SINETTIKRITEERIT SUOMEN UIMALIITTO

Samankaltaiset tiedostot
YHTEISÖLLISYYS JA YKSILÖLLISYYS

Osa-alue (kriteerit) Seura Ryhmä Yksilö YHTEISÖLLISYYS JA YKSILÖLLISYYS. 1. Lapsen ja nuoren parhaaksi. 2. Kannustava ilmapiiri

SEURA. Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? RYHMÄ YKSILÖ YHTEISÖLLISYYS HARJOITTELEMINEN YKSILÖLLISYYS KILPAILEMINEN OHJAAMINEN VIESTINTÄ

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN

Lentopallon Sinettiseurakriteerien eri tasot

Sinettiseurakriteerien luokittelu Suomen Taitoluisteluliitto Radiokatu 20, SLU, Finland

SKL Sinettiseurakriteerien luokittelu 2014 Sinettikriteerit: yksilöä varten - ryhmän ja seuran tuella

SINETTISEURAKRITEERIT

sinettiseurakriteerit

Uudistuneet Sinettiseurakriteerit. versio 5

Uudistuneet. Sinettiseurakriteerit

Uudistuneet. Sinettiseurakriteerit

Seurakehitys SJAL:ssa. Kokemuksia oman seuran analyysista ja tulevaisuuden suunnitelmat

SINETTISEURAKRITEERIT. versio 3.0

Lasten ja nuorten urheilun laatutekijät

SINETTISEURATOIMINTA

LAATUOHJELMA. yhteiset kriteerit. luonnos

Lentopallojaoston sinettiseurakriteerit ja yleiset toimintalinjat

Kaikkien osa-alueiden yhteiset laatutekijät

SINETTISEURATOIMINTA LUPAUS LAADUSTA

SINETTISEURA LUPAUS LAADUSTA URHEILEVAN LAPSEN JA NUOREN PARHAAKSI

Sinettiseura uudistus etenee

Tähtiseurakahvit. Huhtikuu

SINETTISEURA. lupaus laadusta

Seuravalmennuksen kehittäminen / kriteerit

Auditoinnin perustiedot. Liikkumista ja urheilua tukeva toimintaympäristö seurassa - arviointikriteerit

TuUS menestyssuunnitelma. (niin sanottu strategia)

HuiSin hyvä seurapäivä

Laatuseuratyön tarina

Koko yhteisön lupaus seuratoiminnan elinvoiman vahvistamisessa

Urheilun Pelisäännöt vanhempien illassa

1. Seuran nuorisotoiminta. 2. Seuratoiminnan visio

TuUS menestyssuunnitelma. (niin sanottu strategia)

Sinettiseura-auditoinnin kehittäminen

Harjoittelu vuotiaat

Ulvilan Voimistelu ja Liikunta ry TOIMINTALINJA

Vastustaja vai kilpakumppani? Ringeten Reilu Peli periaatteet Suomen Ringetteliiton syyskokous

M-Teamin strategia

FC SCJ Strategia 2019

Keskustelutilaisuus Toiminta-ajatus, visio ja arvot

VALMENTAJA- JA OHJAAJAKOULUTUS Taso 1

Ulvilan Voimistelu ja Liikunta ry TOIMINTALINJA

TIETOPAKETTI UUSILLE JA VANHOILLE PELAAJILLE, VALMENTAJILLE SEKÄ LASTEN VANHEMMILLE

Jalkapalloseura FC Hertan STRATEGIA

KERAVAN NAISVOIMISTELIJAT KNV ry:n ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN KOOSTE

Kyselyt oli suunnattu erikseen lapsille (alle 13v.), nuorille (yli 13v.) sekä vanhemmille. Eniten vastauksia tuli

Stadin paras kasvattajaseura Toimintasuunnitelma vuosille

Toimintalinja Imatran liikuntaseura ILse ry Imatran liikuntaseura Ilse ry 2015

Toiminnan järjestäminen JyPK:n juniorijoukkueissa. 5v5 joukkueet (6-9v)

GT TEAMIT RED ORANGE GREEN GT KILPATEAM

Koko yhteisön lupaus seuratoiminnan elinvoiman vahvistamisessa

Liikunnan aluejärjestöt 1-TASON VALMENTAJA- JA OHJAAJAKOULUTUS

Visio, missio, arvot ja strategia

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Uintiurheilun ja -liikunnan strategia 2020

LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua. Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat

Tähtiseura-ohjelma Tähtiseura-päivät. Eija Alaja seuratoiminnan asiantuntija, Suomen Olympiakomitea

Suomalaisen jääkiekon strategia

Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta

TOIMINTALINJA Pöytyän Urheilijat, hiihtojaosto

Ylöjärven Ilves. Seurakysely joulukuu Flamo JV

Unelma hyvästä urheilusta

Suomen Suunnistusliitto

Pallokerho-35 Perustehtävä Päämäärä Arvot

Laatuseuratyön historia

Urheilijan polun lapsuus- ja valintavaiheen asiantuntijatyöt

HC NOKIA TOIMINTASUUNNITELMA

Seuran ohjauksen ja valmennuksen linja

URHEILUSEURAN TOIMINTALINJA

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

URHEILUN JA VALMENNUKSEN ARVOSTUS. Erkka Westerlund lepoaika.fi

Seuran strategia on rakennettu toimintakausiksi , ja Strategian peruspilarit ovat seuran visio, perusarvot ja

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Ruoveden Pirkat

Suomalainen urheilu loistaa Tähtiseurassa

TIKKURILAN TAITOLUISTELU- KLUBI RY TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO KAUDELLE

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Someron Esa

PEP Seurakehitys. Alkutila 2011 vs. lopputila Kari Alho, Johtokunnan pj.

TERVETULOA VOK-1 KOULUTUKSEEN!

Urheilun johtaminen hyvässä seurassa Lappeenranta

Huippu-urheilun muutos Liikkuva koulu seminaari Vuokatti

Lasten urheilun tärkeät asiat

Pelisääntökyselyn uudistaminen

Strategia Versio 1.0

Toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämisen etenemiseen

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

FootPass tuloksia ja vertailua 4/2011

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Suomen Sulkapalloliitto. Strategia

Teema / Ikävuodet Iso tavoite

277. Pelisääntökysely

Suunnistajaa suoritusta. Tausta 1/2. Suunnistuksen toimintaympäristö muuttuu suunnistajaa suoritusta

Tuusulan Luistelijat ry / Strategia


Toiminnan järjestäminen JyPK:n juniorijoukkueissa. 5v5 joukkueet (6-9v)

Suomalaisen jääkiekon strategia

Lapsen ja nuoren hyvä päivä liikkuen ja urheillen

FC REIPAS. Iloa Innostumista Intohimoa

Urheiluvalmentautumisen tutkinnon osat ammatillisessa tutkinnossa. Tavoitteet. Urheiluvalmennus ja ammatillinen perustutkinto

FortumTutor -ohjelma Petri Kurki, Fortum tutor, FC Reipas

Transkriptio:

