Lähenne 2/2012 Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Pohjois-Karjala ry.
LÄHENNE 2/2012 Puheenjohtajalta 3 Ajankohtaista 4 Jäsentapahtumat 5 Liittovaltuusto 6 Ammattiuutisia 7 ISO-palsta 8 Sosiaalialan töissä 9 Opiskelijaelämää 10-11 Voi hyvin työssä 12 Työn vastapaino 13 Vapaalla 14 Kokouskutsu 15 Lähenne Julkaisija: Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Pohjois-Karjala ry. www.talentia.f/pohjois-karjala pohjoiskarjala.talentia@gmail.com Ilmestyminen: Vuonna 2012 Lähenne-lehti ilmestyy kahdesti. Lehtitiimi 2/2012: Rossinen Jaana Sutinen Riikka Tuppurainen Raili Lehden kuvat: Photoexpress Paino: Kopijyvä Kaikki oikeudet muutoksiin pidätetään. Emme vastaa painovirheistä.
PUHEENJOHTAJALTA 3 Syksyiset terveiset kaikille! Kesä mennä hurahti ja kovaa vauhtia syksyä mennään. Alueyhdistyksellä on ollut puheenjohtajan tervehdystä kirjoittaessani elokuun hallituksen kokous ja syyskuun kokous lähestyy. Ensimmäisessä syksyn tapaamisessa suunnittelimme ja tarkensimme loppuvuoden alueyhdistyksen toimintaa. Loppuvuoteen on suunnitteilla opiskelijajäsenille tapaamisia ja virkistystä yhdistettynä. Alueasiamiehen kanssa yhteistyössä organisoidaan alueelle muutamia jäseniltoja alueen tarpeita kuunnellen. Talentia Pohjois-Karjalan syyskokous järjestetään marraskuun viimeisenä päivänä. Sisäsivulta voit lukea tarkemmin asiasta. Toivon että mahdollisimman moni jäsen pohtisi alueyhdistyksen hallituksen ehdokkuutta ja rohkenisi asettua ehdolle. Ehdolle asettuminen on helppoa, saavut vaan kokoukseen ja ilmaiset kiinnostuksen toimintaan. Syyskokous valitsee uudet jäsenet erovuoroisten jäsenten tilalle. Jos sinulle heräsi kysymyksiä, niin mielelläni vastaan niihin. Toivotan kaikille mukavaa syksyn jatkoa! Talentian valtuustovaaleilla on valittu uudet valtuutetut nelivuotiskaudeksi. Pohjois- Karjalan alueeltamme on yksi varsinainen jäsen ja kaksi varavaltuutettua, marraskuun lopussa on ensimmäiset valtuustopäivät. Ensimmäisessä valtuustossa uudet valtuutetut valitsevat mm. kahdeksi vuodeksi uuden Talentian hallituksen. Jos sinulla on kiinnostusta asettua alueemme ehdokkaaksi hallitukseen niin voit olla yhteydessä minuun tai Talentian valtuuston jäseneen Kirsi Kaikkoon niin saat lisätietoja asiasta. On tärkeää, että alueeltamme on ehdokas tai useampiakin ehdokkaita Talentian hallitukseen. Seuraavalla alueyhdistyksen hallituksen esityslistalla on käsittelyssä yhdistyksen Talentialta saamamme mukavan suuruinen yhdistysavustus (2500 ), joka on käytettävissä loppuvuoden ja kevään aikana. Yhdistysavustusta haettiin kannettavan tietokoneen uusimiseen ja nettiturvan hankkimiseen, opiskelijatoiminnan aktivoimiseen, eläkeläisjäsenten toiminnan kehittämiseen sekä jäsenten virkistyksen. Minulle ja varapuheenjohtaja Sanna Salliselle saa lähettää hyviä vinkkejä ja ideoita yllä mainittuihin asioihin liittyen. Voit myös tulla alueyhdistyksen hallituksen kokoukseen kertoman niistä. Alueyhdistyksen hallituksen kokoukset ovat kaikille jäsenille avoimia tilaisuuksia. Lisäksi sinulla on mahdollisuus lähettää kehittämisideoita erityisesti opiskelija - ja eläkeläisjäsenien toimintaan liittyen alueyhdistykselle sähköpostitse pohjoiskarjala.talentia@gmail.com. Mervi Kuiri Talentia Pohjois-Karjala ry. Puheenjohtaja p. 045 3211 502 mervi.kuiri@gmail.com
AJANKOHTAISTA Talentian tiedotus tapahtuu pääasiassa sähköpostin ja alueyhdistyksen nettisivujen kautta. Muista siis pitää ajan tasalla sähköpostiosoitteesi Talentian tiedoissa, jotta saat Talentian ja alueyhdistyksen sähköpostit! Paikalliset erät ovat jaossa kuntatyönantajilla 1.2.2013 ja yksityisellä sosiaalipalvelualalla 1.3.2013. Jos palkkauksessasi on epäkohtia, nyt olisi aika ottaa yhteyttä omaan luottamusmieheen ja kertoa niistä hänelle. Paikallisista eristä neuvotellaan vuoden vaihteessa. Piristystä syksyn pimeään iltaan... Talentia Pohjois-Karjala ry. tarjoaa jäsenilleen mahdollisuuden unohtaa arjen huolet ja rentoutua teatteriesityksessä. Esitys alkaa syyskokouksen jälkeen klo 19.00 Munaako herra ministeri "Läheltä piti" -farssi Kauppa- ja teollisuusministeri viettää hotellissa romanttista iltaa oppositiopuolueen sihteerin kanssa, vaikka eduskunnassa on käynnissä tiukka välikysymyskeskustelu. Lemmenleikit kuitenkin keskeytyvät, kun sviitin parvekkeelta löytyy tuntemattoman miehen ruumis. Hädissään ministeri kutsuu poliittisen sihteerinsä hankkiutumaan siitä eroon, sillä hallitus ei kestä enää yhtään vastoinkäymistä iltalehtien juorulööpeistä puhumattakaan. (Joensuun kaupunginteatterin ohjelmisto) Sitovat ilmoittautumiset ja ruokavaliot virkistysvastaavalle tekstiviestillä nro 050-331 80 61 tai sähköpostilla osoitteeseen outi.hallfors@gmail.com 14.11.2012 mennessä.
