Yksityisten tilit milj. mk. oltuaan edellisenä vuonna milj. mark. Setelistä. kaa.

Transkriptio

1 10 11 Yksityisten tilit oltuaan edellisenä vuonna milj. mark kaa. Setelistä Muutos Markkamääräiset vekselit... Shekkitilit... Ulkomaanrahan määräiset vekselit Muita saatavia... Vastaavat Muut shekkitilit... Muita lyhytaikaisia velkoja... Vastattavat... Nettoluotonanto yrityksille Liikkeessä oleva setelistö kasvoi taloudelli sen aktiviteetin nousun aiheuttaman käteis rahan tarpeen lisääntymisen takia vuoden aikana milj. markkaa ja oli vuoden lopussa milj. markkaa. Setelistön viikkokeskimäärä oli milj. markkaa Setelinanto-oikeus ja sen käyttö Setelinanto-oikeutta ja sen käyttöä sekä setelinantovaraa valaisee seuraava asetelma. Setelinantotase Rahamarkkinain vuoden aikana olennai sesti keventyessä Suomen Pankki pyrki asteit tain vapautumaan suoranaisesta luotonannos taan yksityisille asiakkaille. Kertomusvuonna siirrettiinkin useita asiakkaita kokonaan lii kepankeille, jotka myös ottivat huolehtiak seen osasta jäljelle jääneiden asiakkaiden luotontarvetta. Kun toisaalta pankin myöntämästäkin luotosta oli asiakkaiden hyvän likvidiyden takia vain osa käytössä, diskon tatut markkamääräiset kotimaiset vekselit vähenivät vuoden aikana milj. mark kaa ja shekkitililuotto 173 milj. markkaa. Vuoden päättyessä markkamääräisten vekse lien määrä oli vain milj. markkaa ja shekkitililuoton 267 milj. markkaa. Ulkomaanrahan määräiset vekselit, jotka ovat pankin suomalaisille yrityksille välittä mien ulkomaisten lainojen katevekseleitä, vähenivät luottojen lyhennysten johdosta 1109 milj. markkaa. Kun otetaan huomioon eräät muut luotot sekä toisaalta vastattavien puolella esiintyvät velat, voidaan todeta, että pankin koko nettoluotonanto yrityksille su pistui vuoden aikana milj. markkaa. Suomen Pankin soveltamia korkoja ja nii den muutoksia on selostettu edellä s Muutos Edellä ei ole otettu lukuun Mortgage Bank of Finland Oy:n tiliä, joka taseessa sisältyy muihin lyhytaikaisiin velkoihin. Vuoden alussa tilillä oli milj. markkaa, johon sisältyi Mortgage Bankin edellisenä vuonna Export-Import Bankilta saaman luoton nos tamatta ollut osa. Tämä luotto käytettiin vuoden aikana loppuun ja tilillä oli kerto musvuoden päättyessä enää 252 milj. mark kaa Liikkeessä olevat setelit Lyhytaikaiset velat... Shekkiluotoista. nostamatta, Setelinantovara... Seuraava asetelma valaisee Suomen Pan kin ja rahalaitosten välisten tilisuhteiden kehitystä. Vastaavat: Rediskontatut vekselit... Vastattavat: Pankkien shekkitilit... Pankkien nettovelka Muutos Setelinanto-oikeuden käyttö Suhde rahalaitoksiin Pankkien tilit Asetelman mukaan rediskonttaukset supis tuivat vuoden aikana milj. markkaa. Todettakoon, että rediskonttausten viikkokeskiarvo, joka vuonna 1958 oli 11.0 mrd mark kaa, oli kertomusvuonna 1.8 mrd markkaa. Tosiasiallisesti pankeilla oli suurimman osan vuotta nettosaatavaa Suomen Pankilta, mutta vuoden viimeisinä viikkoina pankit jälleen velkaantuivat rediskonttausten kausiluontei sesti kasvaessa. Setelinanto-oikeus Ensisijainen kate... Toissijainen kate... Ensisijainen setelinkate lisääntyi valuutta varannon kasvun vuoksi vuoden aikana milj. markkaa, kun taas toissijaiseksi katteeksi hyväksyttävä luotonanto supistui milj. markkaa. Koko setelinantooikeus väheni siten milj. markkaa. Pankin setelinanto, johon ohjesäännön mu kaan luetaan liikkeessä olevien setelien lisäksi myös vaadittaessa maksettavat sitoumukset sekä myönnettyjen shekkiluottojen nostama ton määrä, kasvoi vuoden aikana milj. markkaa. Setelinantovara supistui siten milj. markkaa ja oli vuoden lopussa milj. markkaa. Se enimmäismäärä, jolla setelinanto saa ylittää ensisijaisen katteen, edellyttäen että pankilla on ylitystä vastaava määrä tois sijaista katetta, oli marraskuun 16 päivänä / 60/ 25, annetulla asetuksella korotettu milj. markaksi vuosien ajaksi. Todettakoon tässä yhteydessä, että vuoden 1960 alusta lukien mainittu enimmäismäärä on jälleen milj. markkaa. Marraskuun 8 päivänä 1957 annetulla ase tuksella pankki oli oikeutettu vuosien aikana poikkeamaan velvollisuudestaan lunastaa setelinsä kullalla. Tilinpäätös Edellä esitetyn tiliaseman tarkastelun täy dennykseksi esitetään seuraavassa pankin omaisuustase kokonaisuudessaan.

