Ulkomaiset ilijat Suomessa Talvi 1999-2000 Rajahaastattelututkimuksen maakohtaiset tulokset MEK A :111 2001
ISO-BRITANNIA Talvi 1999-2000 (1.11.1999 30.4.2000) Rajahaastattelututkimuksen keskeiset tulokset Saapuneet liikennemuodoittain ja n tarkoituksen mukaan Iso-Britanniassa asuvia ilijoita saapui Manner-Suomeen (pl. Ahvenanmaa) talvella 1999-2000 yhteensä 102.700 eli lähes 40 (28.100) kuin edellisenä talvena (74.600). Saapuneista 11 (11.300) oli Suomen kansalaisia. Lähes kaikki britit saapuivat lentäen, joten myös kasvu edellistalvesta kohdistui lentomatkoihin. Hieman yli puolet (53, 54.300) Iso- Britanniasta tulleista oli työlla. Vapaaajan lla oli 41.600, joista 7.000 tuttava- tai sukulaisvierailulla. Talveen 1998-99 verrattuna kaikki t tarkoituksesta riippumatta lisääntyivät. Eniten kasvua kirjattiin työmatkoissa (+ 18.100). YHTEENSÄ 102,7 54,3 Kongressit ja seminaarit 2,0 Myyntimessut 0,3 Työhön liittyvät opinnot 1,1 työ 50,9 sukulaisvierailu 7,0 vapaa-ajan 34,6 Terveys 0,2 Ostokset 0,0 Kulttuuritapahtumat 0,0 Urheilutapahtumat 0,0 Ulkoilma-aktiviteetit 0,0 Risteily 0,0 Loma- tai huvi 34,3 1,6 Opiskelu 0,3 Kauttakulku 1,2 syy 0,1 Monta syytä 5,2 Saapuneet asuinalueittain Eniten brittejä saapui edelleen Suur- Lontoon alueelta (35.000). Voimakkaimmin lisääntyivät kuitenkin t Lontoon länsipuolelta (alue 3) ja saarivaltion keskiosista (alue 9). Matkailijamäärät lisääntyivät kaikilta alueilta. Lentäen Laivalla Maitse 1,9 0,4 0,4 2,6 Saapuneet (1000) liikennemuodoittain 0,0 20,0 40,0 60,0 80,0 100,0 120,0 sukulaisvierailu vapaa-ajan Monta syytä Suur-Lontoo Alue 2 Alue 3 Alue 4 Alue 5 Alue 6 Alue 7 Alue 8 72,3 Saapuneet (1000) n tarkoituksen mukaan 1,5 1,6 3,1 5,0 5,2 7,0 28,8 36,2 34,6 100,1 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 1,6 3,9 Saapuneet asuinalueittain 5,7 7,7 4,5 5,3 3,4 4,4 7,2 7,6 2,2 3,3 8,8 13,9 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 35,0 40,0 34,8 54,3 35,0 Alue 9 Alue 10 Alue 11 Wales Skotlanti Pohjois-Irlanti 2,2 0,1 0,5 0,5 3,8 1,6 2,6 2,1 4,9 0,4 1,7 7,9
ISO-BRITANNIA / talvi 1999-2000 25 lla olleista Suur-Lontoon alueelta tullet ottivat vieläkin suuremman osan (44 ) kuin matkoissa keskimäärin. Myös tuttava- tai sukulaisvierailijoista yli puolet tuli Lontoon alueelta. Sen sijaan muut vapaa-ajan ilijat jakautuivat asuinalueen mukaan tarkastellen melko tasaisesti ympäri Iso-Britanniaa. Suur-Lontoon osuus näissä matkoissa oli ainoastaan vajaat 14. Saapuneet ikäluokan ja sukupuolen mukaan Suomeen tulleiden brittien keski-ikä oli tasan 40 vuotta eli hieman korkeampi kuin edellisenä talvena (38,8 vuotta). Määrällisesti suurin ikäryhmä oli 35-44-vuotiaat (35.800). Tässä ikäryhmässä myös kasvu edellisestä talvesta oli voimakkainta. Lähes yhtä paljon lisääntyivät toiseksi suurimman ikäryhmän, 25-34 - vuotiaiden, t Suomeen. Saapuneista lähes 2/3 (68.900) oli miehiä. Miesten ja naisten keski-iässä ei ollut eroa. Lähtöalue sukulaisvierailu vapaa-ajan Monta syytä Yhteensä 54,5 7,0 34,6 1,8 5,2 Suur-Lontoo 24,0 4,0 4,7 0,6 1,7 Alue 2 3,5 0,7 3,0 0,2 0,4 Alue 3 8,6 1,0 3,6 0,0 0,6 Alue 4 2,0 0,3 1,6 0,2 0,4 Alue 5 2,0 0,3 2,8 0,1 0,2 Alue 6 2,3 0,0 1,8 0,1 0,1 Alue 7 3,7 0,2 3,5 0,1 0,1 Alue 8 1,4 0,2 1,5 0,1 0,1 Alue 9 3,2 0,3 3,0 0,0 1,4 Alue 10 0,1 0,0 0,3 0,0 0,0 Alue 11 1,4 0,0 2,4 0,0 0,0 Wales 0,8 0,0 1,6 0,2 0,0 Skotlanti 1,2 0,0 3,5 0,1 0,2 Pohjois-Irlanti 0,3 0,0 1,3 0,1 0,0 Saapuneet (1000) ikäryhmittäin 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 35,0 40,0 Saapuneiden seura Saapuneiden seuraa kysyttiin vasta vuoden 2000 alusta lukien, joten tulokset koskevat ainoastaan tammi-huhtikuun 2000 välistä ajanjaksoa. Yksin matkustaneiden määrä oli suurin (35.800) ja työtovereiden kanssa tulleiden määrä toiseksi suurin (11.400). Lapsia oli mukana ainoastaan 1.600 saapuneella. 0-14 15-24 25-34 2,2 1,4 4,5 6,1 22,7 30,1 Yhteensä 56,5 Yksin 35,8 Perhe, ei lapsia 3,2 Perhe, lapsia 1,6 Ystävät 3,2 Työtoverit 11,4 seura 1,3 Useita edellisestä 0,0 Lapsia mukana 1,6 Yöpyneiden määrä Iso-Britanniasta tulleista 77 (79.500) yöpyi Suomessa. Vaikka päiväkävijöiden määrä nousi edellistalvesta (+ 8.100), niin yöpyneiden määrä nousi vielä enemmän (+ 20.000). Yöpyneistä ilijoista Suur-Lontoon osuus oli hieman keskimääräistä suurempi (40 ), kun taas päiväkävijät jakautuivat asuinalueen mukaan tarkasteltuna melko tasaisesti eri puolille Iso- Britanniaa. Iso-Britanniasta tulleiden keskimääräinen viipymä Suomessa oli 3,5 yötä eli suunnilleen sama kuin talvella 1998-99. Yöpyneistä eniten (21.400) oli yhden yön viipyneitä, mutta paljon oli myös kaksi yötä (17.200) ja kolme (14.100) yötä viipyneitä. Absoluuttisesti kasvua oli eniten juuri 1-3 yötä viipyneissä. Suomessa yöpyneistä briteistä 65 (51.600) oli työlla, 9 (7.10) tuttava- tai sukulaisvierailulla sekä 19 (15.300) muulla vapaaajan lla. Yli 70 (57.500) yöpyneistä käytti majoitusmuotonaan hotellia tuttavien tai sukulaisten ollessa toiseksi suosituin (13.500 yöpynyttä) yöpymispaikka. 35-44 45-54 55-64 65-74 75-0,8 0,1 0,3 2,0 lla yöpyneistä yli 90 (47.400) käytti hotellimajoitusta. Tuttavien tai sukulaisten luo tulleet myös pääosin yöpyivät näiden luona. Hotellia muista yöpyneistä vapaa-ajanilijoista käytti vajaa puolet (7.300). 6,0 9,1 14,1 18,2 24,2 Lähtöalue Yöpyneet Päiväkävijät 35,8 Päiväkävijöiden osuus Yhteensä 103,1 79,5 23,6 Suur-Lontoo 35,0 31,8 3,2 Alue 2 7,7 6,1 1,6 Alue 3 13,9 11,9 2,0 Alue 4 4,5 3,1 1,4 Alue 5 5,3 3,6 1,7 Alue 6 4,4 3,1 1,3 Alue 7 7,6 5,6 2,0 Alue 8 3,3 2,1 1,2 Alue 9 7,9 5,4 2,5 Alue 10 0,5 0,2 0,3 Alue 11 3,8 2,0 1,8 Wales 2,6 1,3 1,3 Skotlanti 4,9 2,9 2,0 Pohjois-Irlanti 1,7 0,4 1,3
ISO-BRITANNIA / talvi 1999-2000 26 Yöpymisten määrä Iso-Britanniasta tulleiden kokonaisyöpymismäärä oli talvella 1999-2000 355.600, mikä on yli 30 (81.500) enemmän kuin edellistalvena. Eniten yöpymisiä (176.600) kertyi työlla olleille. Vaikka tuttava- tai sukulaisvierailulle tulleet viipyivät maassa kauimmin (yhden vikon), niin heidän yöpymismääränsä jäi kuitenkin alle 50.000:n. lla vapaa-ajan lla oleskelivat Suomessa lyhimpään (2,9 yötä) yöpymismäärän noustessa lähes 100.000:een. lla olleiden yöpymiset kasvoivat voimakkaimmin edellistalvesta (+ 83.200), mutta myös vapaa-ajan ilijoiden yöpymiset lisääntyivät yli 20.000:lla. lla lla olleiden yöpymiset sitä vastoin pienenivät. Viipymä Suomessa 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 Ei yöpymistä 14,9 23,3 13,9 1 yö 21,4 13,8 2 yötä 17,2 10,9 3 yötä 14,1 4 yötä 6,0 8,3 5 yötä 2,6 3,4 6 yötä 1,2 2,7 7 yötä 3,9 1,4 8-14 yötä 5,2 7,0 15-21 yötä 1,2 1,9 1,1 22-60 yötä 2,0 yli 60 yötä 0,1 0,2 Majoitusmuodoittain tarkasteltuna hotelliyöpymisten määrä nousi suurimmaksi (155.000), mutta myös tuttavien tai sukulaisten luona öitä kertyi selvästi yli 100.000. Pitkän viipymän (15,7 yötä) johdosta nousi muun maksuttoman majoituksen osuus yöpymismäärissä mitattuna merkittäväksi (59.500). Yöpymiset lisääntyivät edellistalvesta kaikissa majoitusmuodoissa hotelliyöpymisten kasvaessa eniten (39.400). Jos viimeksi montaa majoitusta käyttäneet lasketaan mukaan maksulliseen majoitukseen, niin sen osuudeksi kaikista yöpymisistä tulee hieman yli puolet. työt tuttava- tai sukulaisvierailut muut vapaa-ajan t muut t yhteensä Ei yöpymistä 2,7 0,0 19,3 1,3 23,3 Yhteensä 51,6 7,1 15,3 5,7 79,7 Hotelli, motelli 47,4 0,4 7,3 2,4 57,5 Retkeilymaja 0,5 0,0 0,0 0,0 0,5 Leirintäalue 0,0 0,0 0,0 0,1 0,1 Maaseutumajoitus 0,0 0,0 0,9 1,0 1,9 Tuttavat, sukulaiset 1,0 6,6 4,8 1,1 13,5 Oma asunto/mökki 0,9 0,0 1,0 0,4 2,3 Työnantajan asunto 0,8 0,0 0,1 0,0 0,9 majoitus 0,5 0,0 0,0 0,1 0,6 Monta majoitusta 0,5 0,1 1,2 0,6 2,4 työt tuttava- tai sukulaisvierailut muut vapaaajan t muut t yhteensä Saapumiset 54,3 7,0 34,5 6,8 102,6 Öitä keskimäärin 3,3 6,9 2,9 4,5 3,5 Yöpymisiä yhteensä 176,6 48,6 99,2 31,2 355,6 Hotelli, Tuttavat tai Monta motelli maksullinen sukulaiset maksuton majoitusta Saapumiset 57,6 2,4 13,4 3,9 2,3 Öitä keskimäärin 2,7 3,9 8,7 15,7 6,6 Yöpymisiä yhteensä 155,0 9,4 116,3 59,5 15,5 Yöpymiset n tarkoituksen mukaan vapaaajan 28 9 sukulaisvi erailu 14 49 Yöpymiset majoitusmuodon mukaan maksuton 17 Tuttavat tai sukulaiset 33 Monta majoitusta 4 Hotelli 43 maksulline n 3
