Suhde rahalaitoksiin

Transkriptio

1 10 11 hellivät 596 milj. markkaa luottojen lyhen nysten johdosta. Kun vielä otetaan huomioon eräät muut luotot sekä toisaalta vastattavien puolella esiintyvät velat, voidaan todeta pan kin koko nettoluotonannon yrityksille supis tuneen vuoden aikana milj. markkaa. Suhde rahalaitoksiin Suomen Pankin ja rahalaitosten väliset tilisuhteet käyvät ilmi seuraavasta asetel masta. Pankkien tilit Muutos Vastaavat: Rediskontatut vekselit... Vastattavat: Pankkien sh ekkitilit Pankkien n etto v elk a Rediskonttausten vähennys oli asetelman mukaan milj. markkaa. Rediskonttaus ten taso aleni tosiasiallisesti huomattavasti enemmän, mitä kuvaa se että niiden viikkokeskimäärä, joka vuonna 1957 oli milj. markkaa, oli vuonna 1958 vain milj. markkaa. Rediskonttausten suuruus vuo den lopussa johtui lähinnä valtion tulojen ja menojen epätasaisista maksuajoista. Mainittakoonkin, että heti vuoden 1959 tammikuun kahdella ensimmäisellä viikolla rediskonttaukset vähenivät milj. markkaa eli milj. markkaan. Mortgage Bank of Finland Oy, jota ei ole otettu yllä lukuun, välitti suomalaisille yri tyksille aikaisemmin mainitun, Export-Import Bankilta saamansa milj. markan lai nan. Lainasta nostivat yritykset vuoden lop puun mennessä vain runsaat puolet, niin että Mortgage Bankin tilillä oli vuoden lopussa talletettuna milj. markkaa, mikä sisäl tyy taseessa muihin lyhytaikaisiin velkoi hin. Vuoden 1957 lopussa Suomen Pankilla oli ollut 42 milj. markan saatava Mortgage Bankilta Setelistä Liikkeessä olevien setelien määrä kasvoi vuoden aikana, niin että viikkokeskimäärä oli milj. markkaa oltuaan edellisenä vuonna milj. markkaa. Vuoden vii meisinä kuukausina setelistössä tapahtui var sin suuri kausilisäys, jonka johdosta setelistön määrä nousi vuoden päättyessä milj. markkaan. Kun vastaava määrä vuoden alussa oli milj. markkaa, setelistö kasvoi kalenterivuoden aikana siten milj. markkaa. Tässä yhteydessä on paikallaan todeta, että vuodenvaihteen jälkeen setelistön määrä tavanmukaisesti jälleen tasoittui. Tammikuun 15 päivänä 1959 liikkeessä oleva setelistö oli m ilj, markkaa eli milj. markkaa pienempi kuin vuodenvaihteessa. Se enimmäismäärä, jolla setelinanto saa ylittää ensisijaisen katteen, edellyttäen että pankilla on ylitystä vastaava määrä tois sijaista katetta, oli marraskuun 16 päivänä 1956 annetulla asetuksella korotettu milj. markaksi vuosien ajaksi. Valuuttavarannon kasvun johdosta ensi sijainen kate lisääntyi vuoden aikana milj. markkaa. Sen sijaan toissijaiseksi kat teeksi hyväksyttävä luotonanto, joka vuoden alkaessa oli milj. markkaa, oli vuoden päättyessä milj. markkaa eli milj. markkaa äsken mainittua enimmäismää rää alempi. Koko setelinanto-oikeus lisääntyi siten vain milj. markkaa, Pankin setelinanto, johon ohjesäännön mukaan luetaan liikkeessä olevien setelien lisäksi myös vaadittaessa maksettavat sitou mukset sekä myönnettyjen sliekkiluottojen nostamaton määrä, kasvoi vuoden aikana milj. markkaa. Setelinantovara kasvoi näin ollen milj. markkaa ja oli vuoden