Opetussuunnitelman laatiminen Sähkötekniikan korkeakoulussa

1 (10) Opetussuunnitelman laatiminen Sähkötekniikan korkeakoulussa 1. OPETUSSUUNITELMA JA SITÄ KOSKEVAT LINJAUKSET... 2 1.1. Opetussuunnitelmatyön tausta... 2 1.2. Opetussuunnitelmia koskevat Aalto-yliopiston linjaukset ja säännöt... 2 Aalto-yliopiston strategia... 2 Aallon akateemisen komitean linjaukset... 3 Opetusta ja opiskelua koskevat säännöt ja tutkintosääntö... 3 2. OPETUSSUUNNITELMAN KOKOAMINEN... 4 2.1. Opetussuunnitelman osat ja niiden vahvistaminen... 4 2.2 Opetussuunnitelman julkaiseminen... 4 3. OPETUSOHJELMATIETOJEN TOIMITTAMINEN... 5 3.1 Pää- ja sivuaineet (kandidaatti- ja diplomi-insinöörin koulutus)... 5 Pääaine... 6 Sivuaine... 6 Pää- ja sivuaineiden perustaminen... 6 Pää- ja sivuaineiden lakkauttaminen... 6 3.2 Tutkimusalojen vahvistaminen (jatkotutkinnot)... 7 3.3. Kurssien lisäykset, poistot ja muutokset... 7 Lisäys eli uuden kurssin perustaminen... 8 Poisto eli kurssin lakkauttaminen... 9 Muutos, eli kurssin opetussuunnitelmatietojen muuttaminen... 9 3.4 Moduulien lisäykset ja poistot (koskee vain diplomi-insinöörin tutkintoa)... 9 Poisto... 9 Lisäys... 9 Liite 1: Opetussuunnitelman kokoamisen vuosikello... 10

2 (10) 1. OPETUSSUUNITELMA JA SITÄ KOSKEVAT LINJAUKSET 1.1. Opetussuunnitelmatyön tausta Opetussuunnitelman rakentaminen on jatkuva prosessi, joka vaatii yhteisiä keskusteluja sekä kriittistä arviointia siitä, mitä todella kuuluu tieteen- tai taiteenalan asiantuntijuuteen. Opetussuunnitelmaa kehitetään opetuksen jatkuvan arvioinnin avulla ottaen huomioon valmistuneiden sijoittuminen työmarkkinoille ja kokemukset koulutuksen työelämävastaavuudesta. Se on siis paljon muutakin kuin kurssien sisältöjen määrittelyä ja kuvausten kirjoittamista. Opetussuunnitelma on tärkein akateemisen koulutuksen kehittämisväline. Sen tarkoituksena on selkeyttää ja pitää koossa niin opintoja kuin opetustakin. Opetussuunnitelman avulla opetuksesta muodostetaan hallittu ja ehjä kokonaisuus, poistetaan päällekkäisyyksiä sekä osoitetaan eri opintojen välisiä yhteyksiä. Opetussuunnitelma myös viestittää opiskelijoille tutkinnon pakolliset ja vaihtoehtoiset opinnot, opintojen aikataulutuksen ja suunnitellun etenemisjärjestyksen. Opetussuunnitelman perusteella opiskelija suunnittelee omat opintonsa. Opetussuunnitelmatyössä on siis kaksi puolta: koulutuksen ja opetuksen kehittäminen sekä hallinnollinen prosessi, jonka tavoitteena on mm. taata opiskelijan oikeusturva sekä mahdollistaa pitkäjänteinen omien opintojen suunnittelu. 