11 10 Kertomusvuonna jatkettiin rahalaitosten kanssa lyhytaikaisia termiinikauppoja val tion vuoden 1962 ensimmäisen 8 % : n raha laitoslainan obligaatioilla. Niitä oli pankin omistuksessa vuoden lopussa 28.5 milj. mk. Nämä, enempää kuin pitempiaikaisin termiiniehdoin rahalaitoksilta ostetut obligaatiot, eivät sisälly asetelmaan. Vuoden alussa Suomen Pankki antoi ra hanvaihtoa nopeuttaakseen rahalaitoksille lai naksi uutta seteli- ja metallirahaa yhteensä 202.5 milj. markan arvosta. Sopimuksen mu kaisesti rahalaitokset maksoivat luoton takai sin vanhoina rahoina, puolet tammikuun 8 ja toisen puolen tammikuun 15 päivänä. osan rahakassoistaan Suomen Pankkiin. Tammikuun ensimmäisenä arkipäivänä sete listön määrä heti nousi jyrkästi, kun raha laitokset liittivät ylempänä mainitut Suomen Pankilta luotoksi saamansa uudet rahat kas soihinsa. Tammikuun 3 päivästä, jolloin setelistö oli huipussaan eli 1015 milj. mk, se alkoi alentua vanhojen rahojen virratessa Suomen Pankkiin, ja alenemista jatkui aina tammikuun 29 päivään, jolloin saavutettiin pohjalukema 746 milj. mk. Tämän jälkeen rahanvaihto tuskin enää vaikutti setelistön määrään, vaan sen nouseva suunta johtui maksuvälineiden tarpeen kasvusta. Kun setelistö joulukuussa jälleen kausiluonteisestikin kasvoi, sen määrä oli vuoden lopussa 944 milj. mk. Setelistä Liikkeessä olevan setelistön määrä oli ker tomusvuoden alussa vain 774 milj. mk, mikä johtui siitä, että rahalaitokset olivat rahan vaihdon jouduttamiseksi tyhjentäneet pää Setelinanto-oikeus ja sen käyttö Setelinanto-oikeutta ja sen käyttöä valaisee seuraava asetelma. Setelinantotase milj. mk Setelinanto-oikeus 31. 12.1962 Ensisijainen kate... Toissijainen kate... 31. 12. ms Muutos 705.4 817.8 +112.4 500.0 451.2 48.8 1 205.4 1 269.0 + 63.6 Setelinanto-oikeuden käyttö Liikkeessä olevat setelit... Lyhytaikaiset velat... Shekkiluotoista nostamatta... Setelinantovara... 774.4 112.6 4.3 314.1 943.7 59.2 5.8 260.3 + 169.3 53.4 + 1.5 53.8 1205.4 1269.0 + 63.6 Setelinanto-oikeus kasvoi 63.6 milj. mk, mikä johtui ensisijaiseksi katteeksi hyväksyt tävien ulkomaisten valuuttojen lisääntymi sestä. Setelinanto puolestaan lisääntyi 117.4 milj. mk. Varsinainen setelistö kasvoi tosin paljon enemmän, mutta samanaikaisesti vä henivät muut setelinannoksi luetut lyhytai kaiset velat lähinnä pankkien shekkitilien su pistumisen vuoksi. Setelinantovara pieneni 31.12.62 31.12.63 m ilj. mk Vastaava Kulta... Ulkomaiset valuutat... Ulkomaiset vekselit... Ulkomaiset obligaatiot.... Ensisijainen setelinkate.. Diskontatut kotim. vekselit Ulk. rahan määräiset.. Markkamääräiset... Rediskontatut vekselit.... Toissijainen setelinkate.. Kotimaiset obligaatiot.... Metalliraha... Muut saatavat... 