päättyessä milj. markkaa. Marraskuun 8 päivänä 1957 annetulla ase tuksella oli pankki oikeutettu vuosien aikana poikkeamaan velvollisuudesta lunastaa setelinsä kullalla. Tilinpäätös Edellä esitetyn tiliaseman tarkastelun täy dennykseksi esitetään seuraavassa pankin omaisuustase kokonaisuudessaan Vastattava K u l t a... Ulkomaiset valuutat... Ulkomaiset vekselit... Ulkomaiset obligaatiot. Ensisijainen setelinkate Liikkeessä olevat setelit Diskontatut kotiin, vekselit Ulk. rahan määräiset... Markkamääräiset... Rediskontatut vekselit.... Valtion vakauttamislaina. Toissijainen setelinkate Ulkomaiset valuuttatilit.. Ulkomaiset markkatilit... Valtion shekkitili... Pankkien shekkitilit... Muut shekkitilit... Muut lyhytaikaiset velat.. Lyhytaikaiset velat Ulkom. pitkäaikaiset velat Kotim. pitkäaikaiset velat Pitkäaikaiset v e l a t Arvonjärjestelytilit Kantarahasto... Vararahasto... Tulostili... Oma pääoma Vastaava 31.12i. 58 Setelinanto-oikeus ja sen käyttö Setelinanto-oikeutta ja sen käyttöä sekä setelinantovaran muodostumista valaisee seuraava asetelma. S etelinäni otas e Setelinanto-oikeus Ensisijainen kate... Toissijainen kate... Setelinanto-oikeuden käyttö Liikkeessä olevat setelit.... Lyhytaikaiset velat... Shekkiluotoista nostamatta. Setelinantovara Kotimaiset obligaatiot.... Vaihtoraha... Muut saatavat... Muutos ; Pankin näkyvien omien varojen määrä ilman tilivuoden voittoa oli täten tilinpää töksen mukaan milj. markkaa. Varat olivat edellisestä vuodesta kasvaneet 1086 milj. markalla eli sillä määrällä, mikä vuo den 1957 voitosta siirrettiin vararahastoon. Näiden varojen lisäksi pankilla on melkoisia omaisuuseriä, jotka eivät näy pankin omai- suustaseesta. Näitä ovat ennen kaikkea pääja haarakonttorien toimitalot ja eräät muut kin pankin tarvitsemat kiinteistöt sekä osak keet, lähinnä Tervakoski O y:n osake-enem mistö. Suomen Pankin tulostase ja sen kehitys näkyvät seuraavasta asetelmasta.

2 mk T u o to t 1958 mk Korot kotimaisesta lainausliikkeestä... Korot ulkomaisilta kirjeenvaihtajilta... Korot obligaatioista... Provisiot... -A-giot... Muut tuotot Pankkivaltuusmiesten käsittelemiä asioita Tilintarkastus Kulut Palkat ja p a lk k io t... Eläkkeet ja avustukset... Perhe-eläkkeet... Pankkivaltuusmiesten palkkiot ja k u lu t Haarakonttorien valvo jäin palkkiot... Lapsilisä- ja kansaneläkemaksuosuudet... Setelien valmistus... Poistot... Muut kulut... Tilivuoden voitto Vuoden 1957 valtiopäivillä valitut varsi naiset tilintarkastajat, rahastonhoitaja Kaisa Hiilelä, päätoimittaja Matti Janhunen, kau punginjohtaja Arno Tuurna, maataloustek nikko Lauri Laine sekä tilintarkastajain varamies lehtori Juho Tenhiälä toimittivat viime vuoden helmikuun päivinä pan kin vuoden 1957 tilintarkastuksen. Tilintar kastajain lausunnon mukaisesti pankkival tuusmiehet myönsivät johtokunnalle vastuu vapauden pankin hallinnosta vuodelta Lainausliikkeen ja valuuttakaupan tarkastus Pankin kokonaistulot olivat kertomus vuonna 459 milj. markkaa pienemmät kuin vuonna Tämä johtui lähinnä siitä, että korot