Transkriptio

1 miljoonaa ja joulukuussa milj. markkaa. Valtion velka keskuspankille, joka elokuun puolivälissä oli noussut milj. markkaan, oli siten, melkoisten vaihteluiden jälkeen, kertomusvuoden päättyessä hiukan pienempi kuin sen alkaessa. Myös suoraan talouselämälle annettu vekseliluotto vaihteli melkoisesti lisääntyen ke väällä tuntuvasti, mutta supistuen vuoden jälkipuoliskolla taas, niin että se vuoden päättyessä oli pienempi kuin sen alkaessa, milj. markkaa vastaten mil joonaa. Vaihtelut seurasivat tavanmukaisia kausi-ilmiöitä, ja keskuspankin ponnistelut tämän luotonannon supistamiseksi kantoivat hedelmää, kun ulkomaankauppa kääntyi vien tivoittoiseksi. Eräiden luottojen muuttaminen obligaatiolainoiksi vähensi osaltaan vekselisalkkua. Hypoteekkilainojen ja kassakreditiivien muodossa annettu luotto oli vähäistä, niin kuin asetelmasta näkyy. Myönnetyiltä kassakreditiiveiltä nostettu erä vaihteli vuoden mittaan voimakkaasti, mutta pysyi suurim millaankin ollessaan verraten pienenä myön nettyyn määrään verrattuna. Kaikkein suurimmat olivat ne vaihtelut, jotka tapahtuivat rediskonttausten määrässä. Huippu saavutettiin kertomusvuoden al kaessa, minkä jälkeen rediskonttausten määrä painui alemmalle tasolle supistuakseen loppu kesästä aivan vähäiseksi. Vuoden alin kohta, milj. markkaa, saavutettiin elokuun lo pussa, mutta sen jälkeen rediskonttaukset taas lisääntyivät pitkin syksyä. Alkuvuoden kehitys oli osaksi tulos Suomen Pankin määrätietoisesta pyrkimyksestä saada liike pankit käyttämään talletusvarojensa kasvu rediskonttausten supistamiseen. Tietysti pa rantunut ulkomaankauppa oli tärkeänä syynä siihen, että tässä onnistuttiin. Loppuvuoden nouseva suunta saa selityksensä osaksi työttömyyspolitiikan vaatimista luotoista, osittain taloustoiminnan vilkastumisesta. Vuoden vii meisenä päivänä rediskonttausten määrä oli milj. markkaa eli miljoonaa pie nempi kuin vuotta aikaisemmin. Suomen Pankin suoraan talouselämälle an tamien diskonttoluottojen jakaantuminen ta louselämän tärkeimpien haarojen kesken nä kyy seuraavasta asetelmasta, joka valaisee tätä jakaantumista vuosien 1950 vii meisenä päivänä. 13 Vientiteollisuus Kotimarkkinateolli suus... Voim alaitokset... Kauppa... Muu liike-elämä o Niinkuin tästä näkyy, vientiteollisuus on tärkeimpänä luotonsaajana, vaikka sen saama luotto onkin viime vuonna suhteellisesti jon kin verran pienentynyt. Kaupan ja voima laitosten saama luotto on hiukan lisääntynyt, kun taas kotimarkkinateollisuuden luottomäärä on supistunut. milj. markkaa eli n Tämä lasku joh tui osaksi talouselämän hidastuneesta tah dista, osaksi siitä, että liikkeessä oli enem män kovaa rahaa, ennen kaikkea 50 markan rahoja, kuin aikaisemmin. Setelinanto-oikeus ja sen käyttö Syyskuussa oli Suomen Pankin ta holta tehty aloite setelinkatemääräysten muuttamiseksi siten, että rajoitettaisiin luo tonantoa valtiolle ja sen käyttämistä setelinkatteena. Niinkuin tämän kertomuksen kol mannessa osassa on osoitettu, johti tämä Korkomäärät Suomen Pankki sovelsi koko kertomusvuo den ajan luotonannossaan muuttumattomasti samoja korkomääriä, jotka se otti käytäntöön joulukuussa 1951 ja jotka olivat tärkeänä tekijänä vakauttamispolitiikassa. A lin diskonttokorko oli siten jatkuvasti 5 ja sen ohella sovellettiin määrätynluonteisissa luotoissa 6 : n korkoa. Myös rediskonttauskorko pysyi entisellään ollen yleensä 8. Eräissä piireissä esitettiin kyllä ajatus ja vaatimus - niin Suomen Pankin so veltaman kuin yleisenkin korkotason alenta misesta, jotta siten saataisiin tuotanto- ja varsinkin rakennuskustannuksia alennetuiksi, mutta toiselta puolen rahamarkkinain kireys olisi päinvastoin puoltanut korkomäärien ko rottamista. Asia ei joutunut millään tavalla ratkaisuvaiheeseen, ja korot jäivät entisel leen. Setelistä Kertomusvuoden aikana setelistö, noudat taen tavanmukaisia kausivaihteluita, pysyi suunnilleen samalla tasolla kuin edellisenä kin vuonna. Alkaen milj. markan mää rästä setelistö, vaihdellen viikosta viikkoon, painui vuoden alimpaan määrään, milj. markkaan, tammikuun 23 päivänä, noustaksensa sitten vuoden huippuun, miljoonaan, toukokuun päättyessä. Erinäis ten laskujen ja nousujen jälkeen liikkeessä oleva setelistö kertomusvuoden päättyessä oli milj. markkaa. Ensimmäistä kertaa moniin aikoihin vuoden 1945 setelinvaihdon aiheuttamaa laskua lukuun ottamatta setelistö siten pieneni jonkin verran, 1134 aloite, tosin vähän muutettuna, katemääräysten muuttamiseen sanotun tarkoituksen saa vuttamiseksi. Syyskuun 16 päivästä läh tien valtion vekselit eivät enää keipaa setelinkatteeksi ja ovat siten kokonaan hävinneet pankin tilasta. Sen sijaan katteeksi voidaan lukea valtion vuoden vakauttamislainan obligaatioita enintään 25 miljardin markan arvosta. Niinkuin näkyy edellä esitetystä asetelmasta, tätä luottoa on käytetty 20 mil jardin markan arvosta. Kun tästä johtuneet muutokset otetaan huomioon, saadaan seu raava kuva setelinantoon oikeuttavien varo jen kehityksestä kertomusvuoden aikana. 