2 12 13 V a sta a v a K ulta... Ulkomaiset valuutat... Ulkomaiset vekselit... Ulkomaiset obligaatiot.... Ensisijainen setelinkate Diskontatut kotim. vekselit Ulk. rahan määräiset Markkamääräiset Rediskontatut vekselit Valtion vakauttamislaina Toissijainen setelinkate Kotimaiset obligaatiot.... Shekkitilit... Vaihtoraha... Muut saatavat... Muut varat Pankin näkyvien omien varojen määrä ilman tilivuoden voittoa oli täten tilinpäätöksen mukaan milj. markkaa. Varat olivat edellisestä vuodesta kasvaneet 815 milj. markkaa eli sen määrän, mikä vuoden 1958 voitosta siirrettiin vararahastoon. Näiden varojen lisäksi pankilla on melkoisia omaisuuseriä, jotka eivät näy pankin omaisuus- Vastattava Liikkeessä olevat setelit Ulkomaiset valuuttatilit Ulkomaiset markkatilit. Valtion shekkitili... Pankkien shekkitilit Muut shekkitilit... Muut lyhytaikaiset velat Lyhytaikaiset velat Ulkom. pitkäaikaiset velat Kotim. pitkäaikaiset velat Pitkäaikaiset v e la t Arvonjärj estely tilit... Kantarahasto... Vararahasto... Tulostili... Oma pääoma taseesta. Niihin kuuluvat pääkonttorin vanha toimitalo sekä jo osittain valmistunut uudisrakennus, haarakonttorien toimitalot ja eräät muutkin pankin tarvitsemat kiinteistöt samoin kuin osakkeet, lähinnä Tervakoski Oy:n osake-enemmistö. Suomen Pankin tulostase ja sen kehitys on esitetty seuraavassa asetelmassa. Tuotot 1958 mk Korot kotimaisesta lainausliikkeestä... Korot ulkomaisilta kirjeenvaihtajilta... Korot obligaatioista... Provisiot... A g io t... Muut tuotot... mk Kulut Palkat ja palkkiot... Eläkkeet ja avustukset... Perhe-eläkkeet... Pankkivaltuusmiesten palkkiot ja kulut.... Haarakonttorien valvojain palkkiot... Lapsilisä- ja kansaneläkemaksuosuudet.... Setelien valmistus... Poistot... Muut kulut... Tilivuoden voitto Pankin kokonaistulot olivat kertomus vuonna miltei samansuuruiset kuin vuonna Korot kotimaisesta lainausliikkeestä tosin vähenivät olennaisesti, 587 milj. mark kaa, edellisestä vuodesta, mikä johtui toi saalta korkokannan alenemisesta, toisaalta pankin luotonannon supistumisesta, mutta tulot ulkomaisilta kirjeenvaihtajilta lisääntyi vät lähes saman verran valuuttavarannon kasvun ja ulkomailla tapahtuneen korkokan nan nousun ansiosta. Pankin kokonaiskulut olivat kertomusvuonna 1206 milj. markkaa eli 352 milj. markkaa suuremmat kuin edel lisenä vuonna. Nousu johtui suurimmalta osalta pankin pääkonttorin uudisrakennuksen sekä haarakonttorien rakennustöiden aiheut tamasta poistojen kasvusta. Pankin voitto oli markkaa. Vararahastoon on nettovoitosta pankin ohje säännön mukaisesti siirretty puolet eli markkaa. Voiton toinen puoli on siirretty käyttämättömien voittovarojen tilille ja sen käytöstä päättää eduskunta. Pankkivaltuusmiehet ehdottavat, että mainittu määrä, mark kaa, luovutettaisiin valtiolle.

