 126 111 82 62 63 Elementtitilat 25 25 25 25 25 25 25 25 25 Tilatarve-/Tilaa+ 76 63 101 133 151 136 107 87 88 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 Sammatti 117 119 112 118 127 131 136 136 134 Esiopetus 36 21 26 31 31 32 26 24 24 Oppilassuunnite 153 140 138 149 158 163 162 160 158 Tilakapasiteetti 75 75 190 190 190 190 190 190 190 Tilatarve-/Tilaa+ -42-44 78 72 63 59 54 54 56 Elementtitilat 50 50 Tilatarve-/Tilaa+ 33 31 Mäntynummen alue Asemapellon koulun oppilaista noin 50 % sijoitetaan Ojaniittutaloon ja loput Mäntynummen yhtenäiskouluun, Lehmijärven ja Pullin koulun oppilaat sijoitetaan Mäntynummen yhtenäiskouluun, Nummenkylän koulun 1-5 luokat siirretään Muijalan kouluun. Muijalan ja Nummenkylän koulun 6- luokkalaiset sijoitetaan Mäntynummen yhtenäiskouluun. Perttilän koulu 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 Perttilä koulu 1-5 lk. 148 146 156 151 155 151 148 140 141 Esiopetus 33 49 42 46 43 42 39 35 32 Oppilassuunnite 181 195 198 197 198 193 187 175 173 Tilakapasiteetti 430 430 430 335 260 260 260 260 260 Tilatarve-/Tilaa+ 249 235 232 138 62 67 73 85 87 Muijalan koulu 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 Muijalan ja Nummenkylän 192 205 196 192 185 189 186 179 174 koulut 1-5 lk. Esiopetus 37 39 32 33 42 33 25 27 28 Oppilassuunnite 229 244 228 225 227 222 211 206 202
23 Tilakapasiteetti, Muijalan 265 265 265 265 265 265 265 265 265 koulu Tilatarve-/Tilaa+ 36 21 37 40 38 43 54 59 63
24 Mäntynummen yhtenäiskoulu 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 7-12 vuotiaat (MYK) 94 103 115 119 120 132 139 143 142 13 15 vuotiaat (MYK) 332 333 330 346 366 404 438 444 440 Pullin koulu 45 49 49 47 43 43 42 42 42 Asemapelto (50 % oppilaista) 60 64 71 72 77 80 75 66 60 Lehmijärven koulu 69 70 79 85 91 94 93 85 74 Perttilän ja Muijalan koulun 6 lk. 73 48 61 62 66 62 54 58 51 Tilakapasiteetti 1051 1051 1051 1051 1051 1051 1051 1051 1051 Tilatarve-/Tilaa+ 379 384 347 320 288 237 210 214 242 MYK= Mäntynummen yhtenäiskoulu Ruotsinkielinen opetus Ruotsinkielinen opetus järjestetään Källhagenin koulussa. Solbrinken ja Virkby skola lakkautetaan ja oppilaat käyvät koulua Källhagen skolanissa. Källhagenin kouluun investoidaan ja tehdään toiminnallisia parannuksia. 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 Solbrinkens Skola 59 59 57 59 58 59 46 47 46 Virkby Skola 61 60 58 59 58 58 47 48 47 Källhagens skola 237 251 226 225 220 229 252 253 258 Virkby gymnasium 99 94 96 95 99 89 88 86 90 Esiopetus 9 26 14 16 19 16 15 14 15 Tilakapasiteetti 647 647 647 647 647 647 647 647 647 Tilatarve-/Tilaa+ 182 157 196 193 193 196 199 199 191 Järnefeltin alue Maksjoen koulun oppilaat siirretään Rauhalan kouluun. Rauhalan ja Karjalohjan koulun 5-6 luokan oppilaat siirretään Järnefeltin kouluun. Ristin koulua peruskorjataan. (oppilassuunnitteet lisätään) Nummi-Pusulan koulun alue Hyrsylän koulun oppilaat siirretään Oinolan kouluun. Ikkalan koulun oppilaat siirretään Ikkalan kouluun. Sammatin koulun oppilaat siirtyvät yläkouluun Nummi-Pusulan yläkoulualueelle. Vaihtoehto edellyttää investointeja Oinolan ja Nummi-Pusulan kouluihin. (oppilassuunnitteet lisätään). 3.2. Malli 2. Tiivistetty kouluverkko Ilman isompia investointeja, maankäytön kehityskuvan mukaisesti Maankäytön kehittämiskuvan mukaan merkittävin tekijä, joka vaikuttaisi esi- ja opetusverkkoon on ratahankkeet. ESA-radan (Espoon ja Salon välinen oikorata) pysäkit tulisivat Lempolaan ja
