Yhteiskuntahistorian johdantokurssi, sl 2010
|
|
- Kaarlo Ranta
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Yhteiskuntahistorian johdantokurssi, sl 2010 Pauli Kettunen, Helsingin yliopisto, Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos pauli.kettunen(at)helsinki.fi Luento 1, KURSSIN ESITTELY Rakenne ja tavoitteet - yhteiskuntahistorian perusopinnot, yhteiset myöhemmin aineopintovaiheessa eriytyville poliittiselle historialle ja talous- ja sosiaalihistorialle - Helsingin yliopiston yhteiskuntahistorian osasto: yhteiskuntahistoria poliittisen historian ja talous- ja sosiaalihistorian yhteisenä historiallis-yhteiskuntatieteellisenä viitekehyksenä; Suomessa ainutlaatuinen kokonaisuus - pyrkimyksenä luoda käsitys näiden oppiaineiden yhteisistä piirteistä ja perusteista yhteiskuntatieteellisinä historia-aineina - työnjako siten, että yhteiskuntahistoriaa tarkastellaan kolmesta näkökulmasta, poliittisen historian, sosiaalihistorian ja taloushistorian - EI yleisesitys siitä, mitä politiikassa, taloudessa tai sosiaalisissa oloissa on tapahtunut, vaan millä tavoin näitä ilmiöitä on historiallisesti tutkittu ja tutkitaan - keskeinen kysymys: miten historiallinen tieto muotoutuu, muuttuu ja vaikuttaa? - yliopisto-opintojen perusnäkökulma: tutkimuksen ja opetuksen yhteys - tieteellisen tutkimuksen ominaispiirre: perusteet, kysymyksenasettelut ja tulokset asetetaan jatkuvasti keskustelunalaisiksi; itsestäänselvyyksien kyseenalaistaminen, epäily - kriittisen historiallisen ajattelun kehittäminen - myös historiantutkimusta tarkastellaan historiallisesta näkökulmasta - asiat toistuvat eri yhteyksissä näillä luennoilla ja myöhemmin, ei syytä pelästyä, jos käsitteet tai ajatuskulut eivät heti avaudu
2 Poliittisen historian osuus Luennot: 1. Historian ja politiikan yhteys 2. Mitä poliittista historiaa ja miksi? 3. Poliittisen historian tutkimusprosessi 4. Nationalismin tutkimus ja transnationaalinen historia Artikkeli: Heikki Mikkeli: Mistä puhumme, kun puhumme Euroopasta. Historiankirjoituksen Euroopat ja eurooppalaiset. Historiallinen Aikakauskirja 3/ Luento 1. HISTORIAN JA POLITIIKAN YHTEYS 1. POLIITTISEN HISTORIAN NÄKÖKULMAT HISTORIAAN JA POLITIIKKAAN 1.1. Historiantutkimuksen erityisala ja historiallis-yhteiskuntatieteellinen oppiaine 1.2. Poliittisen historian oppiaineen painotukset 2. HISTORIAN KÄSITTEEN MONIMIELISYYS 3. HISTORIAN LÄSNÄOLO 3.1. Jokapäiväinen historia 3.2. Historia politiikassa 3.3. Historiapolitiikka 1. POLIITTISEN HISTORIAN NÄKÖKULMAT HISTORIAAN JA POLITIIKKAAN 1.1. Historiantutkimuksen erityisala ja historiallis-yhteiskuntatieteellinen oppiaine - poliittinen historia tutkii poliittisia ilmiöitä historiallisesti mutta mitä ovat poliittiset ilmiöt ja mitä on historiallinen tutkimus?
3 - tässä suhteessa muutoksia, vaihteluja, erilaisia lähestymistapoja ja painotuksia - poliittinen historia tällä kurssilla: a) historiantutkimuksen yksi erityisala, jota tutkitaan ja opetetaan monissa eri historia-aineissa, b) oppiaine omine erityisnäkökulmineen (Suomessa Helsingissä ja Turussa), yhteiskuntatieteellinen historia-aine - tavoitteena valmius käsitellä nykymaailman muutoksia ja niihin liittyvää informaatiota tutkimukseen perustuvassa historiallisessa perspektiivissä - poliittisen historian oppiaineessa kolme toisiinsa liittyvää korostusta: 1) yhteiskuntahistoria, 2) nykyhistoria eli omanajanhistoria, 3) historian poliittisten merkitysten tutkiminen 1.2. Poliittisen historian oppiaineen painotukset Poliittinen historia yhteiskuntahistoriana: - samhällshistoria, social science history, Gesellschaftsgeschichte - pyrkimys kehittää historiantutkimuksen ja yhteiskuntatieteiden rajoja ylittävää menetelmällistä ja sisällöllistä suuntautumista - politiikan ja poliittisen tarkasteleminen laajassa yhteiskunnallisessa yhteydessä Poliittinen historia nykyhistoriana: - samtidshistoria, contemporary history, histoire contemporaine, Zeitgeschichte - tieteellisesti perusteltu kokonaiskuva nykyisten poliittisten ja yhteiskunnallisten ilmiöiden taustoista, synnystä ja kehityksestä - historiallisen tiedon merkitys nykymaailman hahmottamiselle ja käsittämiselle Poliittinen historia historian poliittisten merkitysten tutkimisena: - historia on monin tavoin läsnä politiikassa ja julkisessa keskustelussa - merkitysten antaminen menneisyyden tapahtumille olennainen osa niin arkielämää kuin politiikkaakin: kokemusten ja odotusten jatkuva suhteuttaminen ja jännite 2. HISTORIAN KÄSITTEEN MONIMIELISYYS Historia arkipäivän puhunnassa:
4 - historian roskatynnyreitä ei pidä tonkia - passitetaan laki historiaan - tehdään historiaa, päästään historian lehdille - saavutus on suorastaan historiallinen - asialla on vain historiallisia arvoa - historia tuomitsee, historia opettaa - päästävä eroon historian painolasteista - ja loppu onkin historiaa Kaksi erilaista dualismia historian käyttötavoissa: - (I) a) historia sitä, mikä on tapahtunut ja tapahtuu, TAI b) historia esityksenä (kertomuksena, kuvauksena, tulkintana) siitä, mitä on tapahtunut - (II) a) historia menneenä tai esityksenä menneestä, erotuksena nykyiselle ja ajankohtaiselle TAI b) historia jatkuvuutena tai sen esittämisenä, menneisyyden, nykyisyyden ja tulevaisuuden läpi kulkevana, niitä yhdistävänä - nämä historian käyttötavat sekoittuneina paitsi maallikkokielessä usein myös historiantutkijoiden esityksissä - 'historian' käsitteen monimielisyydellä taustansa modernin historiakäsityksen historiassa, mutta tutkimuksessa kyseenalaista - historiantutkijan suuri haaste: a) tunnustettava, että historia on nykyisyydessä tapahtuvaa menneen jälkien tulkintaa, ja b) otettava etäisyyttä nykyisyyteensä, jottei siirtäisi nykyisiä toiminta- ja ajattelutapoja holtittomasti menneeseen toimintaan ja ajatteluun JA jotta voisi osoittaa nykyisten toiminta- ja ajattelutapojen muuttuvuuden ja muutettavuuden - siksi kriittisen tutkimuksen on otettava vakavasti se, miten historia on läsnä nykyisyydessä 3. HISTORIAN LÄSNÄOLO 3.1. Jokapäiväinen historia - historia paljon laajempi käsite kuin historiantutkimus - historiantutkijoiden tuotokset, oppikirjat ja historianopettajien ponnistelut vain osa siitä, miten kohtaamme historian
5 - aiheesta monipuolisesti kirjassa Jorma Kalela & Ilari Lindroos (toim.): Jokapäiväinen historia. SKS, Helsinki Julkinen historia: - muistomerkit, juhlapäivät, merkkivuodet, historiikit, museot, näyttelyt, arkistot - yhteiskunnallisten instituutioiden historialliset kerrokset ja symboliikka - rakennetun fyysisen ympäristön historialliset kerrokset ja symboliikka - historialliset romaanit, näytelmät, elokuvat; vaikutus käsityksiin menneestä usein syvempi ja laajempi kuin tutkimuksilla - historia poliittisten ja taloudellisten ratkaisujen ja kannanottojen perusteluissa - suomalaisia esimerkkejä viimeksi mainitusta: Suomen autonomian perustelu, Paasikiven ja Kekkosen ulkopolitiikka, Suomen (länsi)eurooppalaisuus, globalisaatioretoriikka: "tarvitaan taas talvisodan henkeä" - historiakeskustelut ja "totuuskomissiot": kansalliset traumat, tilinteon vaatimukset Sosiaalinen muisti: - liittyy siihen, miten ihmiset tulkitsevat omia kokemuksiaan - välittyy perheissä ja erilaisissa yhteisöissä muistitietona ja perinteenä - historian julkisista esityksistä poikkeavat näkökulmat kansallisesti merkittäviin tapahtumiin (esim. Suomen sisällissota 1918, toinen maailmansota) - yksityisen ja julkisen historian vuorovaikutus ja yhteys: muistelmakirjallisuus, oman yhteisön muistitiedon ja perinteen julkinen esittäminen (esim. kyläkirjat) - historiallinen romaani tai elokuva saattaa a) muovata muistamista, b) haastaa tutkimuksen (esim. Väinö Linnan Täällä Pohjantähden alla -trilogia) - julkisen historian ja sosiaalisen muistin muuttuva suhde: median merkitys yksityisten kokemusten ja niiden tulkintojen muovaajana (esim. Missä ja miten koit ? ) 3.2. Historia politiikassa Menneisyys, nykyisyys ja tulevaisuus identiteeteissä: - kuuluminen johonkin; inkluusio ja ekskluusio
6 - me ja muut; traditiot ja niiden keksiminen, nationalismi - globaalistuvassa maailmassa: traditioiden tietoinen ilmaiseminen ja yhdisteleminen - fundamentalismi vai traditioiden dialogi - vaaralliset oletukset yhdestä kaiken kattavasta (uskonnollisesta tai etnisestä) identiteetistä (Amartya Sen: Identity and Violence. The Illusion of Destiny, 2006)) Menneisyys, nykyisyys ja tulevaisuus instituutioissa: - instituutiot: yhteiskunnallisen toiminnan virallisia ja epävirallisia säännönmukaisuuksia ja pelisääntöjä, rakentuneet pitkien aikojen kuluessa (esim. perhe, vankila, yliopisto, tulopolitiikka, Maailman kauppajärjestö) - instituutiot mahdollistavat ja rajaavat poliittista toimintaa - poliittisessa keskustelussa erilaiset instituutiot joko hävitettäviä menneen rasitteita ja toiminnan rajoituksia (esim. talouden vapauttaminen sääntelystä ) tai hyväksikäytettäviä voimavaroja (esimerkiksi poliittinen vakaus ja konsensustraditiot kansallisina kilpailuetuina ) Menneisyys, nykyisyys ja tulevaisuus ideologioissa: - menneisyyden ja tulevaisuuden jännite poliittisissa aatteissa: Ranskan vallankumouksen 1789 jälkeiset suuret ideologiat liberalismi, sosialismi, konservatismi, nationalismi; suuret kertomukset - menneisyys nykyisen selittäjänä ja oikeuttajana; nykyisyys menneen selittäjänä ja oikeuttajana; kummastakin esimerkkinä nationalismi- - menneisyys toisena, jota vasten nykymuutosta korostetaan: esimerkkinä globalisaatiokeskustelumenneiden konfliktien myöhemmät poliittiset merkitykset: kokemus, muisti, traditio, ajankohtaistaminen ja epäajankohtaistaminen Menneisyys, nykyisyys ja tulevaisuus konflikteissa: - menneisyyden tapahtumien ajankohtaistaminen konflikteissa - menneiden konfliktien myöhemmät poliittiset merkitykset: kokemus, muisti, traditio, ajankohtaistaminen ja epäajankohtaistaminen - esimerkkejä: Suomen vuoden 1918 sisällissodan pitkäaikaiset merkitykset; Euroopan integraatioon kuuluva Euroopan yhteisen historian rakentaminen (kurssisuoritukseen kuuluva Heikki Mikkelin artikkeli)
