Hermosolu 1. Hermosolu 2. Hermosolu 3. Hermosolun rakenne 1. Hermosolun rakenne 2. Hermosolu

Samankaltaiset tiedostot
Hermosolu 3. Hermosolu. Hermosolu 1. Hermosolun rakenne 1. Hermosolu 2. Hermosolun rakenne 2

Hermosolu 1. Hermosolu. Hermosolu 2. Hermosolu 3

Solukalvon kerrokset. Solukalvo. Solukalvon kerrostuminen. Solukalvon tehtävät. Solunsisäiset kalvot. Dawson-Danielli-malli

Solukalvon tehtävät. Solukalvo. Solunsisäiset kalvot. Solukalvon kerrokset. Dawson-Danielli-malli. Solukalvon kerrostuminen

Neuronin Fysiologia. Lepojännite ja aktiopotentiaali

HERMOSTON FYSIOLOGIA I

Postsynaptiset tapahtumat Erityyppiset hermovälittäjät

Hermosolu tiedonkäsittelyn perusyksikkönä. Muonion lukio Noora Lindgrén

Käsitteitä. Hormones and the Endocrine System Hormonit ja sisäeritejärjestelmä. Sisäeriterauhanen

Reseptoripotentiaalista (RP) aktiopotentiaaliin

Neuronifysiologia 2. Jänniteherkät ionikanavat

Hermoimpulssi eli aktiopotentiaali

Solujen viestintä. Diffuusio 1. Diffuusio 2. Kuljetusmekanismit solukalvon läpi

SOLUBIOLOGIAN LUENTORUNKO (syksy 2013) Seppo Saarela ;

Karl Åkerman. Synapsit

Ma > GENERAL PRINCIPLES OF CELL SIGNALING

Hermosto. Enni Kaltiainen

HERMOSTON FYSIOLOGIA II

Kurssiin sisältyvät kappaleet kirjasta Tortora et al. (Microbiology) ja Alberts et al. (Essential Cell Biology), 1/2

Neuropeptidit, opiaatit ja niihin liittyvät mekanismit. Pertti Panula Biolääketieteen laitos 2013

Diffuusio 2. Solujen viestintä. Diffuusio 3. Diffuusio 1. Diffuusio 4. Kuljetusmekanismit solukalvon läpi

Essential Cell Biology

Neuronin fysiologia 3. Ionikanavat Ligandi aktivoidut

Valkosolujen tehtävät useimmat tehtävät verenkierron ulkopuolella!

BIOLOGIAN KYSYMYKSET

PROTEIINIEN MUOKKAUS JA KULJETUS

Hermoston toiminnallinen jako

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

kivunhoito.info Kivun kliininen fysiologia

Kemiallisen reaktion reaktiodiagrammi

Sytosoli eli solulima. Sytosoli. Solunsisäiset rakenteet, kalvostot ja proteiinien lajittelu (Chapter 12 Alberts et al.)

Dynaaminen synapsi. Tomi Taira, Sari Lauri ja Heikki Rauvala

Tunnetut endokannabinoidireseptorit

Luento XIV Hormonit. Hyönteisen yksilönkehitys. Aivot

Matkapuhelimesta imeytyy kudoksiin paikallisesti lämpötehoa

Miten Harjoittelu Muokkaa Aivoja?

Neuronien regeneraatio. LuK-tutkielma

Nikotiniriippuvuus. Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry

Kognitiivinen mallintaminen Neuraalimallinnus, luento 1

Reseptorit. -G-proteinikytketyt, -Ligandi aktivoidut eli reseptorikanavat

Transkraniaalinen tasavirtastimulaatio selvitys menetelmän soveltamisesta

Sikiön CNS ultraäänidiagnostiikkaa. Tommi Vimpeli

Tärkeimpien solutyyppien tunnistaminen kudosleikkeissä immunohistokemiallisilla värjäyksillä

Vaikutusmekanismi. Reseptori voi herkistyä tai turtua välittäjäaineille Kaikilla lääkkeillä oma reseptori Psyykenlääkkeet

Poikkijuovainen lihassolu 1. Erilaistuneita soluja. Lihassolu. Poikkijuovainen lihassolu 2. Lihaskudokset. Poikkijuovainen lihassolu 3

Luento Entrooppiset voimat Vapaan energian muunoksen hyötysuhde Kahden tilan systeemit

Tuma. Tuma 2. Tuma 3. Tuma 1. Hemopoiesis. solun kasvaessa tuma kasvaa DNA:n moninkertaistuminen jättisolut

