KESTÄVÄN KEHITYKSEN OHJELMA 2012 2013

KESTÄVÄN KEHITYKSEN OHJELMA 2012 2013 22.3.2012 MH Hyväksytty keke ryhmässä XXXX Hyväksytty opiston kehittämisseminaarissa XXXX

SISÄLLYS 1 Saatteeksi... 3 1.1 Kestävän kehityksen askeleet Valkeakoski opistossa... 4 Kestävän kehityksen kriteerit... 6 2 Suunnittelu... 6 2.1 Arvot... 6 2.2 Lakisääteiset vaatimukset... 6 2.3 Organisaatio ja resurssit... 9 2.4 Kestävän kehityksen ohjelma... 10 2.5 Opetuksen suunnittelu... 10 3 Toteutus... 12 3.1 Kestävän kehityksen teemat... 12 3.2 Opetus... 13 4 Seuranta, arviointi ja kehittäminen... 16 4.1 Kestävän kehityksen arviointikäytäntö, toiminnan kehittäminen ja raportointi... 16 Lähteet... 17 Liitteet... 17 KEKE tavoitteet ja painospisteet 2012 2013 **LUONNOS**... 18 2

1 Saatteeksi Kestävän kehityksen käsite määriteltiin ensi kerran vuonna 1987 YK:n Brundtlandin komissiossa. Tällöin Gro Harlem Brundtland totesi: Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa. Uudemman määrittelyn tarjoaa Arto O. Salonen (2010), jonka mukaan kestävä kehitys on ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävää pitkällä aikavälillä. Sille on ominaista kokonaisvaltainen edistyminen, missä huomioidaan yhtä aikaa niin paikallinen kuin maailmanlaajuinenkin ulottuvuus. Kestävä kehitys toteutuu vastuuta kantaen ja sen päämääränä on monimuotoisen selämän kukoistaminen (Kestävä kehitys globaalin ajan hyvinvointiyhteiskunnan haasteena). YK:n ympäristö ja kehityskonferenssissa Rio de Janeirossa vuonna 1992 mukana olleet valtiot (Suomi yksi 177:stä) päättivät edistää kestävää kehitystä laatimalla Agenda 21 toimintaohjelman. Konferenssi suositteli myös kaikille kunnille paikallisen toimintaohjelman laadintaa. Taustalla oli huoli maailmanlaajuisista ympäristö ja kehitysongelmista sekä ihmisten osallistumisesta. Ympäristöongelmia olivat ja ovat edelleen ilmastonmuutos, biologisen monimuotoisuuden väheneminen sekä luonnonvarojen liikakäyttö ja luonnon kestokyvyn ylitys. Kestävän kehityksen tulkintaa on laajennettu YK:n huippukokouksissa ja konferensseissa siten, että se tänä päivänä käsittää ekologisen kestävyyden lisäksi myös taloudellisen, sosiaalisen ja kulttuurisen kestävyyden. Kestävän kehityksen tavoitteet ja niiden toteuttaminen ovat osa kunnan menestymisen strategiaa. Suurien suunnitelmien toteuttamiseen tarvitaan pieniä ja suuria käytännön toimia. Paikallisagendalla ja muilla paikallisilla kestävän kehityksen ohjelmilla pyritään korostamaan kunnan ja kuntalaisten päivittäisten toimien yhteyttä sekä paikallisiin että maailmanlaajuisiin ongelmiin. (Valkeakosken Paikallisagenda 21. 1999. Ympäristöpalvelut.) Viime vuosina kestävän kehityksen painoarvo osaamistarpeena ja asiakasvaatimuksena on kasvanut nopeasti. Asiakkaat, järjestöt, media ja lainsäädäntö pakottavat meidät näkemään kestävän kehityksen osana opiston imagoa sekä tuotteiden ja palvelun laatua. Samalla vastuullisuudesta ja kestävästä kehityksestä on tullut osa laadunhallintaa ja tapa toteuttaa yhteiskuntavastuuta. (Laininen, E. Ammattikasvatuksen aikakauskirja. 4/2008, 4.) Kansalaisopistot voivat toimia vastaiskuna tehokkuus, kilpailu, ja kulustushysterialle. Näyttää myös siltä, että tämänkaltaiseen ajatteluun löytyy vastakaikua potentiaalisten asiakkaiden taholta (Antioja, A. Kansalaisopistot mielikuvien markkinoilla, 2011.) Kestävän kehityksen haasteisiin on havahduttu varsinkin ammatillisen koulutuksen puolella, mm. koulutuksen perustutkintojen perusteissa ja laadunhallintasuosituksissa. Useat ammatilliset oppilaitokset ovat saaneet myös oppilaitoksen ympäristösertifikaatin. Suomen kestävän kehityksen toimikunnan ja OPM:n strategioissa on asetettu tavoite, jonka mukaan kaikissa kouluissa ja oppilaitoksissa on oma kestävän kehityksen toimintaohjelma v. 2010 mennessä. Lisäksi tavoitteena on, että 15% on kestävän kehityksen työstään ulkoinen tunnus tai sertifikaatti v. 2014 mennessä. (Kestävän kehityksen toimikunnan koulutusjaosto 2006. OPM 2006.) Vapaa sivistystyö on avainasemassa kestävän kehityksen yhtenä portinvartijana ja paikallisena toimijana kansallisin verkostoin. Salosen (2010) mukaan Ihmisten välinen terve riippuvuus eli 3