135.2 502.5 17.7 50.0 705.4 134.5 617.7 26.2 39.4 817.8 81.8 33.5 401.2 516.5 68.7 57.2 325.3 451.2 34.7 3.6 5.5 44.2 88.0 89.5 1.7 3.6 44.0 138.8 1 309.9 1407.8 Pankin näkyvien omien varojen suuruus ilman tilivuoden voittoa oli täten tilinpäätök sen mukaan 173.6 milj. mk. Varat olivat kas vaneet edellisestä vuodesta 11.6 milj. mk eli sen määrän, joka vuoden 1962 voitosta siir rettiin vararahastoon. Näiden varojen lisäksi pankilla on huomattavia omaisuuseriä, jotka rr,, 774.4 943.7 Ulkomaiset valuuttatilit.. Ulkomaiset markkatilit... Valtion shekkitili... Pankkien shekkitilit... Muut shekkitilit... Muut lyhytaikaiset velat.. Lyhytaikaiset velat... 17.1 35.8 5.5 49.3 0.8 4.1 112.6 18.2 33.6 0.2 4.3 0.4 2.5 59.2 Ulkom. pitkäaikaiset velat Kotim. pitkäaikaiset velat Pitkäaikaiset v e la t... 79.1 1.1 80.2 66.9 1.1 68.0... 157.5 141.0... 100.0 62.0 23.2 185.2 100.0 73.6 22.3 195.9 1 309.9 1407.8 ArvonjärjestelytUit Kantarahasto Tulostili Tilinpäätös Tiliaseman tarkastelun täydennykseksi esi tetään seuraavassa pankin omaisuustase ko konaisuudessaan. 2... eivät näy pankin omaisuustaseesta. Niihin kuuluvat pääkonttorin ja haarakonttorien toimitalot sekä eräät muutkin pankin tarvit semat kiinteistöt samoin kuin osakkeet, lä hinnä Tervakoski Oy:n osake-enemmistö. Suomen Pankin tulostase ja sen kehitys on esitetty alla olevassa asetelmassa., Tuotot Korot kotimaisesta lainausliikkeestä... Korot ulkomaisilta kirjeenvaihtajilta... Korot obligaatioista... Provisiot... Agiot... Muut tuotot...... näin ollen 53.8 milj. mk ja oli vuoden lo pussa 260.3 milj. mk. 31.12. 62 31.12. 63 milj. mk Vastattava Liikkeessä olevat setelit.. 1962 mk 1963 mk 21486 314,95 7 384 021,32 2 929 611,32 1172 450,61 2 509 489,74 1 507 813,67 18 117 306,32 7 304 529, 3 057 737,50 1724 817,43 1856 951,47 1 648 709,21 Kulut Palkat ja palkkiot... Eläkkeet ja avustukset... Perhe-eläkkeet... Pankkivaltuusmiesten palkkiot ja k u lu t ----Haarakonttorien valvojain palkk iot... Lapsilisä- ja kansaneläkemaksuosuudet.... Korot kassavarantotileistä... Setelien valmistus... Poistot... Muut k u lu t... Tilivuoden voitto... 36 989 701,61 33 710 050,93 5 161102,47 410 849,50 170 798,80 20 036,40 13 793, 255 620,01 2 506 058,85 2 833 068, 890 072,57 1531267,67 23 197 034,34 5 551287,05 457116, 169 344,40 19 867,35 14 119, 288 731,21 2 283 184, 533 592,05 2 042 962,61 22 349 847,26 36 989 701,61 33 710 050,93 812/64
13 12 Pankin kokonaistulot vähenivät edellisestä vuodesta 3.3 milj. mk, mikä johtui kotimai sesta lainausliikkeestä saatujen korkojen sa moin kuin agioiden pienenemisestä. Pankin kokonaiskulut olivat 11.4 milj. mk eli 2.4 milj. mk pienemmät kuin edellisenä vuonna. Vähennys johtui melkein yksinomaan siitä, että kuluina ei enää esiintynyt kassavarantotileille maksettavia korkoja. Pankin voitto oli 22.3 milj. mk. Varara hastoon on nettovoitosta pankin ohjesäännön mukaisesti siirretty puolet eli 11174 923,63 mk. Voiton toinen puoli on siirretty käyt tämättömien voittovarojen tilille ja sen käy töstä päättää eduskunta. Pankkivaltuusmiehet ehdottavat, että mainittu määrä, 11174 923,63 mk, siirrettäisiin valtiovarastoon. Pankkivaltuusmiesten