YFI-ID 21.8.2014 Johdatusta strategia-ajatteluun / Kari Pitkänen Pari lähtökohtaa Strategia on johtamisen väline o Strategia ei voi olla kokoelma hyviä asioita, kaikkea kaikille o Silti yhteisön täytyy kokea se omakseen Hyvä strategia on o ytimekäs o johdonmukainen o perusteltavissa Strategia tehdään organisaatiota itseään varten o Strategia ei ole organisaation käyntikortti o Kuitenkin joudutaan ottamaan huomioon organisaation ylemmän tason strategiatavoitteet Strategian laatiminen ydinkysymykset Strategian laatimiseksi on vastattava kolmeen yksinkertaiseen kysymykseen: o Mitä olemme ja miksi olemme olemassa? o Mitä haluamme saavuttaa (strategiakaudella)? o Miten saavutamme tavoitteemme? Miksi hyvän strategian laatiminen sitten on niin vaikeata? Kaksi yleistä vastausta: o Ei osata jäsentää strategiatyön kokonaisuutta o Ei osata/haluta fokusoida keskeisimpiin tavoitteisiin Strategian laatiminen Näistä osasista on hyvä strategia tehty o Toimintaympäristö ja sen muutokset kuvattu o Toiminta-ajatus esitetty miksi olemme olemassa? o Mikä on meille tärkeätä, missä olemme vahvoja? o Tahtotila kiteytetty mitä haluamme saavuttaa? o Keskeiset tavoitteet valittu tavoitteet priorisoitu o Keskeiset toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi esitetty o Tavoitteiden saavuttamisen mittarit esitetty o Toteuttaminen vaiheistettu Yksiköiden strategiatyö JY:n yksiköitä ei ole suunnitelmallisesti nivottu mukaan yliopiston strategiatyöhön TTS-prosessin yhteydessä tiedekunnilta tosin on edellytetty o ensin tutkimusstrategian, ja hieman myöhemmin o koulutusstrategian laadintaa, sekä o tekemään säännönmukaisesti henkilöstösuunnitelman Strategioiden päivittämisestä ei kuitenkaan annettu ohjeita TTS:sta kuitenkin näkee, että käytännön strategiatyötä tehdään, joskin ilmeisesti vaihtelevasti Selkeä yksikön strategia auttaisi fokusoimaan yksikön näkökulmasta, mitä yliopiston nykyisestä rannattomasta tavoitejoukosta on itselle merkittävää Muuten jäädään yliopiston yleisen vision armoille Keskustelua: Missä suhteessa strategia on profilointiin liittyvä? Mitä tutkitaan, miten tutkitaan, miten luodaan edellytyksiä tutkimukselle? Painoalojen valinta Yo:n tasolla profilointi ei voi olla lähtökohtana. Tiedekunnan asema: tuotava strategiassa esille, että pystyvät itse osoittamaan vahvuuksia organisaatiossa (itseanalyysi). Näin ei jää yo:n armoille. Tätä kautta profilointi on tärkeä.
Tavoitteen asettelu tulee okm-rahoitusmallin kautta sekä sen kautta, mihin yhteiskunnallisiin haasteisiin halutaan tutkimuksella vastata.