1.2. Opetussuunnitelmia koskevat Aalto yliopiston linjaukset ja säännöt Opetussuunnitelma perustuu Aalto-yliopiston strategiaan, Aallon akateemisen komitean linjauksiin, opetusta ja opiskelua koskeviin yleisiin sääntöihin (OOS) ja tutkintosääntöön. Aalto yliopiston strategia Lähtökohtana opetussuunnitelmille ja tutkintovaatimuksille tulee olla Aallon opetukseen ja oppimiseen liittyvät strategiset linjaukset: opetus perustuu korkeatasoiseen tutkimukseen oppimiskeskeinen kulttuuri haastaa opettajia ja tutkijoita opetuksen ja ohjauksen uudistamiseen ja laadun parantamiseen sekä opetuksen ja tutkimuksen yhteyden vahvistamiseen. Korkeatasoinen ja innostava opetus sekä henkilökohtainen ohjaus vahvistavat opiskelijoiden sitoutumista opiskeluun ja oppimiseen Yliopistossa opiskelija on kansainvälisen tiede- ja taideyhteisön jäsen Yliopiston monialainen asiantuntemus näkyy myös koulutustarjonnassa. Opiskelijalla on mahdollisuus helposti ottaa tutkintoonsa opintoja myös muista koulutusohjelmista ja Aalto-yliopiston korkeakouluista ja muista yliopistoista Suomesta ja muualta maailmasta Yliopistossa käytetään ja kehitetään monipuolisia oppimis- ja opetusmenetelmiä, jotka ottavat huomioon opiskelijoiden erilaiset valmiudet omaksua tietoa. Sulautuvat opetus (blended learning) sekä avoin oppimateriaalin tuotanto ja jakaminen otetaan oppimisyhteisön toiminnan keskeiseksi osaksi. Opetusmenetelmänä hyödynnetään myös yhteiskunnan ja työelämän haasteiden tarkastelua avoimessa vuorovaikutuksessa sidosryhmien ja muiden kumppanien kanssa. Opiskelijan työelämän valmiuksien kehittäminen on tärkeä tavoite.

3 (10) Kansainvälisyys ja opiskelijavaihto integroidaan entistä tiiviimmin koulutusohjelmiin. Tutkintokoulutus antaa valmiudet toimia kansainvälisissä työtehtävissä ja globaalien haasteiden ratkaisemisessa. Kansainvälistä vaihtoa tuetaan joustavilla opintojen hyväksilukemisen järjestelyillä. Kansainvälisyys on lähtökohta myös opiskelijarekrytoinnissa ja koulutustarjonnassa. Aallon akateemisen komitean linjaukset Aalto-yliopiston Akateemisten asiain komitea on vahvistanut Opetussuunnitelmien ja tutkintovaatimusten yleiset perusteet ja linjaukset 30.8.2011 pidetyssä kokouksessa. Lisäksi koulutusohjelmien kehittämisessä noudatetaan keväällä 2010 (AAK:n päätös 11.5.2010) sovittuja periaatteita. Linjaukset löytyvät Akateemisten asiain komitean kotisivuilta Insidesta: inside.aalto.fi. Aallon linjausten mukaan opetussuunnitelmassa tulee määritellä mm. koulutusohjelman tahtotila tulevaisuudessa ja kompetenssit, joita tulevaisuudessa tarvitaan. Tahtotila alan tulevaisuudesta tarkoittaa koulutusohjelman taustalla olevaa käsitystä ko. alan tulevaisuudesta eli millaisiin visioihin koulutusohjelma perustuu ja miten koulutuksen avulla rakennetaan alan tulevaisuutta. Tulevaisuudessa tarvittavat kompetenssit tarkoittaa käsitystä siitä, millaisia kompetensseja alalla tarvitaan: yleiset työelämävalmiudet ja asiantuntija-alakohtaiset keskeiset tiedot ja taidot. Nämä valmiudet ohjaavat koulutusohjelman opetussuunnitelmatyötä. Tavoitteena on myös, että koulutusohjelman tutkintovaatimuksissa ja opetussuunnitelmassa toteutuu opintojen kansainvälisyys, työelämäyhteydet ja opiskelijoiden urasuunnittelu sekä liikkuvuuden mahdollistaminen. AAK:n päätöksen mukaan opetussuunnitelmaan kirjataan koulutusohjelman tavoitteet, keskeiset