Työeläkemaksulla nousupaineita, kestääkö kansantalous. Aktuaaritoiminnan kehittämissäätiön syysseminaari Jaakko Tuomikoski

Työeläkemaksulla nousupaineita, kestääkö kansantalous Aktuaaritoiminnan kehittämissäätiön syysseminaari 19.11.2008 Jaakko Tuomikoski 1

2 Jäsentely Kaksi näkökulmaa: kansantalous <=> etuudet Automaattiset sopeutusmekanismit Sopeutuminen hallituin muutoksin Sopeutuminen eläkeleikkauksin Maksutasoennusteet ja finanssikriisi Kuka kantaa riskin Vastauksen sijasta kysymyksen uudelleenmuotoilu

3 Eläkejärjestelmä kansantalouden näkökulmasta katsottuna Eläkeasioita tarkastellaan varojen perspektiivistä Eläkejärjestelmät ovat finanssi-instituutioita Eläkesäästöt ovat pitkäaikaisia säästöjä, jotka auttavat pääomamarkkinoita kehittymään voivat tukea talouskehitystä Vaikutus työmarkkinoihin mahdolliset (insentiivi)vääristymät vaikutukset työvoiman liikkuvuuteen Yksilöiden tasavertaisuus (tulonsiirto-ominaisuuden puuttumisen mielessä) on tärkeää, ja omistusoikeutta varoihin tulee tukea allokoimalla ne yksilöllisille tileille Varallisuuden kasvattaminen on tavoite sinänsä Eläkelupaukset tulisi rahastoida

Eläkejärjestelmä etuuksien näkökulmasta katsottuna 4 Eläkejärjestelmät ovat väline taloudellisen turvan tuottamiseksi työelämän jälkeiselle ajalle Tavoitteena voi olla joko eläkeaikaisen köyhyyden poistaminen tai kulutustason säilyttäminen Suurten lukujen lakia kannattaa hyödyntää poolaamisen ja riskien jakamisen kautta Eläkejärjestelmän tuote on elinaikainen tulo aktiiviajan jälkeen Päämäärän määrittelee eläkkeen tavoitetaso Eläkekustannukset ovat osa työpanoksesta saatavaa kokonaiskorvausta Näin ollen eläketulon tulisi olla ennakoitavissa Eläkelupaukset tulisi pitää

62-vuotiaan elinajanodote 1950 2075 6 35 30 25 Vuotta 20 15 10 5 Naiset Miehet 0 1950 1960 1970 1980 1990 2000 2010 2020 2030 2040 2050 2060 2070

Eläkejärjestelmien sopeutuminen keskimääräisen elinajan kasvuun 7 Vaihtoehtoina eläkeiän portaittainen nosto tai automaattiset sopeutumismekanismit Suomessa valittiin jälkimmäinen: elinaikakerroin Elinaikakertoimella pienennetään alkavia vanhuuseläkkeitä elinajan kasvua vastaavasti Pienennys kompensoituu ansiotyötä jatkamalla nopeasti suurten karttumisprosenttien kautta Tätä kautta noin puolet keskimääräisen elinajan kasvusta kanavoitunee aktiiviaikaan Eliminoi hyvin pitkälle keskimääräisen elinajan muutosten vaikutukset työeläkemaksun tasoon Kipupisteenä työkyvyttömyyseläkkeen jälkeiset vanhuuseläkkeet; tähän pulmaan etsitään ratkaisua

8 Elinaikakertoimen vaikutus alkavaan eläkkeeseen 62-v. elinajanodotteen kasvaessa sekä lisätyöskentely, joka korvaa vaikutuksen täysimääräisesti v. 2010 2050 eläketaso suhteessa v. 2010 tasoon 120 100 80 60 40 20 0 100 0 0 93,2 11 kk 9 kk 88,4 84,5 1 v 7 kk 1 v 4 kk 62 v 2010 62 v 2020 62 v 2030 62 v 2040 62 v 2050 Eläketaso kertoimen vaikutuksesta 2 v 3 kk 1 v 11 kk Vastaava lisätyöskentely, eläke 60 % palkasta Vastaa a lisät öskentel eläke 50 % palkasta 81,4 2 v 9 kk 2 v 4 kk