3 14 Pankkivaltuusmiesten käsittelemiä asioita Tilintarkastus Vuoden 1958 valtiopäivillä valitut varsi naiset tilintarkastajat, päätoimittaja Matti Janhunen, kaupunginkamreeri Veikko Kok kola, taloudenhoitaja Erkki Kivimäki, maa talousteknikko Lauri Laine ja kaupunginjoh taja Arno Tuurna toimittivat viime vuoden helmikuun päivinä pankin vuoden 1958 tilintarkastuksen. Tilintarkastajain lau sunnon mukaisesti pankkivaltuusmiehet myön sivät johtokunnalle vastuuvapauden pankin hallinnosta vuodelta Lainausliikkeen ja valuuttakaupan tarkastus Pankkivaltuusmiehet ovat vuoden aikana toimittaneet johtosääntönsä määräämän pan kin lainausliikkeen ja muiden sijoitusten sekä valuuttakaupan tarkastuksen seuraavina ai koina: tammikuun 14, maaliskuun 24, touko kuun 20, kesäkuun 24, elokuun 26, lokakuun 6, marraskuun 18 ja joulukuun 16 päivänä. Inventtaukset ja haarakonttorien tarkastukset a) Pääkonttorissa Johtosääntönsä 6 :n mukaisesti pankki valtuusmiehet ovat toimittaneet pääkonttorin kassojen ja kassaholvien sekä laina- ja vakuuskirjojen ynnä panttien ja talletusten inventtauksen. Inventtauksessa ei havaittu aihetta muistutuksiin. b) Haarakonttoreissa Pankkivaltuusmiehet ovat valvoneet, että konttorien valvojat ovat inventoineet haara konttorien käsikassat ja holvit kerran kuu kaudessa sekä vekselit, velkakirjat ja pantit vähintään kolmasti vuodessa. Kaikissa haarakonttoreissa on toimitettu pankin johtosäännön 2 :ssä säädetty tar kastus. Pankkivaltuusmiesten valvonnan alaiset rahastot Pankkivaltuusmiehet ovat hyväksyneet Längmanin ja Rosenbergin rahastojen tilit vuodelta 1958 ja lähettäneet jäljennökset tileistä pankkivaliokunnalle. Eduskunnan kirjelmässään toukokuun 25 päivältä 1956 antaman määräyksen mukai sesti tuli pankkivaltuusmiesten vuonna 1959 kokoontuvalle eduskunnalle valmistaa ehdo tus niiden korkovarojen jakamisesta, jotka silloin ovat käytettävissä Längmanin testa menttirahastossa Litt. B. Apurahojen oltua haettavina saapui pankkivaltuusmiehille 28 anomusta, minkä jälkeen pankkivaltuusmie het pankkivaliokunnalle lähettämässään ehdo tuksessa esittivät, että jakoa varten käytettä vissä olleista markasta jaettaisiin markkaa lähemmin luetelluille yh distyksille, laitoksille ja seuroille. Sen jäl keen kun eduskunta, pankkivaliokunnan eh dotuksesta, oli tehnyt sanottujen korkovaro jen jakamisesta päätöksensä, sekä'"ilmoittanut. stifa. pankkivaltuusmiehille, suoritettiin apu rahojen jako. Suomen Pankin soveltamien korkojen alentaminen Helmikuun 23 päivänä pankkivaltuusmie hille lähettämässään kirjelmässä johtokunta totesi, että sen jälkeen kun yleistä korko kantaa vuoden 1958 lokakuun alusta lukien alennettiin, taloudellinen aktiviteetti maas samme oli edelleenkin pysynyt suhteellisen alhaisena ja työttömyys paisunut entistä suu remmaksi. Toisaalta kotimainen hintataso oli vakaantunut ja rahataloudellinen kehitys jat kunut suotuisasti, eikä suoritettu ottolainauskorkojen alentaminen näyttänyt heikentäneen talletustoimintaa. Rahalaitosten luotonantomahdollisuudet olivat jatkuvasti parantuneet, ja tältä osin olivat edellytykset taloudelliselle elpymiselle voimistuneet. Johtokunnan mie lestä vallitseva tilanne antoi mahdollisuuden alentaa yleistä korkokantaa. Korkokantamme oli kansainvälisesti katsoen yhä verraten kor kea, ja epäilemättä sopivin tilaisuus sen alen tamiseen olisi juuri kerrotunlaisessa suhdanne vaiheessa. Vastaisen rahapolitiikan kannalta tämä merkitsisi myös varautumista siihen, että korkoasetta voitaisiin käyttää päinvas taisissa tilanteissa tuonnempana. Korkoa alen nettaessa olisi kuitenkin tarpeen noudattaa varovaisuutta, koska maamme pääomanniukkuus ja rahan arvon turvaaminen rajoittivat toistaiseksi koronalentamismahdollisuuksia. Sikäli kuin tuotantotoiminnassa tulee tapah tumaan toivottua elpymistä, mitä koron alen nuksen voidaan odottaa jouduttavan, ei joh tokunnan käsityksen mukaan