31/3 30/6 30/9 Kultakassa... Ulkomaiset valuutat... Ulkomaiset vekselit... Ulkomaanrahan määräiset setelit, korkoliput ja ulkomaiset obligaatiot... Kotimaiset vekselit... Vakauttamislainan obligaatiot Setelinantoon oikeuttavien varojen määrä väheni kertomusvuoden ensimmäisen neljän neksen aikana seurauksena vekselisalkun su pistumisesta. Sittemmin näiden varojen ko konaismäärä jälleen lisääntyi ylittäen vuo den päättyessä vuoden alkamismäärän milj. markalla. Suurempi muutos on tapah tunut puheena olevien varojen koostumisessa. Ensisijainen kate, so. ulkomaiset valuutat ja vekselit, lisääntyi näet, kun sen sijaan tois sijainen kate, so. kotimaiset vekselit ja ylem pänä mainitut valtion obligaatiot, oli jonkin verran pienempi kertomusvuoden päättyessä kuin sen alkaessa. Näin ollen setelinantoon oikeuttavien varojen kokoonpano parani jon kin verran. Verrattuna liikkeessä olevien setelien mää rään kate oli runsas, suhteen vieläpä paran tuessa vuoden varrella :sta : iin. Myös verrattuna vaadittaessa mak settavien sitoumusten koko määrään setelinkate oli runsas, mutta suhde heikkeni hiu kan vuoden varrella painuen :sta : iin. Käytetyn ja käyttämättömän setelinantooikeuden eli setelinantovaran muodostumista valaisee seuraava asetelma. Setelinanto-oikeus Kultakassa ja ulkomaiset valuutat... Ohjesäännön 6 : n mukaan Setelinanto-oikeus Käytetty setelinanto-oikeus Setelinantovara Käytettävissä o le v a... Toissijaisesta katteesta riip puva Käytetty määrä Liikkeessä olevat setelit.. Muut vaadittaessa makset tavat sitoum ukset... Myönnetyistä kassakreditiiveistä nostamatta oleva Käytetty määrä ja vara.. Setelinanto-oikeus lisääntyi kertomusvuo den aikana milj. markkaa eli runsaasti 8. Samalla lisääntyi myös setelinanto-oi-

2 14 15 keuden käytetty määrä, vaikka hiukan vä hemmän, milj. markkaa. Nousu johtui kokonaan muiden vaadittaessa maksettavien sitoumusten runsaasta lisääntymisestä, mikä taas pääasiallisesti oli seurausta siitä kirjan pidollisesta muutoksesta, että valtion pano ja ottotilillä olevat varat, jotka aikaisemmin kirjattiin valtion vekselien tilille vähennyk senä, syyskuun puolivälistä alkaen kirjataan erikseen tiliaseman vastattavien puolelle. Setelinantovara kokonaisuudessaan muuttui hyvin vähän. Lisäys oli vain 334 milj. mark kaa. Tuntuvasti suurempi oli sen kokoon panossa tapahtunut muutos. Välittömästi käytettävissä oleva setelinantovara oli näet vähentynyt lähes puoleen entisestään, kun taas toissijaisen katteen lisäämisestä riippuva osa oli lisääntynyt 2 ^-kertaiseksi. Pankin suhde valtioon Edellä on jo mainittu vuoden varrella voi maan tullut setelinkatemääräysten muutos. Sen jälkeen valtion velassa Suomen Pankille tapahtuvat muutokset eivät lainkaan näy pankin vastaavien puolella vaan ainoastaan valtion pano- ja ottotilin vaihteluina. Edellä on jo esitetty pankin valtiolle antaman luo ton tuntuvat vaihtelut. Tämä valtion velka oli pitkin vuotta suurempi kuin vuonna, vasta joulukuussa se painui hiukan pienem mäksi kuin vuotta aikaisemmin, niinkuin siv. 11 on esitetty. Näiden tilien ulkopuolella on ns. IM F- ja IBRD-tilien kate. Tälle tilille on kirjattu Kansainvälisen Valuuttarahaston ja Kansain välisen Jälleenrakennuspankin jäsenmaksusaatavan aiheuttama valtion velka Suomen Pankille, mikä erä samalla on kirjattu pan kin tilan velkapuolelle pankin velkana mai nituille järjestöille. Ohjesäännön muutoksen jälkeen nämä vekselit eivät kelpaa setelinkatteeksi. Puheena oleva saatava valtiolta pysyi koko kertomusvuoden ajan muuttumat tomana, milj. markan määräisenä, Lisäys johtui pääasiallisesti S.N.T.Liiton kaupan laajenemisesta, mutta nousua oli ha vaittavissa myös mm. Islannin, Japanin, Kii nan, Kreikan, Norjan, Turkin ja Unkarin kohdalla. Sitä vastoin on vientimaksujen määrä supistunut mm. Israelin, Italian, Puo lan, Itä- ja Länsi-Saksan sekä Sveitsin koh dalla. Eri maiden kesken jakautuivat viennistä suoritetut maksut kertomusvuonna seuraavan asetelman mukaisesti. Asetelmaan on vertai lun vuoksi otettu myös vuoden vastaa vat luvut. Bulgaria I s la n t i Israel Italia J a p a n i Jugoslavia Kiina K re ik k a N o r ja P u o l a R o m a n ia Saksa, Itä Saksa, Länsi-.... S.N.T. Liitto.... S v e its i T u rk k i Unkari Ulkomaisten selvitystilien nettosaldo, sel laisena kuin se esiintyy pankin tiliasemissa, pysyi paljon alemmalla tasolla vaihdellen melkoisesti viikosta toiseen. Sen määrä on, niin kuin edellä on mainittu, kertomusvuoden aikana kasvanut milj. markasta vuoden lopussa miljoonaan kertomusvuo den päättyessä. Remburssit Ulkomaiset selvitystila Vaikka ulkomaankaupan arvo tuntuvasti supistui kertomusvuonna, on selvitystilien vaihto melkoisesti vilkastunut. Vientimak suja suoritettiin kaikkiaan milj. mark kaa vastaten miljoonaa vuonna. Tuonnin