sisällöt sekä opetus- ja arviointimenetelmät. Lisäksi määritellään rakenteelliset tekijät kuten pakollisten, vaihtoehtoisten ja vapaasti valittavien opintojen osuus ja -laajuus. Jos kokonaisuus koostuu osakokonaisuuksista, ne määritellään opetussuunnitelmassa, jos määrittelyä ei ole tehty tutkintosäännössä. Hyvä opintojen rakenne tarjoaa mahdollisuuden joustavuuteen niin ainevalinnoissa kuin suoritustavoissa. Opetussuunnitelmasta ilmenee koulutusohjelman, opintokokonaisuuksien ja kurssien välinen linjakkuus niin tavoitteissa, sisällöissä, opetusmenetelmissä kuin arvioinnissa. AAK edellyttää, että opiskelijat otetaan mukaan opetussuunnitelmatyöhön sen eri vaiheissa. Opetussuunnitelmien ja opetuksen kehittämisen vastuu on laitoksilla ja koulutusohjelmissa. Erityisen tärkeää kehitystyössä on ohjelmien ja tulosten jatkuva arviointi, palautteen kerääminen opiskelijoilta ja opettajilta sekä myös muilta sidosryhmiltä. Opetusta ja opiskelua koskevat säännöt ja tutkintosääntö Koulutusohjelman opetussuunnitelman laadinnassa noudatetaan Aalto-yliopiston yleisiä opetusta ja opiskelua koskevia sääntöjä (OOS) sekä Sähkötekniikan korkeakoulun tutkintosääntöä. OOSissa määritellään tutkintovaatimukset ja opetussuunnitelma seuraavasti: Tutkintovaatimukset käsittävät tutkintosäännössä ja opetussuunnitelmassa määritellyt opintokokonaisuudet ja niiden sisältämät opinnot, jotka opiskelijan on suoritettava tutkintoa varten. Opetussuunnitelma on vahvistettu kokonaiskuvaus koulutusohjelman osaamistavoitteista, opintokokonaisuuksien tavoitteista ja sisällöstä, kurssitarjonnasta ja opetuksen toteutuksesta tiettynä ajanjaksona. Opetussuunnitelmalla voidaan tarkoittaa myös jatkotutkintoon johtavan opintokokonaisuuden kuvausta.

4 (10) Sähkötekniikan korkeakoulun tutkintosääntö (2013) määrittelee koulutusohjelman opetussuunnitelman seuraavasti: Koulutusohjelman opetussuunnitelma on kokonaisesitys ohjelman tavoitteista ja toimenpiteistä, joita noudattaen ohjelma toteutetaan. Koulutusohjelman opetussuunnitelma sisältää ainakin: koulutusohjelman osaamistavoitteet sekä tieteelliset ja ammatilliset valmiudet; koulutusohjelman opintokokonaisuudet ja niiden osaamistavoitteet sekä kunkin kurssin nimen, laajuuden opintopisteinä, ajoituksen, osaamistavoitteet, olennaisen sisällön, opetusmenetelmät, opetuskielen, arviointimenetelmät, arvosteluasteikon, vastuuopettajan ja vastaavan laitoksen tai vastaavan yksikön. 2. OPETUSSUUNNITELMAN KOKOAMINEN 2.1. Opetussuunnitelman osat ja niiden vahvistaminen Opetussuunnitelma koostuu kolmesta osasta: kokonaisesityksestä koulutusohjelman opetuksesta (opetusohjelma), luku- ja tenttijärjestyksestä (opetuksen toteutustiedot) sekä lukuvuoden aikataulusta (opetusperiodit, mahdolliset tenttijaksot sekä lauantaitentit). Kaaviossa 1 on kuvattu opetussuunnitelman konteksti yliopistossa sekä sen osien liittyminen toisiinsa. Aalto-yliopistossa opetussuunnitelman tai sen osan vahvistavia elimiä