TyEL-maksuprosentti eri kuolevuusvaihtoehdoissa 9 35 30 25 20 15 10 Nopea Perus Hidas Vakio 5 0 2005 2015 2025 2035 2045 2055 2065 2075 Lähde: ETK 2004

Automaattiset sopeutusmekanismit yleisemminkin käyttökelpoisia? 10 Elinaikakerroin on paraatiesimerkki päätöksen työnteon jatkamisesta voi tehdä viime vaiheessa, eikä tarvita pitkää etukäteisvarautumista oikeudenmukainen sukupolvien välillä: aktiiviajan ja eläkeajan suhde suunnilleen säilyy Aktiiviajan indeksin sitominen työllisyyteen tai kansantuotteen kasvuun inflaation ja ansiotason muutoksen sijasta ( sopeutusindeksi ) päätöksen työnteon jatkamisesta voi tässäkin tehdä viime vaiheessa tasapuolisuudesta sukupolvien välillä ei takeita Eläkeajan indeksiksi sopeutusindeksi varautuminen tehtävä ennalta varmuuden vuoksi : huono mekanismi

Varmistetaan eläkejärjestelmän kestävyys eläkkeelle siirtymistä lykkäämällä. Jotta tämä tapahtuisi, täytyy olla työtä tarjolla ikärakenteen muutoksen johdosta työtä lienee jatkossa tarjolla ikääntyneillekin, ellei ansiotyön rooli yhteiskunnassa olennaisesti supistu. työkykyä työkyvyn säilymiseen tähtäävät menettelyt ovat tuottaneet työeläkejärjestelmässä merkittäviä tuloksia. ja työhaluja tähän on näistä kolmesta vaikein vaikuttaa suomalaisten keskimääräinen vaurastuminen antaa vaihtoehtoja työnteon sijaan avainasemassa ovat työelämän ominaispiirteet, erityisesti johtaminen eläkejärjestelmään on rakennettu kannusteita, jotka tuovat (palkan lisäksi!) materiaalista hyötyä työnteon jatkamisesta 12

Ikääntyvien työllisyysaste on noussut vahvasti, mutta miten käy talouskehityksen huonontuessa? % 80 70 60 55 59-vuotiaat 13 50 40 60 64-vuotiaat 30 20 10 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 Tammikesäkukesäkuu 2008 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 Tammi- 2008 Lähde: Työvoimatutkimukset 2000 6.2008, Tilastokeskus

15 Eläkemenot prosentteina palkasta etuuslajin mukaan: mistä eläkkeestä ja keneltä leikattaisiin? 40 35 30 25 20 15 10 VE TT TK OE PE 5 0 2005 2015 2025 2035 2045 2055 2065 2075 Lähde: ETK 2004

Eläkeleikkausten kolme skenaariota 16 1. Työntekijöillä on vankka neuvotteluasema: lakisääteisen työeläkkeen pieneneminen kompensoituu vastaavalla lisäeläketurvalla, jonka yksikköhinta on tyypillisesti korkeampi: ei säästöjä työnantajalle 2. Työntekijät kompensoivat lakisääteisen työeläkkeen pienenemisen ostamalla lisäeläkkeen: säästöjä työnantajalle, mutta työntekijän kannalta vastaa palkan alennusta 3. Kokonaiseläke vain jätetään pienemmäksi: merkitsee työpanoksesta saatavan kokonaiskompensaation pienenemistä vastaa sekin palkanalennusta

Eläkemaksut suhteessa palkansaajakorvauksiin vuonna 2005, % 17 30 25 20 15 10 5 0 UK CH FR NO SE NL FI DK DE Palkansaaja Työnantaja Verorahoitus Sopimuseläke Lähde: ETK 2008

Lakisääteiset eläkemaksut ja lisäeläkemaksut keskipalkasta vuonna 2005, % 18 40 35 30 25 20 15 10 5 0 NL UK (DB) SE (ITP) SE (SAF- LO) FR FI UK (DC) DE NO CH DK Palkansaaja (I) Työnantaja (I) Palkansaaja (II) Työnantaja (II) Lähde: ETK 2008