huomattavan jyrkkä supistuminen toi mukanaan myös melkoisen vähenemisen remburssien käytössä. Kaikkiaan avattiin kertomusvuonna tuontiremburssia vas taten 2150 edellisenä vuonna. Niiden yh teenlaskettu arvo, milj. markkaa, ei ollut täyttä puolta edellisen vuoden arvosta, f, miljoonasta. Vähennys kohdistui pää asiallisesti Länsi-Saksan, Ison-Britannian, Yhdysvaltojen, Ranskan, Belgian ja Argen tiinan kauppaan. Vuoden vaihteessa oli avoinna olevien remburssien arvo vain 620 milj. markkaa oltuaan vuotta aikaisemmin miljoonaa, Vientiremburssien kehitys kulki päinvastai seen suuntaan viennin supistumisesta huoli matta, Kertomusvuonna avattiin vientiremburssia arvoltaan milj. markkaa, kun vastaavat luvut edelliseltä vuodelta oli vat 846 kpl ja milj. markkaa. Nousuun vaikuttivat ennen kaikkea transitokaupat Brasiliaan. Tämä maa olikin ensimmäisellä sijalla avattujen vientiremburssien arvoon nähden, Puolan, Itä-Saksan ja Israelin seu ratessa lähinnä, Vuoden päättyessä vientirembursseja oli avoinna milj. markan arvosta vastaten miljoonaa vuotta ai kaisemmin. Pankin tilinx>äätös Edellä on käsitelty Suomen Pankin tiliase man tärkeimmät erät ja valaistu niissä kerto musvuoden aikana tapahtuneita muutoksia. Täydennykseksi esitetään vielä pankin omai suustase kokonaisuudessaan ja luodaan sil mäys tulostaseeseen. Omaisuustase Suomen Pankin omaisuustase vuoden viimeiseltä päivältä näkyy seuraavasta asetel masta, johon vertailun vuoksi on otettu vuo den omaisuustaseen vastaavat luvut. Vastaavaa Ulkomaiset valuutat.... Ulkomaiset vekselit... Ulkomaiset obligaatiot.. Ulkomaanrahan määräiset setelit ja korkoliput.. Valtion v e k s e lit... Valtion vakauttamislainan obligaatiot... Diskontatut vekselit.... Rediskontatut vekselit.. IMF- ja IBRD-tilien kate o o m ilj. mk m ilj. mk O O56.o Liikkeessä olevat setelit Valtion pano- ja ottotili Liikepankkien pano- ja ] ottotilit... \ Muut pano- ja ottotilit. ) Postivekselit Ulkomaiset tilinpitäjät Kansainvälisen Valuutta rahaston ja Kansain välisen Jälleenraken nuspankin tilit... Ulkomainen v e lk a Eri tilit o Järjestely t i l i t o Kantarahasto V ararahasto Pankin voitto Hypoteekkilainat... Ulkomaiset selvitystilit.. Remburssiluotto... Suomen rahan määräiset obligaatiot... Ulkomaanrahan määräi set oblig a a tiot... Eri tilit... Vastattavaa O Varojen puolelta on jo käsitelty kaikkia tärkeimpiä kohtia. Mainittakoon vielä, että obligaatioiden kirjattu arvo on noussut 1161 milj. markasta miljoonaan joh tuen siitä, että eräät aikaisemmat vekseliluotot vuoden varrella on muutettu obligaatiolainoiksi. Lisäys tapahtui kokonaisuudessaan markkamääräisten obligaatioiden tilillä, kun sen sijaan ulkomaanrahan määräisten obli gaatioiden kirjattu arvo kuoletusten johdosta pieneni. Velkojen puolella ansaitsevat pano- ja ottotilit huomiota. Edellä on jo mainittu, että kun valtion pano- ja ottotilillä oleva saatava aikaisemmin vähennettiin valtion vekselien tililtä, niin se nyt esiintyy erikseen osoit taen samalla, mihin suuntaan valtion netto

3 17 16 velka Suomen Pankille kulloinkin kehittyy. Muut kuin valtion pano- ja ottotilit on sa malla erotettu kahteen erään: liikepankkien tilit, joista vanhan tavan mukaan on vähen netty pankkien velka maksuosoitusten tilillä, sekä muut pano- ja ottotilit. Näiden yhteen laskettu määrä oli kertomusvuoden päät tyessä milj. markkaa eli 536 miljoonaa suurempi kuin vuotta aikaisemmin. Järjestelytilit osoittivat vähenemistä milj. markasta milj. markkaan. Tämä vähennys johtui lähinnä siitä, että ulkomai set valuutat on kirjattu 10 alle niiden virallisen kurssin. Kun siis valuuttojen määrä kasvaa, veloitetaan järjestelytilejä alennuserällä, ja kun valuuttavaranto taas supistuu, hyvitetään mainittua tiliä vastaa vasti. Pankin kantarahasto pysyi muuttumatto mana siinä arvossa, johon se korotettiin vuonna Sen sijaan vararahastoa on kartutettu ohjesäännön edellyttämällä tavalla siten, että siihen vietiin puolet edellisen vuo den voittoa eli 606 milj. markkaa. Pankin näkyvien omien varojen määrä oli siten ker tomusvuoden tilinpäätöksen mukaan milj. markkaa. Sen lisäksi pankilla on, niin kuin edellisissä vuosikertomuksissa on mai nittu, melkoinen määrä sellaisia varoja, jotka eivät tule eivätkä voi tulla näkyviin pankin omaisuustaseesta, koska niitä ohjesäännön määräysten mukaan ei saa lukea pankin»varoiksi. Näitä ovat pankin pää- ja haara konttorien toimitalot sekä eräät muutkin pankille tarpeelliset kiinteistöt ynnä jokunen määrä osakkeita, ennen kaikkea Tervakoski O y :n osakkeita, joita viimeksi mainittuja on hankittu pankille setelipaperin valmistuksen varmistamiseksi. Tulostase Suomen Pankin voitto- ja tappiotili vuo delta verrattuna vuoden vastaa viin tuloksiin näkyy seuraavasta asetelmasta. mk Tulot mk Korot kotimaisesta lainausliikkeestä... Korot ulkomaisilta kirjeenvaihtajilta... Korot obligaatioista... Sekalaiset