ovat Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea ja korkeakoulujen omat akateemiset komiteat. Korkeakoulun akateeminen komitea vahvistaa tutkintovaatimukset sekä kokonaisesityksen koulutusohjelman opetuksesta (opetusohjelman): pää- ja sivuaineet sisältöineen, kurssit ja niiden kuvaukset sekä jatkokoulutuksen tutkimusalat tohtorinkoulutusneuvoston esityksestä. Opetuksen toteutukseen liittyvät tiedot vahvistetaan erillisellä lukujärjestyssuunnittelun prosessilla. Lukuvuoden aikataulun vahvistaa Aalto-yliopiston rehtori. Opetussuunnitelma valmistellaan koulutusneuvostoissa ja erillisissä työryhmissä. Opetussuunnitelma vahvistetaan yhdeksi lukuvuodeksi kerrallaan. Kun opetussuunnitelma on vahvistettu, ei siihen enää ole tarkoitus tehdä muutoksia. Pakottavasta syystä perustellusti tehtyjä muutoksia opetussuunnitelmaan voidaan tehdä vain opetussuunnitelman vahvistajan eli akateemisen komitean päätöksellä. Opetussuunnitelman kokoamisen vuosikello on liitteenä 1. 2.2 Opetussuunnitelman julkaiseminen Koulutusohjelmakohtaisissa opinto-oppaissa esitetään tutkintovaatimukset, tutkinnon opintokokonaisuudet sisältöineen sekä tutkinnon osaamistavoitteet ja suositeltu opintojen suoritusjärjestys. Opas julkaistaan verkossa (studyguides.aalto.fi) ja uusille kandidaattiopiskelijoille painettuna. Kurssikuvaukset julkaistaan WebOodissa kesäkuun lopussa. Luku- ja tenttijärjestys julkaistaan WebOodissa ja Intossa.

5 (10) Kaavio 1: Opetussuunnitelman konteksti ja osat Yliopiston ja korkeakoulun linjaukset Strategia, AK:n linjaukset, OOS, TS Tutkintovaatimukset Tutkintojen rakenteet sekä pakolliset ja vaihtoehtoiset opintokokonaisuudet ja tutkintojen osaamistavoitteet Korkeakoulun opetussuunnitelma Opetusohjelma Kokonaisesitys koulutusohjelmien opetuksesta: Koulutusohjelman tulevaisuuden skenaariot ja kompetenssit sekä osaamistavoitteet, ohjelmien opintokokonaisuudet ja niiden sisällöt sekä kurssikuvaukset Opetuksen toteutustiedot Luku- ja tenttijärjestys 3. OPETUSOHJELMATIETOJEN TOIMITTAMINEN 3.1 Pää ja sivuaineet (kandidaatti ja diplomi insinöörin koulutus) Laitoksia pyydetään ilmoittamaan kaikki pää- ja sivuaineet, joita ne tarjoavat seuraavana lukuvuonna, ei siis pelkästään uusia ja lakkautettavia pää- ja sivuaineita. Tarjontaa muuttaessaan laitoksen tulee liittää mukaan perustelut. Pää- ja sivuaineet luetellaan erikseen alemmassa ja ylemmässä tutkinnossa. Jokainen uusi pääaine merkitään selkeästi UUSI ja poistuva pääaine merkitään POIS, jotta erot edellisen lukuvuoden tarjontaan käyvät selvästi ilmi. Uuden pääaineen nimen tulee olla kuvaava ja tarkkaan harkittu, sillä mahdolliset muutokset nimessä täytyy hyväksyttää erikseen. Koulutusneuvostoihin valmisteltavat esitykset toimitetaan korkeakoulun opetussuunnitelmaasioita koordinoivalle suunnittelijalle. Korkeakoulun akateemisen komitean päätöksen jälkeen uusille pää- ja sivuaineille sekä erillisille sivuaineille annetaan koodit opintopalveluissa.

