KIRJALLINEN KYSYMYS 984/2012 vp Koulutustodistuksen nimen muuttaminen kuntouttavassa koulutuksessa Eduskunnan puhemiehelle Useat oppilaitokset järjestävät työelämään ja ammatilliseen kuntoutukseen valmentavaa sekä kuntouttavaa koulutusta. Koulutuksen sisältö on Opetushallituksen määräyksen 9/011/2010 mukaista. Tämän opetussuunnitelman peruste on "Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus ammatillisessa peruskoulutuksessa 2010". Opetussuunnitelman mukaan kohderyhmänä koulutuksessa ovat vammaisuuden, sairauden, kehityksen viivästymisen, tunne-elämän häiriöiden tai jonkun muun syyn vuoksi erityistä tukea tarvitsevat henkilöt. Esimerkiksi Pirkanmaan aikuisopistossa on tämän määräyksen alaiseen koulutukseen kohderyhmäksi valikoitunut erityisesti mielenterveysongelmista kärsivät nuoret ja aikuiset sekä henkilöt, joilla on oppimisvaikeuksia. Koulutus on siis luonteeltaan valmentavaa sekä kuntouttavaa, eikä se johda tutkintoon. Tosin koulutuksen aikana on mahdollisuus parantaa valmiuksiaan niin halutessaan ja pystyessään niin, että opiskelija siirtyy ammatilliseen koulutukseen ja/tai työelämään. Tämän koulutuksen laajuus on 40 opintoviikkoa. Koulutuksen päätyttyä opiskelijat saavat todistuksen koulutuksestaan. Todistus on määrämuotoinen ja perustuu Opetushallituksen ohjeeseen "Ammatilliset perustutkinnot ja valmistavat koulutukset, Ohje 7/012/2010, Määräykset ja ohjeet 2010:20". Tämän ohjeen mukaisesti todistus koulutuksesta on otsikoitu "Vammaisten opiskelijoiden ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava kuntouttava opetus ja ohjaus (Valmennettava I), 20 40 (80) ov." Opiskelijoilta saamani palautteen mukaan todistuksen otsikossa oleva termi "vammainen" on leimaava ja haittaa työnhakutilanteessa ja voi olla jopa työllistymistä heikentävä ja estävä yksityiskohta. Opiskelijoista moni on todennut, etteivät he halua tai voi käyttää kyseistä todistusta, koska siinä on tällainen maininta. On selvää, että kuntoutuville kouluttautujille on oltava erilaisia määritelmiä, joiden perusteella voidaan myöntää esimerkiksi erilaisia sosiaali- ja tukietuuksia, ja onhan kyseiseen koulutukseenkin pääsyn edellytyksenä erityisen tuen tarve. Leimaavaksi koettu otsake on kuitenkin ongelma. Leimautumisongelmasta päästäisiin yksinkertaisesti otsikoimalla kyseinen todistus uudestaan. Esimerkkinä voisi olla "Työelämään ja ammatilliseen koulutukseen valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus", jolloin leimaavaksi koetusta termistä päästäisiin eroon. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, jotta työelämään ja ammatilliseen koulutukseen valmentavan ja kuntouttavan koulutuksen läpikäyneiden ihmisten koulutustodistuksesta jätetään pois leimaavaksi koettu "vammainen"-sana ja Versio 2.0
muutetaan todistuksen nimeä siten, ettei siinä mainita kohderyhmää lainkaan tai sitten kohderyhmä on ilmaistu niin, ettei se aiheuta myöhemmin ongelmia ja jopa syrjintää? Helsingissä 14 päivänä joulukuuta 2012 Saara Karhu /sd 2
Ministerin vastaus KK 984/2012 vp Saara Karhu /sd Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Saara Karhun /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 984/2012 vp: Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, jotta työelämään ja ammatilliseen koulutukseen valmentavan ja kuntouttavan koulutuksen läpikäyneiden ihmisten koulutustodistuksesta jätetään pois leimaavaksi koettu "vammainen"-sana ja muutetaan todistuksen nimeä siten, ettei siinä mainita kohderyhmää lainkaan tai sitten kohderyhmä on ilmaistu niin, ettei se aiheuta myöhemmin ongelmia ja jopa syrjintää? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Valmistavat ja valmentavat koulutukset ovat ammatillisesta koulutuksesta annetun lain mukaan (L 630/1998, 3 ) ammatillisen peruskoulutuksen yhteydessä järjestettävää, ei tutkintoon johtavaa koulutusta. Koulutusten tavoitteena on pääsääntöisesti valmistaa jatko-opintoihin ammatillisessa peruskoulutuksessa, eli ne on tarkoitettu perusopetuksen ja ammatillisen peruskoulutuksen nivelvaiheeseen. Valmistavia ja valmentavia koulutuksia ovat ammatilliseen peruskoulutukseen hakeutumisen edistämiseksi ja opiskeluvalmiuksien vahvistamiseksi järjestettävä ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus, ammattistartti, maahanmuuttajien ammatillisen peruskoulutukseen valmistava koulutus, jonka tavoitteena on antaa opiskelijalle kielelliset ja muut tarvittavat valmiudet ammatillisiin opintoihin siirtymistä varten, muuna kuin ammatillisena peruskoulutuksena järjestettävä kotitalousopetus sekä vammaisille opiskelijoille tarkoitettu valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus. Vammaisille opiskelijoille järjestettävän valmentavan ja kuntouttavan opetuksen ja ohjauksen tavoitteena on valmentaa ja kuntouttaa ammatilliseen peruskoulutukseen siirtymistä varten. Jos opiskelijan ei vammaisuuden tai sairauden vuoksi ole mahdollista siirtyä ammatilliseen perustutkintoon johtavaan koulutukseen, koulutuksen tavoitteena on tällöin valmentaa ja kuntouttaa työhön ja itsenäiseen elämään. Opetussuunnitelman perusteissa on määritelty tarkemmin koulutusten kohderyhmät. Vammaisten valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus on tarkoitettu opiskelijoille, jotka