YFI:n tutkimusprofiili / Risto Heiskala Voiko YFI olla osa tutkimusyliopistoa? Asetelma Suomalaiset yliopistot ovat opetusyliopistoja. Syntyneet sovittamaan muissa maissa tuotettua perinnettä ja tietoa Suomen oloihin ja antamaan maisterikoulutusta. Tämä heijastuu rahoitusmallissa, joka nykyiseen malliin saakka maksoi pelkistä tutkinnoista ja opetusministeriön vaihtuvista kehittämisprojekteista. Tutkimus on näin Suomessa ollut rahoitettua tutkijoiden vapaa-ajanharrastuksena ja ulkoisilla projekteilla Tutkimusrahoitus: Akatemia, säätiöt, ERC T&K-rahoitus: Tekes, ministeriöt ja muu julkinen hallinto, firmat, EU Tämä muuttuu uudessa OKM:n mallissa, jossa 22-34% rahoituksesta tutkimuksesta julkaisut 13% kilpailtu tutkimusrahoitus 9% tohtorintutkinnot 9% ulkomaalaiset 3% (josta 2% henkilöstö ja 1% tri-tutkinnot) Käytössä olevat resurssit eivät kuitenkaan lisäänny. Haaste Suomalaiset yliopistot ovat kansainvälisesti katsoen tasokkaita ja hyvin rahoitettuja. MUTTA verrattuna maailman parhaisiin tutkimusyliopistoihin niiden rahoitus on kymmenesosa tarvittavasta (mm. Cambridge, Stanford ja Harvard noin JY:n kokoisia, mutta budjetiltaan koko Suomen korkeakoulurahoituksen kokoluokkaa). Suomalaiset yliopistot ovat keskenään suurin piirtein samantasoisia. Esim. yhteiskuntatieteissä vain volyymi vaihtelee. Karkeasti: Helsinki Tampere Turku, Jyväskylä, Itä-Suomi Lappi, Vaasa Tämä muuttuu: 2 kerroksen väkeä (tutkimusyliopistot ja alihankkijat) Vähenevät resurssit ja pienenevät ikäluokat Uuden rahoitusmallin Matteusefekti Strateginen linjaaminen ja työnjako Miltä YFI näyttää? Keskikokoisen yliopiston keskikokoinen laitos: 20 professoria ja 27 muuta senioria, 6 tieteenalaa (filosofia, sosiaalityö, sosiologia, valtio-oppi, yhteiskuntapolitiikka, sukupuolentutkimus), 3 maisteriohjelmaa (development & international cooperation, kansalaisyhteiskunnan asiantuntijuus, kulttuuripolitiikka) Etu: hyvä mahdollisuus monitieteiseen yhteistyöhön jo laitoksen sisällä
Vaara: onko liian fragmentaarinen & yksiköt liian pieniä? Mahdollinen pelastus: tutkimusstrategia, 3 klusteria + 1 läpäisyteema Kestävät sosiaaliset muutosprosessit Muuttuva hyvinvointi Moraalinen ja poliittinen toimijuus Läpäisyteemana kansalaisuuden ja osallisuuden teema Ei paha! Etu: klusterit aidosti monitieteisiä ja kaikki mahtuvat mukaan Etu: Kaikissa klustereissa on ihan oikeasti tutkimusprojekteja (ulk rah ylipäät paljon) Haitta: kaikki mahtuvat mukaan Haitta: eikö kaikissa muissakin Suomen yliopistoissa tutkita näitä? Mitä on tehtävä? Se ei ole minun vaan teidän asianne tietää. Esitänpähän nyt kuitenkin joitain ajatuksia asiasta. Yleisyystaso: käypiä kaikkialla Suomessa, ei vain Jyväskylässä MOT1: Rajoita opetusta! Tutkimusyliopisto ei ole kauppa, lastentarha tai koulu vaan tutkijoiden luostari, josta saa tietoa ja vakaumusta JOS on valmis tekemään asian eteen töitä. JOS opiskelija ei ole tähän valmis, riittää, että hän saa perusvalmiudet työelämään. Perusopetustarjonta pitää siis hoitaa, mutta sen suunnittelussa on käytettävä työtä säästäviä ratkaisuja. Päähuomio tutkimusorientoituneisiin opiskelijoihin, jotka erottuvat opinnäytteitä tehtäessä. EI siis niin kuten nyt jolloin suurin osa opetuspanosta menee huonojen opiskelijoiden ohjaamiseen. Tarvittaessa opinnäytteiden läpäisyn alarajaa voi laskea. Asteikon yläpäässä sen sijaan ei kannata joustaa. Siellä etsitään tulevia tutkijoita. Opinnäytteet tutkimusryhmiin. EI siis 2 erillistä organisaatiota tutkimukseen ja opetukseen. EI myöskään lupaa tehdä opinnäytteitä aiheista, joista ei ole tarjolla ohjausta. Ota mallia Psykologian laitoksesta, jossa tämä kaikki osataan! MOT2: Takaa tutkimusmahdollisuudet! Idleness is the mother of invention! Tutkimus vaatii aikaa onnistua, erehtyä ja perehtyä. Pidä huolta siitä, että sitä on kaikilla akateemiseen henkilökuntaan kuuluvilla. Vastusta OKM:n hankkeita kehittää meille vielä kesälukukausikin. Turvaa jokaiselle akateemisen henkilökunnan jäsenelle vähintään 1 periodi neljästä tutkimusvapaaksi. Jos tämä on liian vaativaa, tarjoa mahdollisuudet edes tutkimusrahoituksen hakemiseen eli vähintään 4 viikkoa opetusvapaata tutkimussuunnitelmaa kohti.