JÄSENTEN TERVEISET TALENTIA P-K:N TAPAHTUMISTA Joensuu City Run Talentia Pohjois-Karjala ry tarjosi jäsenilleen mahdollisuuden osallistua Pohjois-Karjalan Liikunnan järjestämään Joensuu City Run -tapahtumaan 13.6.2012 Ilosaaressa. Jäsenten liikkumisen lisäksi tapahtumaan osallistumisen tavoitteena oli lisätä yhdistyksen näkyvyyttä. Keltaiset Ratkaisija-paidat kiinnittivätkin muun muassa Radio Rex:n toimittajan huomion ja muutamia meistä haastateltiin Radio Rex:n lähetykseen ennen starttia. City Run järjestettin tänä vuonna neljännen kerran ja osallistujia oli kokonaisuudessaan paikalla noin 150. Pohjois-Karjalan talentialaisia tapahtuma sai liikkeelle seitsemän. Tapahtuman reitti kulki kauniissa Pielisjoen rantamaisemissa. 10 kilometrin reittivaihtoehto eteni Ilosaaresta Pielisjoen vartta Linnunlahdelle ja sieltä edelleen Mehtimäen ulkoilureiteille ja Laulurinteen kautta takaisin Ilosaareen. Tapahtumassa oli valittavana lisäksi 5 km reittivaihtoehto. Liikkumisen muoto oli vapaa, liikkua sai juosten, kävellen tai sauvakävellen ja mikä tärkeintä, omaan tahtiin! Kauniissa säässä ja hyvässä seurassa matka eteni suorastaan huomaamatta. Kannustaisimmekin jäseniä osallistumaan vastaaviin tapahtumiin myös jatkossa! Ehdotuksia erilaisista vaihtoehdoista ja ideoista voi kertoa kaikille hallituksen jäsenille sekä virkistysvastaavalle. Tohmajärven kesäteatteri: Kätkäläinen Sanna Turunen ja Mari Metsävainio Tohmajärven kesäteatterin Kätkäläinen oli mukaansa tempaava ja huumorilla mukavalla tavalla höystetty kesäteatteriesitys. Esityksen lisäksi kahvi ja pulla teatteriesityksen väliajalla oli maukasta. Porukkakyydillä matkustettaessa kerkisimme Joensuusta tullessa ja mennessä käydä monta mielenkiintoista keskustelua asiasta jos toisesta. Mervi Kuiri Ihanan aurinkoisena elokuun sunnuntaina osallistuin Talentian järjestämään kesäteatterimatkaan Tohmajärvelle katsomaan Kätkäläistä. Katettu teatteri oli varautunut suojaamaan meidät mahdolliselta sateelta eikä itikoitakaan enää ollut kiusana - puitteet oli siis mitä parhaimmat - ja miten hyvää pullaa saatiinkaan väliajalla.. Näytelmä oli mukaansatempaava, melkein saattoi aistia Kätkäläisen pihapiirin elukoiden ominaishajut ja koki olevansa mukana noissa maalaiskylan tapahtumien pyörteissä.. elämänmakuista ja elävää kerrontaa! Toivottavasti samanlainen retki järjestetään myös ensi kesänä ja osallistujajoukko on monilukuisempi! Anne Päivinen "En ole aiemmin käynyt Tohmajärven kesäteatterissa, joten oli mukava tutustua minulle uuteen paikkaan. Katsomo oli katettu, joten pieni sadekuurokaan ei olisi näytäntöä haitannut, mutta meillepä tulikin yksi harvoista kesän aurinkoisista päivistä. Kätkäläinen oli hauska, mukaansa tempaava näytelmä ja uusi ohjaaja saikin kiitosta ensimmäisestä ohjaustyöstään tässä kesän viimeisessä näytöksessä. Väliajalla maistui Talentian tarjoamat pullakahvit ja paluumatkalla mietittiin miten mukava on porukalla lähteä erilaisiin tapahtumiin, itsekseen ei välttämättä tule aina lähdettyä." Kaija Korhonen
TERVEISET LIITTOVALTUUSTOSTA Kirsi Kaikko - Pohjois-Karjalan ääni Talentian liittovaltuustossa Viime kevään Talentian liittovaltuustovaaleissa Pohjois-Karjalan edustajaksi valittiin jo toistamiseen tohmajärveläinen Kirsi Kaikko. Aluehallintoviraston sosiaalihuollon ylitarkastajana toimivan Kaikon liittovaltuustoon houkutteli samat motiivit kuin aikaisemmallekin kaudelle: Kaikko haluaa olla pohjoiskarjalainen äänitorvi osallistumalla sosiaalialan ajankohtaiseen keskusteluun sekä vaikuttamalla Talentian jäsenten asemaan osana sosiaali- ja terveysalan ammattikuntaa ja palvelujärjestelmää. Valtuutettuna Kaikko kokee pääsevänsä tarttumaan edellä mainittuihin asioihin myös paikallisesta näkökulmasta, vaikka Pohjois- Karjalasta onkin seuraavalla valtuustokaudella vain yksi edustaja suuremman Suomen rinnalla. Liittovaltuutetun työ painottuu kaksi kertaa vuodessa järjestettäviin kokouksiin, minkä lisäksi Kaikko kertoo valtuustotoimijan ohjelmassa olevan myös valtuutettujen epävirallisia keskusteluita sekä yhteydenpitoa Talentian hallituksen jäseniin. Kirsi Kaikon mukaan Pohjois-Karjalan sosiaalialaa koskettavat suurelta osin samat pohdinnat kuin muutakin Suomea. Ajankohtaisia kysymyksiä ovat muun muassa ammattitaitoisen työvoiman turvaaminen, sosiaalialan palkkaukseen vaikuttaminen sekä sosiaalialan työn asemoituminen taloudellisesti ahtaassa toimintaympäristössä. Tänä päivänä puhututtaa myös julkiseen sektoriin kiinnittyneiden sosiaalipalveluiden laajamittainen yksityistäminen, mistä myös Pohjois-Karjalassa on esimerkkejä. Kaikko kertookin olevansa huolissaan palveluiden siirtämisestä yksityisen sektorin tuottamiksi, sillä kokemuspohjaa yksityistämisestä ei ole olemassa palveluiden tilaajilla eikä niiden käyttäjillä. Pahimmillaan markkinatalouden ehdoilla toimiva palvelujen ostaminen voi johtaa alihankintojen ketjuuntumiseen, mitä niiden tilaaja ei kykene hallitsemaan. Myös autettavana oleva asiakas voi jäädä altavastaajaksi monimutkaisessa palvelujärjestelmässä, jossa auttajan vastuu voi olla hämärtynyt. Toisaalta yksityiset toimijat ovat tuoneet sosiaalialalle paljon hyvääkin, esimerkiksi monet uudet innovaatiot on tuotu