tarvitsevat runsaasti tukea vammaisuuden, sairauden, kehityksen viivästymisen, tunne-elämän häiriön tai muun syyn vuoksi. Lisäksi koulutus voi tukea aikuisen vammautuneen tai sairastuneen kouluttautumista ja siirtymistä takaisin työelämään tai koulutukseen. Opetussuunnitelman perusteiden mukaan valmentavan ja kuntouttavan opetuksen ja ohjauksen tavoitteen kunkin opiskelijan kohdalla määrittelee koulutuksen järjestäjä kuunnellen asianomaista ja hänen perhettään sekä asiantuntijoita. Koulutus on muista valmistavista koulutuksista poiketen aina erityisopetusta, ja siinä opetukseen ja ohjaukseen nivoutuu myös kuntoutuminen. Valtioneuvoston vuosille 2011 2016 vahvistamassa koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa on ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten osalta asetettu tavoitteeksi, että niiden asemaa ja sisältöä selkiytetään. Tehtävä liittyy laajempaan perusopetuksen ja toisen asteen nivelvaiheeseen liittyvien koulutusten kokonaisuuden selkiyttämistä koskevaan valmistelutyöhön, joka on käyn- 3
Ministerin vastaus nistetty opetus- ja kulttuuriministeriössä. Tässä yhteydessä valmistavien ja valmentavien koulutusten nimiin liittyvät ongelmat on tarkoitus korjata. Helsingissä 3 päivänä tammikuuta 2013 Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson 4
Ministerns svar KK 984/2012 vp Saara Karhu /sd Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 984/2012 rd undertecknat av riksdagsledamot Saara Karhu /sd: Vilka åtgärder tänker regeringen vidta för att i utbildningsbevis som visar att en person fullföljt en utbildning som ger träning och rehabilitering inför arbetsliv och yrkesutbildning utelämna det stämplande ordet "handikappad" och ändra namnet på beviset så att målgruppen överhuvudtaget inte nämns eller att den anges på ett sådant sätt att det inte senare medför problem eller rentav diskriminering? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Utbildningar som förbereder och ger träning är enligt lagen om yrkesutbildning (L 630/1998, 3 ) utbildning som ordnas i samband med den grundläggande yrkesutbildningen och som inte leder till examen. Syftet med utbildningarna är som regel att förbereda eleverna inför fortsatta studier inom den grundläggande yrkesutbildningen, dvs. de är avsedda för övergången mellan grundläggande utbildning och grundläggande yrkesutbildning. Utbildningar som förbereder och ger träning och som ordnas för att göra det lättare att söka till grundläggande yrkesutbildning och stärka studieförutsättningarna är till exempel orienterande och förberedande utbildning inför grundläggande yrkesutbildning, yrkesstart, utbildning som förbereder invandrare för grundläggande yrkesutbildning som har som syfte att ge språkliga och andra nödvändiga färdigheter med tanke på övergången till yrkesinriktade studier, undervisning i huslig ekonomi som ordnas i annan form än som grundläggande yrkesutbildning samt undervisning och handledning i tränings- och rehabiliteringssyfte för studerande med funktionsnedsättning. Syftet med den undervisning och handledning för studerande med funktionsnedsättning som ordnas i tränings- och rehabiliteringssyfte är att ge träning och rehabilitering inför övergången till grundläggande yrkesutbildning. I sådana fall då studerande på grund av funktionsnedsättning eller sjukdom inte kan delta i utbildning som leder till grundläggande yrkesutbildning, har utbildningen som syfte att ge träning och rehabilitering med tanke på arbete och ett självständigt liv. I grunderna för läroplanen definieras målgrupperna för utbildningarna närmare. Undervisningen och handledningen i tränings- och rehabiliteringssyfte för studerande med funktionsnedsättning är avsedd för studerande som är i stort behov av stöd på grund av funktionsnedsättning, sjukdom, försenad utveckling, störningar i känslolivet eller andra orsaker. Dessutom kan utbildningen stödja personer som fått ett funktionshinder eller insjuknat som vuxna att utbilda sig, återgå till arbetsliv eller till utbildning. Enligt grunderna för läroplanen anger de som ordnar utbildningen målet för undervisningen och handledningen i tränings- och rehabiliteringssyfte för varje enskild studerande efter att ha hört personen i fråga och dennes familj samt sakkunniga på området. I motsats till andra förbere- 5
Ministerns svar dande utbildningar är det i denna utbildning alltid fråga om specialundervisning och i samband med undervisningen och handledningen ges också rehabilitering. I den av statsrådet fastställda utvecklingsplanen för utbildning och forskning för 2011 2016 har man för de utbildningar som förbereder och ger träning inför den grundläggande yrkesutbildningen satt som mål att deras ställning och innehåll ska bli tydligare. Uppgiften anknyter till ett mer omfattande beredningsarbete som gäller att skapa större klarhet i de samlade utbildningarna i övergången mellan den grundläggande utbildningen och utbildningen på andra stadiet och som har inletts vid undervisnings- och kulturministeriet. I samband med det har man för avsikt att åtgärda de problem som gäller namnen på de utbildningar som förbereder och ger träning. Helsingfors den 3 januari 2013 Omsorgsminister Maria Guzenina-Richardson 6