käsittelemiä asioita Tilintarkastus Vuoden 1962 valtiopäivillä valitut varsi naiset tilintarkastajat, taloudenhoitaja Erkki Kivimäki, talousneuvos Lauri Laine, kirjan pitäjä Sylvi Siltanen, varatuomari Erkki Huurtamo ja varatuomari Per Lauren toi mittivat viime vuoden helmikuun 18 22 päivinä pankin vuoden 1962 tilintarkastuk sen. Tilintarkastajain lausunnon mukaisesti pankkivaltuusmiehet myönsivät johtokun nalle vastuuvapauden pankin hallinnosta vuodelta 1962. Lainausliikkeen ja valuuttakaupan tarkastus Pankkivaltuusmiehet ovat vuoden aikana toimittaneet johtosääntönsä määräämän pan kin lainausliikkeen ja muiden sijoitusten sekä valuuttakaupan tarkastuksen seuraavina ai koina: tammikuun 30, maaliskuun 26, touko kuun 29, kesäkuun 5, elokuun 21, lokakuun 23 ja joulukuun 17 päivänä. Inventtaukset ja haarakonttorien tarkastukset a) Pääkonttorissa Johtosääntönsä 6 :n mukaisesti pankki valtuusmiehet ovat toimittaneet pääkonttorin kassojen ja kassaholvien sekä laina- ja vakuuskirjojen ynnä panttien ja talletusten inventtauksen. Inventtauksessa ei havaittu aihetta muistutuksiin. b) Haarakonttoreissa Pankkivaltuusmiehet ovat valvoneet, että konttorien valvojat ovat inventoineet haara konttorien käsikassat ja holvit kerran kuu kaudessa sekä vekselit, velkakirjat ja pantit vähintään kolmasti vuodessa. Kaikissa haarakonttoreissa on toimitettu pankin johtosäännön 2 :ssä säädetty tar kastus. Pankkivaltuusmiesten valvonnan alaiset rahastot Pankkivaltuusmiehet ovat hyväksyneet Längmanin ja Rosenbergin rahastojen tilit vuodelta 1962 ja lähettäneet jäljennökset tileistä eduskunnan pankkivaliokunnalle. Pankkivaltuusmiesten kokouksessa helmi kuun 22 päivänä johtokunta ilmoitti, että eduskunta oli vuoden 1950 valtiopäivillä, sa malla kun se määräsi Längmanin A-rahastosta siirrettäväksi E. J. Längmanin kunnallisrahastoon määrätyn summan, päättä nyt että Suomen Pankin tulee vastedes, niin pian kuin A-rahasto jälleen saavuttaa E. J. Längmanin testamentissa siirtoa varten mää rätyn suuruuden, testamentissa mainittuihin osarahastoihin siirtää niille tulevat määrät. Koska Längmanin A-rahaston varat olivat vuoden 1962 lopulla yli 48 milj. vmk, pankki oli edellä mainitun eduskunnan päätöksen mukaisesti sekä noudattaen eduskunnan päätöksen perusteena olevan pankkivaliokun nan mietinnön n :o 2/1950 liitteenä olevaa taulukkoa A siirtänyt joulukuun 31 päivänä 1962 Längmanin rahastojen alarahastoon n :o 2 taulukon mukaiset 8 milj. vmk. Tes tamentin määräysten mukaan rahaston n :o 2 korkotuotto on käytettävä avustuksiin nälkä-, kato- ja ruttovuosien, tulipalon ja muunlaatuisten luonnon vaikuttamain vahin kojen ja onnettomuuksien, niin kuin vesitulvain, maanvyörymäin, raesateiden ja muiden tähden. Johtokunta pyysi, että pankkival tuusmiehet saattaisivat edellä olevan edus-