25 Tavolaan. Tämä luo kasvupaineita ensisijaisesti Mäntynummen yhtenäiskoulun alueelle. Länsirata ja Hanko Hyvinkää radan mahdollinen toteutuma vaikuttaisi Virkkala Muijala akselissa sijaitsevaan esi- ja opetusverkkoon. Nauhataajama-alueella sijaitsevaan esi- ja opetusverkkoon kohdistuisi laajennuspaineita etenkin Lohjan keskustan, Muijalan ja Perttilän alueen osalta. Maankäytön kehityskuvan mukaisesti erityisesti Muijalan alueelle vaikuttaa ratahankkeet sekä uusi taajaman läheinen kyläalue. Muijalan alueelle suunniteltu kehityskäytävän mukainen työpaikkaalue vaikuttaisi ainakin liikenteellisesti. Mallissa 2. tiivistetään kouluverkkoa ilman isompia investointeja. Ruotsinkieliset opetusjärjestelyt voivat edellyttää pientä investointitarvetta, samoin Ojamon koulun kirjastotilojen muuttaminen opetustiloiksi ja kombikirjaston sijoittaminen kokonaisuuteen. Päiväkodeissa järjestetty esiopetus muutetaan seuraavanlaisesti: Anttilan päivähoitoalue Moision päiväkodin esiopetus, siirretään Tytyrin kouluun. Roution päiväkodin esiopetus, siirretään Routiomäkeen. Sammatin päiväkodin esiopetus, siirretään Sammatin kouluun. Harjun päivähoitoalue Mäntylän päiväkodin esiopetus, siirretään Ojaniittutaloon. Gunnarlan päiväkodin esiopetus, siirretään Metsolan kouluun. Voudinpuiston päiväkodin esiopetus, siirretään Ojamon kouluun. Järnefeltin päivähoitoalue Maksjoentien päiväkodin esiopetus, siirretään Rauhalan kouluun. Niksulan päiväkodin esiopetus, siirretään Vappulan uudisrakentamisen yhteyteen. Ruotsinkieliset Esiopetus järjestetään ruotsinkielisten koulujen yhteydessä. Mäntynummen päivähoitoalue Mäntynummen päiväkodin esiopetus, siirretään Mäntynummen yhtenäiskouluun. Lehmijärven esiopetus siirretään, Muijalan kouluun. Nummi-Pusulan päivähoitoalue Pusulan päiväkodin esiopetus, siirretään Pusulan kouluun. Saukkolan päiväkodin esiopetus, siirretään Oinolan kouluun. Mallin 2. mukaan seuraavat koulut lakkautetaan: Anttilan yläkoulualue Karstun koulu, oppilaat siirretään Roution kouluun. Harjun yläkoulualue Neitsytlinnan koulu, oppilaat siirretään Ojamon kouluun. Nummentaustan koulu, oppilaat siirretään Ojaniittutaloon. Järnefeltin yläkoulualue Karjalohjan koulu 5-6 luokan oppilaat siirretään Järnefeltin kouluun. Rauhalan koulu 5-6 luokan oppilaat siirretään Järnefeltin kouluun Maksjoen koulu, oppilaat siirretään Rauhalan kouluun.
26 Ruotsinkielinen opetus a) Solbrinkkenin koulu, 5-6 luokan oppilaat siirretään Källhageniin. b) Solbrinkenin koulua laajennetaan. Virkby skola, 5-6 luokan oppilaat siirretään Källhageniin. Mäntynummen yhtenäiskoulun alue Asemanpellon koulu, oppilaat siirretään Ojaniittutaloon ja Mäntynummen yhtenäiskouluun. Lehmijärven koulu, oppilaat siirretään Mäntynummen kouluun. Pullin koulu, oppilaat siirretään Mäntynummen yhtenäiskouluun Nummenkylän koulu, oppilaat siirretään Muijalan kouluun ja osa Muijalan oppilaista Perttilän kouluun. Nummi-Pusulan yläkoulualue Ikkalan koulu, 1-5 luokan oppilaat siirretään Pusulan kouluun. Hyrsylän koulu, 1-5 luokan oppilaat siirretään Oinolan kouluun. Hyrsylän, Oinolan, Pusulan ja Ikkalan koulujen 6. luokkalaiset siirretään Nummi-Pusulan kouluun Kuva 13: Malli 2. Tiivistetty kouluverkkoa, ilman isompia investointeja, maankäytön kehityskuvan mukaisesti 3.3. Malli 3. Maltillinen tiivistäminen