SINETTIKRITEERIT SUOMEN UIMALIITTO

YHTEISÖLLISYYS JA YKSILÖLLISYYS 1. Lapsen ja nuoren parhaaksi 2. Kannustava ilmapiiri 3. Yhdessä tekemisen kulttuuri Seuran johto on tietoinen kasvatusvastuustaan Arvot, kasvatukselliset periaatteet ja pelisäännöt on kirjattu toimintalinjaan, ja niiden toteutumista sekä seuran ja toimintaryhmien ilmapiiriä seurataan ja mitataan säännöllisesti (esim. tyytyväisyyskyselyt, palautekyselyt ja keskustelut) Seuratoimijoita palkitaan ja kiitetään Kaikille yhteisiä Me-henkeä edistäviä tilaisuuksia järjestetään vuosittain Seura toimii yhteistyössä sidosryhmiensä kanssa Seurassa on etukäteen mietitty, miten uudet ohjaajat/valmentajat ymmärtävät vastuun lasten kasvattamisesta sekä esimerkkiroolistaan lasten kanssa toimiessa. Seurassa on palkitsemisjärjestelmä, ja palkitsemistapoja ja perusteita on useita Kasvatuksellisten asioiden siirtyminen käytäntöön on varmistettu kaikkien seuran organisaatioon kuuluvien henkilöiden kanssa. Seurassa järjestetään vuosittain juhlallinen ja odotettu palkitsemistilaisuus koko seuralle. Tilaisuudessa huomioidaan myös sidosryhmiä. Lasten vanhemmille/perheille järjestetään yhteistä toimintaa seuran toimesta. Kasvatuksellisia asioita ei ole mitenkään huomioitu seuran toiminnassa Kasvatuksellisiin epäkohtiin ei puututa Seurassa ei palkita ohjaajia, valmentajia eikä muuta seuraväkeä. Palkitsemisessa on huomioitu vain urheilijat ja harrastajat. Seura toimii epäeettisesti sidosryhmiään kohtaan Ryhmien toiminnasta vastaavat ovat tietoisia kasvatusvastuustaan ja esimerkkiroolistaan ja toimivat sen mukaisesti. Kaikissa alle 15-vuotiaiden ryhmissä tehdään vuosittain pelisäännöt yhdessä lasten ja lasten vanhempien kanssa. Yleinen ilmapiiri koetaan avoimeksi ja kannustavaksi, lapsia ja nuoria kiitetään, kannustetaan ja motivoidaan. Ryhmä kokee olevansa osa seuraa. Vuosittaisissa pelisääntökeskusteluissa lasten vanhempien kanssa sovitaan ja kirjataan yhteiset, ryhmässä noudatettavat kasvatukselliset pelisäännöt ja toimintatavat. Vanhemmat kokevat olevansa osa seuraa. Vanhempien kanssa keskustellaan pelisääntökeskusteluissa myös siitä, miten kasvatusasioiden toteutuminen ryhmässä on onnistunut ja mihin kasvatuksellisiin asioihin tulisi jatkossa kiinnittää huomiota. Ohjaajat, valmentajat ja seuratoimijat huomioivat lasten vanhemmat ja kiittävät heitä seuratoiminnan eteen tehdystä työstä. Ryhmien toiminnasta vastaavat antavat huonoa esimerkkiä omalla käyttäytymisellään Pelisääntöjä ei ole tehty eikä niistä ole keskusteltu Ryhmä toimii täysin erillään muusta seurasta ilman vuorovaikutusta muiden seuratoimijoiden kanssa. Lapsi/nuori kokee, että hän on tärkeä ja että hänet huomioidaan yksilönä. Toiminta on iloista ja innostavaa Lasta/nuorta kannustetaan, hänen itsetuntonsa sekä sosiaaliset taitonsa kehittyvät Lapsia ja nuoria kuunnellaan, heiltä pyydetään säännöllisesti palautetta, joka otetaan toiminnassa huomioon. Lapsilla ja nuorilla on mahdollisuus olla mukana tapahtumien ja toimintojen suunnittelussa ja toteuttamisessa, ja heitä myös kannustetaan siihen. Pelisääntökeskusteluissa keskustellaan myös kiittämisen ja kannustamisen kulttuurista. Lapset ja nuoret ovat sisäistäneet kiittämisen ja kannustamisen kulttuurin, ja osaavat kiittää ja kannustaa toisiaan, vanhempiaan, valmentajia/ohjaajia ja muita seuratoimijoita. Seurassa on säännöllisesti toimiva lasten/nuorten ryhmä, joka saa vaikuttaa seuran toimintaan tai seuran eri toimiryhmissä on lasten/nuorten edustaja. Lapsi/nuori ei pääse osallistumaan toimintaan Eettiset arvot ja käyttäytyminen eivät näy toiminnassa Lasta/nuorta ei huomioida yksilönä, eikä hän koe saavansa kannustavaa palautetta.