6 (10) Pääaine Kandidaatin tutkinnon osalta pääaineet on määritelty vuoden 2013 tutkinnonuudistuksen yhteydessä: ne ovat Automaatio- ja systeemitekniikka, Bioinformaatioteknologia, Elektroniikka ja sähkötekniikka sekä Informaatioteknologia. Kandidaattiohjelman koulutusneuvosto esittää mahdolliset muutokset sähkötekniikan akateemiselle komitealle. Uuden pääaineen perustamiseksi diplomi-insinöörin tutkintoon tulee käydä keskustelua koko korkeakoulun tasolla. Uuden pääaineen perustaminen on perusteltua silloin, kun on tarpeen muodostaa uusi kokonaisuus, joka antaa opiskelijalle syvällisen tiedon sekä teoreettisen pohjan kehittyä asiantuntijaksi. Yleensä uuden pääaineen perustaminen on tarpeen, kun uusi tekniikan ala on vakiinnuttanut paikkansa laajana kokonaisuutena niin, että se muodostaa pohjan tieteellisille jatko-opinnoille ja sen alueella tapahtuu tieteellistä tutkimusta. Edelleen perusteluna voi olla, että pääaineen alueelle on kehittynyt omaa asiantuntemusta edellyttäviä tehtäviä esimerkiksi yritysmaailmassa. Pääaineiden tulee olla riittävän laaja-alaisia ja ne tulisi perustaa usean professorin yhteistyönä. Tavoitteena on, että pääaineiden määrä on noin neljännes professuurien määrästä. Poikkeustapauksessa pääaine voi kuulua useampaan kuin yhteen koulutusohjelmaan. Sivuaine Uudet diplomi-insinöörin tutkintoon johtavat ohjelmat aloittavat 1.8.2015, joten tällä kierroksella uusien pää- ja sivuaineiden perustaminen nykyisiin ohjelmiin ei ole perusteltua. Sivuaineet ovat tavallisesti otoksia pääaineista ja ne hyväksytään pääaineiden hyväksynnän yhteydessä. Korkeakoulun akateemisen komitean päätöksellä voidaan perustellusta syystä hyväksyä ns. erillisiä sivuaineita esimerkiksi silloin, kun on tarvetta räätälöidä sivuaine tietyn opiskelijaryhmän/koulutusohjelman opiskelijoiden tarpeisiin. Erillisen sivuaineen tulee muodostua riittävän itsenäiseksi opiskelijan pääaineesta. Erillinen sivuaine tulee rakentaa sisällöllisesti ja vaativuudeltaan sellaiseksi, että minkä tahansa koulutusohjelman opiskelija voi sen suorittaa. Jos erillisen sivuaineen opinnot edellyttävät joitain esitiedoiksi katsottavia opintoja, on ne sisällytettävä sivuaineen sisälle ja laajuuteen. Erillisen sivuaineen sisältöä määriteltäessä on muistettava, että suoritettuaan sivuaineen syventävät opinnot, opiskelijalla tulee olla valmiudet suorittaa diplomityö myös sivuaineeseen liittyen. Pää ja sivuaineiden perustaminen Uudesta pää- ja sivuaineesta määritellään: - pääaineen nimi, joka kuvaa sisältöä. Nimi ilmoitetaan suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi - pääaineen rakenne (eli mistä moduuleista pääaine koostuu) sekä sisältö (eli moduuleihin kuuluvat kurssit) - pääaineen vastuualuekoodit (esim. T4040) - pääaineen opetusyksikkö (tai yksiköt) (esim. S-26) - pääaineen vastaavat professorit Pää ja sivuaineiden lakkauttaminen Pää- tai sivuaineen lakkauttamisesta käydään keskustelua koko korkeakoulun tasolla. Opiskelijan oikeusturvan kannalta suositeltavaa on, että korkeakoulun suunnitelmista lakkauttaa jokin pääaine