7 - konflikteissa historian käytön rinnalla niiden epähistoriallistaminen eli ikuistaminen: vihollinen paha luonnostaan, olemukseltaan, alkuperältään - esimerkkeinä erilaiset rasistiset politiikan perustelut sekä monet terrorismin vastaisen sodan nimissä esitetyt näkemykset 3.3. Historiapolitiikka - erityistapaus siitä, miten historia ja politiikka kietoutuvat yhteen - menneisyyden ajankohtaisten poliittisten merkitysten tietoinen käsitteleminen, muovaaminen, tuottaminen, hävittäminen - ajatus (kansakunnan) kollektiivisesta muistista; traumat, tabut - esimerkkejä: apartheid Etelä-Afrikassa; natsiaika ja DDR Saksassa; Stalinin aika Venäjällä; mustat orjat USA:ssa; yhteistyö Natsi-Saksan kanssa ("Vichy-syndrooma") ja Algerian sota Ranskassa; sisällissota ja Francon aika Espanjassa; Pinochetin sotilasdiktatuurin aika Chilessa; Kongon siirtomaa-aika Belgiassa; pakkosterilisaatio pohjoismaisten hyvinvointivaltioiden historiassa; sisällissota ja "suomettuminen" Suomessa - mukana asianosaiset ja heidän jälkeläisensä, oikeusistuimet, tiedotusvälineet, poliitikot, historioitsijat - historiakeskustelut, totuuskomissiot, anteeksipyynnöt - ongelmallista: a) miten kauas menneisyyteen ja kenen osalta syyllisyys ja anteeksipyyntövelvollisuus ulottuvat? b) voiko kansakunnallakin olla traumoja? - tarpeen tutkia myös tätä historiapolitiikkaa tai menneisyydenhallintaa"; esim. Seppo Hentilä: Jaettu Saksa jaettu historia (1994); Pilvi Torsti: Divergent Stories, Convergent Attitudes (2003, historian läsnäolo entisen Jugoslavian ristiriidoissa); Juhana Aunesluoma & Pauli Kettunen (toim.): The Cold War and the Politics of History (2008)
Yhteiskuntahistorian johdantokurssi, sl 2012
Yhteiskuntahistorian johdantokurssi, sl 2012 POLIITTISEN HISTORIAN OSUUS Pauli Kettunen, Helsingin yliopisto, Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos pauli.kettunen(at)helsinki.fi Luennot: 1. Historian
LisätiedotVALTIO-OPPI PERUSOPINNOT 25 OP
1 (5) VALTIO-OPPI PERUSOPINNOT 25 OP Oletko kiinnostunut politiikan ja vallan tutkimuksesta, poliittisista järjestelmistä ja poliittisen ajattelun kehityksestä? Valtio-opin opinnot tarjoavat perustietoja
LisätiedotVastaavuustaulukot aiemmin aloittaneille eli siirtymäsäännöt
Vastaavuustaulukot aiemmin aloittaneille eli siirtymäsäännöt 2017-20 Poliittinen historia & talous- ja sosiaalihistoria Ohjeet siitä, miten aiemmin aloittaneet opiskelijat suorittavat tutkintoaan, jos
LisätiedotUusi maisteriohjelma Uusi kandiohjelma
Vastaavuuksia uusiin koulutusohjelmiin siirtyville (polhis & talsoshist) [luonnos] Uusi maisteriohjelma Kandiksi valmistuneen tai juuri maisteriopinnot aloittaneen kannattaa siirtyä Gradu 30 op Työharjoittelusta
LisätiedotHISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta. Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku)
HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku) 1. Historia ja tulevaisuuden valmiudet Lähtökohtakysymyksiä: MIKSI historiaa opetetaan,
LisätiedotToimihenkilöliikkeen historia tutkijan vastuu
Toimihenkilöliikkeen historia tutkijan vastuu Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos pauli.kettunen@helsinki.fi Henkisestä työstä tietoyhteiskuntaan Toimihenkilöliikkeen
LisätiedotHyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa
Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Kestävä hyvinvointi -seminaari Helsingin yliopisto 10.4.2013 Halusimme
LisätiedotHISTORIA. Vuosiluokat 7 ja 8 Historian tavoitteet ja sisällöt. Oppiaineen tehtävä vuosiluokilla 7 ja 8
HISTORIA Oppiaineen tehtävä vuosiluokilla 7 ja 8 Vuosiluokilla 7 ja 8 historian opetuksen tehtävänä on syventää oppilaiden käsitystä historiallisen tiedon luonteesta. Opetus tukee oppilaiden oman identiteetin
LisätiedotHISTORIA VUOSILUOKAT 7-8
HISTORIA VUOSILUOKAT 7-8 Oppiaineen tehtävä vuosiluokilla 7 ja 8 Vuosiluokilla 7 ja 8 historian opetuksen tehtävänä on syventää oppilaiden käsitystä historiallisen tiedon luonteesta. Opetus tukee oppilaiden
LisätiedotYhteiskuntahistorian johdantokurssi, sl 2010
Yhteiskuntahistorian johdantokurssi, sl 2010 Pauli Kettunen, Helsingin yliopisto, Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos pauli.kettunen(at)helsinki.fi Luento 3, 13.9.2010. POLIITTISEN HISTORIAN TUTKIMUSPROSESSI
Lisätiedotkertomusta, tarinaa tai tutkimusta menneisyydestä selittää ja kuvaa ihmisen toimintaa
Mitä historia on? historia on kreikkaa ja tarkoittaa kertomusta, tarinaa tai tutkimusta menneisyydestä humanistinen aine, joka selittää ja kuvaa ihmisen toimintaa eri aikakausina ja eri ilmiöissä tiedot
LisätiedotHistorian ja etnologian laitos
Historian ja etnologian laitos JYU. Since 1863. 15.11.2018 1 Historia JYU. Since 1863. 15.11.2018 2 Historian oppiaineen sisältöjä Historiassa ei opiskella vain tosiasioita tai faktoja, vaan opetellaan
LisätiedotEuroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017
Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017 Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta 1.3.2017 Juhana Aunesluoma Tutkimusjohtaja, Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto 28.2.2017 1 Teemat EU:n
LisätiedotSyyslukukauden 2012 opintotarjonta