Sytosoli eli solulima. Inkluusiot. Sytosoli. Solunsisäiset rakenteet, kalvostot ja proteiinien lajittelu

Anatomia ja fysiologia 1

Ribosomit 1. Ribosomit 2. Ribosomit 3

The Plant Cell / Sytoskeleton

S Havaitseminen ja toiminta

2.1 Solun rakenne - Lisämateriaalit

Janika Kieleväinen KYYNÄRHERMON PINTEEN MITTAUSOPTION TUOTEKEHITYS

Solubiologian ja biokemian perusteet (4 op) ) Solun rakenne. Campbell & Reed: Biology, 9th ed., Chapter 6, A Tour of the Cell

Oulun yliopiston biokemian koulutusohjelman valintakoe

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

Aineenvaihdunta: Ruuansulatus

Oulun yliopiston biokemian koulutusohjelman valintakoe

T : Max-flow / min-cut -ongelmat

GluK1 kainate receptors regulate synaptic population activity and plasticity in the amygdala. Joni Haikonen

Solukalvon erilaistumat. Solukalvon erilaistumat ja solujen kiinnittyminen toisiinsa (Chapter 19 Alberts et al.) Ohutsuoli. Ohutsuolen mikrovillukset

Moduloivat hermoverkot. Tarja Stenberg

Hermosto (L/H1k) ydinaines

Johdanto neurofarmakologiaan, neurotransmissio

8. Chemical Forces and self-assembly

PIENTAAJUISTEN SÄHKÖ- JA MAGNEETTIKENTTIEN VAIKUTUKSET

Kaisa Taina Helsingin yliopisto Farmasian tiedekunta Farmakologian ja toksikologian osasto

Kehitysbiologiassa käytetään lukuisia viekkaita kuvantamismenetelmiä

Lääketiede Valintakoeanalyysi 2015 Fysiikka. FM Pirjo Haikonen

Paula Pennanen SUKUPUOLIHORMONIEN VAIKUTUS NEUROFIBROOMAKASVAINTEN KEHITTYMISESSÄ

KandiakatemiA Kandiklinikka

Entrooppiset voimat. Entrooppiset voimat Vapaan energian muunnoksen hyötysuhde Kahden tilan systeemit

KATSAUS. Hermoston kemiallisen tiedonsiirron uusia käsitteitä. Sampsa Vanhatalo ja Seppo Soinila

Vedessä dielektrisyysvakiosta energiavaimennustekijä n. 80 Suolakiteiden hajoamisesta entropian kasvu

Virikkeitä laadukkaaseen varhaiskasvatukseen aivotutkimuksesta Markku Penttonen, Jyväskylän Yliopisto

Kolesterolin esiintyminen ihmisen hermostollisissa syöpäsoluissa

Hermoston kehitys raskauden aikaisen alkoholinkäytön vaikutus kehittyvään hermostoon

Vastaa lyhyesti selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan

S SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA

Yhtäläisyydet selkärankaisten aivoissa, osa II. Niko Lankinen

Solun kalvorakenteet ja niiden välinen kuljetus

MS-taudissa immuunisolut läpäisevät veri-aivoesteen

The Plant Cell / ER, diktyosomi ja vakuoli

Kivun fysiologiasta ja mekanismeista. Simo Järvinen fysiatrian erik.lääkäri kivunhoidon ja kuntoutuksen erit.pätevyys

Clinical impact of serum proteins on drug delivery Felix Kratz, Bakheet Elsadek Journal of Controlled Release 161 (2012)

Aivoja ja muistia koskevaa keskeistä sanastoa

Lääketieteen ja biotieteiden tiedekunta Sukunimi Bioteknologia tutkinto-ohjelma Etunimet valintakoe pe Tehtävä 1 Pisteet / 15

Osa 1. Hermolihasjärjestelmän rakenne ja toiminta. Kirjasta Urheiluvalmennus s

Essential Cell Biology

FYSE301(Elektroniikka(1(A3osa,(kevät(2013(

Ribosomit 1. Ribosomit 4. Ribosomit 2. Ribosomit 3. Proteiinisynteesin periaate 1

Aminohapot ja proteiinit

Kognitiivinen mallintaminen. Nelli Salminen

Nanoteknologian mahdollisuudet lääkesovelluksissa

Ihmisen endokriiniset rauhaset

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

Solun tukiranka. Tukirangan uudelleenjärjestäytyminen fibroblastin jakautumisen aikana. Epiteelisolun tukirangan organisoituminen.