ollut aihetta pelätä, että pankin rahapoliittiset tavoitteet vaarantuisivat. Tämän edellytyksenä olisi kui tenkin, ettei valtion taloudella ole inflatorisia vaikutuksia ja ettei bilateraalisten saatavien kasvu muodosta keskuspankkiahan määrää olennaisesti lisäävää tekijää. Johtokunta otak sui, että korkokannan alentaminen ei aiheut taisi vaaraa valuuttavarannon kannalta. Johtokunnan tarkoituksena oli saada antolainauskorkojen yleinen taso alenemaan niin, että ylin sovellettava korko, joka oli 7 y2 %, alenisi 7 %:iin. Tämän vuoksi Suomen Pan kin olisi alennettava rahalaitosten vekseleihin soveltamansa rediskonttokorko voimassa ole vasta 7 % % : sta 6 % % : iin. Alennusta olisi kuitenkin sovellettava vasta silloin, kun raha laitokset alentavat antolainauskorkojaan. Sen takia rediskonttokoron tulisi olla johtokunnan harkinnasta riippuen 6 % 7 % %, minkä li säksi johtokunnalla olisi, riippuen rahalaitos ten Suomen Pankille olevan kokonaisvelan kuukausikeskimäärästä, oikeus harkintansa mukaan periä rahalaitoksilta lisäkorkoa enin tään 3 %; koron alennuksen toimeenpano näissä rajoissa jäisi johtokunnan tehtäväksi. Suomen Pankin diskonttokoron ylä- ja ala rajaa oli johtokunnan mielestä alennettava siten, että rahalaitosten alentaessa antolai nauskorkojaan johtokunta voisi suorittaa pankin omilta luottoasiakkailta veloitettavien korkojen vastaavan alentamisen. Liikepank kien lakattua kertomusvuoden alusta lukien perimästä lainansaajiltaan indeksilisää johto kunta oli jo tammikuun 7 päivästä alentanut Suomen Pankin omilta asiakkailta veloitet tuja korkoja y2 %, joten siitä lukien pankin soveltama ylin korko oli käytännössä ollut 7 y2 %. Näin ollen johtokunta ehdotti, että diskonttokoron yläraja alennettaisiin 8% :sta 7 1/2 % : iin ja alaraja 6 y2 % : sta 6 % :iin. Pankkivaltuusmiehet käsittelivät esityksen helmikuun 27 päivänä ja hyväksyivät sen määräten uudet korkorajat tulemaan voimaan maaliskuun 1 päivänä Osamaksukauppaa koskeva esitys valtioneuvostolle Johtokunnan joulukuun 15 päivänä päivä tyn kirjelmän johdosta pankkivaltuusmiehet saman kuun 16 päivänä pitämässään kokouk sessa päättivät esittää valtioneuvostolle, että se ryhtyisi kiireellisesti toimenpiteisiin sellai sen lainsäädännön aikaansaamiseksi, jolla val tio voisi valvoa ja säädellä osamaksukaupan rahoituksen ehtoja. Vanhan pääkonttorirakennuksen korjaus- ja muutostyöt Pääkonttorin uudisrakennuksen I raken nusosa, jonka lopullinen sisämaalaus ja muu sisäpuolinen viimeistely suoritetaan vasta II rakennusosan valmistuttua, saatiin käyttö kuntoon lokakuun lopussa, ja muutto puret tavasta Kirkkokadun puoleisesta siipiraken nuksesta valmiisiin tiloihin suoritettiin loka kuun 31 ja marraskuun 1 päiväksi sattuneina pyhinä. Samassa yhteydessä tyhjennettiin vanha pääkonttorirakennus korjaus- ja muu tostöitä varten; näiden töiden tarpeellisuutta oli selostettu pankkivaltuusmiehille jo vuonna 1954 esitetyn uudisrakennussuunnitelman yh teydessä. Pääkonttorin toimisto ja kassat on korjaustöiden ajaksi sijoitettu valmistunee seen uudisrakennuksen osaan järjestettyihin tiloihin. Rahat säilytetään setelipainon hol veissa, joihin vie eristetty käytävä. Syyskuun 28 päivänä lähettämässään kir jelmässä johtokunta esitti pankkivaltuusmie hille vanhan pääkonttorirakennuksen korjaus-

4 16 ja muutostyösuunnitelman. Sen mukaan ra kennuksessa uusittaisiin lämpö-, vesi- ja vie märijohdot, ilmanvaihto ja sähköistys. Pohja kerroksessa otettaisiin käyttöön kaikki raken nuksen peittämät tilat ja lisäksi kerrosta laajennettaisiin etelänpuoleiseen sisäpihaan. Muissa kerroksissa suoritettaisiin huonetilo jen samoin kuin kiinteiden kalusteiden uudel leenjärjestelyjä. Työt aloitettaisiin marras kuussa ja saatettaisiin loppuun kesään 1961 mennessä. Pankkivaltuusmiehet käsittelivät asian lo kakuun 6 päivänä pitämässään kokouksessa, jossa he tutustuttuaan arkkitehti Harry W. Schreckin