tulot... Provisiot... Agiovoitto Palkat ja p a lk k io t... Eläkkeet ja avustukset... Perhe-eläkkeet... Pankkivaltuusmiesten palkkiot ja kulut.... Haarakonttorien valvojien palkkiot... Lapsilisä- ja kansaneläkemaksuosuudet.... Setelien valm istu s... Kulut... P o is to t... Kaluston arvon poisto... Pankin v o it t o Menot Pankin kokonaistulo lisääntyi tuntuvasti, milj. markkaa, vastaten n. 20, kun tulot edellisenä vuonna, poikkeuksena ylei sestä säännöstä, olivat vähentyneet. Lisäys johtui ensi sijassa kotimaisen lainausliikkeen Korkotaso sitä vastoin oli, niinkuin edellä on mainittu, muuttumattomasti sama kuin vuonna. Kirjattu korkotulo oli vähän pienempi kuin todella kertyneiden korkojen summa, koska osa viimeksi mainitusta oli tavallisuuden mukaan ennen tilinpäätöstä siirretty varausten tilille. Ulkomaisilta kir jeenvaihtajilta saatu korkotulo lisääntyi suh teellisen paljon seurauksena näiden saatavien kasvamisesta. Myös obligaatiokorkoja kertyi entistä enemmän, kun obligaatiosalkku vuo den varrella oli paisunut. Niinikään agiovoitto lisääntyi seurauksena selvitystileillä ta pahtuvan vaihdon vilkastumisesta. Varsinkin rupla-tilien agiovoitto oli huomattavan suuri. Ainoa tuloerä, joka osoittaa supistumista edellisestä vuodesta, olivat provisiot. Tämä vähennys johtui pääasiallisesti remburssiliikkeen hiljenemisestä. Sen sijaan muista toimintahaaroista saadut provisiotulot lisääntyi vät jonkin verran. Mitä tulee pankin varsinaisiin menoihin, näkyy asetelmasta, että useimmat erät ovat muuttuneet sangen vähän. Erikoisasemassa on setelinvalmistus, sen aiheuttamat kulut kun ovat vähentyneet 24.9 milj. markkaa eli lähes 16. Syynä tähän on se tunnettu tosiasia, että 50 ja 10 markan sekä osaksi myös 20 markan setelit on korvattu metalli rahoilla, minkä johdosta setelipainon toimit tamien setelien luku on vähentynyt 191 milj. kappaleesta edellisenä vuonna 126 milj. kap paleeseen kertomusvuonna. Kaikkien varsinaisten menojen kokonais summa oli siten milj. markkaa vastaten miljoonaa edellisenä vuonna. Tavallisuuden mukaan tehtiin tilinpäätök sessä melkoisia poistoja. Siten poistettiin setelipainon uudisrakennuksen kohdalla 300. o milj. markkaa, Vaasan konttorin uudisraken nuksen kohdalla 9.o miljoonaa, Lahden kont torin muutos- ja korjaustöiden kohdalla 20.3 miljoonaa, Tampereen Keskustori 7-kiinteistön korjaustöiden kohdalla 5.1 miljoonaa sekä Bulevardi 21: n tontin kohdalla 18.3 milj. markkaa. Lisäksi poistettiin kaluston uus- ja täydennyshankinnat, 14.6 milj. mark kaa. Poistojen kokonaismäärä oli milj. markkaa vastaten miljoonaa edellisenä vuonna. Näin ollen pankin tilinpäätös osoitti voit toa milj. markkaa. Nettovoitto oli siten milj. markkaa eli melkein 38 suurempi kuin edellisenä vuonna, jolloin se oli pienentynyt vuodesta Nettovoiton viimeaikaista kehitystä valaisee seuraava lukusarja. Vuonna milj. markkaa Pankin ohjesäännön mukaan on puolet nettovoitosta siirrettävä vararahastoon, kun nes tämä ja kantarahasto yhteensä nousevat milj. markkaan. Vararahastoon on tämän johdosta siirretty mark kaa, minkä jälkeen se on määrältään milj. markkaa ja se ynnä kantarahasto yh teensä miljoonaa. Nettovoiton toisesta puolesta siirretään 800. o milj. markkaa, mikä summa on otettu valtion tuloarvioon, käytettäväksi valtion yleisiin tarkoituksiin. Jäljelle jäävä erä, 35.6 milj. markkaa, on siirretty käyttämättömien voittovarojen ti lille. Pankkivaltuusmiehet ehdottavat, että nämä voittovarat, määrältään markkaa, siirrettäisiin pan kin vararahastoon. tuottamien korkotulojen kasvusta, mutta sii hen vaikuttivat useimmat muutkin tuloerät. Korkotulojen nousu oli seurausta siitä, että pankin luotonanto vuoden alkupuolella oli melkoista suurempi kuin edellisenä vuonna. 1052/54 3

4 18 19 Pankkivaltiiusmiesien käsittelemiä asioita Tilintarkastus Vuoden valtiopäivillä valitut varsinai set tilintarkastajat, kunnallisneuvos Heikki Soininen, rahastonhoitaja Kaisa Hiilelä, kun nallisneuvos Kaapro Moilanen, toimittaja Matti Janhunen ja kunnallispormestari Heikki Kannisto, toimittivat viime vuoden helmikuun päivinä pankin vuoden tilintarkastuksen. Tilintarkastajain lau sunnon mukaisesti ja pankin ohjesäännön tätä koskevien säännösten nojalla pankkival tuusmiehet myönsivät johtokunnalle vastuu vapauden pankin hallinnosta vuodelta. Lainausliikkeen ja valuuttakaupan tarkastus Pankkivaltuusmiehet ovat vuoden aikana toimittaneet johtosääntönsä määräämän pan kin lainausliikkeen ja muiden sijoitusten sekä valuuttakaupan tarkastuksen seuraavina aikoina: tammikuun 22, maaliskuun 12, tou kokuun 27, heinäkuun 29, syyskuun 25, loka kuun 28 ja joulukuun 16 päivänä. Inventtaukset sekä haarakonttorien ja asioimistojen tarkastukset a) Pääkonttorissa. Johtosääntönsä 6 :n mukaisesti pankki valtuusmiehet ovat toimittaneet pääkonttorin kassojen ja kassaholvien sekä laina- ja vakuuskirjojen ynnä panttien ja talletusten