Syyslukukauden 2012 opintotarjonta ELOKUVA JA TELEVISIO Elokuvan ja median historia 5 op MUOTOILU Taiteen ja kulttuurin historia 3 op MUSIIKKI Musiikin historia 5 op VIESTINTÄ Taidehistoria 5 op Viestintä
LisätiedotYhteiskuntahistorian johdantokurssi, sl 2010
Yhteiskuntahistorian johdantokurssi, sl 2010 Pauli Kettunen, Helsingin yliopisto, Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos pauli.kettunen(at)helsinki.fi Luento 4, 14.9.2010. NATIONALISMIN TUTKIMUS JA
LisätiedotHISTORIAPOLITIIKKA VTT SUVI KANSIKAS EUROOPPA-TUTKIMUKSEN KESKUS HELSINGIN YLIOPISTO
HISTORIAPOLITIIKKA VTT SUVI KANSIKAS EUROOPPA-TUTKIMUKSEN KESKUS HELSINGIN YLIOPISTO KÄSITTEET Historian käyttö Menneisyyden eri ilmenemismuodot nykyisyydessä Historiapolitiikka Historian poliittista käyttöä
LisätiedotHISTORIA. Oppiaineen tehtävä
1 HISTORIA Oppiaineen tehtävä Historian opetuksen tehtävänä on kehittää oppilaan historiatietoisuutta ja kulttuurien tuntemusta sekä ohjata hänet omaksumaan vastuullisen kansalaisuuden periaatteet. Menneisyyttä
LisätiedotYhteiskuntahistorian johdantokurssi, sl 2012
Yhteiskuntahistorian johdantokurssi, sl 2012 POLIITTISEN HISTORIAN OSUUS Pauli Kettunen, Helsingin yliopisto, Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos pauli.kettunen(at)helsinki.fi Luento 4, 9.10.2012
LisätiedotHISTORIATIETEIDEN OPISKELU OULUN YLIOPISTOSSA
HISTORIATIETEIDEN OPISKELU OULUN YLIOPISTOSSA Abipäivät 2018 MIKSI HISTORIA & OULUN YLIOPISTO? Huippuopetusta Huippututkimusta Kansainvälinen Hyvä henki Tiedeyhteisön jäseneksi heti Verkostoidut tulevaisuutta
LisätiedotHISTORIAN TAITAJA uusi sarja yläkoulun historiaan! Historian opetuksen tavoitteet. Historian taitaja 7 ja 8
HISTORIAN TAITAJA uusi sarja yläkoulun historiaan! Historian opetuksen tavoitteet Merkitys, arvot ja asenteet T1 vahvistaa oppilaan kiinnostusta historiasta tiedonalana ja identiteettiä rakentavana oppiaineena
LisätiedotMIKÄ USKONNONOPETUKSESSA
MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA MUUTTUU UUDEN OPETUSSUUNNITELMAN MYÖTÄ? Seminaari perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista Opetushallitus 13.3.2015 FT tutkija Kati Mikkola, (HY, SKS) kati.m.mikkola@helsinki.fi
Lisätiedot5.12 Elämänkatsomustieto
5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa
LisätiedotSuomen tulevaisuus 100 vuotta sitten
Suomen tulevaisuus 100 vuotta sitten Sakari Heikkinen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos OP Ryhmän tutkimussäätiön teemapäivä 8.2.2017 Esityksen rakenne Suomi sata vuotta sitten
LisätiedotSuomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa
Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa Eduskunnan suuri valiokunta 28.9.2016 Juhana Aunesluoma Tutkimusjohtaja, Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto Network for European Studies
LisätiedotI johdanto voiko venäjää ymmärtää järjellä?
Sisällys I johdanto voiko venäjää ymmärtää järjellä? Kysymyksenasettelut ja lähteet 12 Venäjän-tutkimuksen vaiheita meillä ja muualla 21 Suomalainen Venäjä-tieto 24 Tapaus Aleksanteri-instituutti 32 Entä
Lisätiedot-mitä historia on, mihin sitä tarvitaan ja käytetään. -Tansanian kehityshistoria hanke: päälinjoja ja metodologisia haasteita
Juhani Koponen 1/11/04 -mitä historia on, mihin sitä tarvitaan ja käytetään -historia, kehitysmaat ja kehitysmaatutkimus -Tansanian kehityshistoria hanke: päälinjoja ja metodologisia haasteita - akateeminen
LisätiedotKUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN
KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN,,, Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako -työryhmä 18.11.2009 Pirkko Pohjakallio
LisätiedotOpetussuunnitelma ja selviytymisen kertomukset. Eero Ropo
Opetussuunnitelma ja selviytymisen kertomukset Tapaus Ahmed 2 3 Minuuden ja maailman kertomuksellisuus Itseä voi tuntea ja ymmärtää vain kertomuksina ja kertomusten kautta Oppimisen ja opetuksen ymmärtäminen
LisätiedotYleisen valtio-opin tutkintovaatimusten korvaavuustaulukko
POLITIIKAN JA TALOUDEN TUTKIMUKSEN LAITOS 2.5.2014/PS Yleisen valtio-opin tutkintovaatimusten 2014-17 korvaavuustaulukko SIVUAINEOPISKELIJOILLE 31.8.2014 mennessä suoritetut yleisen valtio-opin opinnot
LisätiedotSusipolitiikan opetukset suojelutoimien suunnittelussa
Susipolitiikan opetukset suojelutoimien suunnittelussa Saimaannorppa, ilmastonmuutos ja kalastus seminaari ja kokous Rantasalmi 28.5.2010 Outi Ratamäki Suomen ympäristökeskus Väitöskirja: Yhteiskunnallinen
LisätiedotFundamentalismi ja uskonnollinen terrorismi
Fundamentalismi ja uskonnollinen terrorismi Kimmo Ketola Kirkon tutkimuskeskus Joitakin havaintoja brittiläisistä terroristeista Etnisesti kirjava ryhmä Ei psykopatologioita Koulutustaso vaihteleva Eivät
Lisätiedot-mitä historia on, mihin sitä tarvitaan. -Tansanian kehityshistoria hanke: päälinjoja ja metodologisia haasteita
Juhani Koponen 5/3/04 -mitä historia on, mihin sitä tarvitaan -historia, kehitysmaat ja kehitysmaatutkimus -Tansanian kehityshistoria hanke: päälinjoja ja metodologisia haasteita - akateeminen historiankirjoitus
LisätiedotKivi leivässä vai manteli puurossa?