14 15 kunnan pankkivaliokunnan tietoon ja pyytäisivät valiokuntaa ryhtymään toimenpiteisiin, että eduskunta vahvistaisi ohjeet avustusten jakamiseksi rahastosta n :o 2. Pankkivaltuusmiesten tehtyä johtokunnan pyytämän ehdotuksen eduskunta oli touko kuun 29 päivänä pankkivaltuusmiehille lä hettämässään kirjelmässä n:o 153 ilmoitta nut pankkivaliokunnan mietinnön n :o 4/1963 nojalla päättäneensä, että Längmanin Arahaston alarahastosta n:o 2 on ryhdyttävä jakamaan korkovaroja apurahoina niin pian kuin eduskunta on vahvistanut ohjeet täl laista jakoa varten sekä että pankkivaltuus miesten tulee laatia ehdotus mainituiksi oh jeiksi. Kokouksessaan kesäkuun 5 päivänä pankkivaltuusmiehet päättivät saattaa edus kunnan kirjelmän ja pankkivaliokunnan mietinnön johtokunnan tietoon ja kehottaa johtokuntaa asettamaan toimikunnan laati maan ehdotuksen mainituiksi ohjeiksi. Suostumus ulkomaisen lainan ottamiseen Mortgage Bank of Finland Oydle Nojautuen pankkivaltuusmiesten marras kuun 23 päivänä 1955 tekemään päätökseen, jonka mukaan Mortgage Bank of Finland O y:n obligaatio- ja muiden lainojen otolle on hankittava pankkivaltuusmiesten suostu mus, johtokunta pyysi helmikuun 22 päivänä lähettämässään kirjelmässä, että Mortgage Bank saisi ottaa Kreditanstalt fiir \Viederaufbau-nimiseltä pankkilaitokselta Frank furt am Mainista 25 milj. DM:n suuruisen lainan edelleen lainattavaksi maamme pie nelle ja keskisuurelle teollisuudelle. Lainan korko olisi 6 3 /4 %, laina-aika 10 vuotta ja kuoletus tapahtuisi vuosien 1965 72 joulu kuun 31 päivänä yhtä suurin kuoletuksin. Pankkivaltuusmiehet antoivat suostumuk sensa samana helmikuun 22 päivänä. Kiinteistön osto ja myynti Mikkelin kaupungissa Sen johdosta, että Mikkelin konttorin viime vuosisadalla xakennettu toimitalo, joka si jaitsee pankin omistamalla 2 647.7 m2:n suu ruisella tontilla n :o 45 Mikkelin kaupungin I kaupunginosan korttelissa n :o 3, on täy sin sopimaton nykyaikaiseksi pankkiraken- nukseksi mutta tontti kokonsa ja keskeisen asemansa vuoksi liikerakennuksen paikaksi soveltuva, johtokunta oli päätynyt siihen, että pankki ostaa toisen, kooltaan pienemmän tontin, jolle rakennetaan toimitalo vain Mikkelin konttorin tarvetta varten, ja. myy nykyisen tontin. Tämän mukaisesti johto kunta oli kesäkuun 1 päivänä 1963 tehdyllä kauppakirjalla ostanut Hilma ja Helvi Ter holta Mikkelin kaupungin I kaupunginosan korttelissa n :o 13 sijaitsevan 1289.3 m2:n suuruisen tontin n : o 18 b 100 000 markan kauppahinnasta. Pankkivaltuusmiehet antoi vat suostumuksensa kiinteistökauppaan kesä kuun 5 päivänä. Kokouksessaan elokuun 21 päivänä pank kivaltuusmiehet hyväksyivät johtokunnan ehdotuksen, että Mikkelin konttorin nykyisen toimitalon kiinteistö myydään KansallisOsake-Pankille 600 000 markan kauppahin nasta ja muilla ostajan kanssa sovittavilla ehdoilla. todettu, että eräissä valtion laitoksissa, jotka palkkajärjestelyissä on aina rinnastettu Suo men Pankkiin, vuoden 1962 lopulla toimite tuissa palkkatarkistuksissa korotus ylempien virkamiesten kohdalla oli suurempi kuin 13.9 %, ja koska johtokunnan