HARJOITTELEMINEN JA KILPAILEMINEN 4. Monipuolisuus, riittävä määrä ja kehitystason huomiointi 5. Elämykset ja haasteet 6. Oppiminen ja kehittymisen mittaaminen Seura viestii vanhemmille omaehtoisen harjoittelun ja liikkumisen tärkeydestä ja kannustaa harrastamaan myös muita lajeja Seura linjaa, millaista harjoittelua ja kilpailua se edistää ja arvioi toiminnan toteutumista Kaikille mukaan otetuille annetaan mahdollisuus motiivien ja kehitystason mukaiseen toimintaan Seuralla on uimarin polun eri vaiheisiin luotu valmennuksen linja tai oma valmennuksen linjaus, joka on ohjaajien ja valmentajien keskuudessa sisäistetty ja tunnistettu. Olosuhteet ja toimintaympäristö huomioon ottaen seura järjestää omia kilpailujaan / alueellisia kilpailuja / arvokilpailuita. Seuran valmennuksen linjauksessa taataan valmennuksen osaaminen polun joka vaiheessa. Kaikki ohjaajat ja valmentajat ovat perehtyneet ja sitoutuneet valmennuksen linjaukseen. Seura ottaa toiminnassaan mahdollisuuksien mukaan huomioon uintiurheilun koko lajikirjon. Seura osallistuu seuratekijöiden kouluttamiseen niin, että heillä on tarvittava osaaminen osallistua myös arvokilpailujen järjestämiseen. Omaehtoisen harjoittelun tärkeydestä ei viestitä eikä siihen kannusteta Toiminnan linjausta/suunnitelmaa ei ole tehty. Ominaisuuksia ja taitoja harjoitetaan monipuolisesti uimarin polun eri vaiheissa (esim Vesitaiturit, Vesiralli, Tekniikkaralli) Harjoituksissa huomioidaan mahdollisuuksien mukaan kaikki uintiurheilun lajit. Harjoituksissa liikutaan paljon ja kannustetaan kokeilemaan myös muita lajeja Harjoituksia ja kilpailuja on tarjolla kaikille mukaan otetuille Valmentajat ja ohjaajat tekevät kirjalliset vuosisuunnitelmat, joissa on huomioitu monipuolinen harjoittelu sekä lasten ja nuorten kehitystaso. Valmentajat ja ohjaajat kannustavat lapsia ja nuoria omaehtoiseen liikkumiseen. Valmentajat/ohjaajat tuntevat harjoittelun seurannan eri tavat, mm harjoituspäiväkirja. Valmennuksesta vastaavat tekevät yhdessä kausi- ja vuosisuunnitelmat seuran valmennuslinjauksen mukaisesti. Vanhempien palavereissa keskustellaan lasten liikkumisen määrästä, urheilullisista elämäntavoista ja vanhempien roolista näissä asioissa. Vanhemmille tiedotetaan valmennuksen tavoitteista ja suunnitelmista. Harjoittelu pitää sisällään vain oman lajin harjoittelua ja siihen kuuluvia peruskuntoharjoitteita Muiden lajien harrastamiseen suhtaudutaan kielteisesti Lapsi/nuori kokee haasteita, onnistumisia ja epäonnistumisia turvallisessa ympäristössä Lapsi/nuori kehittyy liikunnallisesti ja urheilullisesti ja saa mahdollisuuden mitata omaa kehittymistään Pystyy harrastamaan myös muita lajeja halutessaan Lapsi/nuori saa kokemuksia kaikista uintiurheilun lajeista. Lapsi/nuori tunnistaa ja oppii eri tapoja, miten seurata omaa harjoittelua ja oppimista (esim. harjoittelupäiväkirja) Saa pieniä kotitehtäviä, joilla kannustetaan omaehtoiseen liikuntaan. Saa mahdollisuuden kehittyä omien taitojensa mukaisesti myös huipulle saakka. Harjoituspäiväkirja on käytössä, sitä käydään yhdessä valmentajan kanssa läpi. Kokonaisliikuntamäärää seurataan (esim. Kasva urheilijaksi elämänrytmitestin avulla) Lapsi/nuori oppii tunnistamaan omia vahvuuksiaan, ja uskaltaa yrittää vielä enemmän. Pystyy yhdistämään opiskelun ja harjoittelun, joka antaa edellytykset urheilijaksi kasvamiselle. Lapsi/nuori ei pääse osallistumaan toimintaan esim. kilpailuihin eikä saa ohjausta ja valmennusta Lapsi/nuori ei saa mahdollisuutta kehittyä Muiden lajien harrastaminen on kielletty