Kivi leivässä vai manteli puurossa? Itseoppineet perinteenkerääjät arkiston keruuideologian haastajina FT tutkijatohtori Kati Mikkola Helsingin yliopisto / SKS:n tutkimusosasto Esityksen kuvat: SKS ja
LisätiedotKulttuurit ja yhteisöt muuttuvassa maailmassa (KUMU)
Kulttuurit ja yhteisöt muuttuvassa maailmassa (KUMU) Etnologia, antropologia & kulttuuripolitiikka 1 Kuva: Pixabay Mikä on KUMU? Jyväskylän yliopiston uusi, täysin uniikki tutkinto-ohjelma, jossa yhdistyvät
LisätiedotTurvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi. Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus
Turvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus 2 Turvallisuuden kokemus ja identiteetti Turvallisuutta ja identiteettiä on kirjallisuudessa käsitelty
LisätiedotJohdatus maantieteeseen tieteenalana. Juha Ridanpää 2017
Johdatus maantieteeseen tieteenalana Juha Ridanpää 2017 Aluemaantiede Taustalla 1800-luvulle (ja kauemmaksi) asti ulottuva tarve paloitella maailma toisistaan irrallisiksi osiksi. Alexander von Humboldt
LisätiedotDemokratiakehitys. Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 18.11.2014 1
Demokratiakehitys Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjastopäivät Helsinki, 12.11.2014 Juhana Aunesluoma Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto Network for European Studies / Juhana Aunesluoma
LisätiedotKorvaavuustaulukot Valtio-oppi
Korvaavuustaulukot Valtio-oppi Uuteen tutkintorakenteeseen vaihtava opiskelija Perusopinnot POLPOP00 Politiikan tutkimuksen perusopinnot POLPOP01 Kansainvälisen politiikan johdantokurssi * POLPOP02 Valtio-opin
LisätiedotHISTORIA. Jaakko Väisänen Joensuun normaalikoulu Jaakko.vaisanen@uef.fi. Jaakko Väisänen
HISTORIA Joensuun normaalikoulu Jaakko.vaisanen@uef.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ on kehittää oppilaan historiatietoisuutta ja kulttuurien tuntemusta sekä ohjata hänet omaksumaan vastuullisen kansalaisuuden periaatteet.
LisätiedotYritysvastuu ja etiikka -kurssi Aalto Yliopiston Kauppakorkeakoulu Asmo Kalpala
-kurssi Aalto Yliopiston Kauppakorkeakoulu 12.4.2017 Asmo Kalpala Vastuullisuus on sydämen sivistystä, tietoa ja tahtoa tuottaa hyvää. Kysymys: Oletteko valinneet kaupalliset opinnot vaikuttaaksenne maailmaan?
LisätiedotJussila ym: Miten Suomen asema muuttui vuoden 1899 jälkeen?
P4. Suomalaisten maailmat 18.2.2015 (SUONPÄÄ) Jussila ym: Miten Suomen asema muuttui vuoden 1899 jälkeen? 13.6.2014 Jussila ym. Miten Suomen ja Venäjän suhteet kehittyivät Krimin sodasta ensimmäiseen maailmansotaan?
LisätiedotHistoria ja yhteiskuntaoppi
Historia ja yhteiskuntaoppi Historian opetuksen tehtävänä on ohjata oppilasta kasvamaan vastuulliseksi toimijaksi, joka osaa käsitellä oman ajan ja menneisyyden ilmiöitä kriittisesti. ta ohjataan ymmärtämään,
LisätiedotRautatieläisten ammattiyhdistystoiminnan historiaa
Rautatieläisten ammattiyhdistystoiminnan historiaa Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Yhteiskuntahistorian laitos Rautatiekulttuurikeskus REILIA Kouvola 19.9.2009 1 Rautatieläisten ammattiliitot tänään
LisätiedotFORUM HISTORIA 7 8 JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET
FORUM HISTORIA 7 8 JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Paikallisen työn avuksi Oppiaineen tehtävä Peruskoulun uuden opetussuunnitelman mukaan historian opetuksen tehtävänä on kehittää oppilaiden historiatietoisuutta
LisätiedotMillainen on tämänhetkinen suhteenne Suomeen yleisellä tasolla? Hyvä Huono En osaa sanoa
LIITE 1: Taulukot Millainen on tämänhetkinen suhteenne Suomeen yleisellä tasolla? 6 22 Hyvä Huono Miten luonnehtisitte Venäjän ja Suomen välisiä suhteita tällä hetkellä? Normaalit, rauhalliset 2 Hyvät,
LisätiedotKieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö
1 Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Yksikössä voi suorittaa humanistisen alan tutkintoja: Humanististen tieteiden kandidaatti 180 op (alempi korkeakoulututkinto) Filosofian maisteri 120
LisätiedotFysiikan opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 7-9. Laaja-alainen osaaminen. Opetuksen tavoitteet. Merkitys, arvot ja asenteet
Fysiikan opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 7-9 Merkitys, arvot ja asenteet T3 ohjata oppilasta ymmärtämään fysiikan osaamisen merkitystä omassa elämässä, elinympäristössä ja yhteiskunnassa L6, Tutkimisen
LisätiedotHYOL:n lukioryhmä on laatinut oheisen ehdotuksen lukion historian opetussuunnitelmatyötä varten.