mielestä oli kohtuullista, että Suomen Pankin ylempien toimenhaltijain palkat saatettaisiin samalle tasolle edellä viitattujen laitosten vastaa vassa asemassa oleville virkamiehille maksa mien palkkojen kanssa, se ehdotti, että pan kin niille toimenhaltijoille, jotka palkkauk sessa on rinnastettava B-palkkausasteikkoon kuuluviin valtion virkamiehiin, myönnettäi siin heinäkuun alusta lukien 2.9 % :n suu ruinen korotus, mikä saattaisi heidän palk kauksensa samaan tasoon edellä mainittujen virkamiesten palkkausten kanssa. Pankkivaltuusmiehet hyväksyivät johtokun nan ehdotukset kokouksessaan huhtikuun 24 päivänä ja määräsivät, että korotetut palk kaukset tulevat voimaan heinäkuun 1 päi vänä. Toimenhaltijain palkkauksen korottaminen Eduskunnan huhtikuun 17 päivänä hyväk symällä lailla valtion viran tai toimen halti jain palkkauksesta annetun lain muuttami sesta korotettiin A-palkkausasteikon virkamiespalkkauksia heinäkuun 1 päivästä siten, että koi*otusprosentti oli alimman, A 1-palkkausluokan kohdalla noin 5 ja aleni ylöspäin mentäessä siten, että se palkkausasteikon ylimmän eli A 30-luokan kohdalla oli noin 1. Tämän johdosta johtokunta huhtikuun 20 päivänä pankkivaltuusmiehille lähettämäs sään kirjelmässä ehdotti, että niitä pankin vakinaisten ja ylimääräisten toimenhaltijain palkkauksia, jotka vastaavat tai lähinnä vas taavat valtion A-palkkausasteikon palkkoja, korotettaisiin heinäkuun alusta noin 5 1 % samojen perusteiden mukaan kuin valtiolla. Kirjeessään johtokunta lisäksi mainitsi, että vuoden 1962 lokakuun alusta lukien saivat B-palkkausasteikkoon kuuluvat val tion virkamiehet palkkoihinsa korotuksen, joka vaihteli 18.2 % :sta 40.1 % :iin, kun sen sijaan palkkauksessaan sanottuihin valtion virkamiehiin rinnastettavat pankin toimen haltijat saivat samasta ajankohdasta lukien palkkoihinsa korotuksen, joka kaikkien sa nottujen pankin toimenhaltijain kohdalla oli vain 13.9 %. Kim myöhemmin kuitenkin oli Suomen Pankin palkkaussäännön 3 ja 4 :n muuttaminen Marraskuun 15 päivänä pankkivaltuusmie hille lähettämässään kirjelmässä johtokunta lausui, ettei pankin voimassa oleva palkkaus järjestelmä anna liittäviä mahdollisuuksia asettaa kunkin toimenhaltijan palkka vastaa maan hänen tehtäviensä laatua, vastuutaan, pätevyyttään ja kokemustaan eikä näissä ta pahtuvia muutoksia. Tästä syystä olisi pan kin palkkausjärjestelmä saatava joustavam maksi, mihin päästäisiin siten, että tiettyjen toimenhaltijaryhmien kohdalla pankkival tuusmiehet vahvistaisivat vain ryhmiin kuu luvien toimenhaltijain yhteisen lukumäärän ja heille maksettavan ylimmän ja alimman peruspalkan sekä oikeuttaisivat johtokunnan päättämään, miten peruspalkat näin anne tuissa rajoissa porrastetaan ja kuinka monta toimenhaltijaa kuuluu kuhunkin portaaseen. Tämän uudistuksen tulisi koskea seuraavia toimenhaltijaryhmiä: pääkonttorissa sihtee rit, osastopäälliköt, taloustieteellisen tutki muslaitoksen osastopäälliköt ja