inventtauksen. Inventtauksessa ei havaittu aihetta muistutuksiin. b) Haarakonttoreissa. Pankkivaltuusmiehet ovat valvoneet, että konttorien valvojat ovat inventoineet haara konttorien käsikassat ja holvit kerran kuu kaudessa sekä vekselit, velkakirjat ja pantit vähintään kolmasti vuodessa. c) Asioimistoissa. Niinikään pankkivaltuusmiehet ovat valvo neet, että pankin asioimistoja hoitaneiden liikepankkien valvojat ovat sopimuksenmukaisesti inventoineet asioimistojen kassavarat kerran kuukaudessa. Sitäpaitsi on vuoden kuluessa tarkastettu kaikki haarakonttorit. Pankkivaltuusmiehet olivat toukokuussa 1950 antaneet johtokunnan tehtäväksi asettaa toimikunnan laatimaan ehdotuksen ohjeiksi E. J. Längmanin kunnallisrahaston korko varojen jakamista varten. Johtokunnan asettama toimikunta sai tehtävänsä suorite tuksi kertomusvuoden toukokuun 20 päivänä ja jätti johtokunnalle mietintönsä siihen liit tyvine ohjesääntöehdotuksineen. Mietinnön ja ohjesääntöehdotuksen johtokunta lähetti pankkivaltuusmiehille ilmoittaen samalla, ettei sillä ollut ehdotuksen suhteen mitään huomauttamista. Pankkivaltuusmiehet päättivät lokakuun 28 päivänä pitämässään kokouksessa puoles taan hyväksyä toimikunnan laatiman ehdo tuksen mainituiksi ohjeiksi ja lähettivät sen samoinkuin toimikunnan mietinnön pankki valiokunnalle ehdottaen, että pankkivalio kunta esittäisi ohjeet eduskunnan vahvistet taviksi. neksi siihen saakka, kunnes pankinjohtaja Jutila palaa virkaansa hoitamaan, osasto päällikkö C. G. Sundmanin. Johtokunnan jäsen Urho Kekkonen, joka toimiessaan pääministerinä oli nauttinut vir kavapautta, ryhtyi joulukuun 1 päivänä jäl leen hoitamaan virkaansa. Lokakuun 28 päivänä pankkivaltuusmiehet myönsivät johtokunnan vt. jäsenelle Unto Varjoselle virkavapautta marraskuun 1 päi västä lukien toistaiseksi, kuitenkin enin tään toukokuun 1954 loppuun, Kansainväli sen Jälleenrakennuspankin, Washington, D. C., johtajan vaihtuvan varamiehen tehtä vien hoitamista varten. Johtokunnan vt. jäse neksi maisteri Varjosen virkavapauden ajaksi pankkivaltuusmiehet määräsivät pääsihteeri Esko K. Leinosen. Johtokunnan kokoonpanossa keväällä ja syksyllä tapahtuneiden muutosten johdosta pankkivaltuusmiehet vahvistivat johtokun nalle uuden tehtävän jaon toukokuun 27 päi vänä ja joulukuun 16 päivänä. J olitokunta Pankkivaltuusmiesten valvonnan alaiset rahastot Pankkivaltuusmiehet ovat hyväksyneet Längmanin ja Rosenbergin rahastojen sekä Elis Holmin hätäapurahaston tilit vuodelta ja lähettäneet jäljennökset tileistä pankkivaliokunnalle. Eduskunnan kirjelmässään toukokuun 3 päivältä 1950 antaman määräyksen mukai sesti tuli pankkivaltuusmiesten vuonna kokoontuvalle eduskunnalle valmistaa ehdo tus niiden korkovarojen jakamisesta, jotka silloin olivat käytettävissä Längmanin testa menttirahastossa Litt. B. Apurahojen oltua haettavina saapui pankkivaltuusmiehille 22 anomusta, minkä jälkeen pankkivaltuusmie het pankkivaliokunnalle lähettämässään ehdo tuksessa esittivät, että jakoa varten käytettä vissä olleista markasta jaettaisiin markkaa lähemmin luetelluille yhdis tyksille, laitoksille ja seuroille. Sen jälkeen kun eduskunta, pankkivaliokunnan ehdotuk sesta, oli tehnyt sanottujen korkovarojen ja kamisesta päätöksensä sekä ilmoittanut siitä pankkivaltuusmiehille, suoritettiin apuraho jen jako. Tasavallan presidentti myönsi maaliskuun 20 päivänä johtokunnan jäsenelle Paavo Raittiselle pyynnöstä eron virastaan huhti kuun 26 päivästä lukien, jona viimeksi mai nittuna päivänä pankinjohtaja Raittinen saavutti säädetyn eroamisiän. Tämän joh dosta pankkivaltuusmiehet määräsivät johto kunnan vt. jäseneksi toukokuun 1 päivästä lähtien toistaiseksi ja enintään siihen saakka, kunnes avoimeksi tullut johtokunnan jäsenen virka vakinaisesti täytetään, fil.kandidaatti Unto Varjosen. Marraskuun 17 päivänä Tasavallan presi dentti nimitti ja määräsi johtokunnan pu heenjohtajan Sakari Tuomiojan pääministe riksi ja johtokunnan jäsenen K. T. Jutilan maatalousministeriksi. Tämän vuoksi pank kivaltuusmiehet myönsivät virkavapautta puheenjohtaja Tuomiojalle hänen pääministerikautensa ja pankinjohtaja Jutilalle hä nen ministerikautensa ajaksi. Johtokunnan vt. puheenjohtajana puheenjohtaja Tuomiojan virkavapauden aikana toimii johtokun nan jäsen K. Kivialho. Johtokunnan vt. jä seneksi siksi ajaksi, minkä pankinjohtaja Kivialho toimii johtokunnan vt. puheenjoh tajana, pankkivaltuusmiehet määräsivät fil. tohtori Klaus Wariksen sekä samoin vt. jäse Suomen Pankin ohjesäännön 6 : n muuttaminen Koska valtion Suomen Pankista nautti man vekseliluoton yläraja, 30 miljardia markkaa, oli jo pitemmän aikaa osoittautu nut tarvittua korkeammaksi, pankkivaltuus miehet olivat syyskuun 24 päivänä lä hettämässään kirjelmässä pyytäneet valtio neuvostoa asettamaan toimikunnan tutki maan valtion Suomen Pankissa käyttämän vekseliluoton ylärajan alentamista 20 miljar diin markkaan sekä eräitä muita tähän liit tyviä suunnitelmia. Asiaa toimikunnassa kä siteltäessä oli kuitenkin päädytty siihen, että tällainen ratkaisu olisi rahanarvopolitiikan kannalta epätyydyttävä, koska mainitun luo ton olemassaolo sellaisenaan kokemuksen mukaan antaa mahdollisuuden lisätä valtion menoja yli tulojen, mikä puolestaan johtaisi inflatoriseen kehitykseen. Tämän johdosta johtokunta toukokuun 7 päivänä pank kivaltuusmiehille lähettämässään kirjelmässä ilmoitti tulleensa siihen tulokseen, että val tion olisi kokonaan maksettava vekseliluottonsa, joka silloin oli 8.9 miljardia markkaa, Suomen Pankille. Koska tämä valtiontalou dellisista ja rahapoliittisista syistä ei kuiten