kotimaisesta lainausliikkeestä, varsin kin rediskonttauksista, huomattavasti supis tuivat. Myös agiotuloissa tapahtui supistu mista, kun taas korot ulkomaisilta kirjeen vaihtajilta. lisääntyivät. Pankin kokonaisku lut nousivat kertomusvuonna 855 milj. mark kaan eli 82 milj. markkaa suuremmiksi kuin edellisenä vuonna. Huomattavin oli poisto jen lisäys, mikä johtui pääkonttorin uudis rakennuksen kustannuksista. Pankin voitto oli markkaa. Vararahastoon on nettovoitosta pankin ohje säännön mukaisesti siirretty puolet eli markkaa. Voiton toinen puoli on siirretty käyttämättömien voittovarojen tilille ja sen käytöstä päättää eduskunta. ehdottavat, että ovat vuoden aikana toimittaneet johtosääntönsä määräämän pan kin lainausliikkeen ja muiden sijoitusten sekä valuuttakaupan tarkastuksen seuraavina ai koina: tammikuun 30, maaliskuun 13, huhti kuun 24, toukokuun 29, kesäkuun 17, elo kuun 14, syyskuun 17, lokakuun 28 ja joulu kuun 15 päivänä, mainittu määrä, mark kaa, luovutettaisiin valtiolle. Inventtaukset ja haarakonttorien tarkastukset a) Pääkonttorissa Johtosääntönsä 6 :n mukaisesti pankki valtuusmiehet ovat toimittaneet pääkonttorin kassojen ja kassaholvien sekä laina- ja vakuuskirjojen ynnä panttien ja talletusten inventtauksen. Inventtauksessa ei havaittu aihetta muistutuksiin. b) Haarakonttoreissa ovat valvoneet, että konttorien valvojat ovat inventoineet haara konttorien käsikassat ja holvit kerran kuu kaudessa sekä vekselit, velkakirjat ja pantit vähintään kolmasti vuodessa. Kaikissa haarakonttoreissa on toimitettu pankin johtosäännön 2 :ssä säädetty tar kastus. Pankkivaltuusmiesten valvonnan alaiset rahastot ovat hyväksyneet Längmanin ja Rosenbergin rahastojen tilit vuodelta 1957 ja lähettäneet jäljennökset tileistä pankkivaliokunnalle. ovat hyväksyneet eduskunnan maaliskuun 19 päivänä 1954 vahvistamien ohjeiden mukaisesti E. J. Läng manin kunnallisrahastosta vuonna 1955 Enontekiön, Inarin, Sallan, Savukosken, Suo mussalmen ja Utsjoen kunnille jaettujen apu rahojen tilitykset sekä suostuneet siihen, että Kuhmon ja Kuusamon kunnille jaettujen apurahojen tilitykset saadaan jättää pankkivaltuusmiehille seuraavan tilityskauden ai kana. Edellä mainittujen ohjeiden mukaan oli E. J. Längmanin kunnallisrahastosta kerto musvuonna jälleen suoritettava apurahojen jako, jaettavan summan ollessa markkaa. Tämän johdosta olivat ohjeiden mukaan jakoon osallistuvat Enontekiön, Ina rin, Kuhmon, Kuusamon, Sallan, Savukos ken, Suomussalmen ja Utsjoen kuntien kun nanhallitukset kukin yhdessä Suomen Punai sen Ristin paikallisten edustajien kanssa laa tineet ehdotuksen kuntansa osalle tulevan apurahan käytöstä ja lähettäneet ehdotukset, joita sekä Oulun ja Lapin läänien maaherrat että Suomen Punaisen Ristin piirihallitukset olivat puoltaneet, pankkivaltuusmiesten hy väksyttäviksi. Lokakuun 28 päivänä 1958 pi tämässään kokouksessa pankkivaltuusmiehet hyväksyivät mainitut ehdotukset ja päättivät kehottaa johtokuntaa maksattamaan apura hat asianomaisille kunnille käytettäviksi eh dotettuihin tarkoituksiin.