syyskuun 8 päivänä 1959 päivät tyihin korjaus- ja muutostyöpiirustuksiin hy väksyivät suunnitelman. Samalla pankkival tuusmiehet oikeuttivat johtokunnan ryhty mään korjaus- ja muutostöiden aiheuttamiin toimenpiteisiin. Rovaniemen haarakonttorin kiinteistön raken taminen ja toimien perustaminen Pankkivaltuusmiehet olivat jo toukokuun 4 päivänä 1949 päättäneet Suomen Pankin haarakonttorin perustamisesta Rovaniemelle ja samalla antaneet johtokunnalle hankitta van kiinteistön rakennussuunnittelua ja ra kentamista koskevat valtuudet. Vuoden 1958 kesällä johtokunta oli järjestänyt maan arkki tehdeille suunnittelukilpailun saman vuoden helmikuussa ostettujen tonttien rakentami sesta. Uudisrakennuksen tuli sisältää Suomen Pankin, Postisäästöpankin ja postin konttorihuoneistot, asunnot osalle Suomen Pankin henkilökuntaa, 36 matkustajahuonetta käsit tävä hotelli ja noin 250-asiakaspaikkainen ra vintola sekä tarpeelliset varasto- ja aputilat yms. Ennen kilpailukutsun julkaisemista pankki oli sopinut Postisäästöpankin ja pos tin kanssa tilojen varaamisesta näille uudis rakennuksesta sekä tehnyt Yhtyneet Ravin tolat Oy:n kanssa esisopimuksen, jossa ravintolayhtiö sitoutui ottamaan sovittua vuok raa vastaan hotelli- ja ravintolatilat aputiloineen vuokralle 10 vuodeksi talon valmistu misesta ja lisäksi omalla kustannuksellaan huolehtimaan normaalista rakennustavasta poikkeavista sisustus- ja pintakäsittely- tms. töistä sekä koneistuksesta, kalustuksesta ja muusta sisustuksesta. Suunnittelukilpailussa 17 sai I palkinnon arkkitehti Aarne Ehojoki, jonka kanssa johtokunta teki arkkitehtisopimuksen suunnittelutyön jatkamisesta hänen kilpailuehdotuksensa pohjalta. Arkkitehdin suunnitelman mukaan Suo men Pankin, Postisäästöpankin ja postin konttorit sijoitetaan Valtakadun varrelle tule vaan 1-kerroksiseen rakennukseen ja pankin henkilökunnan asunnot 3-kerroksiseen raken nukseen Korkalonkadun varrelle. Tonttien keskelle tulee korkein rakennusjärjestyksen sallima osa eli 4-kerroksinen hotelli- ja ra vintolarakennus, jonka I kerrokseen sijoite taan hotellin aula ja konttorit sekä baariravintolat, II ja III kerrokseen hotellihuo neet ja IV kerrokseen ravintola keittiötiloineen. Tonttien koko alan käsittävään kellari kerrokseen on suunniteltu Suomen Pankin ruokailutilat, autotallit, ravintolan kellarit, lämpökeskus sekä varasto- ja aputilat. Tämän yleissuunnitelman puitteissa arkkitehti laati pääpiirustukset, jotka on päivätty helmikuun 13 päivänä Rakennusten tilavuudeksi tulee noin m3. Suomen Pankin ja Oy Pohjoismaiden Yh dyspankin välisten naapuruussuhteiden jär jestämiseksi pankit allekirjoittivat tammi kuun 31 päivänä 1959 vaihtokirjan, jolla ne ilman kummankaanpuolista rahallista kor vausta vaihtoivat keskenään suunnilleen sa man suuruiset kolmiomaiset alueet, niin että pankkien välinen tonttiraja saatiin leikkaa maan Valtakatu suorassa kulmassa. Helmikuun 21 päivänä lähettämässään kir jelmässä johtokunta esitti pankkivaltuusmies ten päätettäväksi, että Rovaniemen haarakont torin toimitalon rakentaminen suoritetaan edellä esitetyn yleissuunnitelman mukaisesti arkkitehti Aarne Ehojoen pääpiirustusten pohjalla sekä että Suomen Pankin ja Oy Pohjoismaiden Yhdyspankin välinen maaalueiden vaihto hyväksytään. Pankkivaltuus miehet käsittelivät asian helmikuun 27 päi vänä pitämässään kokouksessa ja antoivat johtokunnan ehdotuksille hyväksymisensä. Marraskuun 13 päivänä pankkivaltuusmiehille lähettämässään kirjelmässä johtokunta ehdotti, että Rovaniemen haarakonttoriin pe rustettaisiin toimet ja että ne olisivat samat ja samoihin peruspalkkaryhmiin kuuluvat kuin pankin muissa keskikokoisissa kontto reissa. Uudisrakennus valmistuu kesään 1960 mennessä, ja toimet täytettäisiin konttorin toiminnan aloittamisen edellyttämästä ajan kohdasta lukien. Marraskuun 18 päivänä pitämässään kokouksessa pankkivaltuusmiehet päättivät perustaa