ISO-BRITANNIA / talvi 1999-2000 27 Pakettit Suomeen saapuneista briteistä joka neljäs (26.600) oli pakettilla. Lähes kaikki (25.900) pakettit suuntautuivat ainoastaan Suomeen. Pakettimatkojen määrä kasvoi 15 :lla (+ 3.500) talveen 1998-99 verrattuna. Rahan käyttö Matkaa kohti Iso-Britanniasta tulleet käyttivät rahaa keskimäärin 2.150 mk. Päivää kohti kulutus oli keskimäärin 495 mk. Matkaa kohti muulla lla olleet käyttivät rahaa sekä a (3.441 mk) että päivää (706 mk) kohti eniten. lla olleet käyttivät toiseksi eniten rahaa. Vähiten käyttivät rahaa päivää kohti (alle 300 mk) vapaa-ajan lla olleet. Sekä a että päivää kohti Iso-Britanniassa asuvat käyttivät rahaa eniten majoitukseen. Ravintoloihin ja ostoksiin meni rahaa puolet vähemmän ja ostoksiin vielä tätä hieman vähemmän. Iso-Britanniasta asuvilta saatu ilutulo oli yhteensä 227 milj. mk eli yli 40 enemmän kuin edellistalvena (161 milj. mk). Matkailutulosta suurin osa tuli työajan ilijoilta, joiden jättämä rahamäärä myös kasvoi voimakkaimmin edellistalvesta. Vapaa-ajan ilijoiden jättämä ilutulo oli sen sijaan hieman talvea 1998-99 alhaisempi. sukulaisvierailu vapaa-ajan Matkaa kohti (mk): 2 150 Päivää kohti (mk): 495 Matkatyypin / tarkoituksen mukaan: Matkatyypin / tarkoituksen mukaan: päiväkävijät 388 päiväkävijät 388 työ 2 709 työ 652 sukulaiset, ystävät 1 824 sukulaiset, ystävät 235 muu vapaa-ajan 1 038 muu vapaa-ajan 271 muu 3 441 muu 706 Kulutuskohteen mukaan: Kulutuskohteen mukaan: Esimaksut 39 Esimaksut 9 Majoitus 952 Majoitus 219 Ravintolat 505 Ravintolat 116 Ostokset 373 Ostokset 86 kulutus 281 kulutus 65 Matkailutulo (milj. mk) n tarkoituksen mukaan 0 20 40 60 80 100 120 140 160 8 13 13 27 36 45 95 151 Matkan varaaminen Briteistä 3.600 teki varauksia ennen a. Mukaan on tällöin laskettu ainoastaan varaukset, jotka ovat kohdistuneet Suomen ilupalveluihin. Matkavarauksia Suomeen tai Suomesta ei ole laskettu mukaan. lla olleilta asiaa ei ole kysytty eikä vuonna 1999, joten tulokset koskevat vain ajanjaksoa tammi-huhtikuu 2000. Eniten varauksia saksalaiset tekivät toimistoista (1.800) ja lähes yhtä paljon (1.500) suoraan palvelun tuottajalta. Internet-varausten määrä jäi alle tuhannen. Luontoaktiviteettien harrastaminen Iso-Britanniasta tulleista 36 (37.000) ilmoitti harrastaneensa Suomessa jotain ulkoilmaaktiviteettia. Poroajelut (25.700) ja moottorikelkkailu (22.600) olivat selvästi suosituimpia. Kolmanneksi suosituimpia olivat koiravaljakot (18.500). Varauksia tehneet yhteensä 3,6 Varaukset toimistosta 1,8 Varaukset kuljetusyhtiöstä 0,2 Varaukset suoraan palvelun tuottajalta 1,5 Internetin kautta tehdyt varaukset 0,7 Ei varauksia 14,7 Ei kysytty 38,3 YHTEENSÄ 37,0 Hiihto 8,2 Laskettelu 5,1 Lumilautailu 1,0 Moottorikelkkailu 22,6 Koiravaljakot 18,5 Poroajelu 25,7 Pilkkikalastus 3,1 t aktiviteetit 12,3
ISO-BRITANNIA / talvi 1999-2000 28 YHTEENVETO Saapuneet ilijat Matkailijamäärissä mitattuna Iso- Britannia on talviaikaan yhtä suuri markkina-alue Suomelle kuin Viro. Vain Venäjä Ruotsi ovat suurempia. Työajan matkojen määrässä britit nousevat selvästi ohi virolaisten eivätkä jää enää kovin paljon jälkeen ruotsalaisista. Vapaa-ajan matkojen määrässä Iso- Britanniasta tulleet jäävät selvästi jälkeen Venäjästä ja Ruotsista, mutta ovat oleellisesti edellä Viroa ja Saksaa. Vapaa-ajan matkoja leimaavat lyhyet jouluajan t. Tästä syystä vapaa-ajan matkojen lähtöalueetkin jakautuvat melko tasaisesti Iso-Britannian eri osiin, kun taas kesällä ja kaikissa muissa matkoissa Suur-Lontoo lähtöalueena näyttelee keskeistä osaa. Yöpyminen Iso-Britanniasta tulleiden viipymässäkin näkyy lyhytkestoinen jouluilu vapaa-ajan ilijoiden viipyessä Suomessa lyhyempään kuin esimerkiksi työajan ilijat. Tosin naapurimaista tulleet vapaa-ajan ilijat yöpyvät vielä lyhyemmän ajan, mutta toisaalta saksalaiset taas monta kertaa pidempään. Matkojen lyhyemmästä kestosta johtuen britit jäävätkin yöpymismäärissä viidenneksi selvästi virolaisten ja saksalaisten jälkeen. Sen sijaan jos tarkastellaan vain maksullisia yöpymisiä, niin Iso-Britannia menee Viron ja jopa Ruotsin ohi, mutta jää kuitenkin jälkeen Saksasta. lla olleiden yöpymisissä britit ovat jopa kakkossijalla venäläisten jälkeen. Kakkossija tulee Iso-Britanniasta tulleille myös hotelliyöpymisissä. Erot saksalaisiin ja ruotsalaisiin ovat tosin pienet ja samat erot ovat myös Tilastokeskuksen rekisteröidyissä yöpymisissä (pl. Ahvenanmaa). Maksullisten yöpymisten osuus (51 ) kaikista yöpymisistä on kaikista vertailumaista suurin. Ikä ja seura Iso-Britanniasta tulleiden keski-ikä (40 vuotta)oli kaikista vertailumaista samalla tasolla kuin saksalaisilla, mutta korkeampi kuin venäläisillä ja virolaisilla. Suhteellisessa osuudessa mitattuna saksalaiset olivat 35-44-vuotiaissa vertailumaista ykkösenä. Lapsiperheitä tulosten mukaan Iso-Britanniasta tuli vain 1.600. Tämä kysymys oli tosin mukana vasta vuoden 2000 alusta, jolloin koko jouluilu jäi pois eikä siksi anna oikeata kuvaa brittien perheilusta. Rahan käyttö Matkailutuloa (227 milj. mk) Iso- Britanniassa asuvat jättivät vertailumaista kolmanneksi eniten. Erityisen paljon jättivät työlla olleet, sillä vaikka venäläisten kohdalla vastaava luku oli vielä kaksinkertainen, niin kaikista muista maista tulleet työasioissa liikkuneet jättivät ilutulo selvästi vähemmän. Majoituselinkeino sai briteiltä rahaa kaikista maista eniten eli jopa hieman enemmän kuin venäläisiltä, jotka käyttivät rahansa lähinnä ostoksiin. Pakettit Britit tekivät Suomeen suhteellisesti selvästi enemmän pakettimatkoja kuin muista vertailumaista tulleet. Venäläiset olivat pakettimatkoja absoluuttisessa määrässä ykkösinä, mutta jos mukaan lasketaan vain Suomeen suuntautuneet pakettit, niin Iso-Britanniasta tullet olivat selvästi suurin ryhmä. Tässäkin suuri määrä selittynee jouluajan ilulla, joka perustuu lähes yksinomaan pakettimatkoihin. Matkan varaaminen Brittien varauksista ei tutkimuksen perusteella voida vetää paljonkaan johtopäätöksi, koska vuoden 1999 puolelle ajoittunut jouluilu ei ollut tuloksissa mukana. Luontoaktiviteettien harrastaminen Myös luontoaktiviteettien harrastusluvuissa näkyy jouluilu, jossa aktiviteetit näyttelevät keskeistä osaa. Niinpä britit tutkimustulosten mukaan osallistuivat poroajeluihin sekä moottori- ja koiravaljakkoretkiin aivan eri mittakaavassa kuin muista maista tulleet. MEK / Lontoo: Johtopäätöksiä ja toimenpide-ehdotuksia Ison-Britannian markkinoilla on muutamia huomattavia erityispiirteitä muihin ilijoiden lähtömaihin verrattuna. laisten osuus on noin puolet sekä talvella että kesällä. Tuttava- ja sukulaisvierailujen osuus on vuositasolla suhteellisen korkea, mutta niistä suurin osa tehdään kesäkaudella. Muiden vapaa-ajan matkojen osuus on samaa suuruusluokkaa sekä kesällä että talvella. Tämä tilanne kuvastaa erityisesti Lappiin suuntautuvan brittien talviilun markkinoinnin onnistumista viime vuosien aikana. Huomattavan suuri osa varsinkin talvilomailijoista on Suomessa pakettilla. Matkanjärjestäjien merkitys Iso- Britannian konservatiivisilla markkinoilla onkin edelleen varsin suuri, vaikka kehitystä itsenäisemmän matkojen suunnittelun suuntaan tapahtuukin. Markkinat ovat konservatiivisia myös tyyppien osalta. Vapaa-ajan ilun valtaosa suuntautuu edelleen etelään ja t ovat paljolti tavanomaista aurinkolomailua. Talviilussa Alppien markkinaosuus on ylivoimainen. Suomella on kuitenkin runsaasti potentiaalia, sillä markkinat ovat suuret ja markkinaosuutemme toistaiseksi hyvin vaatimaton. Toisaalta talvilomailijoiden määrän ei odoteta suuresti kasvavan. Joulunalusilu Lappiin on jatkuvasti kasvanut ja Lappi on saavuttanut brandin aseman joulupukkia tapaamaan haluaville. Vaikka huomattava osa näistä brittiilijoista onkin vain päivälla, yöpymisiä sisältävien pakettien kysyntä ja myynti kasvaa vuosi vuodelta. Joulutuotteita tarjoaa suurehko joukko njärjestäjiä, sekä suuria että pieniä. Toinen kasvusektori on talvilomat joulu-maaliskuussa. Suurin Lappiin brittejä tuova njärjestäjä, Inghams, lisäsi talveksi 2000/01 aikaisemman vikoittaisen Lontoon charterlentonsa rinnalle viikkolennon myös Manchesterista. Talvilomia reittilennoin tarjoaa lisäksi joukko pienempiä njärjestäjiä. Talvituotteiden markkinointiponnistelut on tässä tilanteessa järkevintä tehdä läheisessä yhteistyössä njärjestäjien kanssa. Tavoitteena on myös laajentaa kohdevalikoimaa Lapissa ja mahdollisesti Itä-Suomessa sekä saada lisää njärjestäjiä. Talviaikaan matkustetaan myös lyhyille kaupunkilomille, Suomessa Helsinkiin, vaikka tällaisten matkojen pääsesonki onkin keväästä syksyyn. Matkanjärjestäjiä myös näille tuotteille on huomattavan monta ja markkinointi tapahtuu yhdessä heidän kanssaan, perustana kiinteä yhteistyö Helsingin kaupungin, Finnairin ja MEKin välillä. Ensisijaisena tavoitteena on olemassa olevien tuotteiden myynnin lisääminen, toissijaisena uusien njärjestäjien hankkiminen.