Historian ja yhteiskuntaopin opettajien liitto HYOL ry Lukion opetussuunnitelma / historia Tammikuu 2015 HYOL:n lukioryhmä on laatinut oheisen ehdotuksen lukion historian opetussuunnitelmatyötä varten.
LisätiedotTUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen
1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata
LisätiedotKasvatus- ja opetuslautakunta Liite 1 13
Kasvatus- ja opetuslautakunta 20.6.2017 Liite 1 13 Mikkelin kaupungissa 7-9 luokkien islamin uskonnon opetus järjestetään 7-9-luokkien yhdysryhmissä. Opiskelu tapahtuu vuorokurssiperiaatteella siten, että
LisätiedotHuippuyksikköseminaari 12.11.2013
Huippuyksikköseminaari 12.11.2013 Puheenjohtajana: yksikön johtaja Arja Kallio 10.00 10.10 Tervetuloa, Yksikön johtaja Arja Kallio 10.10 10.50 Käytännön asioita aloittaville huippuyksiköille, Tiedeasiantuntija
LisätiedotKASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI
KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI VTT/ Sosiologi Hanna Vilkka Opetusmenetelmät ja opetuksen arviointi -seminaari/ Turun kesäyliopisto 11.12.2010 RAKENTEISTA TOIMIJAAN Oma kasvu merkityksissä,
LisätiedotYhteiskuntahistorian johdantokurssi, sl 2011
Yhteiskuntahistorian johdantokurssi, sl 2011 Pauli Kettunen, Helsingin yliopisto, Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos pauli.kettunen(at)helsinki.fi Luento 2, 6.9.2011. POLIITTINEN HISTORIA MILLAISTA
LisätiedotKuvataide. Vuosiluokat 7-9
Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.
LisätiedotYhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY
Yhteiskuntafilosofia - alueet ja päämäärät Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY 1 Yhteiskunnan tutkimuksen ja ajattelun alueet (A) yhteiskuntatiede (political science') (B) yhteiskuntafilosofia
LisätiedotTulevaisuuden haasteet ja opetussuunnitelma
Tulevaisuuden haasteet ja opetussuunnitelma Eero Ropo Tampereen yliopisto Identiteetin rakentuminen koulukasvatuksessa Kansainväliset tutkimukset osoittavat, että kouluopetus ei vahvista optimaalisella
Lisätiedot7.2.9. HISTORIA LUOKAT 5-6
7.2.9. HISTORIA 193 Historian opetuksen tehtävänä on ohjata oppilasta kasvamaan vastuullisesti toimijaksi, joka osaa käsitellä oman ajan ja menneisyyden ilmiöitä kriittisesti. ta ohjataan ymmärtämään,
LisätiedotHistorian kansallinen tehtävä ennen ja nyt
S U U N T A V I I V O J A... Historian kansallinen tehtävä ennen ja nyt Historiantutkimuksella on ollut Historiallisen Aikakauskirjan sadan ensimmäisen toimintavuoden aikana tärkeä tehtävä suomalaisessa
LisätiedotKuinka kohdata maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten välisiä ristiriitoja.
Kuinka kohdata maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten välisiä ristiriitoja. TT, hankevastaava, nuorisokasvasvattaja Katri Kyllönen Kajaani, 27.3.2017 Etnisten vähemmistöryhmien välisen rasismin ehkäisy-,
LisätiedotELÄMÄNKATSOMUSTIEDON OPS. Lahti 2015
ELÄMÄNKATSOMUSTIEDON OPS Lahti 2015 Et-opetuksen erityispiirteitä ET jakautuu reaaliaineena tiedon oppimiseen ja katsomusaineena oman ET:n kehittämiseen. Ei vuosiluokkia, vaan 1-6 ja 7-9 + ryhmät Opettajat
LisätiedotCross-Border Citizen Scientists
Cross-Border Citizen Scientists TEEMA 4: Cross the line! (mentaaliset rajat) Joni Virkkunen Karjalan tutkimuslaitos, Itä-Suomen yliopisto Lappeenranta, 8.10.2013 Johdantoa Mentaaliset rajat ETHNISYYS ETNISET
LisätiedotAlueellinen identiteetti Puheenvuoro Kyläparlamentissa Rovaniemellä
Puheenvuoro Kyläparlamentissa 15.6.2011 Rovaniemellä Vesa Puuronen Itä-Suomen yliopisto vesa.puuronen@uef.fi 29.6.2011 1 Sisältö Johdanto 1. Identiteetti-käsitteistä 2. Alueellinen ja alueen identiteetti
LisätiedotOPO-koulutuspäivä - Asiaa valintaperusteista
OPO-koulutuspäivä - Asiaa valintaperusteista Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden 29.9.2011 Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden YKY Vuoden 2011 alusta toimintansa aloittaneessa yksikössä oppiaineita vanhoista
LisätiedotYHDENVERTAISUUS, HYVÄT VÄESTÖSUHTEET JA TURVALLISUUS. Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö
YHDENVERTAISUUS, HYVÄT VÄESTÖSUHTEET JA TURVALLISUUS Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö 1 MITEN YHTEISKUNNALLINEN ILMAPIIRI VAIKUTTAA IHMISTEN TURVALLISUUTEEN? MIKSI VÄESTÖRYHMIEN VÄLILLE
LisätiedotTUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen
KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja
LisätiedotPOLIITTINEN OSALLISTUMINEN ( ) Maria Bäck, tutkijatohtori, VTT Tampereen yliopisto
POLIITTINEN OSALLISTUMINEN (17.11 2017) Maria Bäck, tutkijatohtori, VTT Tampereen yliopisto (maria.back@uta.fi) MUUTTUVA YHTEISKUNTA JA OSALLISTUMINEN Demokratia ei ole staattinen tila demokratian ja kansalaisten
LisätiedotTieteidenvälisyys Sotkua, järjestystä vai viisautta?