Suomeen yksityisenä palvelun tuottajina toimivien järjestöjen kautta. Yksityissektori voi myös tehdä erilaisia ratkaisuja ja toiminnan muutoksia nopeammin kuin moniportainen kunnallinen päätöksentekokoneisto.ostopalvelujen käytön lisääntymisen ohella muuttuva kunta- ja palvelurakenne pohdituttaa Kaikkoa erityisesti työntekijöiden näkökulmasta: miten sosiaalialan ammattilaiset kykenevät tekemään vaativaa asiakastyötä jatkuvasti muuttuvassa toimintaympäristössä? Alueellisten kysymysten lisäksi Kaikon henkilökohtaisena missiona liittovaltuustossa on vaikuttaminen sosiaalialan ammatillisen osaamisen ylläpitoon ja arvostukseen. Esimerkiksi lainsäädännön turvaamia sosiaalialan kelpoisuusehtoja ei Kaikon mukaan saa laskea sosiaalialan tulevasta henkilöstövajeesta huolimatta, vaan pikemminkin osaamista tulee vahvistaa ajamalla sosiaalialan ammatinharjoittamislakia eteen päin entistä ponnekkaammin. Vaikka sosiaalialan ammatinharjoittamislaki on kirjattu voimassa olevaan hallitusohjelmaan, sen konkreettisesta edistämisesta ei tässä vaiheessa ole tietoa. Sosiaalialan valtakunnallisista ja paikallisista haasteista huolimatta Kaikon asenne liittovaltuutetun vaikuttamistyöhön on jälleen innokas. Tulevalla valtuustokaudella Talentiaan valitaan uusi hallitus, minkä lisäksi valtuusto ottaa kantaa sosiaalialan uudistuvaan lainsäädäntöön, muun muassa sosiaalihuollon perinteisiä rakenteita muuttavaan sosiaalihuoltolakiin. Omasta toimintatarmosta ja pitkänlinjan sosiaalialan tuntemisesta huolimatta Kaikko muistuttaa, että valtuutetun työ on ennen kaikkea Talentian pohjoiskarjalaisten jäsenten edustamista, minkä vuoksi jäsenten yhteydenotot niin pienissä kuin isommissakin työtä ja työympäristöä koskevissa asioissa ovat valtuutetulle tervetulleita. Yhteyttä liittovaltuutettuun voi ottaa esimerkiksi sähköpostitse kirsi.kaikko@avi.f. Riikka Sutinen
AMMATTIUUTISIA Lähi- ja perhesuhdeväkivaltaa ehkäisemässä VÄKIVALLAN EHKÄISYTYÖN HANKE Väkivallan ehkäisytyön hanke toimii 1.6.2012 31.5.2013 Joensuun alueella. Hankkeessa on yksi kokoaikainen kehittäjäsosiaalityöntekijä, joka toimii tiiviissä yhteydessä eri toimijoiden kanssa. Hankkeen kohderyhmänä ovat kaikki lähi- ja perhesuhdeväkivallan osapuolet. Hankkeen aikana luodaan pohjaa viranomaisten väliselle, moniammatilliselle yhteistyölle liittyen väkivalta-asioihin. Pyrimme löytämään tällä hetkellä tehtävän väkivaltatyön kipukohdat ja löytämään niihin kestäviä ratkaisuja tulevaisuutta ajatellen. Erityistä huomiota hankkeessa kiinnitetään ehkäisevään työhön. Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn suositukset neljä vuotta sitten julkaisussa Tunnista, turvaa ja toimi (2008:9). Suosituksen mukaan kunnan tulisi määritellä eri hallintokuntien välinen työnjako väkivallan ehkäisyssä sekä se, kuka väkivallan ehkäisytyöstä vastaa ja kuka sitä johtaa. Ehkäisytyön tulisi myös olla sisällytettynä kunnan hyvinvointistrategiaan ja turvallisuussuunnitteluun. Henkilöstön valmiuksia tehdä työtä tulisi koulutuksella parantaa sekä luoda palveluita mm. ehkäisevään työhön, matalan kynnyksen työhön, akuuttitilanteisiin sekä pitkäaikaiseen tukeen. Huomiota tulisi kiinnittää myös tekijöiden auttamiseen sekä työn dokumentointiin ja tilastointiin. Sosiaali- ja Terveysministeriön tuoreessa väkivaltaa kokeneiden naisten tukitoimia koskevassa raportissa (2012:11) mainitaan mm, että palveluverkoston koordinointi ja tiedonkulun puutteet toimijoiden välillä ovat väkivaltatyössä ja palveluiden kehittämisessä raportin mukaan merkittävä ongelma. Nämä samat ongelmat ovat nähtävissä myös meidän alueellamme. joutua uudelleen väkivallan kohteeksi täyttämällä hänen kanssaan riskinarviointilomake. Mikäli täytetyn lomakkeen perusteella on todennäköistä, että uhri on vaarassa joutua uudelleen väkivallan uhriksi, hänen tapauksensa käsitellään moniammatillisessa työryhmässä, jossa on edustajia eri virastoista ja eri hallinnonaloilta. Kokouksissa toimijat jakavat tietonsa uhrista toisilleen ja laativat tietojen perusteella turvasuunnitelman. Turvasuunnitelma sisältää toimenpiteet, joilla uhrin turvallisuutta voidaan lisätä tai joilla väkivaltaa voidaan vähentää. Moniammatillisen työskentelyn tarkoituksena on saada kokonaisvaltaisempi käsitys väkivallan tilanteesta ja siitä, miten uhrin sekä mahdollisten lasten turvallisuutta voidaan parantaa. Toiminnan tavoitteena on aikuisten väkivallan uhrien turvallisuuden parantaminen ja verkostoituminen muiden toimijoiden kanssa, jotka työskentelevät lasten ja väkivallan tekijöiden parissa. Toiminnassa tärkeänä osana on tukihenkilötoiminta, joka tarkoittaa, että uhrille järjestetään tukihenkilö, joka tukee uhria turvallisuussuunnitelman toimenpiteiden toteuttamisessa sekä välittää tietoa uhrilta MARAK -työryhmälle ja toisinpäin. Yhteystiedot: Kehittäjäsosiaalityöntekijä Hanna Myyry, Väisälänkatu 4, 80170 Joensuu, p. 050 4137936, Eri toimialojen työntekijät hyötyvät hankkeesta Joensuussa ensisijaisesti siten, että hanketyöntekijää voi konsultoida väkivaltaan liittyvissä kysymyksissä. Hanketyöntekijä on apuna pohtimassa konkreettisia keinoja asiakkaan auttamiseksi ja hoitopolun luomiseksi. Hanketyöntekijän voi myös pyytää vierailulle työyhteisöön, mikäli yhteisössä on tarvetta pienimuotoiselle väkivaltatyön koulutukselle tai keskustelulle väkivaltatyöstä. MARAK OSANA TOIMINTAA Pohjois-Karjalan poliisilaitos ja Joensuun kaupunki ovat perustaneet moniammatillisen asiantuntijatyöryhmän (MARAK). MARAK on moniammatillinen riskinarviointimenetelmä, jolla puututaan parisuhdeväkivaltaan ja väkivallan uusiutumiseen. Menetelmässä on kaksi vaihetta. Ensin tunnistetaan väkivallan uhri ja arvioidaan riski