5 21 20 kaan olisi voinut tapahtua yhdellä kertaa, johtokunta ehdotti tarkoituksenmukaisim pana menettelynä, että Suomen Pankki an taisi valtiolle obligaatiolainan, jolla valtio maksaisi vekseliluottonsa. Tämän obligaatiolainan määrän johtokunta ehdotti 20 miljar diksi markaksi, jolloin vekseliluoton tultua maksetuksi, valtiolle jäisi pano- ja ottotililleen Suomen Pankissa vielä sellainen määrä varoja, jonka valtio tarvitsee kassantarpeensa kausiluonteisia ja tilapäisiä vaihte luita varten. Obligaatiolainan takaisinmak sun johtokunta ehdotti alettavaksi v. 1956, ja vuotuiskuoletuksen 1 0 :k s i nimellismäärästä eli 2 miljardiksi markaksi. Laina tulisi näin ollen maksetuksi v Lainan koron johtokunta ehdotti 1 /o: ksi vuodessa eli sa maksi, minkä valtio oli maksanut vekseliluotostaan. Jotta Suomen Pankin setelinanto-oikeus obligaatiolainan ottamisen jälkeen säilyisi riittävänä, johtokunta ehdotti, että lainan obligaatiot, joilla vekseliluotto maksettaisiin, hyväksyttäisiin setelistön katteeksi niin pit käksi aikaa kuin laina-aikaa kestää. V :sta 1956 alkaen katteen määrä obligaatioiden osalta vähenisi vuotuiskuoletusta vastaavalla määrällä eli 2 miljardilla markalla vuodessa. Edellä esitetyn hyväksyminen edellytti Suomen Pankin ohjesäännön 6 :n 2 mom:n lauseenosan sekä valtion vekseleitä enintään kolmenkymmenentuhannen miljoonan mar kan määrästä muuttamista seuraavaan muo toon: sekä valtion vuoden vakauttamislainan obligaatioita enintään kahdenkym menentuhannen miljoonan markan mää rästä ja 4 momentin lauseenosan ja voi tällöin korotusmäärän katteena 2 momentin estämättä olla joko osaksi tai kokonaan myös valtion vekseleitä poistamista. Tämän joh dosta johtokunta esitti, että pankkivaltuus miehet pyytäisivät valtioneuvostoa kiireelli sesti antamaan eduskunnalle lakiesityksen Suomen Pankin ohjesäännön 6 :n muutta misesta edellä kerrotulla tavalla ja ryhty mään toimenpiteisiin ehdotetun obligaatiolainan järjestämiseksi. Eduskunta hyväksyi lakiesityksen kesä kuun 29 päivänä kuitenkin siten muu tettuna, että obligaatiolainan määräksi vah vistettiin enintään kaksikymmentäviisituhatta miljoonaa markkaa. Laki tuli voimaan syyskuun 16 päivänä. Ehdotus laiksi eräiden rahalaitosten kassareservin määräämisestä poikkeuksellisissa oloissa Lokakuun 26 päivänä pankkivaltuusmiehille lähettämässään kirjelmässä johtokunta ilmoitti monessa yhteydessä todenneensa, että Suomen Pankilla ei ole riittävästi kei noja ohjata rahamarkkinain kehitystä poik keuksellisissa tilanteissa rahanarvopolitiikan vaatimusten mukaisesti. Tähän ohjaukseen sisältyy mm., että pankin olisi tarvittaessa voitava estää rahalaitosten luotonannon lisääntyminen silloin, kun maassa syntyy rahan arvolle vaarallista rahanrunsautta, esim. ulkomaankaupan aktiivisuuden vuoksi. Suomen Pankin tärkein rahapoliittinen ase tällaisissa tilanteissa on rediskonttausten säätely ja luotonannon rajoittaminen rediskonttausehtoja tiukentamalla. Tämän menet telyn teho on kuitenkin varsin rajoitettu, koska sitä voidaan käyttää vain silloin, kun rahalaitokset ovat välittömästi riippuvaisia rediskonttauksesta, ja myös vain liikepank keihin sekä osuuskassojen ja säästöpankkien keskuksiin. Jotta rahamarkkinoita voitaisiin ohjata nykyistä tehokkaammin, johtokunta ilmoitti harkinneensa erityisen valtuuslain säätä mistä, jonka nojalla valtioneuvosto pankki valtuusmiesten esityksestä voisi säädellä raha laitosten kassan ja kassareservin suuruutta ja niiden kokoonpanoa rahamarkkinatilan teen mukaisesti. Tämä merkitsisi sitä, että poikkeuksellisen rahanrunsauden aikana ra halaitosten kassareservimääräyksiä tiukennet taisiin, jolloin rahalaitosten olisi pakko ra joittaa luotonantoaan, ja vastaavasti kassa reservimääräyksiä helpotettaisiin rahanarvopoliittisen tilanteen sen salliessa. Tällainen valtuuslaki lisäisi olennaisesti Suomen Pankin nykyisin varsin rajoitettuja mahdollisuuksia tehokkaasti puuttua raha markkinoiden kehitykseen silloin, kun se rahanarvopoliittisista syistä katsotaan välttä mättömäksi. Vaikka ajankohtaista tarvetta ryhtyä laajakantoisempiin toimenpiteisiin ei vielä esiintynytkään, johtokunta katsoi, että myöhemmin syystä tai toisesta ehkä