Tarjoa myös hallinnollista apua ERC- ja EU-hakuihin, jotka vaativat sitä. Varmistu EU-hakujen ja muiden T&K-hakujen tapauksessa siitä, että hanke ei syö enemmän tutkimusaikaa kuin se tarjoaa. Takaa kaikille akateemisen henkilökunnan jäsenille vähintään 1 konferenssimatka vuodessa ja kaikki tarvittavat kielentarkastuspalvelut. MOT3: Turvaa projektintuojan asema! Palkitse projektin laitokselle tuova professori vapautuksella opetuksesta tai hallinnosta (esim. SAprojektin tapauksessa 20% työajasta). Palkitse projektin laitokselle tuova dosentti lupauksella huolehtia hänen palkastaan projektin keston ajan, jos kyseessä on SA-projekti tai sen mittaluokassa oleva projekti. Jos tuntuu siltä, ettei tähän ole rahaa, lakkaa sitomasta laitoksen kaikkia rahoja palkkoihin (vanha suomalainen tapa, johon on hallinnolliset syynsä). Palkkaa vähän vähemmän ihmisiä, mutta anna heille aito mahdollisuus toimia kuten tutkimusyliopistossa kuuluu. Rohkaise tutkimusprojektien linkittämistä opetukseen. Onnistuu helpoiten opinnäyteohjuksen kautta, mutta voidaan tehdä muunkin opetuksen yhteydessä. MOT4: Luo kriittisiä massoja! Tutkimus onnistuu yksinkin, mutta on hauskempaa ja tuloksekkaampaa yhteisössä, joka tukee ja ymmärtää sitä. Kriittinen massa ei välttämättä tarkoita, että kaikki tutkivat samaa. Riittää, kun ympärillä on keskusteluseuraa, joka ymmärtää, mitä tutkija tekee, ja jonka tutkimuksesta tutkija puolestaan on kiinnostunut. 5 ihmistä samantyyppisten aiheiden äärellä on minimi ja vasta 10 takaa, että tutkimuslinja ei notkahda, kun joku siirtyy eläkkeelle tai töihin muualle. Huomaa: kv. ja kansallisen yhteistyön lisäksi yhteistyö omalla laitoksella on tärkeää Tässä asiassa OKM on kerrankin oikeassa: Suomen yliopistojen pitäisi todellakin linjautua strategisesti. Vain näin saamme käytössä olevin resurssein kriittisiä massoja syntymään. Käynnistä siis heti strategista focusta koskevat neuvottelut laitoksen sisällä ja tiedekunnassa yliopiston sisällä Suomen yliopistojen yhteiskuntatieteellisten tiedekuntien dekaanien välillä Vaihtoehtona on, että OKM tekee päätökset puolestamme supistuspaineissa!
And now is your turn! Keskustelun satoa: Kokousten vähentäminen, miten? Työsuunnitelmiin laitetaan ensin opetus ja ne loput vähät tunnit tutkimukseen. Opetus: perusopintotaso ei tutkimusryhmille. Mikä tutkimusryhmän rooli olisi? Ainakin maisteriryhmät voisi olla yksi vaihtoehto. Miten oppiainejako toteutetaan tämmöisessä monitieteellisessä ympäristössä? Psykalla on motivoituneita opiskelijoita, koska he ovat tulleet opiskelemaan ammatin itselleen. Jos YFIllä ei ole selkeitä oppiaineita, miten saadaan opiskelijat sitoutettua? Meillä on hankala seuloa motivoituneet opiskelijat. Otetaan vähän vähemmän opiskelijoita, jolloin samalla resurssilla saataisiin valmistumaan saman verran. Pitäisi saada kuitenkin valittua ne motivoituneet opiskelijat. Opiskelijavalinta: miten joukkoa yritetään saada oppiman? Ryhmägraduilla voisi säästää resursseja. Kootaan tutkimusryhmiä, joissa joku osaa jonkin osan hyvin, mutta ei kaikkia osia. Yhteensä ryhmän osaaminen olisi kuitenkin koherentti kokonaisuus. Akateeminen vapaaehtoistoiminta: emeritukset & emeritat + muut Passiota on myös muista aiheista kuin mitä nyt tutkitaan (esim. gradujen tekijät). Miten hakemusprosessia voisi helpottaa? Mihin 5% opetusvelvollisuus satsataan? Tutkimuskulujen kattaminen on hankalaa.