RUOTSI Talvi 1999-2000 (1.11.1999 30.4.2000) Rajahaastattelututkimuksen keskeiset tulokset HUOM! Ahvenanmaa ei ole tutkimuksessa mukana Saapuneet liikennemuodoittain ja n tarkoituksen mukaan Ruotsissa asuvia ilijoita saapui Manner-Suomeen (pl. Ahvenanmaa) talvella 1999-2000 yhteensä 252.300 eli vajaat kaksi prosenttia enemmän kuin edellisenä talvena (248.300). Saapuneista 20 (50.500) oli Suomen kansalaisia. Laivalla saapuneita oli 61 ja heidän samoin kuin lentäen saapuneiden määrä lisääntyi edellistalvesta. Maitse saapuneiden määrä pysyi suunnilleen ennallaan. Yli puolet (59, 148.300) ruotsalaisista oli vapaa-ajan lla. Näistä lähes 40 (57.500) oli tuttava- tai sukulaisvierailulla ja 55.700 loma- tai huvilla. lla oli 79.500 ruotsalaista. Muista matkoista (12.300) kauttakulku (7.800) oli merkittävin. Talveen 1998-99 verrattuna työt vähenivät melko selvästi vapaa-ajan matkojen vastaavasti lisääntyessä voimakkaasti. YHTEENSÄ 252,3 79,5 Kongressit ja seminaarit 8,2 Myyntimessut 1,2 Työhön liittyvät opinnot 2,8 työ 67,3 sukulaisvierailu 57,5 vapaa-ajan 90,8 Terveys 1,2 Ostokset 1,3 Kulttuuritapahtumat 4,6 Urheilutapahtumat 3,7 Ulkoilma-aktiviteetit 0,3 Risteily 20,2 Loma- tai huvi 55,7 12,3 Opiskelu 3,1 Kauttakulku 7,6 syy 1,6 Monta syytä 12,2 Saapuneet asuinalueittain Yli puolet Suomeen saapuneista ruotsalaisista tuli Tukholman alueelta (54, 135.900). Määrä oli 3 suurempi kuin talvella 1998-99. Toiseksi eniten ilijoita saapui Tukholmaan länteen sijaitsevalta (Värmland, Örebro ) alueelta (43.300). Tukholmaa lukuun ottamatta olivat eri alueilta saapuneiden määrissä tapahtuneet absoluuttiset muutokset edellistalveen verrattuna melko pieniä. Lentäen Laivalla Maitse sukulaisvierailu vapaa-ajan Monta syytä Saapumiset (1000) liikennemuodoittain 0,0 20,0 40,0 60,0 80,0 100,0 120,0 140,0 160,0 180,0 2,0 2,3 Saapumiset (1000) n tarkoituksen mukaan 0,0 20,0 40,0 60,0 80,0 100,0 120,0 12,3 14,2 12,2 20,0 43,9 57,5 68,8 Saapuneet asuinalueittain (1) Skåne (2) Halland, Västra Götaland (3) Blekinge, Kronoberg, Kalmar, Jönköping, Östergötland, Gotland (4) Värmland, Örebro, Södermanland, Västmanland, Uppsala (5) Stockholm (6) Dalarna, Gävleborg, Jämtland, Västernorrland (7) Västerbotten, Norrbotten 93,9 95,5 3,2 2,9 12,2 13,8 16,9 15,9 15,1 13,7 25,6 26,8 79,5 90,8 42,3 43,3 152,5 154,8 100,6 0,0 20,0 40,0 60,0 80,0 100,0 120,0 140,0 160,0 131,9 135,9
RUOTSI / talvi 1999-2000 4 Lentäen saapuneista tukholmalaisten osuus oli hieman yli puolet (52 ) ja laivamatkustajissa vielä hieman tätäkin suurempi (54 ). Eteläisintä (Skåne) ja lounaisinta Ruotsia (Halland, Västra Götaland) lukuun ottamatta kaikkialta Ruotsista saavuttiin Suomeen yleisimmin laivalla. Etelä- ja Lounais-Ruotsista tulleet käyttivät tavallisimmin lentokonetta. lla olleista lähes 56 (44.300) saapui Tukholmasta. Myös tuttava- tai sukulaismatkoissa Tukholman osuus oli yli puolet (55 ), mutta muissa vapaa-ajan matkoissa hieman pienempi (51 ). Talveen 1998-99 verrattuna erityisen selvästi kasvoi Tukholmasta tuttavien tai sukulaisten luokse tulleiden määrä (+ 39, + 8.900) ja muiden vapaa-ajan ilijoiden määrä Tukholmasta länteen sijaitsevalta alueelta (+ 42, + 6.100). Lähtöalue Lentäen Laivalla Maitse Yhteensä 95,5 154,8 2,3 Skåne (1) 8,9 4,8 0,1 Halland, Västra Götaland (2) 16,1 10,6 0,2 Blekinge, Kronoborg, Kalmar, Jönköping, Östergötland, Gotland (3) 4,4 11,4 0,2 Värmland, Örebro, Södermanland, Västmanland, Uppsala (4) 10,7 32,5 0,2 Stockholm (5) 50,3 84,2 1,4 Dalarna, Gävleborg, Jämtland, Västernorrland (6) 4,1 9,6 0,0 Västerbotten, Norrbotten (7) 1,0 1,7 0,2 Lähtöalue Tuttava tai sukulaisvierailu vapaaajan Monta syytä Yhteensä 79,5 57,7 87,4 15,9 12,2 Skåne (1) 5,2 3,0 3,8 0,5 1,3 Halland, Västra Götaland (2) 11,1 5,7 6,5 1,6 2,0 Blekinge, Kronoberg, Kalmar, Jönköping, Östergötland, Gotland (3) 4,9 2,9 6,3 1,2 0,7 Värmland, Örebro, Södermanland, Västmanland, Uppsala (4) 8,0 10,9 20,6 3,4 0,5 Stockholm (5) 44,3 32,0 44,9 7,9 6,9 Dalarna, Gävleborg, Jämtland, Västernorrland (6) 4,7 3,0 4,7 0,5 0,8 Västerbotten, Norrbotten (7) 1,3 0,2 0,6 0,8 0,0 Saapuneet ikäluokan ja sukupuolen mukaan Suomeen tulleiden ruotsalaisten keski-ikä oli 42,4 vuotta eli hieman alhaisempi kuin edellisenä talvena (43,0 vuotta). Määrällisesti suurimmat ryhmät olivat 45-54-vuotiaat (61.000) ja 35-44-vuotiaat (48.200). Ikäryhmissä 25-54 vuotta ilijamäärät jonkin verran pienenivät talveen 1998-99 verrattuna. Toisaalta lisäystä kirjattiin aivan nuorimmissa ikäluokissa ja 55-64-vuotiaiden kohdalla. Saapuneista miehiä oli vajaat 57. Miesten keski-ikä (42,7 vuotta) oli hieman naisten keski-ikää (41,8 vuotta) korkeampi. Saapuneet (1000) ikäryhmittäin 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 70,0 10,2 0-14 12,8 22,6 15-24 25,6 45,9 25-34 43,3 52,4 35-44 48,2 45-54 64,0 61,0 55-64 33,2 43,2 15,8 65-74 15,2 3,3 75-3,1 Saapuneiden seura Saapuneiden seuraa kysyttiin vasta vuoden 2000 alusta lukien, joten tulokset koskevat ainoastaan tammi-huhtikuun 2000 välistä ajanjaksoa. Yksin matkustaneiden määrä oli suurin (64.000) ja perheen kanssa, mutta ilman lapsia, tulleiden määrä toiseksi suurin (61.900). Lapsia oli mukana 12.800 saapuneella. Lähtöalue Yöpyneet Päiväkävijät Päiväkävijöiden osuus Yhteensä 150,1 102,2 40,5 Skåne (1) 10,3 3,5 25,4 Halland, Västra Götaland (2) 18,5 8,3 31,0 Blekinge, Kronoberg, Kalmar, Jönköping, Östergötland, Gotland (3) 10,6 5,3 33,3 Värmland, Örebro, Södermanland, Västmanland, Uppsala (4) 24,7 18,6 43,0 Stockholm (5) 78,3 57,6 42,4 Dalarna, Gävleborg, Jämtland, Västernorrland (6) 6,7 7,0 51,1 Västerbotten, Norrbotten (7) 1,0 1,9 65,5 Yhteensä 188,9 Yksin 64,0 Perhe, ei lapsia 61,9 Perhe, lapsia 11,8 Ystävät 22,7 Työtoverit 21,2 seura 3,2 Useita edellisestä 4,1 Lapsia mukana 12,8 Yöpyneiden määrä Ruotsalaisista lähes 60 (150.100) yöpyi Suomessa. Yöpyneitä oli vajaat 10 vähemmän (- 6.200) kuin edellisenä talvena päiväkävijöiden määrän vastaavasti kasvaessa runsaalla 12 :lla (+ 11.100). Pohjoisimmasta Ruotsista saapuneiden kohdalla päiväilijoita oli eniten ja eteläisimmästä Ruotsista tulleiden kohdalla vähiten.