tutkijat, kam reerit, kirjanpitäjät, taloustieteellisen tutki muslaitoksen aktuaarit, kanslistit, kassanhoi tajat, konttoriapulaiset, vahtimestarit, auton kuljettajat, lämmittäjät ja vartijat sekä haa rakonttoreissa: kirjanpitäjät, kassanhoitajat, konttoriapulaiset ja vahtimestarit. Tointen osalta luovuttaisiin käyttämästä nykyisiä lisänimityksiä vanhempi, nuorempi ja apulais-, samoin kuin nimitystä kassa-apulainen, josta viimeksi mainitusta myös käytettäisiin nimi tystä konttoriapulainen. Ylin ja alin peruspalkka, jonka pankkival tuusmiehet vahvistaisivat kullekin asianomai selle toimenhaltijaryhmälle, olisi, taloustie teellisen tutkimuslaitoksen tutkijain korotet tavaksi ehdotettua ylintä peruspalkkaa lu kuun ottamatta, sama kuin näihin ryhmiin kuuluville toimenhaltijoille kertomusvuonna maksettu ylin ja alin peruspalkka. Johto kunta ehdotti lisäksi perustettavaksi seuraavat uudet pysyvät toimet : pääkonttoriin 2 sihteerin, 2 taloustieteellisen tutkimuslaitok sen aktuaarin, 10 kanslistin, 20 konttoriapu laisen, 2 vahtimestarin ja 3 vartijan tointa ja haarakonttoreihin 2 kanslistin, 14 kontto riapulaisen ja 2 vahtimestarin tointa sekä samalla lakkautettavaksi 3 pääkonttorin kir jeenvaihtajan tointa ja yhden haarakontto rin talonmiehen toimen. Uusien toimien pe rustaminen tulisi merkitsemään sitä, että runsaasti puolet pankin ylimääräisistä naisvirkailijoista voitaisiin vakinaistaa, jolloin heidän lukumääränsä vähenisi pääkonttorissa 1 5 % :iin ja haarakonttoreissa 8 % :iin. Pankkivaltuusmiehet käsittelivät johtokun nan ehdotuksen kokouksessaan marraskuun 26 päivänä ja päättivät muuttaa Suomen Pankin palkkaussäännön 3 :ää siten, että se sisältää johtokunnan ehdottamat muutok set pankin palkkausjärjestelmään, sekä mää räsivät, että muutos tulee voimaan tammi kuun 1 päivänä 1964. Marraskuun 6 päivänä pankkivaltuusmie hille lähettämässään kirjelmässä johtokunta ilmoitti katsovansa, että pankin palkkaussäännön 4 :ään sisältyvien määräysten pe rusteella ikälisiin oikeuttavaa palvelusaikaa pankissa määrättäessä ei voida riittävästi ot taa huomioon niitä erityistehtäviä, jotka Suo men Pankilla on maan keskuspankkina, eikä näitä tehtäviä hoitavilta pankin toimenhalti joilta vaadittavaa erityiskoulutusta. Näin ollen olisi pankin toimenhaltijain ikälisien määräämisperusteita muutettava siten, että sellainen palvelusaika, joka katsotaan tär keäksi nimenomaan keskuspankin toimenhal tijan koulutuksessa, voitaisiin ottaa huo
17 16 mioon ikälisiä laskettaessa. Tässä tarkoituk sessa johtokunta ehdotti, että pankin palkkaussäännön 4 :ään, sellaisena kuin se on voimassa pankkivaltuusmiesten huhtikuun 25 päivänä 1947 tekemän päätöksen nojalla, li sättäisiin kolmas ja neljäs momentti, joissa määrättäisiin että ikälisän saamiseksi otetaan se aika, jonka asianomainen 21 vuotta täytet tyään on ollut kotimaisen raha- tai luottolai toksen palveluksessa tai Yhdistyneiden Kan sakuntien, sen yhteydessä toimivan