3 14 15 Korkokysymys ja indeksiehto anto lainauksessa Kertomusvuoden aikana oli useissa pankki valtuusmiesten kokouksissa käsittelyn alai sena kysymys korosta ja indeksiehdosta anto lainauksessa. Näitä asioita on selostettu tä män kertomuksen ensimmäisessä osassa. Rediskonttokorko Johtokunnan huhtikuun 23 päivänä teke män esityksen mukaisesti pankkivaltuusmie het päättivät saman kuun 24 päivänä, että Suomen Pankki toukokuun 1 päivästä 1958 lukien soveltaa rediskontatessaan rahalaitos ten vekseleitä, riippuen rahalaitoksen kokonaisvelan kuukausikeskimäärästä Suomen Pankille, samaa tai pankin johtokunnan har kinnan mukaan enintään 3 % korkeampaa korkoa kuin millä vekselit on diskontattu, kuitenkin vähintään Suomen Pankin asiak kailtaan samanlaisista vekseleistä veloittamaa diskonttokorkoa. päättivät syyskuun 17 päivänä johtokunnan saman kuun 12 päi vänä tekemän esityksen mukaisesti, että Suo men Pankki soveltaa lokakuun 1 päivästä 1958 lukien rahalaitosten vekseleitä rediskon tatessaan 7 14 % : n korkoa, minkä lisäksi pankin johtokunnalla on oikeus, riippuen rahalaitosten kokonaisvelan kuukausikeski määrästä Suomen Pankille, harkintansa mu kaan periä rahalaitoksilta lisäkorkoa enin tään 3 %. Kiinteistön osto Rovaniemen haara konttoria varten Tammikuun 21 päivänä eduskunta hyväk syi lain, jolla valtioneuvosto oikeutettiin myymään Rovaniemen kauppalan I kauppalanosan korttelissa n :o 16 sijaitsevat, yh teensä noin m2 : n suuruiset valtion omistamat tontit n: ot 3 ja 4 Suomen Pan kille valtioneuvoston määrättäväksi jäävästä hinnasta. Tammikuun 25 päivänä johto kunta kirjelmällä pyysi, että pankkivaltuus miehet oikeuttaisivat johtokunnan ostamaan sanotut tontit Suomen Pankille valtioneuvos ton ilmoittamasta 8 miljoonan markan kaup pahinnasta pankkivaltuusmiesten toukokuun 4 päivänä 1949 tekemän päätöksen nojalla Rovaniemelle perustettavan haarakonttorin toimitaloa varten. Kokouksessaan tammikuun 30 päivänä pankkivaltuusmiehet oikeuttivat johtokunnan tekemään sanotun kiinteistökaupan. Tontteja koskeva kauppakirja allekirjoitettiin helmi kuun 6 päivänä. Toimenlialtijain palkkausten, eläkkeiden ja perhe-eläkkeiden järjestelyjä Sen johdosta että huhtikuun 18 päivänä vahvistetulla lailla eräiden suoritusten mak samisesta elinkustannusindeksin perusteella tarkistettuina valtion viran tai toimen halti jain palkkaukset, eläkkeet ja perhe-eläkkeet oli huhtikuun 1 päivästä 1958 alkaen saman vuoden loppuun sidottu elinkustannusindek siin vahvistettujen työehtosopimusten mu kaista %-periaatetta noudattaen, pankkival tuusmiehet, johtokunnan tehtyä asiasta esi tyksen, huhtikuun 24 päivänä päättivät että Suomen Pankin vakinaisten ja ylimääräisten toimenhaltijain peruspalkat ja -palkkiot, ikäja kalliinpaikanlisät, pankin ja sen setelipai non palveluksessa olleille maksettavat eläk keet ja avustukset sekä pankin varoista suo ritettavat perhe-eläkkeet oli sidottava huhti kuun 1 päivästä 1958 alkaen elinkustannus indeksiin samaksi ajaksi ja samalla tavalla kuin edellä sanotussa laissa oli määrätty, ja valtuuttivat johtokunnan suorituttamaan sa notut tarkistukset. Lisäksi pankkivaltuusmie het oikeuttivat johtokunnan siinä tapauk sessa, että valtioneuvosto tekee vastaavanlai sen päätöksen, päättämään että Suomen Pan kin palkkaukset, eläkkeet