RUOTSI / talvi 1999-2000 5 Ruotsalaisten keskimääräinen viipymä Suomessa oli 2,4 yötä eli lyhyempi kuin talvella 1998-99 (2,9 yötä). Yöpyneistä eniten (51.300) oli yhden yön viipyneistä ja toiseksi eniten (37.300) kaksi yötä viipyneitä. Edellistalveen verrattuna 1-2 yötä olleiden määrät kasvoivat, mutta erityisesti pitempään (5 yötä - ) viipyneiden määrät pienenivät. Suomessa yöpyneistä ruotsalaisista yli kolmannes (53.700) oli työlla ja vajaa kolmannes (47.000) tuttava- tai sukulaisvierailulla. lla vapaa-ajan lla olleista suurin osa (62, 54.600) oli päiväilijoita. Lähes puolet (72.600) yöpyneistä käytti majoitusmuotonaan hotellia, mutta myös moni (62.100) yöpyi tuttavien tai sukulaisten luona. Muiden majoitusmuotojen osuus oli talvella vähäinen. lla yöpyneistä valtaosa (88, 47.3100) käytti hotellimajoitusta. Tuttavien tai sukulaisten luo tulleet yleensä myös majoittuivat heidän luonaan (89, 41.800). Hotellia muista yöpyneistä vapaa-ajanilijoista käytti yli puolet (19.600). Viipymä Suomessa 0,0 20,0 40,0 60,0 80,0 100,0 120,0 Ei yöpymistä 91,0 102,4 49,7 1 yö 51,3 31,1 2 yötä 37,3 25,2 3 yötä 18,9 8,6 4 yötä 5 yötä 10,0 8,0 6,3 5,8 6 yötä 3,9 9,8 7 yötä 6,7 8-14 yötä 12,2 9,5 3,3 15-21 yötä 2,6 2,0 22-60 yötä 3,3 0,7 yli 60 yötä 0,3 työt tuttava- tai sukulaisvierailut muut vapaa-ajan t muut t yhteensä Ei yöpymistä 25,8 10,5 54,6 11,4 102,3 Yhteensä 53,7 47,0 36,3 13,0 150,0 Hotelli, motelli 47,3 1,7 19,6 4,0 72,6 Retkeilymaja 1,2 0,2 0,2 0,0 1,6 Leirintäalue 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Maaseutumajoitus 0,1 0,0 0,1 0,0 0,2 Tuttavat, sukulaiset 2,7 41,8 10,0 7,6 62,1 Oma asunto/mökki 0,4 2,5 5,1 1,0 9,0 Työnantajan asunto 1,0 0,0 0,0 0,0 1,0 majoitus 0,8 0,0 1,3 0,3 2,4 Monta majoitusta 0,2 0,8 0,0 0,1 1,1 Yöpymisten määrä työt Ruotsalaisten kokonaisyöpymismäärä oli talvella 1999-2000 601.800, mikä on 16,5 vähemmän kuin edellistalvena. Vähennys johtuu ennen muuta muulla lla olleiden yöpymismäärän radikaalista vähenemisestä (- 61,7, - 109.400), mutta myös työlla olleiden yöpymiset laskivat melko selvästi (- 27,9, - 41.500). Sen sijaan tuttava- tai sukulaislla olleiden yöpymiset pysyivät lähes edellistalven tasolla (- 2,1, - 4.400) ja muulla vapaa-ajan lla olleiden yöpymismäärä kasvoi talveen 1998-99 verrattuna 20 :lla (+ 36.500). Tilastokeskuksen majoitustilastoissa kirjattiin Ruotsissa asuville talvella 1999-2000 143.231 yöpymistä (pl. Ahvenanmaa) eli 4.800 yöpymistä enemmän kuin edellistalvena. Tämä on vain 24 rajatutkimuksessa lasketusta kokonaisyöpymismäärästä. lla olleiden viipymä oli lyhin (1,3 yötä) ja yöpymismäärä 107.000. Tuttavien tai sukulaisten luo tulleet viipyivät pisimpään (3,6 yötä) ja yöpymisiä kertyi 208.600 eli lähes yhtä paljon kuin muilla vapaa-ajan matkoilla olleille (218.200). tuttava- tai sukulaisvierailut muut vapaaajan t muut t yhteensä Saapumiset 79,5 57,6 90,9 24,3 252,3 Öitä keskimäärin 1,3 3,6 2,4 2,8 2,4 Yöpymisiä yhteensä 107,0 208,6 218,2 68,0 601,8 Yöpymiset n tarkoituksen mukaan 11 vapaaajan 36 18 sukulaisvier ailu 35
RUOTSI / talvi 1999-2000 6 Majoitusmuodoittain tarkasteltuna tuttavien tai sukulaisten luona yöpyminen oli Ruotsissa asuvien keskuudessa selvästi suosituinta (53, 319.200 yöpymistä), jossa oli kuitenkin edellistalvesta vähennystä 28 (- 126.000 yöpymistä). Toiseksi eniten yöpymisiä kertyi hotelleissa (143.800) eli hieman enemmän kuin muussa maksuttomassa majoituksessa (126.800). Toisena oli muu maksuton, lähinnä oma asunto tai oma mökki (24, 583.900). Hotelliöitä kirjattiin 194.000 (8 ). Jos montaa eri majoitusta käyttäneet lasketaan mukaan maksulliseen majoitukseen, niin sen osuudeksi kaikista yöpymisistä tulee 26. Pakettit Hotelli, motelli maksullinen Yöpymiset majoitusmuodon mukaan maksuton 21 Tuttavat tai sukulaiset Monta majoitusta 1 maksuton Hotelli 24 Monta majoitusta Saapumiset 72,7 1,8 62,1 12,4 1,1 Öitä keskimäärin 2,0 3,4 5,1 10,3 5,4 Yöpymisiä yhteensä 143,8 6,0 319,2 126,8 6,0 Suomeen saapuneista ruotsalaisista 16.700 eli 6,7 oli pakettilla. Suurin osa (14.800) näistä matkoista suuntautui ainoastaan Suomeen. Talvesta 1998-99 näiden matkojen määrä pieneni noin 15 :lla. Tuolloin kaikki pakettit suuntautuivat ainoastaan Suomeen, joten näiden puhtaiden Suomi-pakettien määrä pieneni vielä enemmän eli noin 25 : lla. Pakettimatkojen keskimääräinen hinta (2.220 mk) oli selvästi edellistalven hintaa (1.362 mk) korkeampi. Rahan käyttö Tuttavat tai sukulaiset 53 maksullinen 1 Matkaa kohti ruotsalaiset käyttivät rahaa keskimäärin 1.158 mk. Päivää kohti kulutus oli keskimäärin 338 mk. Matkaa kohti käytetyssä rahamäärässä ei ollut merkittäviä eroja eri ilijaryhmien osalta päiväkävijöitä lukuun ottamatta. Sen sijaan päivää kohti työilijat käyttivät rahaa selvästi eniten (496 mk). Päiväkävijät kuluttivat maissa keskimäärin 285 mk. Matkaa kohti Ruotsissa asuvat käyttivät rahaa eniten ostoksiin (384 mk) ja majoitukseen (328 mk). Päivää kohti laskettuna ostoksiin käytettiin keskimäärin 112 mk. Ruotsissa asuvilta saatu ilutulo oli yhteensä 288 milj. mk, mikä oli hieman vähemmän kuin edellistalvena (294 milj. mk). lla olleilta tuli ilutuloa aiempaa vähemmän. Sen sijaan vapaaajan lla olleiden kulutus kasvoi voimakkaasti ja siksi eniten ilutuloa saatiinkin nyt työlla olleiden sijasta vapaa-ajan laisilta. Matkaa kohti (mk): 1 158 Päivää kohti (mk): 338 Matkatyypin / Matkatyypin / tarkoituksen mukaan: tarkoituksen mukaan: päiväkävijät 285 päiväkävijät 285 työ 1 157 työ 496 sukulaiset, ystävät 1 186 sukulaiset, ystävät 262 muu vapaa-ajan 1 158 muu vapaa-ajan 340 muu 1 077 muu 226 Kulutuskohteen mukaan: Kulutuskohteen mukaan: Esimaksut 15 Esimaksut 4 Majoitus 328 Majoitus 96 Ravintolat 232 Ravintolat 68 Ostokset 384 Ostokset 112 kulutus 199 kulutus 58 Matkailutulo (milj. mk) n tarkoituksen mukaan 0 20 40 60 80 100 120 140 93 124 Matkan varaaminen Runsaat 40.000 ruotsalaista teki varauksia ennen a. Mukaan on tällöin laskettu ainoastaan varaukset, jotka ovat kohdistuneet Suomen ilupalveluihin. Matkavarauksia Suomeen tai Suomesta ei ole laskettu mukaan. lla olleilta asiaa ei ole kysytty eikä vuonna 1999, joten tulokset koskevat vain ajanjaksoa tammi-huhtikuu 2000. Eniten varauksia tehtiin kuljetusyhtiöistä (23.400) ja toiseksi eniten toimistoista (12.500). Varauksia tehneet yhteensä 40,9 Varaukset toimistosta 12,5 Varaukset kuljetusyhtiöstä 23,4 Varaukset suoraan palvelun tuottajalta 7,1 Internetin kautta tehdyt varaukset 1,5 Ei varauksia 92,4 Ei kysytty 56,2 sukulaisvierailu vapaa-ajan 20 Luontoaktiviteettien harrastaminen Ruotsalaisista 16 (40.400) ilmoitti harrastaneensa Suomessa jotain ulkoilma-aktiviteettia. Maastohiihtoa ilmoitti harrastaneensa 7.600 ruotsalaista. Muita harrastusmuotoja ei pystytty erottelemaan. 52 53 57 70 105 YHTEENSÄ 40,4 Hiihto 7,6 Laskettelu 0,0 Lumilautailu 0,0 Moottorikelkkailu 0,0 Koiravaljakot 0,0 Poroajelu 0,0 Pilkkikalastus 0,0 t aktiviteetit 32,8
RUOTSI / talvi 1999-2000 7 Matkapäätökseen vaikuttaneet tekijät Ruotsalaiset tulevat talvella Suomeen lyhytlomille huvittelemaan. Niinpä arjesta irtautuminen, hyvä ruoka sekä huvittelu ja hauskanpito nousevat tärkeimmiksi vapaa-ajan matkojen syiksi. Kauniista luonnosta nauttiminen Kulttuuriin ja yhteiskuntaan tutustuminen Huvittelu ja hauskanpito Suomen an vaikuttaneet tekijät 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 YHTEENVETO Saapuneet ilijat Matkailijamäärissä mitattuna Ruotsi on talviaikaan Venäjän jälkeen toiseksi suurin markkina-alueemme. Kolmantena olleisiin britteihin ja virolaisiin verrattuna Ruotsista saapui ilijoita noin kaksinkertainen määrä. Ero olisi ollut vieläkin suurempi, jos Ahvenanmaa olisi ollut mukana rajatutkimuksessa. Vapaa-ajan matkoissa mitattuna Ruotsi oli vielä selvemmin kakkosena Venäjän jälkeen ja tuttava- tai sukulaisvierailuissa ykkösenä hieman ennen Venäjää. lla oli ruotsalaisia puolet venäläisten määrästä. Merkittävin muutos edellistalveen oli vapaa-ajan ilijoiden määrän nousu runsaalla 30 :lla kun työlla olleiden määrä samalla väheni noin 20 :lla. Sen sijaan Suomeen saapuneiden asuinpaikkajakauma näyttää olevan melko vakio Tukholmasta tulleiden osuuden pysytellessä runsaassa 50 :ssa. Yöpyminen Ruotsista tulleet viipyivät Suomessa keskimäärin vain 2,4 yötä eli lyhyempään kuin muista vertailumaista tulleet. Etenkin työt olivat selvästi lyhyempiä (1,3 yötä) kuin muista maista tulleiden työt. Yöpymisissä mitattuna ruotsalaiset olivat kuitenkin toisena venäläisten jälkeen, mutta kokonaisyöpymismäärä oli toisaalta vain kolmanneksen suurempi kuin kolmantena olleilla virolaisilla. Hotelliyöpymisissä ruotsalaiset jäävät neljänneksi hieman saksalaisten ja brittien perään. Tilastokeskuksen rekisteröidyissä yöpymisissä (pl. Ahvenanmaa) järjestys on sama ja myös siinä erot ovat pienet. Vaikka Ahvenanmaan puuttumisella tutkimuksesta ei talviaikana ole kovin suurta merkitystä, niin sen mukaan ottaminen kuitenkin nostaisi ruotsalaiset toiseksi. Tuttavien tai sukulaisten luona ruotsalaisyöpymisiä kertyy selvästi eniten, mutta kuitenkin edelleen selvästi vähemmän kuin venäläisillä. Maksullisten yöpymisten osuus (26 ) kaikista yöpymisistä on hieman alhaisempi kuin venäläisten kohdalla ja yhtä pieni kuin virolaisilla. Saksalaiset ja britit sen sijaan käyttivät maksullista majoitusta selvästi enemmän. Ikä ja seura Ruotsista tulleiden keski-ikä oli kaikista vertailumaista korkein (42,4 vuotta). Er i- tyisesti eläke-iässä (65- vuotta) saapui muista maista vain murto-osa ruotsalaisten määrästä. Lapsiperheitä Ruotsista saapui moninkertainen määrä (tammihuhtikuu) Viroon, Saksaan tai Iso- Britanniaan