ISO-PALSTA Sosiaalityötä verkossa ja maailmalla Minulle oli lokakuun alussa mahdollisuus tutustua Napsauta apua -verkkopalveluun Limburgissa Etelä-Hollannissa. Klikvoorhulp tarjoaa sosiaalityön apua internetissä. Palvelun kehittelivät alueen sosiaalialan organisaatiot paikallisen ammattikorkeakoulun tuella. Taustalla oli ajatus, että internetin kautta löydetään tuen tarpeessa olevia ihmisiä, jotka eivät perinteiseen tapaan tule vastaanotolle. Hollantilaisten kokemuksen mukaan ihmisten on nimettömänä helpompi lähestyä työntekijää. On vaikea puhua syvimmistä tunteistaan kasvotusten. Osa kokee tilanteensa hävettäväksi. Usein kysymyksen jäsentäminen kirjoittamalla voi jo sinällään auttaa ajatusten selkeytymistä. Apua ei myöskään välttämättä ole saatavilla tai vastaanotolle ei pääse silloin, kun siihen olisi tarvetta. Tai apu voi olla liian kaukana, vaikeiden kulkuyhteyksien päässä. Tämä on täyttä totta kunta- ja palvelujärjestelmien uudistusten myötä myös meillä Pohjois-Karjalassa. Väki vähenee, ja sosiaali- ja terveydenhuollon ammatillinen apu keskittyy suuriin yksiköihin ja taajamiin. Maksutta ja nimettömänä, ei kynnyksiä Palvelu on aktiivinen joka päivä, ja sivustolla on useita eri osioita. Usein kysyttyä -sivulla löytyy tietoa eri elämäntilanteisiin. Aiheita ovat muun muassa taloudelliset vaikeudet, seurustelupulmat, avioerot, asumisongelmat, kiusaaminen ja masennus. Sosiaalityöntekijälle voi lähettää kysymyksen webpohjaisella sähköpostilla. Palvelun tietosuoja ja käyttäjäystävällisyys on tarkkaan mietitty. Kysyjä ilmoittaa kirjautuessaan oman alueensa koodin, jotta alueen palvelut tunteva sosiaalityöntekijä vastaa kysymykseen kahden työpäivän kuluessa. Palvelunkäyttäjät voivat keskustella sosiaalityöntekijän kanssa myös reaaliaikaisesti chatissa. Joka arkipäivä pari sosiaalityöntekijää konsultoi chatissa klo 18-21. Jos käyttäjä haluaa jatkaa keskustelua, hän voi kirjautua ja sopia uuden chat-tapaamisen saman tai eri työntekijän kanssa. Jos on tarvetta ja käyttäjä haluaa, voi työntekijän kanssa sopia myös tapaamisen. Forumilla nuoret ja aikuiset voivat nimettöminä käsitellä erilaisia kysymyksiä ja sekä jakaa että saada vertaistukea. Sosiaalityöntekijä seuraa keskustelua ja voi tarpeen mukaan kommentoida. Hyvä käytäntö leviää Palvelu aloitettiin vuonna 2008. Palvelua markkinoidaan aktiivisesti muun muassa kouluissa ja Facebookissa. Tällä hetkellä käyttäjiä on vuosittain noin 1 000. Palvelu on arvioitu vaikuttavaksi ja kustannustehokkaaksi. Vuosikustannukset ovat noin 100 000 euroa. Eri organisaatioiden työntekijät osallistuvat verkkokonsultointiin osana omaa työtään. He saivat tehtävään koulutuksen. Alussa palvelu kohdistettiin erityisesti nuorille ja sittemmin myös aikuisille. Jatkossa palvelua on tarkoitus laajentaa ikäihmisille ja sellaisille ryhmille, joiden kotoa liikkuminen on syystä tai toisesta hankalaa. Klikvoorhulp lyhyesti: - online apua chatissa ja sähköpostissa - kaikille avoin ja maksuton - tietoa ja tukea suhteellisen tavallisiin elämisen vaikeuksiin - käyttäjäystävällinen ja turvallinen verkkosovellus - vastaajina ammatilliset sosiaalityöntekijät - malli sopii erityisesti vähenevän väestön alueille - malli ja teknologia siirrettävissä myös muualle - http://www.klikvoorhulp.nl/ Lisätietoa: http://www.dart-project.eu/ Kansainvälistä oppia Klipvoorhulp on osa eurooppalaista DART -hanketta, jossa pyritään löytymään uusia ratkaisumalleja alueille, joissa väki vähenee ja vanhenee. Hanketta rahoittaa EU:n INTERREG IVC -ohjelma. Pohjois-Karjalan maakunta hallinnoi yhtä osahanketta. Malleja kannattaa maailmalta katsella. Omilla reissuillani on tavallista, että ideoita ja oivalluksia poksahtelee tämän tästä. Maailmaa alkaa katsella, edes jonkin aikaa, uusilla silmälaseilla. Vanhoja totuuksia ja uskomuksia on pakko ravistella. Grönlannissa aloin ymmärtää välimatkojen ja yhteisöllisyyden merkitystä: pienet kylät päiväkausien laivamatkojen päässä toisistaan. Skotlannissa viehätti ikäihmisten arvostus ja kyläyhteisöjen yhteisen tekemisen henki. Jatkuvasti ihailen Venäjän mummojen sitkeyttä, jolla he pitävät huolta lapsenlapsistaan ja toisistaan. Elämä ja elämisen pulmat ovat loppujen lopuksi aika samoja kaikkialla. Ratkaisutavat vaihtelevat. Meillä on paljon opittavaa esimerkiksi osallisuudesta ja ihmisten kuulemisesta. Työtavoissamme on taatusti myös malliksi muualle kelpaavaa. Arja Jämsén Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus ISO arja.jamsen@jns.f www.isonetti.net