ja perhe-eläkkeet senkin jälkeen, kun edellä mainittu indeksisidonnaisuus on lakannut, maksetaan siten tarkistettuina kuin johtokunnan viimeksi an tamassa tarkistuspäätöksessä on määrätty. Johtokunta teki tämän mukaisen päätöksen joulukuun 12 päivänä. Pankkivaltuusmiehille kesäkuun 12 päivänä lähettämässään kirjelmässä johtokunta, viita ten siihen että valtion virkamiehet olivat saa neet taannehtivasti huhtikuun 1 päivästä 1958 lukien peruspalkkoihinsa 1200 markan kuukausikorotuksen, esitti että myös Suomen Pankin vakinaisten ja ylimääräisten toimen haltijain peruspalkkoja ja -palkkioita koro tettaisiin samalla tavalla. Kokouksessaan ke säkuun 17 päivänä pankkivaltuusmiehet päät tivät, että Suomen Pankin vakinaisten toi menhaltijain peruspalkat oli kaikissa palkka luokissa korotettava huhtikuun 1 päivästä 1958 lukien 1200 markalla kuukaudessa, ja myönsivät johtokunnan käytettäväksi pankin ylimääräisten toimenhaltijain saman suurui seen peruspalkkioiden korottamiseen kerto musvuonna tarvittavan määrärahan. Peruspalkkojen ja -palkkioiden korottami sen vuoksi ja seuraten valtion vastaavia eläkejärjestelyjä pankkivaltuusmiehet johto kunnan esityksen nojalla syyskuun 17 päi vänä päättivät, että pankin toimenhaltijoille myönnetyt eläkkeet ja avustukset sekä setelipainon palveluksessa olleille myönnetyt avus tukset oli korotettava huhtikuun 1 päivästä 1958 lukien samana päivänä voimaan tul leita palkkoja vastaaviksi. Mortgage Bank of Finland O y:n uudet lainat Helmikuun 16 päivänä lähettämässään kirjelmässä Suomen Pankin johtokunta ilmoitti pankkivaltuusmiehille, että Ame rikan Yhdysvaltain ja Suomen hallituk sen välillä oli sovittu ensin mainitun maan maatalouden ylijäämätuotteiden myynnistä Suomeen International Cooperation Adminis tration (IC A ) nimisen elimen tilille täällä kertyneiden markkavarojen antamisesta lai naksi maamme voima- ja puunjalostusteolli suudelle niiden rakennussuunnitelmien ra hoittamista varten. Lisäksi oli hallitusten välillä sovittu siitä, että tämän lainan, jonka määrä tulisi vastaamaan noin 14 milj. U S A :n dollaria, antajana on Export-Import Bank of Washington ja ottajana Mortgage Bank of Finland Oy. Lainan korko tulisi olemaan 3 % ja laina-aika noin 40 vuotta, joista nel jän ensimmäisen vuoden aikana ei tarvitsisi maksaa lyhennystä. Laina-ajasta olisi kolme vuotta korotonta ja laina otettaisiin Suomen valtion takuulla. Viitaten pankkivaltuusmies ten marraskuun 23 päivänä 1955 tekemään päätökseen, jonka mukaan obligaatio- ja mui den lainojen ottamiseen Mortgage Bankille on hankittava pankkivaltuusmiesten suostu mus, johtokunta pyysi pankkivaltuusmiehiltä tällaista suostumusta. päättivät maaliskuun 13 päivänä suostua mainitun ulkomaisen lainan ottamiseen Mort gage Bank of Finland Oy:lie. Sen johdosta että Mortgage Bank of Fin land Oy oli ottanut paitsi edellä mainitun noin 14 milj. U S A :n dollarin määräisen vuonna 1956 noin 15 milj. U S A :n dollarin määräisen pitkäaikaisen ulkomaisen lainan, jotka yhteensä vastaavat noin milj. markkaa, pankin omat varat, s.o. osakepää oma ja debentuurit, yhteensä 350 milj. mark kaa, joiden yhtiöjärjestyksen mukaan tulee olla vähintään 1/20 pankin sitoumusten yh teisestä määrästä, olisivat ulkomaisten laino jen tultua täyteen määrään nostetuiksi jää neet