7 (10) tiedotetaan opiskelijoille hyvissä ajoin valmisteluvaiheessa. Pääaineen lakkauttaminen voi tulla voimaan vain lukuvuoden alusta eli 1. elokuuta. Opiskelija ei voi valita suorittavansa lakkautettua pääainetta. Pääainetta lakkautettaessa tulee kuitenkin ottaa huomioon, että esimerkiksi niillä opiskelijoilla, joilla kyseinen pääaine on vahvistetussa HOPSissa ennen kuluvan lukuvuoden päättymistä, tulee olla mahdollisuus suorittaa se loppuun hänelle myönnettynä opintoaikana. 3.2 Tutkimusalojen vahvistaminen (jatkotutkinnot) Tohtorinkoulutusneuvostoa pyydetään vuosittain ilmoittamaan kaikki seuraavana lukuvuonna tarjottavat jatkokoulutuksen tutkimusalat samanaikaisesti perustutkintojen pääaineiden kanssa. Jokaisen uuden tutkimusalan kohdalle merkitään UUSI ja poistuvan tutkimusalan kohdalle merkitään POIS, jotta erot edellisen lukuvuoden tarjontaan käyvät selvästi ilmi. Tohtorinkoulutusneuvosto valmistelee esityksen uuden jatkokoulutuksen tutkimusalan perustamisesta korkeakoulun akateemisen komitean käsittelyyn. Tieteellinen jatkokoulutus suunnitellaan ja järjestetään korkeakoulun suunnittelemina tutkimusalakohtaisina kokonaisuuksina. Korkeakoulun tutkintosäännössä määrätään jatkokoulutuksen opinnoista ja niiden sisällöstä. Opiskelija valitsee tutkimusalansa jatkokoulutuksen tutkimusaloista. Korkeakoulu vahvistaa opiskelijan tutkimusalan. Jatkokoulutuksen tutkimusalat ovat kokonaisuuksia, jotka suuntautuvat tieteellisen ajattelun ja uuden tiedon kehittämiseen jollakin teknillistieteellisellä tutkimusalueella. Tutkimusala muodostaa jatko-opiskelijan opintojen perustan. Jokaisella jatko-opiskelijalla on vahvistettuna tutkimusala, jonka alueelta hän suorittaa tutkimusalan moduulin opinnot ja tekee jatkotutkintoon kuuluvan opinnäytetyön. Suositus on, että jatkokoulutuksen tutkimusala käsittää useamman professuurin. Pääsääntöisesti professuuri kuuluu ainoastaan yhteen tutkimusalaan. Poikkeustapauksessa professuuri voi kuulua useampaan kuin yhteen tutkimusalaan, mikäli on muodostettu monitieteellinen jatkokoulutuksen tutkimusala yhteistyössä toisten tutkimusalueiden professuurien kanssa. Tutkimusalalle voidaan nimittää uusia professoreita esimerkiksi nimityksen myötä ilman LPM-kierrosta. Jatkokoulutuksen tutkimusalasta määritellään: jatkokoulutuksen tutkimusalan nimi, joka kuvaa sisältöä. Nimi määritellään suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Uuden tutkimusalan nimen tulee olla kuvaava ja tarkkaan harkittu, sillä mahdolliset muutokset nimessä täytyy uudelleen hyväksyttää. vähintään yksi vastuuyksikkö (esim. T3030) vastuuprofessori ja opetusyksikkökoodi (esim. T-111). lyhyet perustelut: Tohtorinkoulutusneuvoston tulee esittää perustelut uuden tutkimusalan perustamiselle ja olemassa olevan tutkimusalan lakkauttamiselle. Korkeakoulun akateemisen komitean päätöksen jälkeen tutkimusaloille annetaan koodit opintopalveluissa. 3.3. Kurssien lisäykset, poistot ja muutokset Luettelo opetusohjelmaan lisättävistä, siitä poistettavista ja muutettavista kursseista (LPM-lista) kerätään vuosittain. Luettelo hyväksytään koulutusneuvostossa ja jaetaan tiedoksi muille