Rovaniemen haarakontto riin tammikuun 1 päivästä 1960 konttorin johtajan, kirjanpitäjän, kassanhoitajattaan ja konttoriapulaisen toimet, kaksi kassa-apulaisen tointa sekä vahtimestarin toimen. Mortgage Bank of Finland Oy:n uusien osakkeiden merkitseminen Vuoden alussa Mortgage Bank of Finland Oy:n hallitus päätti ehdottaa yhtiökokouk selle, että pankin osakepääoma korotettaisiin 200 milj. markasta 300 milj. markkaan, jotta omat varat riittäisivät vuoden loppuun saakka kattamaan ulkomaisista lainoista nos tettujen ja vielä nostettavien erien yhteisen määrän. Koska kaikki uudet osakkeet myytäisiin Suomen Pankille ja pankkivaltuusmiesten asiana on päättää Suomen Pankin varojen sijoittamisesta osakkeisiin, johtokunta pyysi helmikuun 27:ntenä päivätyssä kirjelmäs sään, että pankkivaltuusmiehet oikeuttaisivat johtokunnan merkitsemään Suomen Pankille kaikki Mortgage Bankin uudet osakkeet 100 milj. markan nimellismäärästä. Pankkival tuusmiehet antoivat suostumuksensa samana helmikuun 27 päivänä. Mortgage Bankin yhtiökokous teki maalis kuun 5 päivänä päätöksen osakepääoman ko rottamisesta. Suostumus Mortgage Bank of Finland Oy:n lainojen ottoon Nojautuen pankkivaltuusmiesten marras kuun 23 päivänä 1955 tekemään päätökseen, jonka mukaan Mortgage Bank of Finland Oy:n obligaatio- ja muiden lainojen otolle on hankittava pankkivaltuusmiesten suostu mus, Suomen Pankin johtokunta pyysi helmi kuun 27 päivänä lähettämässään kirjelmässä, että Mortgage Bank saisi ottaa Suomen val tion takuulla Kansainväliseltä Jälleenraken nuspankilta puunjalostusteollisuuden uudishankintojen rahoittamiseen käytettäväksi 37 milj. USA:n dollarin suuruisen lainan; lai nan korko olisi enintään 6 % ja laina-aika vähintään 15 vuotta, joista kolmen ensim mäisen vuoden aikana ei tarvitsisi maksaa lyhennystä. Pankkivaltuusmiehet antoivat suostumuksensa samana helmikuun 27 päi vänä. Toukokuun 15 päivänä lähettämässään kir jelmässä Suomen Pankin johtokunta ilmoitti, että Mortgage Bank oli ottanut kolme ulko maista lainaa, yhteiseltä määrältään noin 66 milj. USA:n dollaria, mikä vastasi noin milj. markkaa. Kun Mortgage Bankin sitoumusten yhteinen määrä ei yhtiöjärjes tyksen mukaan saa nousta pankin omien varojen 20-kertaista määrää suuremmaksi ja pankin omat varat olivat yhteensä 613 milj. markkaa (osakepääoma ja vararahasto yh teensä 313 milj. markkaa ja debentuurit 300 milj. markkaa), omien varojen määrä olisi ulkomaisten lainojen tultua täyteen määrään nostetuiksi jäänyt liian pieneksi. Tämän joh dosta ja koska sekä ulkomaisen luotonantajan että pankkitarkastusviraston taholta on tul kittu lain ja yhtiöjärjestyksen lainojen ka tetta koskevat säännökset siten, että pankin on hankittava asianomaisten elinten suostu mus omien varojen lisäämiseen ulkomaisten lainojen yhteistä määrää vastaaviksi heti lainasopimusten tultua voimaan, joskin omien varojen tosiasiallinen lisääminen voi tapah tua sitä mukaa kuin lainoja nostetaan, johto kunta pyysi, että Mortgage Bank saisi antaa kiinnitysluottopankkeja koskevan lain 14 :n mukaisia debentuurivelkakirjoja lisää yh teensä 600 milj. markan määrästä. Tämän jälkeen pankin saamat valtuudet riittäisivät omien varojen lisäämiseen siihen saakka myönnettyjä ulkomaisia lainoja vastaaviksi, minkä lisäksi katteessa olisi varaa vielä jon kin uuden enintään noin milj. markkaa vastaavan lainan ottamiseen. Pankkivaltuus miehet antoivat toukokuun 20 päivänä suos tumuksensa debentuurilainan ottamiseen. Elokuun 24:ntenä päivätyssä kirjelmässään Suomen Pankin johtokunta pyysi pankkival tuusmiesten suostumusta siihen, että Mort gage Bank of Finland Oy saisi ottaa Kreditanstalt fiir Wiederaufbau-nimiseltä pankki laitokselta Frankfurt am Mainista 50 milj. saksanmarkan suuruisen lainan, jonka Mort gage Bank lainaisi kokonaan edelleen Outo kumpu Oy:lie Pyhäjärven O.l. pitäjästä löy detyn rikkikiisu- ym. malmiesiintymän käyt töön ottoa ja siihen liittyvien laitteiden ra kentamista varten. Tämän lainan korko olisi