RYHMÄTYÖT Mikä tai mitkä ovat sellaisia ajassa elävä tai muu ilmiö, johon YFI:n tulisi tutkimuksellisesti puuttua? Ryhmä 1: YFI-laitoksen olemassaolevat tutkimuskärje ovat: moraalinen ja poliittinen toimijuus, kestävät sosiaaliset muutosprosessit, muuttuvat hyvinvointi: Esitämme näihin tutkimuskärkiin konkretisointeina seuraavia neljää teemaa: 1 Eurooppalainen integraatio, Euroopan unioni. - EU:ta tutkitaan monella tavalla, mutta on selvä näkökulmavaje integraation tutkimukseen kansalaisten näkökulmasta. Mitä hallinnon tasolla oikein tapahtuu. Proseduurien tutkimus tarkasti, hallinnon kontrolli vastaan alhaalta tuleva debatti. Debatti johtamisen vastakohtana. Ei deliberaatio -- paikallinen näkökulma integraatioon. 2 Epäsosiaalisuus, itsekkyyttä hyväntekeväisyys hyvinvointiyhteiskunnassa. / yksinäiset miehet / yksinäisyys / epäsosiaalisuuden tutkimus eri tieteiden näkökulmasta - itsekkyyden tutkimus voisi yhdistää sekä filosofian ja sosiaalitieteiden tutkijoita. - Yksinäisyys sukupuoli(en) näkökulmasta 3 Väkivalta monilla tavoilla. (Eri kielissä valta ja väkivalta on erilaisia). Rakenteellinen ja symbolinen (väki)valta. Kontrolli ja valta liittyy toisiinsa. Yhtreiskunnallinen muutosprosessi Byrokratisoitumisen kehitys, vahingoittavat käytännöt, milloin ylitetään väkivallan raja. Asiantuntijausko on byrokratisoitumisen kääntöpuoli. Poliitikot eivät enää uskalla olla poliitikkoja. - Keski-Suomen keskussairaalan yleislääketieteen yksikkö vierailullaan YFI:ssä keväällä 2014 esitti, että YFI keskittyisi väkivallan tutkimukseen. Väkivalta voisi yhdistää monenlaisia tutkimushankkeita toisiinsa. - lähisuhdeväkivalta - politiikan ja väkivallan suhde 4 Tietoteknologian käyttömahdollisuudet ja sen käyttöön liittyvät ongelmat ihmisten arjessa ja palvelujärjestelmissä. Tutkimuksessa ilmenevät haasteet esimerkiksi aineistojen yhteensopimattomuus. (ITtutkijoiden metodologiakeskustelut yhteiskuntatieteilijöiden näkökulmasta "outoja"). Documentality --- dokumentointi sosiaalisen todellisuuden tuottajana. (Psykan laitos on ryhtynyt kehittelemään nettiterapian keinoja). Lisäksi haluamme korostaa sukupuolia kaikkea tutkimusta läpäisevänä teemana. Ryhmä 2 Aiheet, joihin yfissä pitäisi tutkimuksella puuttua - Filosofinen ihmistutkimus human fragility ihmisen, inhimillisen elämän ja yhteisöjen hauraus ja haavoittuvuus altistavat tekijät samalla myös dynaamiset tekijät, jotka ylläpitävät vahvuutta ja elinvoimaa vahvuus ja heikkous konfliktin ja rauhantutkimus ihmiselämän hauraus ja dynaamisuus - Ajatuksena että miten nivoisi yhteen eri oppiaineiden kanssa - Jos mietitään ilman että ajateltaisiin strategisesti - uskonto yhteiskunnallisena ja poliittisena ilmiönä liitettynä vahvuus ja heikkous akseliin - hengellisyys - kestävä kehitys resurssiviisaus -- - ekososiaalinen sosiaalityö mitä sosiaalityön puolella tehdään näissä asioissa Suomessa on hieman heikot perinteet