SOSIAALIALAN TÖISSÄ Riikka Nuutinen Koulutus: nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaaja (opistoaste) sekä sosionomi (AMK) Työpaikka: Ammattiopisto Luovi / Ohjaaja logistiikan koulutusohjelmassa Miksi olet sosiaalialalla? Olen tainnut ikään kuin ajautuen kasvaa sosiaalialalle. Jo nuorena tyttönä viihdyin muun muassa aktiivina tukihenkilönä ja tukioppilastoiminnassa. Loma-aikoina taas työllistin itseni innokkaasti erilaisilla lasten, nuorten tai erityistä tukea tarvitsevien ryhmien leireillä. Viihdyin näissä touhuissa niin, että tuntui luontevalle lähteä opiskelemaan nuorisotyötä. Sen jälkeen työkokemusta muun muassa lastensuojelun parissa kerryttäneenä, päätin hankkia itselleni lisäksi sosionomin koulutuksen. En tiedä, osaisinko jollekin muulle alalle enää sopeutuakaan! Vaikka olenhan toki nyt logistiikan koulutusohjelmassa ohjaajana työskennellessäni saanut itselleni uuteen alaan hyvin perusteellisesti tutustuakin. Työsi tähtihetket? Nykyisessä työssäni suurinta iloa tuottaa ehdottomasti opiskelijan antama kiitos, jos hän on kokenut saaneensa minulta tarvitsemaansa tukea, apua ja kannustusta. Meillä kiitoksen kuuleminen ei nimittäin ole itsestään selvyys! Joskus olen taas kulkenut monta päivää puoli metriä maan pinnan yläpuolella, jos opiskelija, joka on viikko tolkulla purkanut pahaa oloaan minuun, soittaakin ensimmäisenä juuri minulle jakaakseen kanssani saamansa iloisen uutisen. Luottamuksen rakentaminen ei aina ole opiskelijoidemme kanssa helppoa, mutta se on ensiarvoisen tärkeää. Työsi suonsilmät? Liika aktiivisuus on joskus taakka. Minulla taitaa olla ikuinen projekti siinä, että opin sanomaan Ei! Vaikka tahdonkin olla monessa mukana, niin olisi osattava arvioida omat resurssinsa niin, että voisi olla tyytyväinen antamaansa panokseen jokaisessa sopassa johon kauhansa on pistänyt. Miten vaihdat vapaalle? Parhaiten työpäivän ajatukset saa nollattua työmatkapyöräillen tai kun saa kimppakyydissä purppasta työkavereille kaihertamaan jääneet asiat. Muuten viihdyn myös vapaa-aikana ihmisten parissa, jos vain energiaa piisaa, hakeudun mukavaan seuraan. Minulla on viisivuotias poika, joka on myös varustettu sosiaalisella asenteella ja huikealla mielikuvituksella. Monenlaista menoa ja meininkiä siis piisaa. Arjen työ unohtuu parhaiten, kun vaihtaa hetkeksi maisemaa, joko toiseen kaupunkiin tai maalle, jossa kellon kyttääminen parhaiten unohtuu. Missä olet 10 vuoden päästä? Toivottavasti työskentelen edelleen erityisnuorten parissa. Tänä syksynä lähden syventämään osaamistani oppisopimuksella Työvalmentajan erityisammattitutkinnossa. Toivottavasti se avaa tulevaisuudessa uusia mahdollisuuksia ihan tässä oman talon sisällä. Terveisesi pohjoiskarjalaisille sosiaalialan ammattilaisille? Tsemppiä! Me ollaan hyviä! Ja meitä tarvitaan.
OPISKELIJAELÄMÄÄ Olen hyvä esimerkki siitä, miten halutessaan voi yhdistää aiemman ammatin, opiskelun, perhe-elämän ja kolmivuorotyöläisen arjen harrastuksineen yhteen. Viestintäalan tutkinnosta on hyötyä niin harjoitustöiden toteutuksessa kuin luovissa menetelmissäkin. Pienten lasten kanssa avoin ammattikorkeakoulu antaa mahdollisuuden opiskella tavoitteellisesti tutkintoon tähdäten ilman päivähoitoon laittamisen pakkoa ja kolmivuorotyöläisen työrytmi tukee siinä ohessa päivähoidon alkamisen jälkeen sitä, ettei lapsia tarvitse laittaa viitenä päivänä viikossa joka kuukausi hoitoon. Miksi sitten olen valinnut juuri sosiaalialan? Harkitsin sosiaalialaa ja hainkin opiskelemaan jo vuonna 2006. Koin, että omalla taustallani ja persoonallani olisin omiani alan kentällä. Elämä muutti kuitenkin suuntaansa, kun kauan toivomamme esikoinen sai alkunsa ja saamani opiskelupaikan luovutin toisille. Toisen lapsemme ollessa 9kk vanha, oli edessä valinta siitä, laittaako lapset hoitoon ja aloittaa työt tai opiskelu. Vaakakupissa painoi sekä raha että lasten nuori ikä. Päätös kuitenkin helpottui, kun vuoden 2010 alussa opiskelu työmarkkinatuella tuli mahdolliseksi ja tutustuin samaan aikaan avoimen ammattikorkeakoulun tarjontaan. Päädyin ensimmäisen omaehtoisen opiskeluvuoden aikana valitsemaan kahden avoimen ammattikorkeakoulun valikoimista itselleni mieluisia ja tulevaisuuden työllistymistä tukevia kurssikokonaisuuksia. Osa opinnoista tuki aiempaa koulutustani ja valtaosa tähtäsi sosionomitutkintoon. Toisen vuoden aikana keskityin vain sosiaalialan opintoihin ja uskalsin ottaa myös lasten päivähoitoon laittamisen myötä myös läsnäoloa vaatineita kursseja. Tämän myötä siirryin viimeiseksi omaehtoisopiskelukevääksi avoimen amk:n opiskelijasta polkuopiskelijaksi. Koko tämä kaksi vuotta meni nopeasti verkkokurssien ja lastenhoidon, välillä töidenkin parissa. Verkko-opiskeluympäristö Moodle tuli varsin tutuksi ja AdobeConnectluennot mahdollistivat luentomateriaaliin perehtymisen myös luentoajan ulkopuolella. Paria tenttiä lukuun ottamatta opiskelu keskittyi kirjallisiin tuotoksiin esseiden ja raporttien muodossa. Vaikka opiskelu kotoa käsin oli toisinaan rankkaakin, voin sanoa sen olleen myös hyvin antoisaa. Oma mielenkiinto ja motivaatio asioiden selville ottamiseksi ovat olleet iso etu niin opiskelutapojen kuin kurssiharjoitteidenkin osalta. Kevään 2012 yhteishaussa päätin hakea ammattikorkeakoulun nuorisopuolelle opiskelemaan sosionomiksi. Otin riskin ja hain avoimen amk:n papereilla lukiotodistuksen sijaan - olihan minulla kasassa liki pitäen kokonaan ensimmäisen vuoden