verrattuna, mutta kuitenkin selvästi vähemmän kuin Venäjältä. Halu nähdä ja kokea uutta Mahdollisuus olla perheen kanssa Arjesta irrottautuminen Hyvästä ruuasta ja juomasta nauttiminen Perheen kanssa, mutta ilman lapsia, matkustaneiden ruotsalaisten määrä oli lähes venäläisten luokkaa. Rahan käyttö Matkailutuloa Ruotsissa asuvat jättivät venäläisten (716 milj. mk) jälkeen toiseksi eniten (288 milj. mk), mutta erot Iso- Britanniaan ja Saksaan eivät olleet kovin suuret. lla olleilta ruotsalaisilta jäi Suomeen vähemmän rahaa kuin brittikolleegoilta, mutta sen sijaan tuttava- tai sukulaisvierialulle tulleiden jättämä rahamäärä oli vertailumaista suurin. Vaikka Ruotsista tulleiden rahan käyttö päivää kohti oli vertailumaista virolaisten jälkeen alhaisin, niin tuttava- tai sukulaisvierailulle tulleilla päiväkulutus oli kuitenkin vertailumaista korkein. Pakettit Ruotsalaiset tekivät Suomeen selvästi vähemmän pakettimatkoja kuin britit tai venäläiset, mutta kuitenkin yli kaksinkertaisen määrän saksalaisiin tai virolaisiin verrattuna. Toisaalta pakettimatkojen suhteellinen osuus kaikista matkoista oli vertailumaista Viron ohella pienin. Pakettimatkojen selvä kallistuminen edellisvuodesta johtunee siitä, että nyt osa matkoista suuntautui, päinvastoin kuin vuotta aiemmin, myös muualle kuin Suomeen. Matkan varaaminen Ruotsista tulleet varasivat Suomen ilupalveluksia useimmin kuljetusyhtiöltä eli käytännössä laivayhtiöltä. Näissä varauksissa ruotsalaiset olivat selvästi ykkösenä, mutta myös suoraan palvelun tuottajalta Ruotsissa asuvat tekivät enemmän varauksia kuin muista vertailumaista tulleet. Internetin kautta tehtyjen varausten määrä oli vielä melko pieni (1.500), mutta kuitenkin venäläisten jälkeen toiseksi suurin. Luontoaktiviteettien harrastaminen Luontoaktiviteetteja Ruotsista tulleista harrasti yhtä moni kuin venäläisistä ja hieman useampi kuin briteistä. Harrastukset eivät hiihtoa lukuun ottamatta kuitenkaan olleet tyypillisiä talviaktiviteetteja, sillä selvästi muita maita useammin ruotsalaiset luokittelivat harrastuksensa ryhmään muut aktiviteetit. vaikutti ei vaikuttanut ei osaa sanoa MEK / Tukholma: Johtopäätöksiä ja toimenpide-ehdotuksia Ruotsista Suomeen suuntautuvassa talvimatkustuksessa suurimmaksi haasteeksi iluelinkeinolle nousee laivaristeilijöiden ja muiden päiväkävijöiden saaminen myös majoituspalvelujen käyttäjiksi. Satamakaupunkien, saati niiden ulkopuolisten alueiden ilutarjontaa ja -mahdollisuuksia ei tunneta. Kaupunkilomien paketointi ja niiden tehokas markkinointi lisäisi todennäköisesti volyymiä eniten. Ruotsalaisten eläkeiässä olevien kiinnostus Suomea kohtaan ja heidän mahdollisuutensa matkustaa myös yleisten lomaaikojen ulkopuolella tulisi käyttää hyväksi. Satamakaupunkien lisäksi myös muut kaupunki- ja esim. kulttuurikohteet voivat olla mielenkiinnon kohteena. Oikealla hinnoittelulla ja yhteistyöllä (tuotanto ja markkinointi) ruotsalaisten njärjestäjien kanssa päästään entistä parempiin tuloksiin. Nuoret ikäluokat ovat löytämässä in- Helsingin, mikä tulee ottaa huomioon tuotannossa. Myös talvisia liikuntaaktiviteetteja tälle kohderyhmälle, oikein hinnoiteltuna ja paketoituna, kannattaa tarjota. Vaikkakaan sukulaisten ja tuttavien luona yöpyvät eivät majoitustilastoa juurikaan kartuta, ovat he erittäin tärkeä kohderyhmä jo Suomeen jättämänsä valuuttamäärän vuoksi. Sukulaissiteiden ajan myötä heiketessä tulee iluelinkeinon pitää huolta siitä, että suomalaisperäisten Ruotsin kansalaisten kiinnostus Suomea kohtaan pidetään yllä. Lapsiperheille pitäisi entistä enemmän kohdistaa koulujen loma-aikoina tehtävien lyhytlomien markkinointia. Nimenomaan päämatkustuskauden (kesä-elokuu) ulk o- puolella kilpailu eri lomakohteiden välillä on hillitympää ja lyhytlomien tarjonta vastaavasti rajoitetumpaa. Avain menestykseen on hyvin kohderyhmälle suunniteltu paketti. Maantieteellisesti markkinointi on syytä pääasiallisesti kohdentaa suurimmille lähtöalueille (Tukholma sekä sen länsipuoliset alueet). Myös pohjoisruotsalaisten soisi löytävän Suomen Lapin talviilutarjonnan esim. lyhytlomien kautta. Tanssi- ja kylpyläviikonloppumatkoja voidaan tarjota myös Lapin ilun ruuhkaviikkojen ulk o- puolella. Yhteistyö Pohjois-Ruotsin njärjestäjien kanssa ja mainonta paikallisissa sanomalehdissä on yksi edullinen tapa tämän kohderyhmän ilun lisäämiseksi.
SAKSA Talvi 1999-2000 (1.11.1999 30.4.2000) Rajahaastattelututkimuksen keskeiset tulokset Saapuneet liikennemuodoittain ja n tarkoituksen mukaan Saksassa asuvia ilijoita saapui Manner- Suomeen (pl. Ahvenanmaa) talvella 1999-2000 yhteensä 70.000 eli lähes neljänneksen enemmän kuin edellisenä talvena (56.300). Saapuneista 18 (12.600) oli Suomen kansalaisia. Lisäys kohdistui lentäen saapuneisiin, joita tuli yli 30 enemmän kuin talvella 1998-99. Saapuneista tulikin lähes 94 lentäen. Hieman yli puolet (52, 36.300) saksalaisista oli työlla. Vapaa-ajan lla oli 23.300, joista 7.600 tuttava- tai sukulaisvierailulla. Talveen 1998-99 verrattuna työt ja tuttava- tai sukulaisvierailun lisääntyivät jonkin verran muiden vapaa-ajan matkojen vastaavasti lisääntyessä erittäin voimakkaasti. YHTEENSÄ 70,0 36,3 Kongressit ja seminaarit 1,4 Myyntimessut 0,2 Työhön liittyvät opinnot 0,3 työ 34,4 sukulaisvierailu 7,6 vapaa-ajan 15,7 Terveys 0,1 Ostokset 0,0 Kulttuuritapahtumat 0,1 Urheilutapahtumat 0,1 Ulkoilma-aktiviteetit 0,0 Risteily 0,0 Loma- tai huvi 14,9 3,8 Opiskelu 0,1 Kauttakulku 3,4 syy 0,3 Monta syytä 6,6 Saapuneet asuinalueittain Eniten saksalaisia saapui Nordrhein-Westfalenista (15.800). Baijerista oli lähtöisin 11.100, Baden- Württembergistä 10.600 ja Hampurista 8.800. Kaksi kolmasosaa Saksasta tulleista tuli näiltä alueilta. Talveen 1998-99 verrattuna voimakkaimmin lisääntyivät suurista kaupungeista (Hampuri ja Berliini) ja Etelä-Saksasta saapuneiden määrät. Nordrhein- Westfalenista ilijoita tuli entistä vähemmän. Lentäen Laivalla Maitse 0,6 sukulaisvierailu vapaa-ajan Monta syytä 1,7 2,8 Saapuneet (1000) liikennemuodon mukaan 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 70,0 6,0 49,7 Saapuneet (1000) n tarkoituksen mukaan 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 35,0 40,0 2,6 3,2 3,8 Schleswig-Holstein Hamburg Bremen Niedersachsen Mecklenburg-Vorpommern Berlin Brandenburg Sachsen-Anhalt Sachsen Thüringen Hessen Nordrhein-Westfalen Rheinland-Pfalz Saarland Baden-Württemberg Bayern 6,8 7,6 6,6 8,8 15,7 Saapuneet asuinalueittain 0,0 0,3 1,4 2,2 0,5 0,8 1,4 1,1 0,5 1,3 0,8 0,5 1,0 0,2 0,3 1,6 1,1 0,5 1,0 2,9 3,6 4,8 3,2 6,3 7,5 7,8 8,6 10,6 10,3 11,1 15,8 34,9 36,3 17,4 65,5 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0
SAKSA / talvi 1999-2000 15 lla olleista joka neljäs saapui Nordrhein-Westfalenista, mutta myös Baijerista ja Baden-Württembergistä tuli paljon työasioissa liikkuvia. sukulaisvierailijoissa Nordrhein-Westafalen ja Baijeri olivat kärjessä ja muissa vapaa-ajan matkoissa vastaavasti Nordrhein-Westfalen ja Baden-Württemberg. Saapuneet ikäluokan ja sukupuolen mukaan Suomeen tulleiden saksalaisten keski-ikä oli 40,5 vuotta eli hieman korkeampi kuin edellisenä talvena (39,6 vuotta). Määrällisesti suurin ikäryhmä oli 35-44-vuotiaat (20.500). Selvin kasvu edelliseen talveen oli juuri tässä ikäryhmässä. 25-34-vuotiaita ja 45-54- vuotiaita saapui kumpiakin noin 15.000. Selvää lisäystä talveen 1998-99 verrattuna kirjattiin ikäryhmässä 55-64 vuotta. Saapuneista lähes ¾ (51.400) oli miehiä. Miesten keski-ikä (41,0 vuotta) oli jonkin verran naisten keski-ikää (39,0 vuotta) korkeampi. Lähtöalue sukulaisvierailu vapaa-ajan Monta syytä Yhteensä 36,4 7,5 15,3 4,4 6,5 Schleswig-Holstein 0,7 0,2 0,9 0,1 0,3 Hamburg 4,3 0,7 1,6 1,6 0,5 Bremen 0,3 0,0 0,5 0,1 0,0 Niedersachsen 1,4 0,8 0,3 0,2 0,8 Mecklenburg-Vorpommern 0,3 0,0 0,0 0,3 0,0 Berlin 1,9 0,2 1,3 1,3 0,1 Brandenburg 0,6 0,1 0,0 0,0 0,0 Sachsen-Anhalt 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Sachsen 0,5 0,0 0,4 0,1 0,0 Thüringen 0,1 0,0 0,1 0,0 0,0 Hessen 3,8 1,3 2,0 0,0 0,7 Nordrhein-Westfalen 8,6 1,9 3,2 0,1 2,0 Rheinland-Pfalz 0,9 0,2 0,0 0,0 0,0 Saarland 0,4 0,2 0,4 0,0 0,0 Baden-Württemberg 5,5 0,2 3,0 0,6 1,3 Bayern 7,1 1,7 1,6 0,0 0,8 Saapuneet (1000) ikäryhmittäin 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 Saapuneiden seura Saapuneiden seuraa kysyttiin vasta vuoden 2000 alusta lukien, joten tulokset koskevat ainoastaan tammi-huhtikuun 2000 välistä ajanjaksoa. Yksin matkustaneiden määrä oli suurin (24.600) ja perheen kanssa, mutta ilman lapsia, tulleiden määrä toiseksi suurin (10.200). Lapsia oli mukana ainoastaan 1.700 saapuneella. 0-14 15-24 25-34 35-44 1,9 2,9 3,4 3,9 13,7 15,1 17,5 20,5 Yhteensä 52,8 Yksin 24,6 Perhe, ei lapsia 10,2 Perhe, lapsia 1,7 Ystävät 3,1 Työtoverit 9,5 seura 1,5 Useita edellisestä 0,5 Lapsia mukana 1,7 45-54 55-64 65-74 75-0,4 1,2 0,0 0,2 6,8 10,9 13,1 15,0 Yöpyneiden määrä Saksalaisista yli 98 (63.900) yöpyi Suomessa. Yöpyneitä oli vajaat 18 enemmän (+ 9.600) kuin edellisenä talvena. Päiväkäv i- jöiden määrä kasvoi suhteellisesti vielä voimakkaammin (+ 4.000). Päiväkävijät tulivat enimmäkseen Pohjois-Saksan kaupunkikeskuksista. Saksalaisten keskimääräinen viipymä Suomessa oli 6,2 yötä eli hieman lyhyempi kuin talvella 1998-99 (6,5 yötä). Yöpyneistä eniten (11.400) oli kaksi yötä viipyneissä, mutta myös 1-2 viikkoa oleskelleita (10.600) ja kolme yötä viipyneitä (10.200) oli melko paljon. Lähtöalue Yöpyneet Päiväkävijät Päiväkävijöiden osuus Yhteensä 70,0 63,9 6,1 Schleswig-Holstein 2,2 2,1 0,1 Hamburg 8,6 6,9 1,7 Bremen 0,8 0,6 0,2 Niedersachsen 3,6 3,2 0,4 Mecklenburg-Vorpommern 0,5 0,4 0,1 Berlin 4,8 3,4 1,4 Brandenburg 0,8 0,8 0,0 Sachsen-Anhalt 0,0 0,0 0,0 Sachsen 1,0 1,0 0,0 Thüringen 0,3 0,3 0,0 Hessen 7,8 7,3 0,5 Nordrhein-Westfalen 15,8 15,4 0,4 Rheinland-Pfalz 1,1 1,1 0,0 Saarland 1,0 1,0 0,0 Baden-Württemberg 10,6 9,6 1,0 Bayern 11,1 10,8 0,3