19 Johtopäätöksiä Muissa kuin vanhuuseläkkeissä ei juurikaan leikattavaa. eikä juuri vanhuuseläkkeissäkään, ellei sitten katsota, että ikävälin 53-62 kiihdytetty karttuma (1,9 % 1,5%:n sijasta) voitaisiin jossakin vaiheessa poistaa kannustaisi työuran jatkamiseen, mutta olisi ongelmallinen sukupolvien välisen tasapainon kannalta Lisäleikkaamiset johtaisivat hyvin nopeasti laajaan lisäeläkejärjestelmien syntymiseen kansainväliset vertailut tukevat tätä päätelmää kustannussäästöt näennäisiä kansainväliset vertailut tukevat myös tätä päätelmää! tasapuolisuus huononisi neuvotteluvoimaisten ja muiden ryhmien välillä Poliittisen riskin olemassaoloa nykyjärjestelmässä ei voida kieltää

TyEL-meno ja -maksu 21 35 30 25 20 15 10 5 Meno Maksu yht. Työnantajat Työntekijät yli 53 v. Työntekijät alle 53 v. 0 2005 2015 2025 2035 2045 2055 2065 2075 Lähde: ETK

TyEL-menot ja -maksut prosenttia palkkasummasta* 22 Prosenttia palkoista 35 30 25 20 15 10 5 0 Meno Maksu (4% reaalituotto) Maksu (5% reaalituotto) Maksu (3% reaalituotto) 2010 2015 2020 2025 2030 2035 2040 2045 2050 2055 2060 2065 2070 2075 *Eläketurvakeskuksen 2007 pitkänaikavälin laskelma, perusvaihtoehto. Lähde: ETK 2008

23 Yksityisalojen työeläkesijoitusten keskituotto vuosittain ja keskimäärin 1997-2008, % sitoutuneelle pääomalle 20 15 10 5 0 8,2 11,4 14,6 3,6 0,3 0,9 8,0 7,9 11,5 8,7 5,4 5,9 3,9-5 -10-8,7 1997* 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008/ Q1-3 Nimellinen Reaalinen Keskimäärin * Vuodelta 1997 vain yhtiöiden tiedot Vuoden 2008 kolmen neljänneksen luku on ilmoitettuihin tuloksiin perustuva arvio Lähde: TELA, 3.11.2008 RV/tn

24 Yksityisalojen työeläkesijoitusten reaalikasvu tuottojen johdosta vuoden 1997 alusta syyskuuhun 2008, % 90 80 70 60 50 40 30 20 4 prosentin vuotuisen tasaisen reaalikasvun mukaan 10 0 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Lähde: TELA, 3.11.2008 RV/tn

5 0 Prosenttia palkoista 35 30 25 20 15 10 2010 2015 2020 2025 2030 2035 2040 2045 2050 2055 2060 2065 2070 2075 TyEL-menot ja -maksut prosenttia palkkasummasta Meno 2008 reaalituotto 4% 2008 reaalituotto -12% 25 Lähde: ETK 2008

Kaataako finanssikriisi ennusteen työeläkemaksun kehityksestä? 26 Maksukehitys riippuu pitkän aikavälin keskimääräisistä sijoitustuotoista ja työllisyyden kehityksestä Lyhytaikaiset heilahdukset hoituvat toimintapääoman avulla Vasta pitkäaikainen tai syvä huonojen sijoitustuottojen jakso antaisi aiheen päivittää maksutasoennustetta Arvio syyskuun lopulta: ei tarvetta tähän, vaikka kehitys onkin poikkeuksellinen Sen jälkeen on noussut varteenotettavaksi uhaksi, että finanssikriisi kestää pitkään ja laajenee kattavaksi ja pitkäaikaiseksi kriisiksi reaalitalouden puolella Jos näin käy, maksutason pitkän aikavälin ennustetta on nostettava Silti muistettava: tämä ei ole työeläkerahoituksen kriisi.