erityis järjestön taikka tähän verrattavan kansain välisen järjestön tai laitoksen palveluksessa, joko kokonaan tai osaksi huomioon sen mu kaan kuin johtokunta määrää ja että johtokunta voi oikeuttaa toimenhalti jan lukemaan hyväkseen ikälisää varten muunkin kuin edellä ehdotetun ja voimassa olevassa 4 :n 2 momentissa tarkoitetun pal velusajan, jos sen voidaan katsoa lisäävän hänen pätevyyttään Suomen Pankin palve lukseen, kuitenkin enintään 8 vuotta. Pankkivaltuusmiehet käsittelivät ehdotusta marraskuun 26 ja joulukuun 17 päivänä pi tämissään kokouksissa sekä viimeksi maini tussa päättivät lisätä pankin palkkaussäännön 4 :ään johtokunnan ehdottamat 3 ja 4 momentin määräten samalla, että muutos tu lee voimaan tammikuun 1 päivänä 1964. Myönnetyt eläkkeet, perhe-eläkkeet, avustuk set ja hautausavut Pankkivaltuusmiehet ovat kuluneen vuo den aikana myöntäneet kymmenen eläkesään nön mukaista eläkettä, kolme perhe-eläke säännön mukaista perhe-eläkettä, viisi avus tusta ja kolme hautausapua. Eläkkeiden yh teinen määrä oli 90 348, perhe-eläkkeiden 3 408 ja avustusten 9 480 mk vuodessa. Hau tausapujen yhteismäärä oli 7 131 mk. Johtokunta Kokouksessaan tammikuun 30 päivänä pankkivaltuusmiehet määräsivät johtokun nan vt. jäseneksi helmikuun 1 päivästä lu kien toistaiseksi ja enintään siksi ajaksi, jonka pankinjohtaja Ahti Karjalainen on valtioneuvoston jäsenenä, taloustieteellisen tutkimuslaitoksen johtajan Heikki Valvanteen. Haarakonttorien valvojat Pankin haarakonttorien valvojina ja hei dän varamiehinään ovat vuonna 1964 pank kivaltuusmiesten päätöksen nojalla seuraavat henkilöt: Joensuun konttori: valvojat toimitusjoh taja Aleksanteri Vornanen ja henkikirjoit taja, varatuomari Mauno Moilanen sekä va ramiehet kauppias Aulis Ei*kki Tahvo Aho ja rehtori, filosofian maisteri Aulis Olavi Waldemar Koivusalo; Jyväskylän konttori: valvojat poliisimes tari, varatuomari Eino Ilmari Karpio ja pormestari Aaro Tapio Häkkinen sekä vara miehet johtaja, maatalous- ja metsätieteiden kandidaatti Veikko Verner Varesmaa ja lääninasessori, varatuomari Uuno Osmo Voi man Aarnio; Kotkan konttori: valvojat kaupunginsih teeri, varatuomari Kustaa Ilmari Laaksonen ja tehtaanjohtaja, diplomi-insinööri Mauno Sopanen sekä varamiehet oikeusneuvosmies Heikki Pajari ja poliisimestari Eero Johan nes Kettunen; Kuopion konttori: valvojat pormestari Al var Hjalmar Mikael Hurtta ja toimiston johtaja Vilho Ruotsalainen sekä varamiehet hovioikeudenneuvos Toimi Tulikoura ja agro nomi Lauri Arvid Pekkarinen; Lahden konttori: valvojat johtaja Esko Bruno Kunnas ja oikeusneuvosmies Timo Johannes Tuori sekä varamiehet kunnallispormestari, varatuomari Hans-Olof Paul Wallenius ja rehtori, voimistelunopettaja Ilmari Johannes Vartiainen; Mikkelin konttori: valvojat hovioikeudenasessori Jaakko Armas Kinnunen ja lääninkamreeri, varatuomari Veikko Armas Jäntti sekä varamiehet rehtori Pauli Veli Vainio ja tuomiokapitulinasessori, varatuomari