8 (10) korkeakouluille maaliskuun alkuun mennessä. Lisäksi LPM-listat tulee saattaa tiedoksi korkeakoulun akateemiselle komitealle kokoukseen, jossa komitea päättää opetussuunnitelmista. LPM-lista kootaan laitoksittain. Lisäys eli uuden kurssin perustaminen Kurssitarjontaa tulee tarkastella opetuksen suunnittelun yhteydessä kokonaisuutena. Uuden kurssin perustamisen lähtökohtana ovat aina koulutusohjelman osaamistavoitteet. Kurssin osaamistavoitteita, sisältöä ja opetusmenetelmiä suunniteltaessa tulee huomioida kurssin sijoittuminen opetusohjelmaan (pää/sivuaine, moduuli tai vastaava, pakollinen/vaihtoehtoinen) ja sijoittuminen malliohjelmaan (integroituminen edeltäviin ja seuraaviin kursseihin) sekä kurssin mitoitus. Kurssin resursoinnin varmistamiseksi uuden kurssin perustamisesta tulee käydä riittävä keskustelu opetuksesta vastaavalla laitoksella. Lisäksi tulee selvittää, voidaanko suunniteltu sisältö toteuttaa olemassa olevia kursseja kehittämällä. Uusi kurssi perustetaan jos: kurssin nimi muuttuu jatko-opintokelpoisuus poistetaan (L / P merkintä) vaihtuvasisältöisyys poistetaan (V merkintä) Kurssin laajuus muuttuu (kurssin laajuuden muuttaminen vanhalle koodille tulee perustella erikseen) seuraavilla tavoilla: o kurssin opintopistemäärä muuttuu (esim. 2 op -> 3 op) o liukuvalaajuisella kurssilla opintopistemäärä muuttuu suppeammaksi (esim. 2-5 op -> 2-3 op) o opintopistemäärän laajentaminen liukuvalaajuisessa kurssissa tai muutos liukuvalaajuiseksi (esim. 1 op -> 1-2 op tai 2-3 op -> 1-4 op) Voidaan käsitellä tapauskohtaisesti myös muutoksena, jos kurssikoodia ei perustellusta syystä voida vaihtaa. Uudesta kurssista ilmoitettavat tiedot: Kurssista toimitetaan perustamista varten OOPiin erillisellä lomakkeella seuraavat tiedot: kurssikoodi o Ohje kurssikoodin muodostamisesta: https://inside.aalto.fi/pages/viewpage.action?pageid=27918403 kurssin nimi kolmella kielellä: suomi, ruotsi, englanti (jos kurssikieli on englanti, nimi ilmoitetaan vain englanniksi) mahdollinen jatko-opintokelpoisuus laajuus opetuksen järjestävän laitoksen vastuualuekoodi (T4030 MNT; T4040 RAD; T4050 SA; T4070 TLV; T410 EEA) kieli arvosteluasteikko mahdollinen vaihtuvasisältöisyys (jolloin kurssin voi suorittaa useaan kertaan) leikkaavuus toisen kurssin kanssa (estääkö jonkin toisen kurssin sijoittamisen yhtä aikaa tutkintoon) Opetussuunnitelmatietoihin WebOodiin kirjataan lisäksi kaikista kursseista seuraavat tiedot: opetusperiodi ja mahdollinen ensimmäinen luennointilukukausi