5 % ja laina-aika 15 vuotta; lainan takai sinmaksu tapahtuisi yhtä suurin kuoletuksin vuosina Pankkivaltuusmiehet an toivat suostumuksensa elokuun 26 päivänä. Kirjeenvaihtajapankit Johtokunnan esityksestä pankkivaltuusmie het päättivät helmikuun 27 päivänä pitämäs sään kokouksessa, että seuraavat ulkomaiset pankkilaitokset otetaan Suomen Pankin kirjeenvaihtajapankeiksi: J. Henry Schröder Banking Corporation, New York, Brinckmann, Wirtz & Co, Hampuri, The Royal Bank of Canada, Montreal, Banque Beige et Internationale en Egypte S.A.E., Alek sandria, Banco de Bilbao, Madrid, ja Bank dlia Vneshnei Torgovli SSSR, Moskova. Samalla pankkivaltuusmiehet johtokunnan esityksestä päättivät, että seuraavat ulkomai set pankkilaitokset, joiden kanssa Suomen Pankilla on viime aikoina ollut vain vähän tai ei ollenkaan pankkiyhteyksiä, poistetaan pankin kirjeenvaihtajapankkien luettelosta: The Hanover Bank, New York, N. M. Roth schild & Sons ja The First National City Bank of New York, Lontoo, Andresens Bank A/S, Oslo, Privatbanken i Kj0benhavn, Köö penhamina, Rotterdamsche Bank N.Y., Ams terdam, Rotterdamsche Bank N.V., Rotter dam, sekä Banque de ltjnion Parisienne ja Banque Francaise du Commerce Exterieur, Pariisi. Toimenhaltijain palkkausten ja eläkkeiden indeksikorotus Yhdenmukaisesti eduskunnan toukokuun 12 päivänä eräiden suoritusten maksamisesta vuodelta 1959 hyväksymän lain kanssa pank kivaltuusmiehet, johtokunnan tehtyä asiasta esityksen, toukokuun 20 päivänä päättivät, että Suomen Pankin toimenhaltijain perus palkat ja -palkkiot, ikä- ja kalliinpaikanlisät sekä pankin ja sen setelipainon palveluksessa olleille maksettavat eläkkeet ja avustukset suoritetaan vuonna 1959 huhtikuun 1 päi västä lukien 7 % : 11a korotettuina, kuitenkin siten että markkamääräinen korotus varsinai seen palkkaukseen on vähintään mark kaa kuukaudelta. Sanottuun korotukseen si sältyy huhtikuun 1 päivästä 1958 palkkauk siin ja eläkkeisiin maksettu 4 % : n indeksi korotus. Lisäksi pankkivaltuusmiehet oikeut tivat johtokunnan siinä tapauksessa, että val tioneuvosto tekee vastaavanlaisen päätöksen, päättämään että Suomen Pankin palkkaukset, eläkkeet ja avustukset maksetaan vuoden 1959 jälkeen samalla tavalla tarkistettuina kuin valtioneuvoston vastaavassa tarkistuspäätöksessä määrätään. Myönnetyt eläkkeet, perhe-eläkkeet, avustukset ja hautausavut Pankkivaltuusmiehet ovat kuluneen vuo den aikana myöntäneet viisi eläkesäännön mukaista eläkettä, kolme perhe-eläkesäännön mukaista perhe-eläkettä, seitsemän avustusta ja yhden hautausavun. Eläkkeiden yhteinen määrä oli markkaa, perhe-eläkkei den markkaa ja avustusten markkaa vuodessa sekä hautausavun määrä markkaa. Johtokunta Tammikuun 13 päivänä tasavallan presi dentti nimitti ja määräsi johtokunnan jä senen valtiotieteen lisensiaatti Ahti Karja laisen kauppa- ja teollisuusministeriksi sekä ministeriksi käsittelemään ulkoasiainministe riön toimialaan kuuluvia asioita. Tämän joh dosta pankkivaltuusmiehet myönsivät pankin johtaja Karjalaiselle virkavapautta hänen ministerikautensa ajaksi sekä määräsivät, että johtokunnan tehtävänjaon mukaan pankin johtaja Karjalaiselle kuuluvat tehtävät jae taan virkavapauden ajaksi johtokunnan pu heenjohtajan ja toisten jäsenten kesken pank kivaltuusmiesten päättämällä tavalla. Haarakonttorien valvojat Pankin haarakonttorien valvojina ja hei dän varamiehinään ovat vuonna 1960 pankki valtuusmiesten päätöksen nojalla seuraavat henkilöt: Hämeenlinnan konttori: valvojat toimitus johtaja Kaarlo August Noro ja varatuomari Yrjö Jokiranta sekä varamiehet toimitusjoh taja, talousneuvos Aleksi Tandefelt ja joh taja, ekonomi Anders Gustaf Kuusterä; Joensuun konttori: valvojat toimitusjoh taja Aleksanteri Vornanen ja henkikirjoit taja, varatuomari Mauno Moilanen sekä vara miehet kauppias Aulis