SAKSA / talvi 1999-2000 16 Suomessa yöpyneistä saksalaisista 54 (34.300) oli työlla, 12 (7.700) tuttava- tai sukulaisvierailulla sekä 24 (15.400) muulla vapaa-ajan lla. Lähes kaksi kolmesta (40.000) yöpyneistä käytti majoitusmuotonaan hotellia tuttavien tai sukulaisten ollessa toiseksi suosituin (12.100 yöpynyttä) yöpymispaikka. lla yöpyneistä suurin osa (86, 29.500) käytti hotellimajoitusta. Tuttavien tai sukulaisten luo tulleista kaksi kolmesta myös majoittui heidän luonaan (5.200). Hotellia muista yöpyneistä vapaaajanilijoista käytti vajaa puolet (7.200). Viipymä Suomessa 0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 12,0 Ei yöpymistä 2,0 6,2 9,6 1 yö 9,0 9,9 2 yötä 11,4 3 yötä 9,3 10,2 3,7 4 yötä 7,1 5 yötä 3,3 4,7 1,7 6 yötä 2,0 7 yötä 3,2 4,7 8-14 yötä 9,8 10,6 2,7 15-21 yötä 2,1 0,5 22-60 yötä 1,8 yli 60 yötä 0,6 0,2 työt tuttava- tai sukulaisvierailut muut vapaa-ajan t muut t yhteensä Ei yöpymistä 2,2 0,0 0,2 3,8 6,2 Yhteensä 34,3 7,7 15,4 6,6 64,0 Hotelli, motelli 29,5 0,3 7,2 3,0 40,0 Retkeilymaja 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Leirintäalue 0,0 0,1 0,0 0,0 0,1 Maaseutumajoitus 0,0 0,0 1,4 1,1 2,5 Tuttavat, sukulaiset 1,7 5,2 4,0 1,2 12,1 Oma asunto/mökki 1,0 1,7 1,1 0,9 4,7 Työnantajan asunto 0,4 0,0 0,0 0,0 0,4 majoitus 0,4 0,0 0,3 0,1 0,8 Monta majoitusta 1,3 0,4 1,4 0,3 3,4 Yöpymisten määrä Saksalaisten kokonaisyöpymismäärä oli talvella 1999-2000 438.000, mikä on lähes 20 (70.800) enemmän kuin edellistalvena. Eniten yöpymisiä (138.400) kertyi tuttava- tai sukulaisvierailulle tulleille, jota myös viipyivät keskimäärin pisimpään (18,1 yötä). lla olleiden yöpymismäärät olivat lähes yhtä suuret (134.800), vaikka viipymä olikin melko lyhyt (3,7 yötä). Myös muiden vapaa-ajan ilijoiden tiliin kirjattiin yli 100.000 yöpymistä viipymän ollessa keskimäärin viikon mittaisen. Erityisesti viimeksi mainitut yöpymiset lisääntyivät voimakkaasti edellistalvesta. työt tuttava- tai sukulaisvierailut muut vapaa-ajan t muut t yhteensä Saapumiset 36,3 7,4 15,7 10,3 69,7 Öitä keskimäärin 3,7 18,1 7,0 5,3 6,2 Yöpymisiä yhteensä 134,8 138,4 110,0 54,9 438,1 Tilastokeskuksen majoitustilastoissa kirjattiin Saksassa asuville talvella 1999-2000 152.745 yöpymistä (pl. Ahvenanmaa) eli vajaat 3.000 yöpymistä enemmän kuin edellistalvena. Tämä on 35 rajatutkimuksessa lasketusta kokonaisyöpymismäärästä. Majoitusmuodoittain tarkasteltuna hotelliyöpymisten määrä nousi suurimmaksi Hotelli, Tuttavat tai Monta motelli maksullinen sukulaiset maksuton majoitusta (144.300), mutta maksuttomien yöpymisten määrä oli melkein yhtä suuri Saapumiset 40,0 2,6 12,1 6,0 3,4 (132.000). Tuttavien tai sukulaisten luona öitä kertyi 112.800. Öitä keskimäärin 3,6 9,4 9,4 22,2 7,3 Yöpymiset lisääntyivät edellistalvesta Yöpymisiä kaikissa majoitusmuodoissa monta yhteensä 144,3 24,9 112,8 132,0 24,2 majoitusta kohtaa lukuun ottamatta. Jos viimeksi mainittu lasketaan mukaan maksulliseen majoitukseen, niin sen osuudeksi kaikista yöpymisistä tulee 44.
SAKSA / talvi 1999-2000 17 Pakettit Suomeen saapuneista saksalaisista 6.700 oli pakettilla. Suurin osa (5.500) näistä matkoista suuntautui ainoastaan Suomeen. Pakettimatkojen määrä lähes nelinkertaistui talveen 1998-99 verrattuna. Rahan käyttö Matkaa kohti saksalaiset käyttivät rahaa keskimäärin 2.588 mk. Päivää kohti kulutus oli keskimäärin 381 mk. Matkaa kohti tuttavien ja sukulaisten luo tulleet käyttivät rahaa n pitkän keston johdosta eniten (4.533 mk) ja lyhyen ajan viipyvät työlaiset vähiten (2.045 mk). Sen sijaan päivää kohti työlla olleet käyttivät rahaa enemmän (495 mk) kuin vapaa-ajan lla olleet. Päiväkävijät kuluttivat maissa keskimäärin 304 mk. Matkaa kohti Saksassa asuvat käyttivät rahaa eniten majoitukseen (1.120 mk). Ravintoloihin ja ostoksiin meni rahaa puolet vähemmän. Päivää kohti laskettuna majoitukseen käytettiin keskimäärin 165 mk. Saksassa asuvilta saatu ilutulo oli yhteensä 194 milj. mk eli yli 40 enemmän kuin edellistalvena (137 milj. mk). Matkailutulo tuli tasaisesti aiempaa enemmän kaikilta ilijaryhmiltä. lla olleiden osuus ilutulosta oli suurin eli 44 (85 milj. mk). Matkan varaaminen Runsaat 6.000 saksalaista teki varauksia ennen a. Mukaan on tällöin laskettu ainoastaan varaukset, jotka ovat kohdistuneet Suomen ilupalveluihin. Matkavarauksia Suomeen tai Suomesta ei ole laskettu mukaan. lla olleilta asiaa ei ole kysytty eikä vuonna 1999, joten tulokset koskevat vain ajanjaksoa tammi-huhtikuu 2000. Eniten varauksia saksalaiset tekivät toimistoista (3.000), kun taas internetin kautta niitä tehtiin vielä erittäin vähän. Yöpymiset n tarkoituksen mukaan 13 vapaaajan 25 31 sukulaisvie railu 31 sukulaisvierailu vapaa-ajan Yöpymiset majoitusmuodon mukaan Monta majoitusta 6 maksuton 30 Tuttavat tai sukulaiset 26 Hotelli 32 maksulline n 6 Matkaa kohti (mk): 2 588 Päivää kohti (mk): 381 Matkatyypin / tarkoituksen mukaan: Matkatyypin/tarkoituksen mukaan: päiväkävijät 304 päiväkävijät 304 työ 2 045 työ 495 sukulaiset, ystävät 4 533 sukulaiset, ystävät 226 muu vapaa-ajan 2 480 muu vapaa-ajan 305 muu 3 533 muu 576 Kulutuskohteen mukaan: Kulutuskohteen mukaan: Esimaksut 59 Esimaksut 9 Majoitus 1 120 Majoitus 165 Ravintolat 565 Ravintolat 83 Ostokset 523 Ostokset 77 kulutus 321 kulutus 47 Matkailutulo (milj. mk) n tarkoituksen mukaan 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 18 24 26 33 38 38 64 85 Luontoaktiviteettien harrastaminen Saksalaisista 25 (17.500) ilmoitti harrastaneensa Suomessa jotain ulkoilmaaktiviteettia. Maastohiihtoa ilmoitti harrastaneensa 5.600 ja moottorikelkkailua 4.200 saksalaista. Monet vastaajista ovat ilmoittaneet harrastaneensa muita aktiviteetteja. Suurin osa näistä lienee ollut kävelyretkiä. Varauksia tehneet yhteensä 34,6 Varaukset toimistosta 20,7 Varaukset kuljetusyhtiöstä 2,6 Varaukset suoraan palvelun tuottajalta 5,9 Internetin kautta tehdyt varaukset 4,1 Ei varauksia 143,3 Ei kysytty 98,7 YHTEENSÄ 40,8 Hiihto 24,5 Laskettelu 4,1 Lumilautailu 0,0 Moottorikelkkailu 4,1 Koiravaljakot 0,0 Poroajelu 0,0 Pilkkikalastus 0,0 t aktiviteetit 12,3
SAKSA / talvi 1999-2000 18 YHTEENVETO Saapuneet ilijat Matkailijamäärissä mitattuna Saksa on talviaikaan Iso-Britannian ja Viron jälkeen viidenneksi suurin markkinaalueemme. Matkailijamäärät jäivät britteistä ja virolaisista noin 30. Työajan matkoissa Saksa on neljäntenä ennen Viroa ja tuttava- tai sukulaisvierailuissa samoin neljäntenä niukasti ennen Iso-Britanniaa. Muissa vapaaajan matkoissa mitattuna saksalaiset ovat viidentenä määrän ollessa kymmenesosa venäläisten määrästä. Merkittävin muutos edellistalveen oli vapaa-ajan ilijoiden määrän oleellinen lähes 8.000 saapuneen lisäys edellistalvesta. Lentäen saapuneiden määrä lisääntyi talveen 1998-99 verrattuna selvästi samalla kun laivailun suosio laski. Yöpyminen Saksasta tulleet viipyivät Suomessa keskimäärin 6,2 yötä eli selvästi kauemmin kuin muista vertailumaista tulleet. sukulaisvierailulle tulleet viipyivät jopa kolme kertaa pidempään kuin esimerkiksi britit tai venäläiset. Muilla vapaa-ajan matkoilla olleiden keskiviipymä oli tasan viikko kun vastaava luku toiseksi pisimpään viipyneillä briteillä oli vain 2,9 yötä. Lyhimmän ajan (3,7 yötä) viipyivät työlla olleet ja tässä ryhmässä virolaiset olivat viipymässä (4,9 yötä) edellä saksalaisia. Matkojen pidemmästä kestosta johtuen saksalaiset menevätkin yöpymismäärissä neljänneksi selvästi brittien ohi ja jäävät vain vähän jälkeen virolaisyöpymisistä. Jos tarkastellaan vain maksullisia yöpymisiä, niin Saksan sijoitus nousee jo toiseksi Venäjän jälkeen ohittaen melko selvästi jopa Ruotsista tulleiden maksullisten yöpymisten määrän. Hotelliyöpymis issä saksalaiset ovat ruotsalaisten kanssa samalla tasolla hieman brittien perässä. Tilastokeskuksen rekisteröidyissä yöpymisissä (pl. Ahvenanmaa) järjestys on sama ja myös siinä erot ovat pienet. Maksullisten yöpymisten osuus (44 ) kaikista yöpymisistä on hieman alhaisempi kuin briteillä (51 ), mutta selvästi suurempi kuin muilla vertailumailla. Ikä ja seura Saksasta tulleiden keski-ikä (40,5 vuotta) oli kaikista vertailumaista samalla tasolla kuin briteillä, mutta korkeampi kuin venäläisillä ja virolaisilla. Suhteellisessa osuudessa mitattuna saksalaiset olivat 15-24-vuotiaissa vertailumaista viimeisenä ja 45-64-vuotiaissa ruotsalaisten jälkeen toisena. Lapsiperheitä Saksasta saapui vain 1.700 eli yhtä vähän kuin Iso-Britanniasta. Rahan käyttö Matkailutuloa (194 milj. mk) Saksassa asuvat jättivät yli kaksi kertaa enemmän kuin virolaiset (94 milj. mk), mutta hieman vähemmän kuin Iso-Britanniasta tulleet (227 milj. mk). lla olleilta saksalaisilta jäi Suomeen selvästi vähemmän rahaa kuin briteiltä, mutta lähes yhtä paljon kuin Ruotsista tulleilta työajan ilijoilta. Sen sijaan vapaa-ajan lla olleilta saksalaisilta rahaa jäi enemmän kuin virolaisilta tai brittiläisiltä vapaaajan ilijoilta. Matkaa kohti saksalaiset käyttivät pidemmän oleskelunsa johdosta vertailumaista eniten rahaa. Suurempi rahankäyttö kohdistui erityisesti majoitukseen ja ravitsemispalveluihin. Myös verrattuna talveen 1998-99 lisääntyi saksalaisten a kohti laskettu rahankäyttö lähes neljänneksellä. Pakettit Saksalaiset tekivät Suomeen selvästi vähemmän pakettimatkoja kuin venäläiset, britit tai ruotsalaiset, mutta yhtä paljon kuin virolaiset. Toisaalta