- Sosiaaliala: lääkärivetoinen SOTE miten palvelujärjestelmät toimii ja miten niitä johdetaan ja millaisia ihmiskuvia siellä on? - Kestävä kehitys sopisi hyvin tähän human fragility ympäristökysymys, palvelujärjestelmät, havoittuvat ihmiset kärsivät ympäristötuhoista eniten - palvelujen tuottamishaaste samoin ympäristökriisit - eriarvoisuus on kestoaihe, mutta sitä pitäisi tarkentaa ja purkaa jotta se olisi toimivampi tutkimisen aiheena - yhteisöjen haavoittuvuus -- kansallisyhteisöt purkautuu, rajapinnat häviää ja asettuu uuteen paikkaan kansallisen solidaarisuuden purkautumen ei esmi. ole intoa hyvinvoinnin jakamiseen, vaan - kansallisen solidaarisuuden purkautuminen uusien kehityksien dynaamisuus kärsimyksen tutkimus ja toisaalta voimistuminen ja uusien yhteisöjen kehittyminen kun vanha purkautuu - ikääntyminen haasteena tietoyhteiskunta skype-mummot, -- teknologia ja arkielämä -- - sosiaalinen isännöinti - terveyden ja lääketieteen tutkimus näillä alueilla on valtavasti mahdollisuuksia tutkimukseen ja tarvetta - laajempi hyvinvointikäsite ei pelkästään liikunta vaan myös muut ulottuvuudet teema josta ollaan huolissaan: demokraattisten käytäntöjen murtuminen tuottaa haurautta ilman vahvaa yhteiskuntaa ja sosiaalisen järjestyksen murtuminen on uhka - yhteiskunnallinen turvallisuus - demokratia-aspekti kohdellaanko ihmisiä toimijoina vai kohteena - vaikuttavuus on avainsana pitää osoittaa, että on tehokas - yhteiskunnallis-teoreettiset innovaatiot: uusi valtiomuoto sosiaaliset innovaatiot - hallinnan ja demokraattisten prosessien tutkiminen - yhteisöjen ja hallinnan tutkimus - ihmisten toimintamahdollisuus - liikunnan ja sosiaalisen toimintakyvyn ylläpitäminen kielet, kulttuurit ja hallinnan muodot kielet, kulttuurit ja yhteisöt globaalissa muutoksessa Mitä konkreettisia toimia ehdotatte YFI:n tutkimuksen kehittämiseksi? Ryhmä 3 1. Palkataan tutkimusapulaisia. Hyvää ja halpaa työvoimaa, jolle voisi ulkoistaa "sälän" 2. Tutkimusvapaa, joko yksi periodi vuodessa tai sapattivuosi joka 4 vuosi. 3. Tutkimussuunnitelmien laatimisessa oman ajanhallinnan tehostaminen. SA:n ja isojen säätiöiden hakuajat ovat vakiot. Jokainen tietää ne ja voi aloittaa rahoitushakemuksen valmistelemisen hyvissä ajoin. Sitä ei ole mikään pakko jättää syyskuulle, jolloin lukuvuosi käynnistyy. 4. Ei pitäisi miettiä niinkään sitä, mitä uutta meidän pitäisi tehdä, vaan pohtia sitä, minkä vanhan voisi jättää tekemättä. Ei saisi ottaa uusia tehtäviä tai vastuita, ellei osaa karsia pois vanhoja tehtäviä, muuten kuormittuu liikaa, tulee kiire ja luomiselle tärkeä joutilaisuus ei saa tilaa.