Tuki- ja liikuntaelimistö, liikkuminen II

Väärin, Downin oireyhtymä johtuu ylimääräisestä kromosomista n.21 (trisomia) Geeni s. 93.

Transkriptio:

Hermosolu Hermosolu 1 Ominaisuudet ärtyvyys sähköisen signaalin kuljetus proteiinit mukana signaalin muodostumisessa ja kuljetuksessa aktiopotentiaali (pitkän matkan kuljetus) Neuronien väliset yhteydet sähköinen synapsi kemiallinen: signaalimolekyylinä neurotransmitteri Hermosolu 2 Hermosolu 3 neurotransmitteri vaikuttaa kohteessa reseptorin kautta muuttaa ionikanavan ominaisuuksia toisiolähetin synteesi: adenylaattisyklaasi camp Gliasolut eivät johda sähköisiä tai kemiallisia signaaleja aineenvaihdunta rakenteellinen tuki eräät toimivat rakennustelineinä ja ohjailussa hermoston kehityksen aikana Oppiminen yksinkertaisissa systeemeissä pienen neuronijoukon ominaisuuksissa tapahtuvia muutoksia Hermosolun rakenne 1 Hermosolun rakenne 2 solukeskus dendriitti, kuljettaa viestejä hermosolulle aksoni, kuljettaa viestejä hermosolusta pois ja liittyy toisiin soluihin, yhdellä aksonilla voi olla yhteyksiä moneen kohdesoluun dendriittimäärä useimmiten suurempi kuin aksonimäärä, esim. pikkuaivojen dendriittipuussa Purkinjen soluissa yli 50 000 inputliittymää muista soluista, aksonit kuitenkin kuljettavat kauas samat soluorganellit kuin muillakin soluilla: runsaasti mitokondrioita ja ribosomeja käyttävät siis runs. energiaa ja syntetisoivat proteiineja aivot n. 2 % ruumiin painosta, mutta käyttävät n. 20 % energiasta aksoneissa ja dendriiteissä runs. sytoskeletonin proteiineja: dendriiteissä mikrotubuluksia, 1

Hermosolun rakenne 3 Hermosolutyypit ja neuronien luokittelu aksoneissa mikrotubuluksia ja neurofilamentteja sekä neuronispesifisiä välifilamentteja Hermosoluverkko aivoissa neuroneja 10 12 ja jokaisella neuronilla on keskimäärin 10 4 synapsia 10 16 synapsin verkko 10-50-kertainen määrä hermotukisoluja bipolaarinen: dendriitti ja aksoni vastakkaisilla puolilla multipolaarinen: yleisin, muoto ja dendriittien lukumäärä vaihtelevat, pyramidi ja tähtimuoto yleisimmät unipolaarinen: vain aksoni, tyypillisiä kehittyvässä hermokudoksessa pseudounipolaarinen: yleisempi kuin unip., aksoni ja dendriitti kulkevat yhdessä jonkin matkaa Gliasolut Dendrites Schwann cell Dendrites Gliasolujen luokittelu: astrosyytti: keskushermoston yleisin solutyyppi oligodendrosyytti tai Schwannin solu perifeerisessä kudoksessa kiertyy hermosolun ympärille ja muod. myeliinitupen Neuronin liittyminen gliasoluun Schwann cell Nucleus Cell body (initial segment) Collateral Nucleus hillock Myelin sheath veriaivoeste, blood brain barrier Presynaptic axon terminal Synapse Postsynaptic dendrite Cell body terminal 2

Hermosoluverkko Interneurons Node Oligodendrocyte Microglia Capillary Astrocyte Ependymal cell Lepopotentiaali lepopotentiaali riippuvainen ionikanavien selektiivisyydestä ja ionipumpuista solukalvon ulkopuoli on positiivinen koska: 1. Na-Kpumppu ylläpitää varausgradienttia: käyttää energiaa (ATP) pumpatakseen Na + ulos ja K + sisään (1 mooli ATP:tä 3 Na + ulos ja 2 K + sisään) 2. solukalvon selektiivisyys Na + ja K + ioneille Ekstrasellulaarinen mittaus lasinen kapillaarielektrodi on tavallisin potentiaalieroa mitataan esim. oskilloskoopilla mikroelektrodien välillä näkyvä jännite-ero tuottaa aktiopotentiaalin (usein rekisteröidään summapotentiaalina) spiket voidaan rekisteröidä myös tietokoneelle esim. Spike 2 ohjelmalla intrasellulaarinen mittaaminen vaativampaa Microelectrodes Time (msec) Aktiopotentiaali 1 Aktiopotentiaali 2 OUTSIDE CELL Sodiumpotassium pump Voltage-gated Na + channels open and Na + enters the axon Trigger zone [K + ] [Na + ] 5mM 150 mm INSIDE [K + ] CELL 150 mm [Na] 15 mm [Cl- ] 10 mm [Cl - OUTSIDE ] CELL 120 mm [A - ] 100 mm INSIDE CELL plasmamembrane A graded potential above threshold reaches the trigger zone 3