ja vapaasti valittavat opinnot. Ilokseni tämä riski kannatti ja pääsykokeiden kautta heltisi opiskelupaikka, joka tarkoitti sitä, että pääsisin jatkamaan suoraan toisen vuoden sosiaalialan opinnoista. Kun mietin aikaa taaksepäin, en voi kuin nostaa hattua itselleni. Matka vuoden 2010 alusta vuoden 2012 syksyyn on vaatinut organisointikykyä, oma-aloitteisuutta, kärsivällisyyttä niin itseltäni kuin puolisoltanikin ja kaiken tämän ohessa motivaatiota ja mielenkiintoa sosiaalialaa kohtaan. Olen oppinut toimimaan itsenäisesti, käyttämään monenlaisia opiskelumetodeja ja työskentelemään erilaisten ihmisten kanssa hyvällä menestyksellä. Halu tulla sosiaalialan vankaksi ammattilaiseksi on vain kasvanut opintojen edetessä. Tulevaisuus samaan aikaan pelottaa ja innostaa. Kyseessä on kuitenkin ala, joka kasvaa ja vaatii työntekijöiltään yhä enemmän. On pysyttävä ajan hermolla, kehitettävä ammattitaitoaan ja kyettävä toimimaan paikoin hektisessäkin työelämässä. Tähän olen valmis ja aika näyttää mihin tie vie. Piia Vattulainen
Opiskelemassa sosionomiksi Subjektivoituminen, emansipaatio, empowerment, re fektiivisyys ja ammatillinen kasvu. Emmepä sosiaalialan koulutusohjelmaan hakiessamme tienneet mihin jouduimme. Pääsykoepäivänä kerroimme kirkkain silmin kuinka haluamme työskennellä ihmisten parissa, tulemme toimeen kaikkien kanssa ja haluamme auttaa muita. Aloitimme koulun innoissamme ja valmiina pelastamaan maailman. Koulun alettua meille kuitenkin tehtiin hyvin selväksi, että työssämme ei pelasteta eikä rakasteta ketään. Ensimmäinen vuosi toi tullessaan paljon haasteita, hämmennystä ja epävarmuutta, mutta myös paljon uusia kokemuksia ja kavereita. Opinnot alkoivat kevyesti yhteisellä tekemisellä, tutustumisella ja luovilla menetelmillä. Ensimmäinen vuosi keskittyi perusopintoihin, kuten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmiin. Jotkut hyvin teoriapainotteiset opintojaksot tuntuivat meistä turhilta ja epäoleellisilta, mutta tuutorit jaksoivat painottaa ahkerasti sitä, että toisena vuonna pääsisimme enemmän tekemisiin oikeiden asiakkaiden kanssa. Kolmantena vuonna harjoittelut toteutettiin aina parin kanssa ja tätä kautta pääsimme tutustumaan paremmin siihen, millaista on työskennellä työparina. Kolmas vuosi tarjosi myös paljon oivalluksia ja huomasimme, että aluksi turhilta vaikuttaneet opintojaksot olivatkin olleet tärkeä osa oppimistamme. Aloitimme myös opinnäytetyön tekemisen ja ajatukset alkoivat siirtyä kohti valmistumista. Opinnot ovat tuoneet mukanaan paljon työtä, mutta myös onnistumisen kokemuksia. Näin viimeistä puolta vuotta aloittaessamme, voimme hyvillä mielin todeta koulun kasvattaneen meistä ammattitaitoisia sosionomeja. Kun viimeinen rutistus on tehty ja opinnäytetyö palautettu, voimme siirtyä työelämään ylpeinä omasta osaamisestamme. Eveliina Lappalainen ja Riikka Timonen Toisena vuonna opinnot tuntuivat vasta alkavan. Olimme kuulleet, että toisena vuonna koulunkäynti olisi rankempaa ja sitä se todella olikin. Itsenäiset tehtävät, kuten kriittinen kirjallisuuskatsaus, kuormittivat todella paljon. Syksyllä pääsimme kuitenkin harjoittelujen kautta kunnolla kiinni asiakastyöhön, mikä oli hyvin palkitsevaa. Toisena vuonna opintojaksot myös käsittelivät enemmän käytännöntyötä ja eri asiakasryhmiä.
VOI HYVIN TYÖSSÄ Jatkuva kiire ei kuulu työhön Työelämää leimaa jatkuva kiire, mutta mistä kiire johtuu. Työlainsäädäntö ei tunne sanaa kiire, joten sen on liityttävä tapaan tehdä työtä. Työstä sovitaan työsopimuksessa tai virkamääräyksessä. Siinä on sovittu työn teon keskeiset ehdot kuten viikkotyöaika. Meillä kaikilla on 24 tuntia vuorokaudessa. Työntekijä tavallaan sopii, että hän myy osan vuorokauden vapaa-ajastaan työnantajalle ja saa tästä korvauksena palkan. Ei ole sovittu, että työntekijä tekisi töitä tätä enemmän vaan mahdollisesta lisä- ja ylityöstä tulee sopia erikseen. Siitä tulee myös saada asiallinen korvaus. Korvauksista on sovittu työehtosopimuksessa. 100% on riittävästi Työ pitää pystyä tekemään sovittuna työaikana. Jos ei pysty, on työn tekemiseen varattu ehkä liian vähän resursseja. Työnantaja vastaa palvelusta, sen halutusta laadusta sekä riittävästä resursoinnista. Työehtosopimuksessa taas lähdetään siitä, että työtä tulee tehdä tehokkaasti perustyöhön keskittyen ja työaikaa tuhlaamatta. Työtä tehdään siis 100%:sti. Se riittää. Kukaan ei voi luvata työskentelevänsä esim. 120%:sti. Vaikka työkaveri sairastuisi ja hänen työnsä jaettaisiin muille työntekijöille, jolloin oma työ laskennallisesti lisääntyisi vaikkapa neljänneksellä, silti riittää että tekee työtään 100%:sti. Jos vesikulho on 100%:sti täynnä ja siihen kaadetaan lisää vettä, kulhossa pysyy sama 100%. lepo- tai ruokailutauoista ja kahvitauoista. Lyhyitä tuumaustaukoja kannattaa pitää myös kesken työn, vaikka kun siirtyy toisen asian hoitamisesta uuteen. Edes hengittää kerran syvään ja nollata ajatukset uutta asiaa varten. Asioihin rauhassa perehtymällä ja niitä monelta kantilta pohtimalla syntyvät yleensä parhaat ratkaisut. Kiireessä harvoin syntyy mitään hyvää tai tasokasta. Myös työnantaja näkee työn tauottamisen tärkeäksi työssä jaksamisen kannalta. Työnantaja on vastuussa