Erkki Tahvo Aho ja rehtori, filosofian maisteri Aulis Olavi Wal demar Koivusalo; Jyväskylän konttori: valvojat poliisimes tari, varatuomari Eino Ilmari Karpio ja apulaiskaupunginjohtaja, diplomi-insinööri Veikko Johannes Tolamo sekä varamiehet oikeusneuvosmies Aaro Tapio Häkkinen ja johtaja, maatalous- ja metsätieteiden kandi daatti Veikko Verner Varesmaa; Kotkan konttori: valvojat kunnallisneuvos Veikko Aleksander Cajander ja kaupungin sihteeri, varatuomari Kustaa Ilmari Laak sonen sekä varamiehet tehtaanjohtaja, dip lomi-insinööri Mauno Sopanen ja oikeusneu vosmies Heikki Pajari; Kuopion konttori: valvojat pormestari Al var Hjalmar Mikael Hurtta ja toimiston johtaja Vilho Ruotsalainen sekä varamiehet hovioikeudenneuvos Toimi Tulikoura ja agro nomi Lauri Arvid Pekkarinen; Lahden konttori: valvojat johtaja Väinö Leonard Tuompo ja pormestari Aulis Evald Arjama sekä varamiehet johtaja Esko Bruno Kunnas ja oikeusneuvosmies Timo Johannes Tuori; Mikkelin konttori: valvojat kunnallisneu vosmies Otto Kinnunen ja toimitusjohtaja Lauri Ensio Auvinen sekä varamiehet hovi oikeuden asessori Jaakko Armas Kinnunen ja lääninkamreeri, varatuomari Veikko Ar mas Jäntti; Oulun konttori: valvojat oikeuspormestari Jyrki Jalo Unto Tuominen ja tullinhoitaja, lainopin kandidaatti Torsten Wilhelm Öberg sekä varamiehet konttorinjohtaja Mauno En sio Niemistö ja rehtori, kauppatieteiden mais teri Simo Jaakko Peltonen; Porin konttori: valvojat filosofian tohtori Frans Vihtori Härmä ja johtaja Yrjö Edvard Nurmi sekä varamiehet pormestari Väinö Wilhelm Hahta ja kaupunginsihteeri, varatuomari Olavi Einar Koivisto; Tampereen konttori: valvojat kauppaneu vos Alpo Pesonen ja oikeuspormestari Aarne Erkki Palomäki sekä varamiehet konsuli, toi mitusjohtaja, insinööri Lauri Veikko Virkku nen ja kaupunginsihteeri, varatuomari Reino Markus Lindroos; Turun konttori: valvojat johtaja Henrik Aarne Laaksonen ja toimitusjohtaja Väinö Johannes Jylhä sekä varamiehet toimitusjoh taja, maanviljelysneuvos Frans Einari Karvetti ja lääninneuvos Yrjö Hemminki Aliharmi; sekä Vaasan konttori: valvojat pormestari Axel Elias Laxen ja lääninneuvos Alfred Leskinen sekä varamiehet liikevaihtoverotoimiston joh taja, lainopin kandidaatti Äke Johannes He lanko ja tehtaanjohtaja Ralf-Erik Klockars. Pankkivaltuusmiehet Pankkivaltuusmiehinä toimivat vuonna 1959 eduskunnan valitsijamiesten sanottuun tehtävään valitsemat seuraavat henkilöt: Eskola, Kustaa Oskari, maanviljelijä, Tanner, Väinö Alfred, lakitieteen kunnia tohtori, Aaltonen, Aimo Anselm, kirvesmies, Wiherheimo, Toivo Antero, filosofian mais teri, Peltonen, Onni Evert, veturinkuljettaja, Korsimo, Arvo Ilmari, kanslianeuvos, kulkulaitosministeri, Murto, Yrjö Aleksanteri, toimitsija, Söderhjelm, Johan Otto, molempien oikeuk sien tohtori, Uoti, Olli Johannes, valtiotieteen kandi daatti. Suppeamman valtuuston muodostivat kolme ensinmainittua. Puheenjohtajana toimi koko vuoden pankkivaltuusmies Eskola ja varapuheenjohtajana pankkivaltuusmies Tanner. Tilintarkastajat Pankin tilintarkastajiksi vuoden 1959 tilejä tarkastamaan valitsijamiehet valitsivat seu raavat henkilöt: Laine, Lauri, maatalousteknikko, hänen varamiehensä Wainio, Weijo Werner, valtio tieteen tohtori;

6 20 Tuurna, Otto Arno, kaupunginjohtaja, hänen varamiehensä Kivimäki, Erkki Antero, taloudenhoitaja; Janhunen, Matti, päätoimittaja, hänen varamiehensä Siltanen, Sylvi Cecilia, kirjanpitäjä; Helsingissä 16 päivänä maaliskuuta Kokkola, Veikko Johan, kaupunginkamreeri, hänen varamiehensä Öhman, Carl Arne, lakitieteen lisensiaatti; sekä Sinkkonen, Yrjö, maanviljelijä, hänen varamiehensä Kulo, Kustaa Ludvig, huoltopäällikkö. IVA5a Eduskunnan Edu^Clmnan pankkdyaltuusmiesten kertomus p a n k in / V o i U A S T O KUSTI ESKOLA Väinö Tanner Aimo Aaltonen T. A. Wiherheimo Onni Peltonen Arvo Korsimo Yrjö Murto J. O. Söderhjelm Olli J. Uoti Pertti Tammivuori