liian pieniksi. Tämän vuoksi johtokunta syyskuun 17 päivänä pankkivaltuusmiehille lähettämässään kirjelmässä edellä sanottuun pankkivaltuusmiesten vuonna 1955 tekemään päätökseen viitaten pyysi, että Mortgage Bank of Finland Oy saisi antaa kiinnitys luottopankkeja koskevan lain 14 :n mukai sia deben tuuri velkakirjo ja entisten lisäksi yhteensä 150 milj. markan määrästä. Pankki valtuusmiehet antoivat suostumuksensa syys kuun 17 päivänä. M yönnetyt eläkkeet, perhe-eläkkeet, avustukset ja hautausavut ovat kuluneen vuo den aikana myöntäneet kaksi eläkesäännön mukaista eläkettä, kaksi perhe-eläkesäännön mukaista perhe-eläkettä, kuusi avustusta ja yhden hautausavun. Eläkkeiden yhteinen määrä oli markkaa, perhe-eläkkeiden markkaa ja avustusten markkaa vuodessa sekä hautausavun määrä markkaa. J ohtokunta Tasavallan presidentti myönsi tammikuun 17 päivänä johtokunnan jäsenelle filosofian tohtori K. T. Jutilalle hänen pyytämänsä eron johtokunnan jäsenen virasta saman tammikuun 27 päivästä lukien, jolloin pan kinjohtaja Jutila saavutti eroamisiän. Maaliskuun 21 päivänä antamillaan avoi milla kirjeillä tasavallan presidentti nimitti pankkivaltuusmiesten esityksestä kahteen avoinna olleeseen johtokunnan jäsenen vir-

4 17 16 kaan huhtikuun 1 päivästä 1958 lukien pan kin sihteerin valtiotieteen lisensiaatti Ahti Karjalaisen ja Kauppakorkeakoulun kansan taloustieteen professorin filosofian tohtori Reino Rossin. Kokouksessaan huhtikuun 24 päivänä pankkivaltuusmiehet johtokunnan esityksestä vahvistivat johtokunnalle puheenjohtajan ja jäsenten uuden tehtävänjaon. Mikkelin konttori: valvojat kunnallisneu vosmies Otto Kinnunen ja toimitusjohtaja Lauri Ensio Auvinen sekä varamiehet kihla kunnantuomari Jaakko Armas Kinnunen ja lääninkamreeri, varatuomari Veikko Armas Jäntti; Haarakonttorien valvojat Oulun konttori: valvojat oikeuspormestari Jyrki Jalo Unto Tuominen ja tullinhoitaja, lainopin kandidaatti Torsten 'VVilhelm Öberg sekä varamiehet konttorinjohtaja Mauno En sio Niemistö ja rehtori, kauppatieteiden mais teri Simo Jaakko Peltonen; Pankin haarakonttorien valvojina ja hei dän varamiehinään ovat vuonna 1959 pankki valtuusmiesten päätöksen nojalla seuraavat henkilöt: Porin konttori: valvojat filosofian tohtori Frans Vihtori Härmä ja johtaja Y rjö Ed vard Nurmi sekä varamiehet pormestari Väinö Wilhelm Hahta ja kaupunginsihteeri, varatuomari Olavi Einar Koivisto; Hämeenlinnan konttori: valvojat toimitus johtaja Kaarlo August Noro ja oikeusneuvos mies Y rjö Jokiranta sekä varamiehet toimi tusjohtaja, talousneuvos Aleksi Tandefelt ja johtaja, ekonomi Anders Gustaf Kuusterä; Joensuun konttori: valvojat toimitusjoh taja Aleksanteri Vornanen ja henkikirjoit taja, varatuomari Maimo Moilanen sekä vara miehet kauppias Aulis Erkki Tahvo Aho ja rehtori, filosofian maisteri Aulis Olavi W al demar Koivusalo; Tampereen konttori: valvojat kauppaneu vos Alpo Pesonen ja toimitusjohtaja, eversti Eric Björnson Schauman sekä varamiehet oikeuspormestari Aarne Erkki Palomäki ja toimitusjohtaja, insinööri Lauri Veikko Virk kunen; Turun konttori: valvojat maaherra Frans Vilho Kyttä ja johtaja Henrik Aarne Laak sonen sekä varamiehet toimitusjohtaja Väinö Johannes Jylhä ja toimitusjohtaja, maanvil jelysneuvos Frans Einari Karvetti; sekä Jyväskylän konttori: valvojat poliisimes tari, varatuomari Eino Ilmari Karpio ja apu laiskaupunginjohtaja, dipl. insinööri Veikko Johannes Tolamo sekä varamiehet vanhempi oikeusneuvosmies Aaro Tapio Häkkinen ja johtaja, maatalous- ja metsätieteiden kandi daatti Veikko Verner Varesmaa; Vaasan konttori: valvojat pormestari Axel Elias Laxen ja johtaja Juho Viljam Vaahtoniemi sekä varamiehet toimitusjohtaja, lain opin kandidaatti Magnus Erik Tuomas-Kettunen ja lääninneuvos Alfred Leskinen. Kotkan konttori: valvojat kunnallisneuvos Veikko Aleksander Cajander ja kaupungin sihteeri, varatuomari Kustaa Ilmari Laakso nen sekä varamiehet toimitusjohtaja Kaarlo Erkki Marjanen ja tehtaanjohtaja, dipl. insi nööri Mauno Sopanen; Kuopion konttori: valvojat pormestari A l var Hjalmar Mikael Hurtta ja toimistonjoh taja Vilho Ruotsalainen sekä varamiehet hovioikeudenneuvos Toimi Tulikoura ja agro nomi Lauri Arvid Pekkarinen; Lahden konttori: valvojat johtaja Väinö Leonard Tuompo ja pormestari Aulis Evald Arjama sekä varamiehet johtaja Esko Bruno Kunnas ja oikeusneuvosmies Timo Johannes Tuori; Suppeamman valtuuston muodostivat kolme ensinmainittua. Puheenjohtajana toimi pankkivaltuusmies Eskola ja varapuheenjohtajana pankkival tuusmies Tanner. Viime heinäkuussa toimitettujen eduskun tavaalien jälkeen kokoontuneen eduskunnan valitsijamiehet valitsivat elokuun 13 päivänä pankkivaltuusmiehiksi seuraavat henkilöt: Tanner, Väinö Alfred, lakitieteen kunnia tohtori, Eskola, Kustaa Oskari, maanviljelijä, Aaltonen, Aimo Anselm, kirvesmies, Wiherheimo, Toivo Antero, filosofian mais teri, Peltonen, Onni Evert, veturinkuljettaja, Korsimo, A rvo Ilmari, kanslianeuvos, Murto, Y rjö Aleksanteri, toimitsija, Söderhjelm, Johan Otto, molempien oikeuk sien tohtori, TJoti, Olli Johannes, valtiotieteen kandi daatti. Näistä kolme ensinmainittua muodostivat suppeamman valtuuston. Kokouksessaan elokuun 14 päivänä pankki valtuusmiehet valitsivat puheenjohtajakseen pankkivaltuusmies Eskolan ja varapuheen johtajakseen pankkivaltuusmies Tannerin. Tilintarkastajat Pankin tilintarkastajiksi vuoden 1958 tilejä tarkastamaan valitsijamiehet valitsivat seu raavat henkilöt: Janhunen, Matti, päätoimittaja, hänen va ramiehensä Kulo, Kustaa Ludvig, huoltopäällikkö; Kokkola, Veikko Johan, kaupunginkam reeri, hänen varamiehensä Siltanen, Sylvi Cecilia, kirjanpitäjä; Kivimäki, Erkki Antero, taloudenhoitaja, hänen varamiehensä Hiilelä, Amanda Kata riina, taloudenhoitaja; Laine, Lauri, maatalousteknikko, hänen varamiehensä Wainio, W eijo Werner, valtio tieteen tohtori; sekä Tuurna, Otto Arno, kaupunginjohtaja, hä nen varamiehensä Öhman, Carl Arne, lakitieteen lisensiaatti. Helsingissä 27 päivänä helmikuuta KUSTI Väinö Tanner T. A. Wiherheimo Arvo Korsimo J. O. Söderhjelm ESKOLA Aimo Aaltonen Onni Peltonen Yrjö Murto Olli J. Uoti Pertti Tammivuori Pankkivaltuusmiehinä olivat vuoden alusta elokuun 13 päivään saakka seuraavat hen kilöt : Eskola, Kustaa Oskari, maanviljelijä, Tanner, Väinö A lfred, lakitieteen kunnia tohtori, Leikola, Erkki Ensio, professori, Aaltonen, Aimo Anselm, kirvesmies, Peltonen, Onni Evert, veturinkuljettaja, Korsimo, Arvo Ilmari, kanslianeuvos, Söderhjelm, Johan Otto, molempien oi keuksien tohtori, Murto, Y rjö Aleksanteri, toimitsija, Luukka, Eemil Viktor, kunnallisneuvos /59

5