Aktiopotentiaali 3 Aktiopotentiaali 4 Na + entry depolarizes the membrane, which opens additional Na + channels Refactory region Active regions Inactive Positive charge flows into adjacent sections of the axon by local current flow The trigger zone is in its refactory period. K + gates have opened and the Na + inactivation gates have closed. Loss of K + from the cytoplasm repolarizes the membrane In the distal parts of the axon, local current flow from the active region causes new sections of themembranetodepolarize Välittäjäaineen kulku aksonia pitkin Näin esim. transmitteriä sisältävä vesikkeli kulkee kohti aksonin kärkeä. 6. Old membrane components digested in lysosomes Organelle 5. Retrograde fast axonal transport Synaptic vesicle Receptor for motor molecule Soma Rough endoplasmic reticulum 1. Peptides synthesized and packed 2. Fast axonal transport along microtubule network Golgi body 3. Vesicle contents released by exocytosis Motor molecule (ATP powerwd) Microtubule of cytoskeleton Kemiallinen synapsi 1 Kemiallinen synapsi 2 of presynaptic neuron Action potential Synaptic vesicles Postsynaptic neuron terminal Mitochondrion terminal Synaptic cleft Receptor sites Neurotransmitter Postsynaptic membrane Voltagegated channel Docking protein Postsynaptic cell Receptor 4

Myeliinitupellinen neuroni 1 Dendrites Myeliinitupellinen neuroni 2 Site of injury Nucleus of Schwann cell Proximal stump Distal stump terminal Myelin Schwannin solu ja Ranvierin kurouma Miten neurotransmitterien vapautuminen liittyy muistiin? Plasma membrane of axon Cytosol of Schwann cell Node of Ranvier NMDA = N-methyl- D-aspartaatti, reseptorit jotka sitovat tätä ligandia ja toiset eivät yksittäinen stimulus vapauttaa glutamaattia Mg 2+ blokeeraa NMDA-glutamaattireseptorin (a) depolarisaatio johtaa kalvopotentiaalimuutoksiin ja Ca sitoutuu calmoduliiniin signaali Plasma membrane of Schwann cell NMDA-reseptori Normal synaptic transmission CA3 neuron Pitkäkestoinen (muisti) Induction of long-term potentiation (LTP) Prolonged transmitter release Glutamate from CA3 neuron Metabotropic glutamate receptor Voltage-gated channel Mg 2+ K + NMDA glutamate receptor Dendritic shaft Non-NMDA glutamate receptor Cendritic spine Protein kinase C Increased concentration Calmodulin calmodulin Tyrosine kinase kinase Retrograde signal generator Na + 5

v-snare Synapsin SNAPs NSF Neurotransmitter vesicle Cytoskeleton Synaptophysin Gathering of proteins t-snare Calcium influx triggers phosphorylation of synapsin and release of vesicles from cytoskeleton Rab3a-GTP Docking site Transmittereiden välittymiseen reseptoreissa vaikuttavat ionikanavat ja psykoaktiiviset kemikaalit Assembly of fusion proteins Membrane fusion and release of proteins Neurotransmitter release 1. Curare blokkaa Achreseptorit poikkijuov. lihaksen lamaantuminen Etelä-Amerikan intiaanien myrkkynuolissa (kasvista peräisin) 2. Unettomuus, ahdistuneisuus, depressio, skitsofrenia lääkkeet kemiallinen synapsi sitoutuu transmittergated ionchannels Transmittereiden välittymiseen reseptoreissa... 3. Barbituraatit rauhoittavat lääkkeet (Valium, Librium) sit. GABAreseptoreihin tehostavat GABA:n inhibitorisia vaikutuksia alh. konsentraatio avaa Cl-kanavat Ionikanavat molekulaarinen perusta, joiden kautta neuronaalinen viestintä toimii 6