työntekijöiden työhyvinvoinnista ja työkyvyn säilymisestä. Talentian suositus on, että asiakastyön osuus olisi työajasta noin 60% ja loput 40% olisi työyhteisön ja oman osaamisen kehittämis- ja ammattiosaamisen päivittämistyötä (kokoukset, koulutukset, konsultointi raportointi ja vaikuttaminen jne). Oman ammatinhallinnan päivittäminen ja kehittäminen eivät saa jäädä kiireen alle se ei ole kenenkään etu. Työsopimuksessa, työehtosopimuksessa ja työpaikan omissa pelisäännöissä on sovittu työn tekemisestä ja työntekijän oikeuksista ja velvollisuuksista. Työtä, työssä oloaikaa, työpäivän rakennetta ja työmäärää voi hallita. Työntekijällä on oikeus myös työniloon nauttia työn tekemisestä ja oman työnsä tuloksista. Tiia Oksanen, Talentian alueasiamies Itä- ja Keski- Suomi Liika työ tarkoittaa, että jotain jää vääjäämättä tekemättä. Jos kaikkea ei ehdi tehdä, työtä tulee priorisoida ja tehdä vain tärkeimmät ja kiireellisimmät tehtävät. Tällaisessa tilanteessa työnantajalla on erilaisia vaihtoehtoja: palkata lisätyövoimaa, ostaa osa työstä ostopalveluna tai sopia työntekijöiden kanssa ylityöstä. Jos työtä per työntekijä on enemmän kuin 100% eikä lisätyövoimaa palkata, työnantaja kantaa vastuun valinnastaan ja siitä mitä jää tekemättä. Työnantaja saa antaa työnjohdollisia ohjeita mitkä työtehtävät tulee ensisijaisesti hoitaa. Työnantajalta voi myös kysyä, mitkä työt ensisijaisesti tehdään ja mitä tekemättömälle työlle tehdään. Tauot lisäävät jaksamista Vaikka työpanos olisikin 100%, se ei tarkoita, että asiakastyötä tehdään koko ajan. Työehtosopimuksessa on sovittu päivittäisistä
TYÖN VASTAPAINO Harrastuksena kesäteatteri Olen ollut mukana Tohmajärven kesäteatteritoiminnassa jo yli kymmenen vuotta. Noihin vuosiin on mahtunut monta roolia ja useita esityksiä. Muutaman vuonna oli poikakin mukana näyttämöllä ja välillä äänilaitteiden äärellä. Nyt kahtena kesänä on tyttären tyttö ollut mukana. Kesällä 2012 Tohmajärven kesäteatteri esitti Simo Hämäläisen näytelmän KÄTKÄLÄINEN. Esityksiä kesän aikana oli kaikkiaan 15. Ei siinä ehdi paljon muuta ehdi, kuin välillä töissä käydä. Kesäteatterikausi näyttelijöillä alkaa jo tammikuulla. Ensin ohjaaja jakaa roolit ja saadaan plarit. Alkutalvesta harjoituksia on harvakseen, tietysti roolista riippuen. Kevättä kohden harjoitukset tihentyvät ja toukokuulla siirrytään varsinaiselle esityspaikalle harjoittelemaan. Viimein viikko ennen esitystä on yhtä hulinaa, koska silloin hiotaan kaikki pienetkin yksityiskohdat paikoilleen. Kesäteatteri on minulle akkujenlatauspaikka. Jo harjoitusaikana, kun aletaan etsiä tietä roolihahmon nahkan alle. Siinä on pakko panna muut murheet ja huolet taka-alalle. Harjoitukset niin kuin esitykset aloitetaan aina erilaisilla keskittymisharjoituksilla. Kevät kuluu reploja ja asemointeja harjoitellessa. Tietysti roolin asutkin on mietittävä ja etsittävä. Minä olen muutamana vuonna tehnyt itse omat asuni. Jotain yhtäläisyyksiä joita olen huomannut työn ja harrastukseni välillä. Niin työhön kuin harrastukseen on sitouduttava täysillä jotta työn jälki on hyvää. Kaikki me puhallamme yhteen hiileen ja autamme toisiamme. Esityksessä on keskityttävä omaan suoritukseen ja kuunneltava toista. Sillä joskus meistä jokainen unohtaa täysin mitä pitää sanoa tai tehdä. Silloin on korvaamaton apu hereillä oleva vastanäyttelijä. Esim. yhdessä esityksessä unohdin laittaa mikin päälle. Niin äiti kuin naapurin Leena tulivat niin lähelle, että voin puhua heidän mikkiin. Nämä tällaiset tietysti suututtavat, mutta on vain jatkettava kun on live-esitys. Samoin on myös töissä jatkettava ja etsittävä selitystä mokaukselle. Näyttelijäkollegat teatterilla ovat kaikki mukavia. Koko kesän olemme kuin yksi suuri perhe ohjaajan toimittaessa vanhemman virkaa. Joukkomme koostuu niin nuorista kuin jo vähän vanhemmista henkilöistä. Ammatit ovat hyvin erilaisia, mutta se on minusta suuri rikkaus ja tuo asioihin erilaisia näkökulmia. Jokaisella on vastuu siitä, että on paikalla oikeaan aikaan ja kaikki tarvittavat tavarat ovat paikoillaan. Ennen esitystä aina jännittää tuleeko yleisöä ja mitä he pitävät esityksestä. Ensimmäisten taputusten ja naurun hörähdyksien jälkeen olo vapautuu. Ei silti, onko yleisöä paljon tai vähän esitys viedään aina läpi täysillä. Kesän viimeisessä esityksessä saa aina olla tarkkana, sillä silloin on tapana tehdä asioita hieman eritavalla kuin aiemmin siten, ettei kokonaisuus kärsi, eikä varsinkaan yleisö huomaa mitään. Se tuo lisäjännitystä esitykseen. Viimeisen esityksen jälkeen on aina vähän orpo olo, kun ei ole lähtöjä esityksiin. Onneksi tietää, että ensi kesä on tulossa. Ei sieltä kuitenkaan osaa poiskaan olla jo on vain kunnossa. Viime kesänä meitä kävi katsomassa nelisen tuhatta ihmistä. Joten toivotan kaikille tervetuloa ensi kesänä katsomaan ja nauttimaan. Helena Järveläinen