synty viin poikkeuksellisiin tilanteisiin olisi ajoissa varauduttava, koska kokemus on osoittanut, että jos valmistumattomina joudutaan muut tuneisiin tilanteisiin, asianmukaisiin toimen piteisiin ryhtyminen usein viivästyy siinä määrin, että tarkoitettuja tuloksia ei saavu teta. Kirjelmän liitteenä johtokunta lähetti pankkivaltuusmiehille asiasta laatimansa lakiesityksen, jonka perusteluissa johtokunta huomautti, että etukäteen ei ole luotavissa mitään kiinteätä kaavaa rahalaitosten kassan ja kassareservin suuruudesta, vaan se on jä tettävä kulloisestakin tilanteesta riippuvaksi. Lailla olisi säädettävä ainoastaan enimmäis määrät, jotka kunkin rahalaitoksen kohdalla olisivat 30 shekkitileille ja 20 talletustileille kertyneestä ottolainauksesta sekä 50 toisilta rahalaitoksilta saadusta ottolainauk sesta. Säännöksiä voitaisiin käytännössä so veltaa esim. siten, että tietyn ajankohdan jälkeisestä ottolainauksen lisäyksestä määrä osa olisi sidottava kassaan tai kassareserviin siihen saakka, kunnes enimmäismäärät olisi saavutettu. Ehdotuksen mukaan valtioneuvostolla olisi antaessaan yksityiskohtaisia määräyksiä lain soveltamisesta mahdollisuus ottaa huomioon rahalaitosten laatu ja suuruus. Ilmeistä on, että pienille rahalaitoksille ei voida asettaa yhtä pitkälle meneviä kassareservivaatimuksia kuin suurille. Samoin rahalaitosten luonne olisi tässä suhteessa otettava huo mioon. Valtiovarainministeriöllä olisi lisäksi oikeus hakemuksesta erityisistä syistä ja hankittuaan siitä Suomen Pankin johtokun nan lausunnon vapauttaa rahalaitos osaksi tai kokonaan noudattamasta valtuuslain no jalla annettuja määräyksiä. Jos rahalaitos pitää kassansa ja kassareservinsä määrän vaadittua pienempänä, se voitaisiin velvoittaa maksamaan puuttuvista määristä korkoa valtiolle. Kirjelmässään johtokunta esitti, että pankkivaltuusmiehet pyytäisivät valtioneu vostoa antamaan johtokunnan ehdotuksen mukaisen lakiesityksen eduskunnalle. Pankkivaltuusmiehet käsittelivät johtokun nan esitystä kokouksessaan lokakuun 28 päi vänä, mutta panivat sen silloin pöydälle lau sunnon hankkimista varten rahalaitosten neuvottelukunnalta. Uudelleen otettiin asia esille marraskuun 18 päivänä, jolloin pank kivaltuusmiehet puolestaan hyväksyivät joh tokunnan ehdotuksen sekä päättivät pyytää valtioneuvostoa ryhtymään toimenpiteisiin ehdotuksen mukaisen lakiesityksen antami seksi eduskunnalle. Osakekauppa Kun Valmet O y:n yhtiökokous oli joulu kuussa päättänyt korottaa yhtiön osa kepääomaa antamalla nimellisarvoa, markkaa, vastaavaan kurssiin kpl uusia osakkeita, pankin johtokunta teki pankkivaltuusmiehille esityksen, että Suomen Pankki, joka ennestään omisti kpl yhtiön osakkeita, merkitsisi osakeannissa uutta osaketta, joiden hinta teki yh teensä markkaa. Pankkivaltuusmiehet hyväksyivät johto kunnan esityksen tammikuun 22 päivänä. Asioimistojen lakkauttaminen Elokuun 24 päivänä johtokunta teki paukkivaltuusmiehille esityksen, että Suomen Pankin asioimistot, jotka sijaitsivat Kajaa nissa, Loimaalla, Raumalla, Rovaniemellä ja Savonlinnassa, kustannusten säästämi seksi lakkautettaisiin vuoden 1954 alusta lukien. Esitystään johtokunta perusteli sillä, että sanottujen asioimistojen tehtävä raha liikkeen helpottajana oli jäänyt merkitystä vaille sen jälkeen kun Suomen Pankin, pos tin ja postisiirtokonttorin välinen v tehty yhteistyösopimus, johon myös maan liike- ja säästöpankit sekä osuuskassat ovat liittyneet, oli tullut voimaan. Tämän yhteis työsopimuksen mukaan jokainen postisiirron asiakas saa nostaa tarvitsemansa käteismaksuvälineet lähimmästä postitoimipai kasta, minne varat toimitetaan postisiirtokonttorin tai postitoimipaikan tilauksesta Suomen Pankin lähimmästä konttorista. Pankkivaltuusmiehet hyväksyivät johto kunnan esityksen elokuun 25 päivänä, ja asioimistojen toiminta päättyi kertomusvuo den lopussa. Tontin lahjoittaminen valtiolle Maaliskuun 12 päivänä johtokunta teki pankkivaltuusmiehille esityksen, että Suo men Pankki lahjoittaisi valtiolle takaisin siltä toukokuun 10 päivänä 1950 ostamansa rakentamattoman tontin N :o 16 Helsingin kaupungin IV kaupunginosan 72. neliössä, osoite Bulevardi 21. Pankilla oli ollut tar koituksena rakennuttaa tontille virasto- ja asuinrakennus, jonka asuinkerrokset olisivat