27 Kehittämisvaihtoehdossa 3. tiivistetään kouluverkkoa maltillisesti. Päiväkodeissa järjestetty esiopetus muutetaan seuraavanlaisesti: Anttilan päivähoitoalue Moision päiväkodin esiopetus, siirretään Tytyrin kouluun. Roution päiväkodin esiopetus, siirretään Routiomäkeen. Sammatin päiväkodin esiopetus, siirretään Sammatin kouluun. Harjun päivähoitoalue Mäntylän päiväkodin esiopetus, siirretään Ojaniittutaloon. Gunnarlan päiväkodin esiopetus, siirretään Metsolan kouluun. Voudinpuiston päiväkodin esiopetus, siirretään Ojamon kouluun. Järnefeltin päivähoitoalue Maksjoentien päiväkodin esiopetus, siirretään Rauhalan kouluun. Niksulan päiväkodin esiopetus, siirretään Vappulan uudisrakentamisen yhteyteen. Ruotsinkieliset Esiopetus järjestetään ruotsinkielisten koulujen yhteydessä Mäntynummen päivähoitoalue Mäntynummen päiväkodin esiopetus, siirretään Mäntynummen yhtenäiskouluun. Lehmijärven esiopetus siirretään, Muijalan kouluun. Nummi-Pusulan päivähoitoalue Pusulan päiväkodin esiopetus, siirretään Pusulan kouluun. Saukkolan päiväkodin esiopetus, siirretään Oinolan kouluun. Mallin 3. mukaan seuraavat koulut lakkautetaan: Anttilan yläkoulualue Karstun koulu, oppilaat siirretään Routio kouluun. Harjun yläkoulualue Neitsytlinnan koulu, oppilaat siirretään Ojamon kouluun. Nummentaustan koulu, oppilaat siirretään Ojaniittutaloon. Järnefeltin yläkoulualue Karjalohjan koulu 5-6 luokan oppilaat siirretään Järnefeltin kouluun. Rauhalan koulu 5-6 luokan oppilaat siirretään Järnefeltin kouluun. Maksjoen koulu, oppilaat siirretään Rauhalan kouluun. Ruotsinkielinen opetus Solbrinkkenin koulu, 5-6 luokan oppilaat siirretään Källhageniin Virkby skola, 5-6 luokan oppilaat siirretään Källhageniin Mäntynummen yhtenäiskoulun alue Asemapellon koulu, oppilaat siirretään Ojaniittutaloon ja Mäntynummen yhtenäiskouluun. Lehmijärven koulu, oppilaat siirretään Mäntynummen kouluun. Pullin koulu, oppilaat siirretään Mäntynummen yhtenäiskouluun
28 Nummenkylän koulu, oppilaat siirretään Muijalan kouluun ja osa Muijalan oppilaista Perttilän kouluun. Nummi-Pusulan yläkoulualue Ikkalan koulu, 1-5 luokan oppilaat siirretään Pusulan kouluun. Hyrsylän koulu, 1-5 luokan oppilaat siirretään Oinolan kouluun. Hyrsylän, Oinolan, Pusulan ja Ikkalan koulujen 6. luokkalaiset siirretään Nummi-Pusulan kouluun Kuva 14: Maltillinen kouluverkon tiivistäminen, nykyisten maankäyttösuunnitelmien mukaisesti
29 Kuvat: 1 Kuva 1. Siirtyminen alakouluista yläkouluihin... 4 2 Kuva 2. Lohjan kaupungin oppialassuunnitteet suhteessa kapasiteettiin vuosina 2014-2021... 5 3 Kuva 3. Alakoulujen oppilasennusteet suhteessa kapasiteettiin vuosina 2014-2021... 6 4 Kuva 4. Yläkoulujen oppilasennusteet suhteessa kapasiteettiin vuosina 2014 2021... 6 5 Kuva 5. Perusopetuksen 1- ja 7-luokan aloittavien oppilaiden määrät... 7 6 Kuva 6. Perusopetuksen 6- ja 9-luokan päättävien oppilaiden määrät... 7 7 Kuva 7. Salkutusmatriisit kouluittain... 8 8 Kuva 8. Perusopetuksen kustannusten jakaantuminen vuonna 2014... 9 9 Kuva 9. Alakoulujen kustannukset/oppilas (2014)... 10 10 Kuva 10. Yläkoulujen kustannukset/oppilas... 11 11 Kuva 11. Perusopetuksen oppilaskohtaisten menojen ja koulukoon välinen yhteys v. 2004... 11 12 Kuva 12. Tiivistetty kouluverkko, joka edellyttää investointeja, maankäytön kehityskuvan mukaisesti... 20 Taulukot 13 Taulukko 1. Esi- ja perusopetus, lukiokoulutus ja koululaisten iltapäivätoiminta yläkoulualueittain (20.9.2014 tilaston mukaan)... 3 14 Taulukko 2. Esiopetuksen ja peruskoulun oppilassuunnitteet vuosina 2014 ja 2021... 5 15 Taulukko 3. Kustannukset oppilasta kohti vuonna 2014... 9 16 Taulukko 4. Perusopetuksen käyttökustannukset keskimääräisen koon mukaan (Opetushallituksen 2013 kustannusten mukaan)... 12 17 Taulukko 5. Käyttökustannusten vertailu kunnittain (Opetushallituksen 2013 kustannusten mukaisesti)... 12 18 Taulukko 6. Perusopetuksen henkilöstön kokonaisvaihtuvuus vv. 2010 2018... 13 19 Taulukko 7. Koulut opettajamäärien mukaan... 13 20 Taulukko 8. Perusopetuksen opetus- ja avustajaresurssi lukuvuonna 2014 2015... 14 21 Taulukko 9. Kuljetusoppilaat kouluittain (20.9.2014)... 15 22 Taulukko 10. Koulujen kapasiteetti ja oppilassuunnitteet... 17