OHJAAMINEN JA VALMENTAMINEN 7. Osaava ja innostava ilmapiiri 8. Erilaisten yksilöiden huomiointi 9. Urheilulliseen elämäntapaan kannustaminen Seuralla on koulutussuunnitelma Seuralla on toimintamalli, jolla ohjaajat ja valmentajat saavat tukea toimintaansa ja osaamisensa kehittämiseen Kaikissa ryhmissä on täysi-ikäinen vastuuvalmentaja/-ohjaaja Seura osallistuu koulutuskustannuksiin ja tarjoaa mahdollisuuden kehittyä valmentajana ja ohjaajana. Ohjaajien ja valmentajien lisäksi myös muut seuratekijät kouluttautuvat aktiivisesti. Ryhmien muodostamisen perusteet on kirjattu seuran toimintalinjaan. Siirtyminen ryhmästä toiseen tapahtuu yhdessä sovittujen pelisääntöjen mukaisesti ja siirtyminen on joustavaa. Seurassa järjestetään vuosittain tilaisuuksia vanhemmille, joissa käsitellään mm uimarina kasvamista ja urheilulliseen elämäntapaan liittyviä asioita. Seura varmistaa, että ohjaajat ja valmentajat ovat sitoutuneita seurassa sovittuihin valmennukseen liittyviin linjauksiin Seura pystyy tarjoamaan perheille yksilöllistä opastusta ja neuvontaa urheilullisiin elämäntapoihin liittyvissä teemoissa. Seura järjestää yhteisiä tilaisuuksia ohjaajille ja valmentajille ja huolehtii heidän kouluttautumisestaan ja koulutustarpeistaan. Seurassa on mietitty myös erilaisia ohjaajan ja valmentajan polkuja Ohjaajien ja valmentajien osaamisesta huolehtiminen ei seurassa kuulu kenenkään tehtäviin Ohjaajien ja valmentajien tukemiseksi ei ole suunnitelmaa eikä toimenpiteitä Valmentajat ja ohjaajat ovat koulutettuja, osaavia ja innostavia Ryhmän toiminta on suunnitelmallista Valmentajat ja ohjaajat osaavat hallita ryhmää ja yksilö huomioidaan osana ryhmää Eriyttäminen ja tasoryhmittely on suunniteltu kehitys-, taitotaso sekä motivaatio huomioiden Vanhemmat ovat tietoisia ryhmien muodostamisen periaatteista ja hyväksyvät sen puitteissa tapahtuvat toimenpiteet. Vähintään yksi ohjaaja tai valmentaja / harjoitusryhmä on suorittanut vähintään 1-tason valmentajakoulutuksen Nuorilla ohjaajilla ja valmentajilla on tukiverkosto /- aikuinen työnsä tukena. Lastenallasryhmissä ryhmien koko korkeintaan 10 lasta / ohjaaja, muut ryhmät korkeintaan 15 lasta tai nuorta / ohjaaja tai valmentaja Valmennusryhmien vastuuvalmentajat ovat jatkokouluttautuneet (esim Taso II, Taso III) Valmennusryhmissä on enintään 8-12 lasta/nuorta / valmentaja Ryhmässä ei ole yhtään koulutettua, osaavaa ohjaajaa/valmentajaa (lasten tai nuorten ohjaamiseen tarkoitettu koulutus tai oma ammattikoulutus esim. opettaja, liikuntaneuvoja, lastentarhaopettaja tms.) Lapsi/nuori saa omien motiiviensa ja kehitystasonsa mukaista yksilöllistä, osaavaa ja innostavaa valmennusta ja ohjausta Lapsi/nuori saa seurasta kipinän omatoimiseen harjoitteluun sekä liikunnalliseen ja urheilulliseen elämäntapaan Lapsi/nuori saa tukea ja kannustusta urheilulliseen elämäntapaan. Hyödynnetään esim. Kasva urheilijaksi materiaalia. Lapsi/nuori saa omien motiiviensa ja kehitystasonsa mukaisesti laadukasta, yksilöllistä ohjausta eteenpäin omalla uimarin polullaan. Lapsi/nuori oppii tunnistamaan omia vahvuuksiaan Lapsella/nuorella on muodostunut avoin luottamussuhde valmentajaansa/ohjaajaansa. Lapsi/nuori ei saa ohjausta/valmennusta Lasten/nuorten motiiveja ja kehitystasoa ei huomioida