Tieteidenvälisyys Sotkua, järjestystä vai viisautta? Katri Huutoniemi Helsingin yliopisto Sosiaalitieteiden laitos 20.10.2014 1 Esityksen sisältö Tieteen viisaus on ideaali, jota ei voida saavuttaa ilman
LisätiedotArviointikriteerit lukuvuositodistuksessa luokilla
Arviointikriteerit lukuvuositodistuksessa 1. 6. luokilla Sisällysluettelo Suomen kielen ja kirjallisuuden arviointi lukuvuositodistuksessa... 1 Ruotsin arviointi lukuvuositodistuksessa... 2 Englannin arviointi
LisätiedotOpiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita
Tapiolan lukiossa Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita kursseja mielenkiintonsa mukaan vapaassa
LisätiedotTyöelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari
Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari Optek Opetusteknologia koulun arjessa Jari Lavonen, Professor of Physics and Chemistry Education, Head of the department Department of Teacher Education,
LisätiedotIHMISTEN JOKI KOHTAAMISIA JA KYSYMYKSIÄ AURAJOELLA. Helena Ruotsala, Turun yliopisto, Kansatiede, helena.ruotsala@utu.fi
. IHMISTEN JOKI KOHTAAMISIA JA KYSYMYKSIÄ AURAJOELLA Helena Ruotsala, Turun yliopisto, Kansatiede, helena.ruotsala@utu.fi AURAJOEN MONET KASVOT AURAJOEN NYKYISYYDESTÄ JA TULEVAISUUDESTA Kerrottu koettu
LisätiedotMiten luterilaisuus ilmenee Suomessa? Tulevan kirkon nelivuotiskertomuksen esittelyä
Miten luterilaisuus ilmenee Suomessa? Tulevan kirkon nelivuotiskertomuksen esittelyä Kimmo Ketola 1 Synodaalikirjan haasteet lukijalle Haastaa lukijan reflektoimaan katsomustaan suhteessa ajankohtaisiin
LisätiedotHistorian kandidaattiohjelma (180op) ( 2023) Yleinen linja (luonnos)
Historian kandidaattiohjelma (180op) 2019 2020 ( 2023) Yleinen linja (luonnos) Perusopinnot 25 op HISP05 Teemaseminaari 5 op Aineopinnot 55 op HISA03 Historiantutkimuksen ajankohtaisia keskusteluja, 20
LisätiedotTiede ja tutkimus (Teemaopintokurssi TO1.1)
Tiede ja tutkimus (Teemaopintokurssi TO1.1) : Opiskelija kehittää monitieteellistä ja kriittistä ajattelua tutustuu tiedemaailman käytäntöihin harjaantuu lukemaan ja arvioimaan tieteellisiä tutkimuksia
LisätiedotVertaisuus ja osallisuuden paikat. Solja Peltovuori Hyvän mielen talo ry
Vertaisuus ja osallisuuden paikat Solja Peltovuori Hyvän mielen talo ry 16.2.2010 Perhekuntoutuksen tutkimus- ja kehittämishanke, 2005-2009 Markku Nyman, 2008. Kansalaisyhteiskunta ja vertaistuki. Hyvän
LisätiedotKuvataiteen aineopinnot (35 op) - ayukuv1800
Kuvataiteen aineopinnot (35 op) - ayukuv1800 Opintotyyppi Koulutusala Oppiaine Vastaava yliopisto HUOM! Alustava, muutokset mahdollisia, aikataulut täydentyvät pikkuhiljaa. aineopintoja Kuvataideala Kuvataide
LisätiedotDemokratian ja kapitalismin suhde historiallisena ongelmana. Pauli Kettunen Luento 7: Valtio ja ryhmäedut demokratian uhkana 25.2.
Demokratian ja kapitalismin suhde historiallisena ongelmana Pauli Kettunen Luento 7: Valtio ja ryhmäedut demokratian uhkana 25.2.2010 Valtio ja ryhmäedut demokratian uhkana oikeiston liberalismi ja konservatismi:
LisätiedotYhteiskunnallinen muutos ja asiantuntijuuden uudistumisen vaatimukset sosiaalityössä
Yhteiskunnallinen muutos ja asiantuntijuuden uudistumisen vaatimukset sosiaalityössä 1. Menneisyyden näkökulma - aikaisempi lainsäädäntö ja sen käsitteistö 2. Nykyisyyden näkökulma - muutoksen merkitys
LisätiedotAntropologian vaatimukset vanhoissa ja uusissa koulutusohjelmissa: mikä eroaa?
Antropologian vaatimukset vanhoissa ja uusissa koulutusohjelmissa: mikä eroaa? Uusi maisteriohjelma Maisteritutkielma 30 op, vanhassa ohjelmassa 40 op Antropologian kurssimuotoisten opintojen laajuus 50-75
LisätiedotKylmän sodan päättymisvaiheen tutkimustilanne
Kylmän sodan päättymisvaiheen tutkimustilanne REIMAG-konsortio Turku 18.8.2014 Juhana Aunesluoma Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 22.9.2014 1 Kylmän sodan tutkimuksen
LisätiedotLuokanopettajaksi, aineenopettajaksi tai opinto-ohjaajaksi?
Luokanopettajaksi, aineenopettajaksi tai opinto-ohjaajaksi? Tiina Nyyssönen, koulutussuunnittelija OKL tiina.m.nyyssonen@jyu.fi JYU. Since 1863. 12.11.2018 1 Millainen OKL on? Luokanopettajakoulutus =>
LisätiedotOpetuksen tavoitteet
5.20 Kuvataide Kuvataideopetuksen lähtökohtana on kulttuurisesti monimuotoinen todellisuus, jota tutkitaan kuvia tuottamalla ja tulkitsemalla. Opiskelijoiden kokemukset, mielikuvitus, luova ajattelu ja
LisätiedotKaavoihin kangistumista vai käytännöllistä viisautta? Suomen alueellinen ydinasevalvontapolitiikka kylmän sodan aikana
Kaavoihin kangistumista vai käytännöllistä viisautta? Suomen alueellinen ydinasevalvontapolitiikka kylmän sodan aikana Tapio Juntunen Artikkeli Aloite Pohjolan ydinaseettomasta vyöhykkeestä vakiintui kylmän
LisätiedotYhteiskuntahistorian johdantokurssi, sl 2012
Yhteiskuntahistorian johdantokurssi, sl 2012 POLIITTISEN HISTORIAN OSUUS Pauli Kettunen, Helsingin yliopisto, Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos pauli.kettunen(at)helsinki.fi Luento 2. POLIITTINEN
LisätiedotKEVÄTLUKUKAUSI 2014, ALUSTAVA OPETUSOHJELMA
KEVÄTLUKUKAUSI 2014, ALUSTAVA OPETUSOHJELMA HISTORIAN PERUSOPINNOT FM Anna Nieminen: Uusi ja uusin aika, luento 16 t. + kirjallisuus, 14.1. 29.1. ti klo 10 12 SÄ118, ke klo 12 14 L7 ja to klo 10 12 PR102
LisätiedotMiltä maailma näyttää?