VAPAALLA SIEPATUN TARINA Natascha Kampusch: 3096 päivää. Kustannusosakeyhtiö Otava, Helsinki, 2011. Natascha Kampuschin kirja 3096 päivää on mielenkiintoista luettavaa. Natascha Kampusch oli 10-vuotias, kun tietoliikenneteknikko Wolfgang Priklopil sieppasi hänet kesken koulumatkan 2.3.1998 pitäen häntä vankinaan 3096 päivää. Vähän yli kahdeksan vuoden ajan Natascha vietti Priklopilin omistaman omakotitalon kellariin rakennetussa suljetussa tilassa. Lapsuus Kirjan alussa Natascha kertoi omasta vaikeasta lapsuudestaan ja kokemastaan turvattomuuden tunteestaan. Ennen kouluikää Natascha kertoi jääneensä vanhempiensa eroprosessin myötä oman onnensa nojaan. Hänen mukaansa hylätyksi tulemisen tunne oli juurtunut häneen syvälle. Nataschan mukaan tasapainoisesta tytöstä tuli vähitellen epävarma lapsi, joka ei luottanut lähipiiriinsä. Vanhempiensa eron jälkeen Natascha asui äitinsä luona.. Äidin kasvatuskeinot olivat hänen mukaansa ristiriitaiset. Natascha sai herkästi korvapuusteja ja läimäytyksiä. Koulussa hän ystävystyi hitaasti muiden lasten kanssa. Hänen tuli selvitä koulutehtävistään tai mahdollisista kiusaamistilanteista koulussa omin avuin ilman äidin antamaa tukea. Kertomansa mukaan hänestä tuli jossakin vaiheessa jopa vuoteenkastelija, mikä oli hänelle itselleen hyvin nöyryyttävä kokemus. Vankeusaika Kirjassa kerrotaan, kuinka alussa Natacha oli käytännössä suljettu noin 5 neliömetrin suuruiseen, pimeään kellaritilaan. Sieppaaja oli ainoa ihminen, jonka kanssa hän saattoi olla tekemisissä vankeusaikanaan. Natascha keskittyi vankeudessa viettämänään aikana selviytymiseen, haaveilemaan salaa vapaudesta ja ajattelemaan vain seuraavaa päivää. Vankeudessa Nataschan mielen täytti pelko ja hänen piti totella sieppaajansa komentoja selviytyäkseen pelostaan ja ankeissa olosuhteissa elämisestään. Wolfgang Priklopilin tarkoituksena oli alistaa ja nöyryyttää häntä eri tavoin. Vankeusajan lopulla hän pääsi viettämään sieppaajansa kanssa arkipäiviä asuinhuoneiden puolella, jopa tekemään pihatöitä sieppaajansa kanssa. Viimein 23.8.2006 sieppaajansa piha-alueelta hän pääsi pakenemaan naapuriin ja sieltä hälyttämään itselleen apua. Kun Wolfgang Priklopil oli todennut vankinsa karkaamisen, hän teki samana päivänä itsemurhan.. Lopuksi Lapsuuden pettymyksiä ja nöyryytyksiä sekä sieppausdraaman kokeneesta Natascha Kampuschista kasvaa kaikesta huolimatta nuori ja määrätietoinen nainen. Hän tuo selkeästi esille kirjassaan ne vaikeudet, joita hän kohtasi sekä kotona että koulussa sekä myöhemmin sieppausdraaman aikana ankeissa olosuhteissa eläessään ja ollessaan suljettuna ulkomaailmasta. Natascha Kampuschin elämä on esimerkkinä siitä, että ihmisen elämä voi onnistua, vaikka ympäröivät olosuhteet olisivat olleet lapsuudessa ja nuoruudessa poikkeuksellisen huonot. Natascha näyttää kestäneen murtumatta vankeuden toivottomuuden ja osanneen pitää tilanteen hallinnassaan sen kaikessa epäinhimillisyydessään. Raili Tuppurainen MEHEVÄ OMENAPIIRAKKA Pohja: 150 g voita tai margariinia 1 ¼ dl sokeria 1 kananmuna 2 dl vehnäjauhoja 1 dl kaurahiutaleita Täyte: 1 ½ dl maitoa 1 ps vanhan ajan vaniljakastikejauhetta (Blå Band) 250 g mascarponejuustoa 400 g omenoita 1 ½ rkl siirappia 1. Vatkaa voi ja sokeri vaahdoksi. Lisää muna. Yhdistä kuivat aineet ja sekoita muutamassa erässä taikinaan. Levitä voidellun piirakkavuoan pohjalle ja reunoille. 2. Mittaa maito kulhoon ja lisää vispilällä sekoittaen vaniljakastikejauhe. Anna jähmettyä hetken aikaa jääkaapissa. Sekoita joukkoon mascarponejuusto. Levitä täyte pohjan päälle. 3. Kuori omenat ja poista omenankodat. Leikkaa omenat ohuiksi lohkoiksi. Asettele lohkot limittäin täytteen päälle. 4. Valuta omenoiden päälle siirappia ja lisää halutessasi kanelia. 5. Paista 200 asteessa 45 minuuttia. Suojaa pinta foliolla, kun se on saanut hieman väriä. Resepti: Kinuskikissa
Talentia Pohjois-Karjala ry. Sääntömääräinen syyskokous KOKOUSKUTSU Aika 30.11.2012 klo 18.00 Paikka Teatteriravintola, Tornikabinetti Rantakatu 20 80100 Joensuu Esityslista 1 Kokouksen avaus 2 Kokouksen järjestäytyminen 3 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 4 Esityslistan hyväksyminen 5 Päätetään hallituksen jäsenten määrästä 6 Valitaan hallituksen jäsenet erovuoroisten tilalle 7 Valitaan kaksi toiminnantarkastajaa ja kummallekin varahenkilö 8 Vahvistetaan jäsenmaksun suuruus 9 Päätetään hallituksen ehdotuksesta toimintasuunnitelmaksi ja talousarvioksi toimintavuodelle 2013 10 Päätetään yhdistyksen kokousten koolle kutsumistavasta 11 Päätetään sääntömuutoksesta 12 Ilmoitusasiat 13 Kokouksen päättäminen Ilmoittautuminen syyskokoukseen 26.11. 2012 mennessä sähköpostitse outi.hallfors@gmail.com. Paikallisyhdistys tarjoaa syyskokoukseen osallistuneille jäsenille teatteriesityksen, katso tarkempi ilmoitus tästä lehdestä sekä verkkosivuiltamme. TERVETULOA!
Etunimi Sukunimi Katuosoite Postinumero Timantit ovat ikuisia. Palvelu on ainutlaatuista! Yli 90 % asiakkaista suosittelee Kopijyvän painopalveluita. Uutta! Nyt myös offsetpainopalvelut Kopijyvältä. PAINOTUOTTEET SUURKUVA JA MESSUTUOTTEET TEKNISET PIIRUSTUKSET MIKROKUVAUS JA DIGITAALINEN TALLENNUS SÄHKÖISET TILAUSJÄRJESTELMÄT LOGISTIIKKAPALVELUT ( @ * Asiantuntijoiden ja myynnin yhteystiedot www.kopijyva.fi Kopijyvä on paino- ja tulostusalan palveluyritys, jolla on ensiluokkaiset ratkaisut aineistonhallintaan ja suoramarkkinointiin. Testaa ainutlaatuiset palvelumme yhdeksällä paikkakunnalla Suomessa. ESPOO JOENSUU JYVÄSKYLÄ KOUVOLA KUOPIO MIKKELI TAMPERE VARKAUS HÄMEENLINNA