27 Työeläkelaitosten vakavaraisuussäännösten tilapäinen helpottaminen Hallitus antoi 17.10.2008 lakiesityksen, jolla hidastetaan rahastointia, osin takautuvastikin lisätään TyEL-laitosten vastuuvelan riippuvuutta osaketuotoista alennetaan tilapäisesti vakavaraisuusvaatimuksia Lakipaketin tarkoitus oli välttää osakkeiden pakkomyynnit vakavaraisuusvaatimusten takia Tämä tehdään, jotta työeläkesijoittajat eivät menettäisi tulevia potentiaalisia tuottojaan kotimaisten noteerattujen yhtiöiden omistusrakenne ei kärsisi

29 Kuka kantaa riskin? Eläketurvan peruskysymys on, kuka kantaa epävarmuuden seuraukset Suomalainen valinta: ensi sijassa työeläkemaksun maksajat Finanssikriisi on osoittanut, että eläkesäästämiseen tarvittavalla aikavälillä voi tapahtua ihan mitä tahansa Maissa, joissa eläkeajan turva perustuu omiin säästöihin tai yksilöllisiin sijoitussidonnaisiin eläkevakuutuksiin, eläkeajan turvalta on suurten ihmismäärien osalta pudonnut pohja pois Samoin on käynyt useissa tapauksissa, joissa eläketurva rakentuu työnantajan vastuulleen ottaman lisäeläkkeen varaan On mahdollista, ettei suomalainen työeläketurvakaan selviydy kriisistä kolhuitta Riski kuitenkin kannetaan kollektiivisesti ja vaikutukset jaetaan kaikkien kesken tasapuolisesti

30 Riskin kanto eräissä muissa ratkaisuissa Yksilökohtainen DC maksun riittävä mitoitus haasteena kumuloituvissa sijoitustuotoissa suuri vaihtelu uhkana liiallinen tai liian vähäinen riskinotto riskinkantajana yksilö Yrityskohtainen lisäeläkerahasto maksu helppo jättää liian matalaksi (transparenssia puuttuu) yrityksen konkurssilla kohtalokkaat seuraukset, ellei takuujärjestelmää: pahimmillaan on mennyt sekä työpaikka että eläke (Enron jne.) riskinkantajana yrityksen palkansaajien ja eläkeläisten kollektiivi

32 Mikä on Suomen työeläkejärjestelmän eläkelupaus? Työeläkkeen tavoitteena on turvata kulutustason kohtuullinen säilyminen vanhuuden, työkyvyttömyyden, työttömyyden ja perheen huoltajan kuoleman varalta Tämä määrittelee karkean tavoitetason täyden työuran jälkeen Eläkelupaus ei ole sidottu tiettyyn eläkeikään, karttumisprosenttiin tai indeksiturvaan Vuodesta 2005 käytössä on kaikkialla keskipalkkaperiaate, vuodesta 2010 elinaikakerroin Näiden vuoksi aiemman eläkelain mukaisen eläketason saavuttaminen suhteessa loppupalkkaan edellyttää usein työnteon jatkamista Eläkelupausta ei ole sidottu johonkin tiettyyn osaan kansantalouden keskipalkasta, joskin tämä suhdeluku on relevantti arvioitaessa eläkeläisten asemaa.

Työeläkemaksulla nousupaineita, kestääkö kansantalous 33 Selväähän on, ettei kansantalous voi eläkekustannusten alle sortua Toinen muotoilu kysymykselle: onko Suomessa tulevaisuudessakin päätöksentekomekanismi, joka pitää työeläketurvan muutokset mahdollisimman pieninä ja tasapuolisina, vai pitäisikö automaattisia sopeutumismekanismeja lisätä tai työeläketurvasta olennainen viipale siirtää muilla keinoin toteutettavaksi? Vastaus tähän riippuu vastaajan sosiaalipoliittisista preferensseistä Riskinäkökulmasta nykyisen järjestelmän ja sen säätelymekanismin jatkaminen näyttäytyy hyvin myönteisessä valossa.