saksalaisten pakettit lisääntyivät edellistalvesta selvästi enemmän kuin vertailumaista ja esimerkiksi virolaiset tekivät Suomeen talvella 1998-99 vielä lähes kymmenen kertaa enemmän pakettimatkoja kuin saksalaiset. Matkan varaaminen Saksasta tulleet tekivät melko vähän Suomen ilupalveluihin kohdistuvia varauksia. Näistä noin puolet tehtiin toimistosta eli osuus oli suunnilleen sama kuin venäläisten tai brittien kohdalla. Internetin kautta tehtyjen varausten määrä oli vielä vähäinen ja vertailumaista absoluuttisesti kaikkein pienin. Luontoaktiviteettien harrastaminen Joka neljäs Saksasta tulleista harrasti luontoaktiviteetteja eli harrastaneiden suhteellinen osuus oli brittien jälkeen suurin. Maastohiihto oli suosituinta ja harrastaneiden suhteellinen osuus saapuneista oli suurin yhdessä Iso- Britanniasta tulleiden kanssa. MEK / Frankfurt: Johtopäätöksiä ja toimenpide-ehdotuksia Talvimatkustus Saksasta Suomeen on kehittynyt erittäin myönteisesti koko viime vuosikymmenen. Matkanjärjestäjät uskovat kasvun jatkuvan. Talvea tarjoavien njärjestäjien luku ja ohjelmissa olevien matkojen määrät ovat lisääntyneet ja tarjonta on kaiken kaikkiaan monipuolistunut. Saksasta Suomeen talvella matkustava ostaa useimmin njärjestäjän ohjelmasta valmiin paketin, johon sisältyvät kuljetuksen ja majoituksen lisäksi myös aktiviteetit. Rajahaastattelututkimuksen tietojen mukaan voidaan tyypillisen saksalaisen talviilijan sanoa matkustavan lentäen, viipyvän Suomessa viikon, majoittuvan hotellissa ja harrastavan maastohiihtoa. Tutkimuksen tietojen mukaan 24 saksalaisista talvimatkustajista harrasti lomallaan maassamme jotakin ulkoilmaaktiviteettia. Maantieteellisesti Suomi-matkustajien hajonta Saksan sisällä on suuri. Eniten ilijoita tuli väkirikkaalta Nordrhein- Westfalenin alueelta, sen jälkeen Hessenistä ja Baden-Würtembergistä, mutta myös pohjoisen Schleswig-Holstein ja Hampuri ovat hyvin edustettuina. Matkanjärjestäjät antavat myönteistä palautetta suomalaisen talvitarjonnasta. Ohjelmien monipuolisuutta ja toimivuutta kiitetään, mutta parannusta toivotaan hinta-laatusuhteeseen ja saksankielen taitoon. Talvitarjontaa kaivataan myös eteläiseen Suomeen. Viimeisessä kyselyssä nousi esille erityisesti joulu- ja uuden vuoden pakettitarjonta Helsingissä. Markkinoinnissa nostetaan esiin myyntikelpoiset, helposti varattavissa olevat tuotteet joko njärjestäjien ohjelmista tai suomalaisesta tarjonnasta. Viestillisenä sisältönä on Suomen talven arktinen eksoottisuus, talvitarjonnan monipuolisuus, lumivarmuus, ohjelmien toimivuus ja palvelutaso. Suomessa on luontoa, tilaa, rauhaa, ei tungosta ja pitkä talvisesonki. Suomi profiloidaan selkeästi erilaisena ja omaleimaisena talviilumaana, välttäen kilpailua Alppimaiden tai skandinaavisten naapureittemme kanssa samoilla tuotteilla tai argumenteilla. Saksan kolmivuotisen markkinointikonseptin kaikki toimenpiteet integroidaan yhdeksi kokonaisuudeksi ja se kattaa kaikki kohderyhmät. Uusasiakashankinta perustuu aikakausilehtimainontaan, jonka perusviesti kuluttajalle on Suomiloman sisällön monipuolisuus ja luonnonläheisyys sekä aktiivinen tekeminen. Kampanja kytketään vahvasti internetin kautta saatavilla olevaan tietoon ja tarjontaan ja siinä hyödynnetään Call Centerin ja CIS:n luomat mahdollisuudet asiakassuhdemarkkinoinnissa. Kampanjaan kuuluu olennaisena osana (inter-) aktiivinen Suomi-matkoja myyvien toimistovirkailijoiden informointi ja koulutus. Mediatyö noudattaa kampanjan tavoitteita ja suuntaviivoja.
VENÄJÄ Talvi 1999-2000 (1.11.1999 30.4.2000) Rajahaastattelututkimuksen keskeiset tulokset Saapuneet liikennemuodoittain ja n tarkoituksen mukaan Venäjällä asuvia ilijoita saapui Manner-Suomeen (pl. Ahvenanmaa) talvella 1999-2000 yhteensä 408.400 eli runsaat yhdeksän prosenttia enemmän kuin edellisenä talvena (373.800). Saapuneista vain yksi prosentti (4.100) oli Suomen kansalaisia eli vähemmän kuin mistään muusta vertailumaasta. Venäläisistä yli 90 (370.100) saapui maitse ja heidän määränsä lisääntyi vajaat 6. Laivalla lähinnä Ruotsista saapuneita venäläisiä oli (25.300), joka oli kaksinkertainen määrä edellisvuoteen verrattuna. Lentäen saapui 13.000 venäläistä eli tuhat enemmän kuin vuotta aiemmin. Yli puolet (54, 219.600) venäläisistä oli vapaa-ajan lla. Näistä joka neljäs (52.500) oli tuttava- tai sukulaisvierailulla, 82.200 loma- tai huvilla ja 60.100 ostoslla. lla oli 140.700 venäläistä. Muista matkoista (30.900) kauttakulku (26.300) oli merkittävin. Talveen 1998-99 verrattuna työt vähenivät selvästi vapaa-ajan matkojen vastaavasti lisääntyessä lähes puolella. YHTEENSÄ 408,4 140,7 Kongressit ja seminaarit 1,6 Myyntimessut 0,4 Työhön liittyvät opinnot 3,9 työ 134,8 sukulaisvierailu 52,5 vapaa-ajan 154,2 Terveys 0,9 Ostokset 60,1 Kulttuuritapahtumat 3,6 Urheilutapahtumat 1,5 Ulkoilma-aktiviteetit 0,8 Risteily 1,1 Loma- tai huvi 82,2 30,9 Opiskelu 3,7 Kauttakulku 26,3 syy 0,9 Monta syytä 30,1 Lentäen Laivalla Maitse sukulaisvierailu vapaa-ajan Monta syytä Saapuneet (1000) liikennemuodoittain 0,0 50,0 100,0 150,0 200,0 250,0 300,0 350,0 400,0 12,0 13,0 Pietari Moskova Euro-Venäjä 12,2 25,3 Saapumiset (1000) n tarkoituksen mukaan 0,0 20,0 40,0 60,0 80,0 100,0 120,0 140,0 160,0 180,0 200,0 8,7 21,4 28,2 30,9 33,7 30,1 51,9 52,5 Saapuneet asuinalueittain 114,8 140,7 154,2 349,5 175,6 309,1 370,1 0,0 50,0 100,0 150,0 200,0 250,0 300,0 350,0 16,3 63,3 323,6 Saapuneet asuinalueittain Aasian Venäjä Neljä viidestä Suomeen saapuneista venäläisistä tuli Pietarin alueelta (79, 323.600). Määrä oli 5 suurempi kuin talvella 1998-99. Toiseksi eniten ilijoita saapui Moskovan alueelta (15, 63.300), joka oli 22 enemmän kuin edellisenä talvikautena. alta Euroopan puoleiselta Venäjältä saapui 16.300 ilijaa, joka oli lähes kaksinkertainen määrä edelliseen talveen verrattuna. Aasian puolelta tuli 5.200 venäläistä eli kolmanneksen enemmän kuin edellistalvena. Lentäen saapuneista moskovalaisten osuus oli yli puolet (54 ) ja laivamatkustajissa moskovalaisten osuus oli lähes yhtä suuri (53 ). Maitse saapuneissa sen sijaan pietarilaisten osuus oli ylivoimainen 84. 4,0 5,2
VENÄJÄ / talvi 1999-2000 9 lla olleista lähes 83 (116.500) saapui Pietarin alueelta. sukulaismatkoissa Pietarin osuus oli vieläkin suurempi (88, 46.200), mutta muissa vapaa-ajan matkoissa hieman pienempi (77, 116.300). Muissa matkoissa, joissa merkittävin oli kauttakulku, pietarilaisten osuus oli 53 (18.400) eli pietarilaisten t suuntautuvat valtaosin pelkästään Suomeen. Talveen 1998-99 verrattuna erityisen selvästi kasvoi pietarilaisten muut vapaaajan t (+ 27, +24.800) sekä tuttavien tai sukulaisten luokse tulleiden määrä (+ 92, + 22.100). Sen sijaan työlaisten määrä Pietarista väheni (- 21-31.300). Myös Moskovan alueelta työlaiset vähenivät neljänneksen (- 25, - 5.600), mutta muulla vapaa-ajan lla Lähtöalue Lentäen Laivalla Maitse Yhteensä 13,0 25,3 370,1 Pietari 3,7 8,0 311,9 Moskova 7,0 13,4 42,9 Euro-Venäjä 2,3 2,6 11,4 Aasian puoleinen Venäjä 0,0 1,3 3,9 Lähtöalue sukulaisvierailu vapaa-ajan olleiden määrä nousi puolella (+ 50, + 9.600) ja sukulaisten tai tuttavien luona käyneiden määrä lähes kaksinkertaistui (+ 84, +2.100). Muissa matkoissa (pääasiassa kauttakulku) moskovalaisten määrä kolminkertaistui. Monta syytä Yhteensä 140,8 52,6 150,3 34,9 30,1 Pietari (1) 116,5 46,2 116.3 18,4 26,3 Moskova (2) 17,1 4,6 28,7 11,3 1,7 Euro-Venäjä (3) 6,6 1,4 3,1 3,2 2,0 Aasian puoleinen Venäjä (4) 0,6 0,4 2,2 2,0 0,1 Saapuneet ikäluokan ja sukupuolen mukaan Suomeen tulleiden venäläisten keski-ikä oli 37,6 vuotta eli vajaan vuoden korkeampi kuin edellisenä talvena (36,7 vuotta). Määrällisesti suurimmat ryhmät olivat 35-44-vuotiaat (131.700) ja 25-34-vuotiaat (125.100). Matkailijamäärien kasvu talveen 1998-1999 oli vahvinta ikäryhmissä 45-54 vuotta ja 15-24 vuotta. Saapuneista miehiä oli vajaat 55. Miesten keski-ikä (37,4 vuotta) oli hieman naisten keski-ikää (37,7 vuotta) alhaisempi. Saapuneiden seura Saapuneiden seuraa kysyttiin vasta vuoden 2000 alusta lukien, joten tulokset koskevat ainoastaan tammi-huhtikuu 2000 välistä ajanjaksoa. Yksin matkustaneita oli lähes kolmannes (85.700) ja perheen kanssa, mutta ilman lapsia, tulleiden määrä toiseksi suurin (64.200). Lapsia oli mukana 31.000 saapuneella. Myös ystävien tai työtovereiden kanssa matkustettiin runsaasti yhteensä 78.000 saapujaa. Yhteensä 274,5 Yksin 85,7 Perhe, ei lapsia 64,2 Perhe, lapsia 26,6 Ystävät 45,3 Työtoverit 32,7 seura 2,8 Useita edellisestä 17,2 Lapsia mukana 31,1 0-14 15-24 25-34 35-44 45-54 55-64 65-74 75-2,4 2,3 0,5 0,0 6,9 4,7 20,6 22,5 Saapuneet (1000) ikäryhmittäin 0,0 20,0 40,0 60,0 80,0 100,0 120,0 140,0 31,6 43,2 49,4 78,6 Lähtöalue Yöpyneet Päiväkävijät 125,1 132,2 130,2 131,7 Päiväkävijöiden osuus Yhteensä 220,8 187,6 45,9 Pietari 171,5 152,1 47,0 Moskova 39,9 25,4 40,1 Euro-Venäjä 9,5 6,8 41,7 Aasian puoleinen Venäjä 1,9 3,3 63,5 Yöpyneiden määrä Venäläisistä 54 (220.800) yöpyi Suomessa. Yöpyneitä oli 12 vähemmän (- 30.300) kuin edellisenä talvena päiväkävijöiden määrän vastaavasti kasvaessa yli 50 :lla (+ 64.800). Moskovalaisista jonkin verran useammat kuin pietarilaisista myös yöpyivät Suomessa. Venäläisten keskimääräinen viipymä Suomessa oli 2,8 yötä eli selvästi lyhyempi kuin talvella 1998-99 (4,5 yötä). Yöpyneistä eniten (65.700) oli yhden yön viipyneitä ja toiseksi eniten (59.800) kaksi yötä viipyneitä. Edellistalveen verrattuna 1-2 yötä olleiden määrät kasvoivat, mutta yli kaksi yötä viipyneiden määrät pienenivät. Keskimääräistä viipymää kuitenkin eniten lyhensi se, että päiväkävijöiden määrä kasvoi 53 (64.800).