5.Lisää hallintoa! Toimistosihteeri on halpaa työvoimaa professoreihin verrattuna ja olisi järkevää, että toimistosihteerit hoitaisivat mahdollisimman suuren osan arjen byrokratiasta: matkalaskut, työsuunnitelmat, soletukset... 6. Laitoksella tulisi olla mahdollisuus rahoittaa myös junioreiden ja projektien ulkopuolella toimivien tutkija/opettajien konferenssimatkoja. 7. Kielentarkastukset kuntoon ei ainoastaan artikkelien kohdalla vaan myös hakemusten osalta. 8. Hankepalvelut kuntoon ja tieto siitä, mitä hankepalveluista voi pyytää kaikille. Hankepalveluiden 911- palvelu, olisi hyvä, eli numero jonne voi soitaa, kun ongelma on käsissä. Myös selkeä "pankki" valmiille muotoiluille, kuten tutkimusympäristön kuvaus, open access, aineistojen julkisuus, tutkimusetiikka..., josta voisi saada apua tutkimussuunnitelmaa kirjoitettaessa. 9. Sparraaminen > tutkimussuunnitelman tekovaiheessa rahoituksessa onnistuneet seniorit kommentoimaan suunnitelmia, post.doc -klinikka junioreille > mahdollistaa sekä vertaispalautetteen että seniorien kommentoinnin 10. Tuloksen purkaminen > Kun SA:n tulokset ovat tulleet voitaisiin kääydä porukalla läpi, mikä onnistui ja mikä epäonnistui ja esim. verrata tutkimusympäristökuvauksista saatuja pisteitä. Myös psyykkisesti vapauttavaa purkaa kollektiivisesti vihaa ja kiukkua ja toisaalta antaa mahdollisuuden onnitella voittajia. 11. Juniorien integroiminen tutkimusryhmiin ja sitä kautta kirjoittamaan hakemuksia. Oppivat tekniikan ja käytännnönasiat. 12. Tutkimuksen markkinointi: Tutkakirjaukset kuntoon, www-sivujen uudistaminen ja päivittäminen sekä henk.koht että laitostasolla. sisäinen viestintä kuntoon eli kerrotaan edes toisillemme, mitä on julkaistu, suhteet yliopiston tiedotukseen eli tarjotaan sinne juttujen aiheita. Yleisesti voi sanoa, että keskustelu kietoutui kahden asian ympärille ja ne olivat aika ja raha, oikeammin ajan ja rahan puute vastaan arjen realiteetit. Sen sijaan ryhmä oli luottavainen tutkijakunnan tason ja laadun suhteen. Jos vain aikaa ja rahaa olisi riittämiin, tulos olisi erittäin hyvä ellei täydellinen. Ryhmä 4 1. Tutkimus/hakemusten valmistelu a. Rauhoitusaika hakijalle (vapautus opetus- yms. vastuista b. Tukipalvelut: kielentarkastus nonstop-periaatteella ilman erillistä hakemusta c. Strateginen suunnittelu ja yhteistyö: kartoitetaan mahdolliset synergiat viimeistään keväällä (ennen akatemiahakuja) d. hakemus-workshop vihreille ja vähän kokeneimmillekin > mahdollisuus vertaistukeen ja rakentavaan palautteeseen 2. Kansainvälistyminen a. Systemaattinen erasmus/cimo yms rahojen hyödyntäminen opettaja/tutkijavierailuissa molempiin suuntiin (vaatii koordinaattorin) b. Yliopistojen liikkuvuusrahojen runsaampi hakeminen c. Kunnollinen vuodenkierto-visualisointi laitoksen joka kerrokseen rahojen hakua (myös muut kuin liikkuvuusrahat>)
3. Tutkimuksen profilointi a. Sekä yliopiston sisälle että ulkopuolelle b. Kunnolliset promomateriaalit: esim. sofistikoituneet esittelyposterit tutkijoista/tutkimusryhmistä (voi käyttää laitoksella ja kierrättää muualla kun esittelytarpeita c. Jokaisesta tutkijasta kunnollinen esittely suomeksi ja englanniksi nettisivuille, jonka voi tulostaa pdf:nä (tutkijat pitävät huolta, että ajan tasalla) d. Roadshow: Yfin tutkimuksen esittely 4. Tutkimusryhmä a. aineistojen kartoitus -> mahdollinen yhteiskäyttö -> säästää aikaa ym resursseja