VIESTINTÄ JA ORGANISOINTI 10. Avoimuus ja vuorovaikutteisuus 11. Selkeät roolit ja toimintatavat 12. Toiminnan aktiivinen kehittäminen Seuralla on kirjallinen toimintalinja ja yhteiset ohjeet pelisääntökeskusteluihin Tärkeimpiin tehtäviin on nimetty vastuuhenkilöt, jotka tietävät tehtävänsä ja tehtävät on kirjattu toimintalinjaan Seuran viestintä on suunnitelmallista, avointa ja vuorovaikutteista Seura arvioi toimintaansa säännöllisesti ja pyrkii jatkuvaan laadun parantamiseen Seuran talous ja hallinto on asianmukaisesti ja vastuullisesti järjestetty Seuran toimintalinja on luettavissa seuran kotisivuilla. Seuralla on työryhmä, jonka tehtävänä on kehittää seuraa. Seuran toimintalinjaa päivitetään vuosittain ja sen sisältöä arvioidaan. Päivitystyössä kuunnellaan laajasti seuraväkeä ja käytetään tyytyväisyyskyselyitä tms apuna. Päivitystyöhön osallistuu sekä johtokunta/hallitus että kehitysryhmä. Seuran johtokunnan/hallituksen jäsenillä on omat selkeät roolinsa ja vastuualueensa. Tärkeimmillä vastuuhenkilöillä on tukihenkilöt, jotka auttavat toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa. Nuorisotoiminta on eriytetty selkeästi ja läpinäkyvästi esim. edustustoiminnasta, eikä puhtaasti nuorisotoiminnan tuotoilla rahoiteta edustusurheilijoiden toimintaa. Seura hyödyntää aikaisempia kokemuksiaan ja dokumentointia toimintansa kehittämisessä. Tiedonkulku eri toimijaryhmien välillä on avointa, sujuvaa ja suunnitelmallista. Seuran toimintaa ohjaa strategia. Seura on strategiassaan huomioinut Uimaliiton strategian, vision ja painopistealueet. Seura tekee yhteistyötä Uimaliiton kanssa ja osallistuu aktiivisesti yhteisiin tilaisuuksiin. Seuralla on ongelmanratkaisu ryhmä tai kirjattu Vastuista ja pelisäännöistä on sovittu ryhmissä Ryhmien toiminnasta vastaavien tiedot lasten ja nuorten urheilusta, omasta seurasta ja Sinettiseuratoiminnasta ovat ajan tasalla Toimintaan osallistuvilla on mahdollisuus vaikuttaa ja antaa palautetta. Tiedonkulku ryhmässä on avointa, sujuvaa ja suunnitelmallista. Ryhmien pelisäännöt on luettavissa seuran kotisivuilta. Pelisääntökeskusteluissa käydään kehittävänä palautekeskusteluna edellisen kauden pelisäännöt. Vanhemmat ovat tietoisia omasta roolistaan ryhmässä ja seurassa sekä siitä, mitä heiltä odotetaan. Vanhemmat ovat myös tietoisia ohjaajan/valmentajan roolista. Vanhemmille on esitelty seuran toimintalinja. Vanhemmat osallistuvat aktiivisesti ryhmän ja seuran toimintaan. Pelisääntökeskustelujen ympärille on rakennettu seuran näköinen, hauska toimintamalli, joka saa perheet liikkeelle ja innostaa keskustelemaan avoimesti pelisäännöistä. Toimintamallia kehitettäessä otetaan lasten/nuorten ja vanhempien ideat huomioon. Lapsi/nuori tietää mitä tapahtuu, miten ja miksi Lapsi/nuori saa mahdollisuuden kertoa mielipiteensä itseään koskevista asioista Lapsella/nuorella on ryhmässä hyvä olla, ja hän tietää kenen puoleen voi kääntyä missäkin tilanteessa. Lapsi/nuori hahmottaa oman, vanhemman ja valmentajan/ohjaajan roolin seuran ja ryhmän toiminnassa. Seurassa on lasten/nuorten ryhmä, joka saa olla mukana suunnittelemassa seuran toimintaa.

toimintatapamalli, joka käsittelee mahdolliset ongelmatilanteet, joita ryhmän sisällä ei ole pystytty ratkaisemaan. Seuralla on selkeä tiedotussuunnitelma ja tiedotuksesta vastaava henkilö. Seura hyödyntää erilaisia välineitä viestinnässään: internet, sähköposti, lehdet, kirjeet, tiedotteet, puhelin, sosiaalinen media. Seuralla ei ole kirjallista toimintalinjaa tai se ei ole saatavilla Tärkeimpiin tehtäviin ei ole nimetty vastuuhenkilöitä Seura ei noudata yhdistyslakia Lasten vanhemmille ja lapsille/nuorille järjestetään tyytyväisyyskysely kerran vuodessa. Kyselyn tulokset esitellään esim. vanhempainilloissa, ja tulokset otetaan huomioon toimintaa kehitettäessä. Lasten vanhemmista on koottu oma ryhmä, joka on mukana suunnittelemassa ja arvioimassa seuran toimintaa. Vanhempia kannustetaan mukaan ryhmän toimintaan. Vanhemmille on tarjolla yhteistä toimintaa seuran puitteissa. Pelisääntöjä ei ole tehty kaikkien ryhmien kanssa Ajankohtaisista asioista ei tiedetä eikä viestitä. Toiminta on suunnittelematonta ja sekavaa Lasten/nuorten mielipidettä ei koskaan kysytä/huomioida