Miltä maailma näyttää? Globaali näkökulma lasten ja nuorten tulevaisuuteen (Jari Kivistö) Kasvava ihminen ja tulevaisuuden koulu -seminaari Kokkolassa 7.8.2013 Globaalikasvatuksen tehtävä on
Lisätiedot9. Luento 23.3. Hyvä ja paha asenne itseen
9. Luento 23.3. Hyvä ja paha asenne itseen Hyvä ja paha 19.1.-30.3.2011 Helsingin suomenkielinen työväenopisto FM Jussi Tuovinen Luentoaineisto: http://opi.opisto.hel.fi/yleisluennot/ Hyvä ja paha asenne
LisätiedotSuomen kulttuurivähemmistöt
Suomen kulttuurivähemmistöt Toimittajat: Marja Hiltunen SUB Göttingen 211 698 288 2000 A 30295 Suomen Unesco-toimikunnan julkaisuja No 72 Helsinki 1997 Esipuhe 7 1. Suomi kulttuurialueena 11 1.1. Uralilainen
LisätiedotJÄLJET. Aika, esineet, muisti
JÄLJET Aika, esineet, muisti JÄLJET - Aika, esineet, muisti Mitä jälkiä lääninmuseo on kerännyt tai jättänyt keräämättä? Mitä jälkiä olemme esitelleet ja mitä emme? Mitä jälkiä meidän pitäisi kerätä tänään
LisätiedotSeija Jalagin Historia, Oulun yliopisto 2015
Seija Jalagin Historia, Oulun yliopisto 2015 The whole history of the whole world liian laaja opetettavaksi Globaalihistoria = maailmanhistoria? = kansainvälinen historia? = transnationaali historia? Antony
LisätiedotPakollisista kursseista UE3:a ei suositella tentittäväksi. Syventävät kurssit voi tenttiä, mutta soveltavia ei.
Uskonto (UE) Uskonnon opetukseen kaikille yhteiset aihekokonaisuudet sisältyvät seuraavasti. Opetuksessa annetaan valmiuksia osallistua seurakuntien ja muiden uskonnollisten yhteisöjen toimintaan. Opetuksessa
LisätiedotHistoriallinen metodi?
Historiallinen metodi? Pauli Kettunen Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Poliittinen historia Helsingin yliopisto pauli.kettunen@helsinki.fi Metodifestivaali Tampereen yliopisto 30.8.2011 1 Historiallistaminen
LisätiedotMIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO?
MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO? Uskonto voidaan määritellä monella eri tavalla... Mitkä asiat tekevät jostain ilmiöstä uskonnon? Onko jotain asiaa, joka olisi yhteinen kaikille uskonnoille? Uskontoja voidaan
LisätiedotAihealue: Identiteetti Kuka ajattelet olevasi?
Aihealue: Identiteetti Kuka ajattelet olevasi? Osio 2: Miten identiteetti muotoutuu ja säilyy? Mitkä asiat määrittelevät, keitä olemme? Identiteettiämme muovaa suurelta osin menneisyytemme tai tarkemmin
LisätiedotPolitiikka ja viestintä, perusopinnot 25 op (PVK-100)
Politiikka ja viestintä, perusopinnot 25 op (PVK-100) Opintokokonaisuuden osaamistavoitteet Politiikan ja viestinnän perusopintokokonaisuuden suoritettuaan opiskelija ymmärtää niin politiikan, organisaatioiden,
LisätiedotItsearvioinnin satoa, YFI-laitos. Koulutuksen itsearvioinneissa esiin nousseet hyvät käytänteet
Itsearvioinnin satoa, YFI-laitos Koulutuksen itsearvioinneissa esiin nousseet hyvät käytänteet 1 20.5.2013 Sosiaalityön päättöseminaari STOS730 (2 op) Esittelijänä yliopistonlehtori Tuija Kotiranta prof.
LisätiedotVANHAN (2012-2015) JA UUDEN (2015-2018) OPETUSSUUNNITELMAN VASTAAVUUDET
26.5.2015 VANHAN (2012-2015) JA UUDEN (2015-2018) OPETUSSUUNNITELMAN VASTAAVUUDET Vastaavuustaulukko on laadittu uuden opetussuunnitelman näkökulmasta eli katsotaan, mitkä vanhan opetussuunnitelman opintojaksoista
LisätiedotMaailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa
Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa Globaaliin ja lokaaliin (glokaaliin) vastuuseen kasvaminen Globaalikasvatuksellinen iltapäivä Turussa 12.10.2011 Jari Kivistö, Innoline Group Maailmankansalainen?
LisätiedotErityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö. Yhdenvertaisuus ja osallisuus perus- ja ihmisoikeusnäkökulmasta tarkasteltuna
Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö Yhdenvertaisuus ja osallisuus perus- ja ihmisoikeusnäkökulmasta tarkasteltuna 1 Amartya Sen Demokratia sisältää kaksi ydinlupausta: Kaikkia kohdellaan
Lisätiedot(LÄNSIMAISEN) KAUPUNKISUUNNITTELUN HISTORIA ARK-C op KL 2018
(LÄNSIMAISEN) KAUPUNKISUUNNITTELUN HISTORIA ARK-C1003 4 op KL 2018 KURSSIN OHJELMA Seitsemän luentoa keskittyvät länsimaisiin kaupunkisuunnitelmiin ja kaupunkisuunnittelijoihin antiikista nykyaikaan. Kurssi
Lisätiedot