b. metodologiset kumppanit c. partnerihaku (teemat, aineistot, metodologiat jne.) d. opiskelijat mukaan tutkimuksen tekoon esim. aineiston keruuseen (työelämätaidot karttuvat samalla) 5. Tilat a. asianmukaiset tilat, joissa mahdollisuus sekä yhteistyöhön että vetäytymiseen b. Työntekijöiden kuunteleminen päätöksiä tehtäessä. Tutkijat tuntevat itse parhaiten tarpeensa Miten YFI:n hakemusten läpimenoa voisi parantaa? Ryhmä 5 MOTIVOINTI HAKEMAAN: HALLINNON TUKI & VAPAUTUS OPETUKSESTA - kollektiivinen tsemppausta: hakekaa kaikki - Miten vapauttaa aikaa hakemuksen tekoon? - kurssit valmisteltaisiin jo keväällä - hakijan kurssi voisi alkaa lokakuun alussa ja jatkua kakkosperiodissa? - alkuhässäköissä voisi helpottaa hakijan taakkaa - siirtää sitä syyskuun loppuun - entä muut hakemukset kuin SA HAKEMUSTEN SPARRAUS & TUKI - hakemusten kommentointi, mentorointi ja tsemppaus - keväälle useampia hakuworkshoppeja, jossa menestyneitä mukana asiantuntijoita - läpimenneistä hakemuksista oppiminen - toisten hakemuksista tiedottaminen YFI:n sisällä ennen hakua? - Akatemian itsensä hakuinfot Jyväkylässä: Venäjä, energia, innovaatiot - Teppo: tutkimusympäristökuvaukset, tulossapluunat yhdenmukaistettaisiin - miten ennakoida tärkeitä kriteereitä
- anomusretoriikka: fokusoitu teksti; hiljainen tieto TUTKIMUSTA AVUSTAVA HENKILÖKUNTA: OMAT VS TIP - Pekka, Sakarias, Anu, Lea vs / TIP - Sakarias Sokka: tutkimussivut: ohjeita aloitteleville tutkijoille - tohtoriopiskelijoiden ohjaus oppiaineseminaareissa: tipistä puhujia MUUTA - riskianalyysi? - policy relevance, yk vaikuttavuus - tutkimussuunnitelmien laatiminen integroiminen tohtoriseminaareihin - nettiin linkki hakemusten abc Ryhmä 6 Aika (työsuunnitelma) ja ajoitus Rahoituksen hakeminen Mitä laitos voisi tehdä? - Tuki hakemusten tekemiseen: kv-hakuihin jo saatavilla, tdk:ssä henkilökuntaa, jopa rahaakin (hakemus johtoryhmälle) - Tutkimusympäristön kuvaukset - erityisesti uusi henkilökunta - Checklist kv-yhteistyömuotojen mahdollisista, realistisista muodoista (kv-yhteisartikkelit, aineistojen yhteisanalysointi) - Ohjata rahoitusta, jos saaneiden pakeille (miten hanke oli suunniteltu, millaista palautetta saatu, mitä pidettiin realistisena) Mitä voisin itse tehdä? - Matkia muilta - Oman ekspertiisin esiintuonti, ei pelkkiä kirjallisuuskatsauksia siitä mitä muut ovat tehneet - Visualisointi: kaavioit hakemukseen - Mitä luvataan tehdä ja julkaista: suhteuta omaan aikaisempaan näyttöön, ts. pidä realistisena, mutta kunnianhimoisena. - Hyvät kv-kutsut: paitsi konkreettisia kutsuja, toimivat myös suosituskirjeinä Mistä voi hakea lisää? - Akatemia-hakemukset myytävä uudelleen säätiöihin (Kone, TSR). - Akatemiatutkijat hakemaan ERC:n juniorrahoja - Vaikka itsellä jo rahaa, tutkimusryhmä sitä luultavasti tarvitsee.
Keskustelua: Tiedekuntaneuvoston suositukset ja tuki ERC-rahoitusta hakeville - tukiryhmä - TIP:n koulutus - mentorointi - asiantuntijaverkosto TIP:n avustavana Tdkneuvoston suositukset tuo lisää työtä. Pitäisi sada myös vapaata hakemusten tekemiseen. Tutkimusavustaja, joka pystyisi tekemään kielenhuoltotöitä, olisi hyvä apu. Kaikki hakemukset kasautuvat samaan aikaan. Onko mahdollista kerätä pooli kielenkääntäjiä, joita voisi käyttää tuntipalkka-pohjaisesti. Yliopiston viestinnässä yksi kielenkääntäjä. Tdkneuvoston suositukset: eläköityvillä halukkuutta mentorointiin?