VENÄJÄ / talvi 1999-2000 10 Suomessa yöpyneistä venäläisistä vajaa kolmannes (71.100) oli työlla ja vajaa viidennes (42.600) tuttava- tai sukulaisvierailulla. lla vapaa-ajan lla olleista vajaa puolet (48, 73.600) oli päiväilijoita. Lähes puolet (43, 95.500) yöpyneistä käytti majoitusmuotonaan hotellia, mutta lähes yhtä moni (90.400) yöpyi tuttavien tai sukulaisten luona. Muiden majoitusmuotojen osuus oli talvella vähäinen. lla yöpyneistä (54, 38.700) käytti hotellimajoitusta, mutta joka viides majoittui tuttavien ja sukulaisten luona. Myös työnantajan asunto oli käytettävissä 12 :lla. Tuttavien tai sukulaisten luo tulleet yleensä myös majoittuivat heidän luonaan (92, 39.300). Hotellia muista yöpyneistä vapaaajanilijoista käytti yli puolet (59, 47.500) ja runsas viidennes (27, 22.100) majoittui tuttavien tai sukulaisten luona. Viipymä Suomessa 0,0 50,0 100,0 150,0 200,0 122,8 Ei yöpymistä 187,6 65,1 1 yö 65,7 51,5 2 yötä 59,8 50,4 3 yötä 37,1 33,6 4 yötä 13,7 12,8 5 yötä 10,3 8,3 6 yötä 4,5 9,1 7 yötä 6,0 11,9 8-14 yötä 12,8 2,0 15-21 yötä 2,6 5,3 22-60 yötä 6,2 1,1 yli 60 yötä 2,0 Yöpymisten määrä työt tuttava- tai sukulaisvierailut muut vapaa-ajan t muut t yhteensä Ei yöpymistä 69,6 9,9 73,6 33,4 187,5 Yhteensä 71,1 42,6 80,6 26,6 220,9 Hotelli, motelli 38,7 2,2 47,5 7,1 95,5 Retkeilymaja 0,3 0,0 0,9 0,2 1,4 Leirintäalue 2,0 0,1 1,7 0,0 3,8 Maaseutumajoitus 0,8 0,0 2,3 0,2 3,3 Tuttavat, sukulaiset 14,0 39,3 22,1 15,0 90,4 Oma asunto/mökki 3,1 0,6 1,4 2,5 7,6 Työnantajan asunto 8,3 0,2 0,2 0,1 8,8 majoitus 3,4 0,0 4,1 0,8 8,3 Monta majoitusta 0,5 0,2 0,4 0,7 1,8 yhteensä Venäläisten kokonaisyöpymismäärä talvella 1999-2000 oli 1.128.900, joka on runsaat kaksi prosenttia Saapumiset Öitä keskimäärin Yöpymisiä yhteensä 140,7 2,2 313,5 52,5 6,0 314,8 154,2 1,9 295,0 61,0 3,4 205,6 408,4 2,8 1128,9 (24.900) enemmän kuin edellistalvena. Kasvu johtuu ennen muuta sukulaisten tai tuttavien luona sekä muulla lla olleiden yöpymismäärän lisääntymisestä. lla olleiden yöpymiset laskivat melko selvästi (- 22,0, - 88.400). lla vapaa-ajan lla olleiden yöpymismäärä väheni talveen 1998-99 verrattuna 2 :lla (- 9.300), mikä johtui ennen muuta viipymän lyhenemisestä. Tilastokeskuksen majoitustilastoissa kirjattiin Venäjällä asuville talvella 1999-2000 kaikkiaan 232.425 yöpymistä (pl. Ahvenanmaa) eli 6 (12.923) yöpymistä enemmän kuin edellistalvena. Tämä on vain 21 rajatutkimuksessa lasketusta kokonaisyöpymismäärästä. työt tuttava- tai sukulaisvierailut muut vapaaajan t muut t Hotelli, motelli maksullinen Tuttavat tai sukulaiset maksuton Monta majoitusta Saapumiset 72,7 1,8 62,1 12,4 1,1 Öitä keskimäärin 2,9 3.5 5.4 13.1 7.3 Yöpymisiä yhteensä 277,7 29,6 485,0 322,9 13.4 Majoitusmuodoittain tarkasteltuna tuttavien tai sukulaisten luona yöpyminen oli venäläisten keskuudessa selvästi suosituinta (43, 485.000 yöpymistä). Määrä oli runsaan neljänneksen suurempi edellistalveen verrattuna. Toiseksi eniten yöpymisiä kertyi muussa maksuttomassa majoituksessa (322.900), johon kuuluivat mm. työantajan tarjoama asunto ja oma asunto tai mökki. Nämä yöpymiset lisääntyivät lähes puolella. Lähes yhtä monta yötä (277.700) venäläiset viettivät hotelleissa, jotka rajatutkimuksen mukaan vähenivät kolmanneksen edellistalvesta. Jos montaa eri majoitusta käyttäneet lasketaan mukaan maksulliseen majoitukseen, niin sen osuudeksi kaikista yöpymisistä tulee 28.
VENÄJÄ / talvi 1999-2000 11 Pakettit Venäläiset tekivät talvella 1999-2000 rajatutkimuksen mukaan majoitusta Monta Suomen kautta 28 1 18 36.800 pakettia, joista maksuton 29 suuntautui vain Suomeen 15.100. vapaaajan Näiden pakettimatkojen kokonaismäärä lähes 26 sukulaisvi kaksinkertaistui erailu edellistalvesta, 28 mutta vain Suomeen suuntautuneet t lisääntyivät ainoastaan neljänneksen. Pakettin keskimääräinen hinta oli 1.852 mk ja 493 mk päivää kohti. Rahan käyttö Matkan varaaminen Venäläisistä 34.600 oli tehnyt varauksia. Mukaan oli tällöin laskettu ainoastaan, jotka ovat kohdistuneet Suomen ilupalveluihin. Matkavarauksia Suomeen tai Suomesta ei ole laskettu mukaan. lla olleilta asiaa ei ole kysytty eikä vielä vuonna 1999, joten tulokset koskevat vain ajanjaksoa tammi-huhtikuu 2000. Eniten varauksia venäläiset tekivät toimistoista. Luontoaktiviteettien harrastaminen Yöpymiset n tarkoituksen mukaan Matkaa kohti venäläiset käyttivät rahaa keskimäärin 1.836 mk. Päivää kohti kulutus oli keskimäärin 465 mk. Matkaa kohti käytetty rahamäärä oli vain 5 pienempi kuin edellistalvena (1924 mk), mutta päivää kohti käytetty rahamäärä (465 mk) putosi lähes puoleen edellisen talven 805 mk:sta. Matkaa kohti eniten rahaa käyttivät työlaiset, mutta lähes yhtä paljon (1.843 mk) kului myös vapaa-ajan ilijoilta. Päivää kohti päiväkävijät kuluttivat selvästi eniten 998 mk. ilijoilta kului 672 mk ja muilta vapaa-ajan ilijoilta 595 mk. Tuttavien tai sukulaisten luona vierailleet selvisivät 115 mk:lla päivässä. Matkaa kohti venäläiset käyttivät rahaa eniten ostoksiin (1.126 mk), majoitukseen meni 252 mk ja ravintoloihin 228 mk. Päivää kohti laskettuna ostoksiin käytettiin keskimäärin 286 mk. Venäläisiltä saatu ilutulo oli yhteensä 716 milj. mk, mikä oli hieman vähemmän kuin edellistalvena (750 milj. mk). lla olleilta tuli ilutuloa 86 milj. mk vähemmän kuin vuotta aiemmin. Sen sijaan vapaa-ajan lla olleiden kulutus lisääntyi 47 milj. mk. Sukulaisten ja tuttavien luona vierailleet jättivät 6 milj. mk ja muilla matkoilla olleet 16 milj. mk edellistalvea enemmän. sukulaisvierailu vapaa-ajan Yöpymiset majoitusmuodon mukaan Venäläisistä 10 (40.800) ilmoitti harrastaneensa Suomessa jotain ulkoilma-aktiviteettia. Heistä yli puolet (24.500) ilmoitti harrastaneensa maastohiihtoa. Laskettelua ja moottorikelkkailua harrasti kumpaakin 4.100. Muita harrastusmuotoja ei pystytty erottelemaan. Hotelli 25 maksulline n 3 Tuttavat tai sukulaiset 42 Matkaa kohti (mk): 1 836 Päivää kohti (mk): 465 Matkatyypin / tarkoituksen mukaan: Matkatyypin/tarkoituksen mukaan: päiväkävijät 998 päiväkävijät 998 työ 2 216 työ 672 sukulaiset, ystävät 854 sukulaiset, ystävät 115 muu vapaa-ajan 1 843 muu vapaa-ajan 595 muu 1 750 muu 377 Kulutuskohteen mukaan: Kulutuskohteen mukaan: Esimaksut 64 Esimaksut 16 Majoitus 252 Majoitus 64 Ravintolat 228 Ravintolat 58 Ostokset 1 126 Ostokset 286 kulutus 166 kulutus 42 Matkailutulo (milj. mk) n tarkoituksen mukaan 0 50 100 150 200 250 300 350 400 450 36 42 85 101 Varauksia tehneet yhteensä 34,6 Varaukset toimistosta 20,7 Varaukset kuljetusyhtiöstä 2,6 Varaukset suoraan palvelun tuottajalta 5,9 Internetin kautta tehdyt varaukset 4,1 Ei varauksia 143,3 Ei kysytty 98,7 220 267 305 391 YHTEENSÄ 40,8 Hiihto 24,5 Laskettelu 4,1 Lumilautailu 0,0 Moottorikelkkailu 4,1 Koiravaljakot 0,0 Poroajelu 0,0 Pilkkikalastus 0,0 t aktiviteetit 12,3