9 (10) esitiedot osaamistavoitteet ja sisältö toteutus ja työmuodot arvosteluperusteet oppimateriaali korvaavuudet (voidaanko kurssi korvata jollakin vanhemmalla kurssilla ja/tai korvaako kurssi jonkin vanhan kurssin) vastuuopettajat Kurssikuvaustietojen selitteet : https://wiki.aalto.fi/download/attachments/86809003/kurssikuvausohje_lv2014-15_aalto_fi_final.pdf?version=1&modificationdate=1385728138569&api=v2 Poisto eli kurssin lakkauttaminen Kun kurssi poistetaan, on sille esitettävä korvaavuus, mikäli sellainen on olemassa tai yhteyshenkilö, johon otetaan tarvittaessa yhteyttä. Vaikka kurssi poistetaan opetussuunnitelmasta, on siitä tutkintosäännön mukaan järjestettävä suoritusmahdollisuus ainakin seuraavan lukuvuoden ajan. Muutos, eli kurssin opetussuunnitelmatietojen muuttaminen Muutoksena ilmoitettavia asioita ovat: opintokohteen nimen kirjoitusvirheen korjaus vaihtuvasisältöisyyden lisäys (lisää vaihtuvasisältöisyyden myös takautuvasti) jatko-opintokelpoisuuden lisäys (lisää kelpoisuuden myös takautuvasti) opetuskielen muutos (jos muutetaan aikaisemmin suomenkielisenä perustettu kurssi englanninkieliseksi, tulee muutoksena ilmoittaa myös suomen- ja ruotsinkielisten nimien poisto) vastuuopettajan muutos mahdollinen korvaavuus/leikkaavuus opetusperiodi 3.4 Moduulien lisäykset ja poistot (koskee vain diplomi insinöörin tutkintoa) Lähtökohtaisesti lukuvuodelle 2014 2015 ei tehdä moduulien poistoja eikä lisäyksiä. Poisto Moduulia poistettaessa tulee ottaa huomioon, että opiskelijoilla, joilla kyseinen moduuli on hyväksytty HOPSiin, tulee olla mahdollisuus suorittaa se tai vastaavan sisältöinen moduuli loppuun. Lisäys Uusista perustettavista moduuleista ilmoitetaan moduulin koodi ja nimi suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Uuden moduulin koodi määritellään korkeakoulussa.

10 (10) Liite 1: Opetussuunnitelman kokoamisen vuosikello Yliopisto Korkeakoulu Koulutusohjelma/ laitos Elosyyskuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Tammikuu Helmikuu Opetus- ja tenttiajat julkaistaan Rehtori vahvistaa seuraavan lukuvuoden aikataulun (opetusperiodit, tentti/palautekaudet, tentit) Aalto-kurssien hankerahoituspäätökset OpasOodi-koulutusta järjestetään tarpeen mukaan (helmimaaliskuu 2013). Opetussuunnitelmalinjausten palautteen kokoaminen Korkeakoulu (AK/dekaani/opintoasiain päällikkö) vahvistaa opetussuunnitelmien laadintaa koskevat ohjeet ja aikataulun Lukujärjestyssuunnittelu käynnistyy LPM-tiedot neuvostoissa Opetussuunnitelmien valmistelu alkaa: opiskelijapalautteen huomioiminen, tulevaisuuden kompetenssit, tahtotilan määrittely Aalto-kurssien hankerahoitushaku LPM-tietojen kokoaminen LPM-tiedot valmiiksi Maaliskuu Kurssien lisäykset, poistot ja muutokset, pää- ja sivuaineet, erilliset sivuaineet, tutkimusalat, ja moduulien lisäykset ja poistot päätetään korkeakoulun AK:ssa. Opetussuunnitelmatietojen kokoaminen Oodi-oppaita työstetään Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Lukujärjestysluonnos valmis (tekniikan ala). (Yliopiston AAK:n linjaukset opetussuunnitteluun seuraavalle kierrokselle) Lukujärjestys valmis OpasOodin kurssikuvaukset julkaistaan Uudet opintokohteet Oodiin. Opetussuunnitelmat neuvostoissa Opetussuunnitelmat vahvistetaan korkeakoulun AK:ssa OpasOodin kurssikuvaukset lukitaan (1.6.2013). Opinto-oppaat ja mallilukujärjestykset tehdään Oodi-oppaita työstetään Opetussuunnitelmatiedot valmiina