Yhteiskuntahistorian johdantokurssi, sl 2012 POLIITTISEN HISTORIAN OSUUS Pauli Kettunen, Helsingin yliopisto, Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos pauli.kettunen(at)helsinki.fi Luento 4, 9.10.2012 NATIONALISMI AJANKOHTAINEN TUTKIMUSTEEMA 1. SELVIÖIDEN SÄRÖYTYMINEN: KANSALLISVALTION KYSEENALAISTUMINEN 1.1. Kansallisvaltion tulevaisuus? 1.2. Transnationaalinen historia 2. NATIONALISMIN JA KANSAKUNNAN TUTKIMUS 2.1. Nationalismin kriittisen tutkimuksen lähtökohdat 2.2. Kansakuntien ja kansallisvaltioiden kytkökset modernisaatioon 3. NATIONALISMIN TUTKIMUS: HISTORIANTUTKIMUKSEN POLIITTINEN OSALLISUUS JA VASTUU 1. SELVIÖIDEN SÄRÖYTYMINEN: KANSALLISVALTION KYSEENALAISTUMINEN 1.1. Kansallisvaltion tulevaisuus? - 1980-luvulta keskustelu globalisaatiosta - syviä muutoksia ON tapahtumassa - globalisaation kulttuurinen ulottuvuus - globalisaation poliittis-taloudellinen ulottuvuus - globalisaation ekologinen ulottuvuus - Euroopan integraatio osana globalisaatiota - globalisaatiokriittiset liikkeet osana globalisaatiota
- kansallisvaltion päätäntävaltaan kuuluneiden asioiden lohkeaminen yli- ja alikansallisille tasoille/toimijoille - käsitys yhteiskunnasta kansallisvaltion rajaamana kokonaisuutena horjuu - MUTTA globalisaatiokeskustelussa luodaan usein kestämättömiä karikatyyrejä: menneisyys sulkeutuneiden kansallisten yhteiskuntien maailmaa, josta sitten rajattomaan maailmaan - tällaisen muutoskuvan kumpikin puoli syytä kyseenalaistaa, sillä a) kansallisvaltiot ja kansalliset yhteiskunnat muotoutuivat kansainvälisten ja ylikansallisten muutosprosessien myötä ja b) kansallisvaltioilla on edelleen merkitystä, ei ainoastaan menneen jäänteinä vaan myös osana globalisaatiota 1.2. Transnationaalinen historia - transnationaalinen käänne yhteiskunnan ja kulttuurin tutkimuksen eri aloilla; osoituksena tästä esim. The Palgrave Dictionary of Transnational History (toim. Pierre-Yves Saunier & Akira Iriye, 2009) - a) huomion kiinnittäminen siihen, että tärkeitä ilmiöitä muualla kuin kansallisvaltioiden sisällä tai niiden välisissä suhteissa -b) huomion kiinnittäminen siihen, että kansalliset yhteiskunnat muotoutuneet ylikansallisten (taloudellisten, poliittisten, kulttuuristen jne.) riippuvuuksien ja muutosten yhteydessä - edellisestä näkökulmasta tutkimuksen kohdentaminen paikalliseen (lokaaliin) ja maailmanlaajuiseen (globaaliin), myös glokaaliin ; globaalihistoria ja etnosentrismin kritiikki (esim. J. R. McNeill & William McNeill: Verkottunut ihmiskunta, 2003/suom. 2006) - jälkimmäisestä näkökulmasta kansakuntien muotoutumisen ja nationalismin tutkimuksen laajeneminen ja monipuolistuminen: transnationaalinen historia etäisyyden ottamisena politiikan kansallisiin sidoksiin ja kehyksiin, jotta näitä voitaisiin tutkia - seuraavassa viimeksi mainittu tutkimuskenttä tarkempaan tarkasteluun 2. NATIONALISMIN JA KANSAKUNNAN TUTKIMUS 2.1. Nationalismin kriittisen tutkimuksen lähtökohdat - nationalismin ja kansakunnan kriittinen tutkimus aiemminkin vaiheissa, joissa nationalismi ajattelu- ja toimintatapana eri syistä merkittävästi kyseenalaistunut:
- toisen maailmansodan jälkeen: laajasti omaksuttu käsitys, että sotaan oli johtanut fasismina ja ennen kaikkea kansallissosialismina ilmennyt aggressiivinen nationalismi; nationalismin hyvien ja huonojen muotojen erottelut: kansalaisten poliittinen yhteisö <-> etnisesti rajautuva kansakunta (Hans Kohn); kehittyneiden teollisuusmaiden nationalismi edistyksen jarruna <-> vapautuvien siirtomaiden (kehitysmaiden) nationalismi edistyksen voimana - 1960- ja 1970-luvulla: globaali tietoisuus ydinsodan uhasta ja kolmannen maailman ongelmista; jälleen myös kysymys kansallisesta itsekkyydestä <-> kansallisesta vapautuksesta - 1980-luvulta lähtien: globalisaation uusi vaihe, Euroopan integraation laajentuminen ja syventyminen, kylmän sodan päättyminen - globaalit rakenteet ja prosessit a) uhkaavat kansallista sosiaalista kiinteyttä ja/tai demokratiaa ja b) avaavat laajempia näköaloja, jotka ylittävät kansallisen rajoittuneisuuden Nationalismin monet kasvot - vaihteleva ja muuttuva ajattelu- ja toimintatapa - myös käsitteiden kansakunta (nation) ja nationalismi monimerkityksisyys (Aira Kemiläinen) - vanhojen ja uusien valtioiden nationalismi - yhdistymisen tai eroamisen tietä kansallisvaltioksi - nationalismi sekä oikeuttanut valtaa että kiistänyt vallan oikeutuksen, haastanut vanhan vallan ja vanhat eliitit - "kansan tahto" poliittisena argumenttina; esim. suomalais-kansallinen liike (fennomania) 1860-luvulta - kansallinen tietoisuus (kansallinen kuviteltu yhteisö ) edellytyksenä sosiaalisen alistuksen kritiikille ja luokkaristiriitojen avautumiselle, esim. Suomi vuonna 1905 - nationalismi ei ole synonyymi kansalliskiihkolle - itsestään selvä, jokapäiväinen nationalismi (Michael Billig) - käsitys maailmasta toisiinsa rajautuvien kansallisvaltioiden kokonaisuutena - kansallisten identiteettien ja instituutioiden keskeisyys politiikassa, taloudessa, kulttuurissa ja tutkimuksessa
Kansakuntaisuuden tulkintojen keskeiset ristiriidat - essentialistiset vs. konstruktivistiset tulkinnat - vanha ilmiö vs. uusi ilmiö - yhteisiin kokemuksiin ja merkityksiin (kulttuuriin) liittyvä ilmiö vs. poliittisiin tavoitteenasetteluihin liittyvä ilmiö - tarkemmin ks. Jussi Pakkasvirta & Pasi Saukkonen (toim.): Nationalismit (2005) Nationalismin oma historiantulkinta - essentialismi: kansakunta herää toteuttamaan alkuperäistä olemustaan - ikimuistoiset juuret (primordialismi) - vanha kehkeytetään uutta rakennettaessa - oppisivistyneistön tehtävä - kansakunta saa voimakseen valtion - valtio saa perustuksekseen kansakunnan - maailmanhistoria ja kansakunnat sen keskeisinä toimijoina - historialliset ja historiattomat kansat 2.2. Kansakuntien ja kansallisvaltioiden kytkökset modernisaatioon - 1960-luvulta lähtien vahva tulkintalinja - kansakunta tehdään, nation-building - uusi (moderni) ilmiö - edellytykset ja tehtävät modernisaatiossa "Nationalismi luo kansakunnat" (Ernest Gellner) - kansakuntaisuuden perusta: teollinen modernisaatio epätasaisesti etenevänä globaalina prosessina
- kasvu, liikkuvuus, innovaatio - vanhojen yhteisöjen ja hierarkioiden hajoaminen, uusien yhteisöjen ja ristiriitojen muodostuminen - uudet hallinnon, kommunikaation ja kontrollin tarpeet - kansakuntayksiköt tarpeellisia laajentuvalle teolliselle kapitalismille - julkisten koulutus- ja kasvatusjärjestelmien kehittyminen, keskittyminen ja yhtenäistyminen: luku- ja kirjoitustaito; kulttuurinen ja kielellinen yhtenäistäminen - nationalismi luo kansakunnat eikä päinvastoin; aiempi vain raaka-aineina kansakunnan rakentamisessa - Ernest Gellner: Nations and Nationalism (1983) "Traditioiden keksiminen" (Eric Hobsbawm) - kytkentä teolliseen kapitalismiin paljolti samoin kuin Gellnerillä - traditioiden keksiminen (the invention of traditions) - kansakuntia ja nationalismia edeltävä kansanomainen protonationalismi - kuitenkin jyrkkä eronteko tämän ja varsinaisen nationalismin välillä - nationalismin luonteen muutos Euroopassa noin 1870: liberaalista nationalismista kieltä ja etnisyyttä korostavaan nationalismiin - Eric Hobsbawm: Nations and Nationalisms since 1780 (1990, suom. Nationalismi, 1994) "Kuviteltu yhteisö" (Benedict Anderson) - kansakunta kuviteltuna yhteisönä ( imagined community ) - kuviteltu EI tässä vastakohtana todelliselle - anonyymi yhteisöllisyys - kuvittelun edellytyksenä laajalle leviävä kansankielinen kirjallisuus ja erityisesti sanomalehdistö, kirjapainokapitalismi (print capitalism) - koulujärjestelmä ja luku- ja kirjoitustaito
- aikakäsityksen muutos: ajan ja tilan sidoksen löystyminen; samanaikaisuuden kokemus yhteisön kuvittelemisen edellytyksenä (sanomalehden lukija!) - Benedict Anderson: Imagined Communities (1983, suom. Kuvitellut yhteisöt, 2007) Modernistisen tulkinnan kritiikki (Anthony D. Smith) - edellä mainittujen modernistien (Gellner, Hobsbawm, Anderson) kriitikko - etnosymbolismi : etniset identiteetit ( ethnie ) edeltävät ja luovat edellytyksiä kansakunnalle (nation) - kyse enemmästä kuin kansakunnan rakentamisen (nation-building) raaka-aineista - nationalismiin liittyvä aitouden korostus otettava tutkimuksessa vakavasti - etnisten identiteettien rakentuminen: yhteiset kokemukset, myytit, muistot - pitkäaikaisia mutta eivät ylihistoriallisia (vrt. essentialismi ja primordialismi) - Anthony D. Smith: Nationalism and Modernism (1998) Kansakunta ja sukupuoli (esim. Nira Yuval-Davis) - kansakunnan historia ajattelu- ja toimintatapojen sukupuolittumisen historiana - kansalaisuuden periaatteen ja käytännön sukupuolittuminen: julkisen ja yksityisen elämänpiirin jako, tästä Suomessa erityisesti Irma Sulkunen - sota ja yhteiskunnan militarisointi sosiaalisen sukupuolijärjestelmän muovaajana, merkittävä teema naishistoriassa - Nira Yuval-Davis: Gender and Nation (1997) 3. NATIONALISMIN TUTKIMUS: HISTORIANTUTKIMUKSEN POLIITTINEN OSALLISUUS JA VASTUU - historian painajaismaiset merkitykset monissa viime vuosikymmenten etnisissä ja kansainvälisissä konflikteissa - vuosisatojen takaiset tapahtumat perustelemassa sotia ja joukkomurhia (esim. Kosovo Poljen taistelun 1389 merkitys serbinationalismissa)
- selitykseksi ei riitä menneisyyden padottujen paineiden ja traumojen purkautuminen (Kaukasia, Balkan) - tässäkin mukana traditioiden keksiminen (Eric Hobsbawm), menneisyys ajankohtaisten intressien oikeuttajana - toisaalta myös tilinteot menneisyyden kanssa eri maissa, "historiapolitiikka" (ks. luennon 1 loppu), tässäkin kuitenkin usein vahvasti kansallinen näkökulma ("kansalliset traumat") - historiapoliittisissa keskusteluissa historiantutkijoita vaaditaan usein selvittämään, miten asiat oikeastaan olivat - hankala vaatimus, usein yhdistyneenä näkemykseen historiantutkimuksesta ja erityisesti poliittisen historian tutkimuksesta kansallisena terapiana - tutkimuksen rajalliset mahdollisuudet vaikuttaa siihen, mitä historia on läsnä ja miten sitä käytetään - tärkeätä kuitenkin taito tunnistaa historian läsnäolo ja käyttö politiikassa ja tarkastella sitä kriittisesti - etäisyydenotto historiantutkimuksen omiin kansallisiin sidoksiin edellytyksenä ajankohtaisia muutoksia ja ristiriitoja valaisevalle historialliselle tiedolle