Mauri Pertti Toiviainen; Oulun konttori: valvojat oikeuspormestari Jyrki Jalo Unto Tuominen ja tullinhoitaja, lainopin kandidaatti Torsten Wilhelm Öberg sekä varamiehet konttorinjohtaja Mauno Ensio Niemistö ja kaupungintaloustarkastaja, ekonomi Ville Kalevi Matturi; Porin konttori: valvojat johtaja Yrjö Edvard Nurmi ja pormestari Väinö Wilhelm Hahta sekä varamiehet kaupunginsihteeri, varatuomari Olavi Einar Koivisto ja toimi tusjohtaja Heimo Kalervo Kaitila; Eskola, Kustaa Oskari, maanviljelijä, Wiherheimo, Toivo Antero, filosofian mais teri, Aaltonen, Aimo Anselm, puolueen puheen johtaja, Kokkola, reeri, Veikko Johan, kaupunginkam Kinnunen, Toivo Henrik, kunnallisneuvos, Rovaniemen konttori: valvojat konttori päällikkö, ekonomi Juho Kalervo Lahtinen ja lääninsihteeri, varatuomari Vilho Johan nes Haataja sekä varamiehet kaupungin sihteeri, varatuomari Aarne Johannes Kopo nen ja verotarkastaja, lainopin kandidaatti Erkki Emanuel Ollila; Tampereen konttori: valvojat kauppaneu vos Alpo Pesonen ja oikeuspormestari Aarne Erkki Palomäki sekä varamiehet konsuli, toi mitusjohtaja, insinööri Lauri Veikko Virk kunen ja kaupunginsihteeri, varatuomari Reino Markus Lindroos; Turun konttori: valvojat toimitusjohtaja Väinö Johannes Jylhä ja lääninneuvos Yrjö Hemminki Aliharmi sekä varamiehet toimi tusjohtaja, maanviljelysneuvos Frans Einari Karvetti ja rehtori, professori Auvo Armo Säntti; Vaasan konttori: valvojat lääninneuvos Alfred Leskinen ja liikevaihtoverotoimiston johtaja, lainopin kandidaatti Äke Johannes Helanko sekä varamiehet tehtaanjohtaja Ralf-Erik Klockars ja toimitusjohtaja Jaakko Heimo Laakso. Pankkivaltuusmiehet Pankkivaltuusmiehinä toimivat vuonna 1963 eduskunnan valitsijamiesten sanottuun tehtävään valitsemat seuraavat henkilöt: Teir, Grels Olof, varatuomari, Lehto, Oiva, toimitsija, Salo, Tuure Olavi, varatuomari, Paasio, Kustaa Rafael, päätoimittaja. Näistä kolme ensin mainittua muodostavat suppeamman valtuuston. Puheenjohtajana toimi koko vuoden pankkivaltuusmies Eskola ja varapuheenjohtajana pankkivaltuusmies Wiherheimo. Tilintarkastajat Pankin tilintarkastajiksi vuoden 1963 ti lejä tarkastamaan valitsijamiehet valitsivat seuraavat henkilöt: Kivimäki, Erkki Antero, taloudenhoitaja, hänen varamiehensä Mäkinen, Kaarlo Au gust, toimitsija; Laine, Lauri, agrologi, talousneuvos, hänen varamiehensä Sinkkonen, Yrjö, maanvilje lijä; Siltanen, Sylvi Cecilia, kirjanpitäjä, hä nen varamiehensä Kalavainen, Meeri Sirkka, opintosihteeri;
18 Huurtamo, Erkki Kalervo, varatuomari, Lauren, Per Fredrik, varatuomari, hänen hänen varamiehensä Liinamaa, Tauno Matti, varamiehensä Wainio, Weijo Werner, valagrologi; tiotieteen tohtori. Helsingissä helmikuun 26 päivänä 1964. KUSTI ESKOLA T. A. Wiherheimo Aimo Aaltonen Veikko Kokkola T. H. Kinnunen Grels Teir Oiva Lehto Tuure Salo Rafael Paasio Pertti Tammivuori
IVA5a 1964 68340 Eduskunnan Eduskunnan pankkivaltuusmiesten kertomus 1995-06-27