6 22 23 tulleet pankin pääkonttorin henkilökunnan asunnoiksi, mutta tästä rakennussuunnitel masta oli sittemmin luovuttu pankin hankit tua henkilökunnan asuinrakennusta varten sopivamman tontin Snellmaninkadun var relta. Pankkivaltuusmiehet hyväksyivät esityksen maaliskuun 12 päivänä ja lahjakirja allekir joitettiin huhtikuun 21 päivänä. taja, varatuomari Mauno Moilanen sekä va ramiehet kauppias Aulis Erkki Tahvo Aho ja rehtori, fil.maisteri Aulis Olavi Walde mar Koivusalo; Eläkkeet, perhe-eläkkeet ja avustukset Kotkan konttori: valvojat toimitusjohtaja, kunnallisneuvos Veikko Aleksander Cajander ja kaupunginsihteeri, varatuomari Kustaa Ilmari Laaksonen sekä varamiehet toimitus johtaja Kaarlo Erkki Marjanen ja toimitus johtaja, ekonomi Risto Juhani Holopainen; Pankkivaltuusmiehet ovat kuluneen vuoden aikana myöntäneet neljä eläkesäännön mu kaista eläkettä, seitsemän perhe-eläkesäännön mukaista perhe-eläkettä ja neljä avustusta. Eläkkeiden yhteinen määrä oli markkaa, perhe-eläkkeiden markkaa ja avustusten markkaa vuodessa. Kalliinpaikanlisät ja ylimääräisten toimen h a ltija t palkkaus Joulukuussa johtokunta ehdotti pankkivaltuusmiehille, että pankin vakinaisille ja yli määräisille toimenhaltijoille maksettaisiin myös v kalliinpaikanlisää samojen peri aatteiden mukaisesti kuin sitä maksetaan val tion viran tai toimen haltijoille. Pankki valtuusmiehet hyväksyivät ehdotuksen joulu kuun 16 päivänä ja myönsivät tarkoitukseen yhteensä noin markan suuruisen määrärahan. Samana joulukuun 16 päivänä pankkival tuusmiehet myönsivät noin mark kaa käytettäväksi pankin ylimääräisten toi menhaltijani palkkaamiseen v Haarakonttorien valvojat Pankin haarakonttorien valvojina ja hei dän varamiehinään ovat vuonna 1954 pankki valtuusmiesten päätöksen nojalla seuraavat henkilöt: Hämeenlinnan konttori: valvojat toimitus johtaja Kaarlo August Noro ja varatuomari Y rjö Jokiranta sekä varamiehet toimitusjoh taja, talousneuvos Aleksi Tandefelt ja joh taja, ekonomi Anders Gustaf Kuusterä; Joensuun konttori: valvojat toimitusjoh taja Aleksanteri Vornanen ja henkikirjoit Jyväskylän konttori: valvojat johtaja Kaarlo Vilhelm Laitila ja poliisimestari, varatuomari Eino Ilmari Karpio sekä vara miehet apulaiskaupunginjohtaja, dipl. insi nööri Veikko Johannes Tolamo ja johtaja Toivo Johannes Heinonen; Kuopion konttori: valvojat pormestari Alvar Hjalmar Mikael Hurtta ja maanvilje lysneuvos Niilo Ilmari Jokinen sekä vara miehet vanhempi oikeusneuvosmies Gunnar Valdemar Helien ja toimistonhoitaja Vilho Ruotsalainen; Lahden konttori: valvojat johtaja Väinö Tuompo ja kaupunginjohtaja Olavi Ilmari Kajala sekä varamiehet toimitusjohtaja, insi nööri Torsten Martin Lindroos ja vanhempi oikeusneuvosmies, varatuomari Eero Johan nes Kyläkallio; Mikkelin konttori: valvojat kihlakunnan tuomari Erkki Veikko Kuokkanen ja kun nallisneuvosmies Otto Kinnunen sekä vara miehet toimitusjohtaja, agronomi Timo Lep pänen ja toimitusjohtaja Lauri Ensio Auvi nen; Oulun konttori: valvojat toimitusjohtaja Otto Alfons Karhi ja oikeuspormestari Kaarlo Torsten Reinilä sekä varamiehet joh taja Jalmari Kustaa Korkeakivi ja toimitus johtaja, kauppaneuvos Aarne Toivonen; Porin konttori: valvojat f il. tohtori Frans Vihtori Härmä ja johtaja Y rjö Nurmi sekä varamiehet pormestari, varatuomari Väinö Wilhelm Hahta ja kaupunginjohtaja Martti Johannes Ekblom; Tampereen konttori: valvojat toimitusjoh taja, kauppaneuvos Alpo Pesonen ja toimi tusjohtaja, eversti Eric B :son Schauman sekä varamiehet oikeuspormestari, varatuo mari Aarne Erkki Palomäki ja toimitusjoh taja, ekonomi Mauri Albert Zilliacus; Turun konttori: valvojat maaherra Frans Vilho Kyttä ja johtaja Juho Heikki Kur kela sekä varamiehet johtaja Aarne Laakso nen ja toimitusjohtaja Väinö Jylhä; sekä Vaasan konttori: valvojat johtaja, kauppa neuvos Lauri Aleksander Niinioja ja pormes tari Axel Elias Laxen sekä varamiehet joh taja Juho Viljam Vaahtoniemi ja toimitus johtaja, hovioik. auskultantti Magnus Erik Tuomas-Kettunen. Kolme ensinmainittua pankkivaltuusmiestä muodostivat suppeamman pankkivaltuuston. Puheenjohtajana toimi koko vuoden allekir joittanut Vesterinen ja varapuheenjohtajana allekirjoittanut Tanner. Pankin tilintarkastajiksi vuoden ti lejä tarkastamaan valitsijamiehet valitsivat seuraavat henkilöt: Soininen, Heikki, kunnallisneuvos, hänen varamiehensä Laine, Lauri, maataloustek nikko ; Pankkivaltuusmiehet ja tilintarkastajat Pankkivaltuusmiehinä toimivat vuonna eduskunnan valitsijamiesten sanottuun tehtävään valitsemat seuraavat henkilöt: Vesterinen, Vihtori, ministeri, Tanner, Väinö, toimitusjohtaja, Ahmavaara, Arvi, laamanni, Eskola, Kusti, maanviljelijä, Peltonen, Onni, veturinkuljettaja, Niukkanen, Juho, maanviljelijä, Söderhjelm, Johan Otto, lakitieteen tohtori, Aaltonen, Aimo, kirvesmies, Murto, Yrjö, toimitsija. Iliilelä, Kaisa, rahastonhoitaja, hänen va ramiehensä Bryggari, Tuomas, kivityömies; Moilanen, Kaapro, kunnallisneuvos, hänen varamiehensä Kullberg, Henrik, maanvilje lijä; Janhunen, Matti, toimittaja, hänen vara miehensä Kulo, Kusti, huoltopäällikkö; sekä Kannisto, Heikki, kunnallispormestari, hä nen varamiehensä Öhman, Carl Arne, lakitieteen kandidaatti. Helsingissä maaliskuun 17 päivänä VIHTORI VESTERINEN Väinö Tanner Kusti Eskola Juho Niukkanen Aimo Aaltonen Arvi Onni J. O. Yrjö Ahmavaara Peltonen Söderhjelm Murto Esko K. Leinonen

7 - ' Eduskunnan Eduskunnan pankkivaltuusmiesten kertomus ^, 0 ^ P A N K I N H M rl» f ' Y l ~.. -, o. - ' ' 'v' r..