yhteisöllisyys on tärkein kestävän kehityksen tekijä. Sama arvoperusta on historiallisesti ollut yksi vapaan sivistystyön perusta. 1.1 Kestävän kehityksen askeleet Valkeakoski opistossa 1997 Valkeakoskella Paikallisagenda 21, kestävän kehityksen toimintaohjelma ja pitkän tähtäimen strategiatyö kunnan kestävän kehityksen toteuttamiseksi käynnistyi 1998 1999 Kaupunginhallitus asetti agendan laatimiseksi Agenda 21 työryhmän. Työryhmän raportti valmistui maaliskuussa 1999. Paikallisagendassa tärkeimmiksi osa alueiksi koettiin ilmansuojelu, vesiensuojelu ja vesihuolto, liikenne ja jätehuolto. Paikallisagendatyöryhmä järjesti yleisötilaisuuksia ja teematyöryhmiä, joiden tekemät ehdotukset ovat perustana työryhmän loppuraportissa esitetyille toimenpide ehdotuksille ja vastuutahoille. Kaupunginhallituksen päätöksen mukaan palvelukeskukset esittävät vuosittain talousarvioehdotuksensa yhteydessä vähintään 1 2 toimenpidettä joiden toteutumista valvoo ympäristöjaosto. 2000 2004 Valkeakoski opisto on mukana kestävän kehityksen paikallisagendassa toteutustoimenpiteinään lähinnä kurssitoiminta; asumiseen, entisöintiin, terveydenhoitoon ja ruokailuun liittyvät kurssit ja luennot, jotka tukevat kestävän kehityksen periaatteita. 2004 2005 Koska kestävä kehitys on yksi Valkeakoski opiston johtamista ja toimintaa ohjaava arvo, kirjataan opiston kestävän kehityksen periaatteiden mukainen toiminta ja sen kehittämisen kestävän kehityksen ohjelmaksi. Tämä ohjelma on myös yksi opiston strateginen asiakirja. Ohjelmaa työstää keke ryhmä. 2007 Valkeakoski opisto on mukana KTOL:n kestävän kehityksen hankkeessa ja suunnittelee mm. hankkeelle omaa kotisivustoa. 2009 Kestävän kehityksen ohjelmaa päivitetään Ilmastonmuutos vapaan sivistystyön haasteena koulutuksessa, johon osallistuu Marika Hoviniemi. 2010 Opiston keke ohjelma päivitetään edelleen osana opiston LAKE kehittämiskokonaisuutta ja työväenopiston keke ryhmä toteuttaa nk. lakerahoituksella kekeen liittyvää opetusta ja luentoja. Myös muso ja kuva tulevat mukaan keke ryhmään. 2011 Opisto osallistuu kansainväliseen Grundtvig Learning Partnership Cristalhankkeeseen. Musiikkiopiston keke vastaavaksi valitaan Sanna Saarinen ja kuvataidekoulun keke vastaavaksi Heikki Kivioja. 2012 LAKE kehittäminen jatkuu kestävän kehityksen osalta erityisesti tekstiilityön ja kädentaitojen pilottikursseilla. Kehittämisen tueksi järjestettiin sähköinen kekeitsearviointi helmikuussa 2012. Tuloksien perusteella löydetään tärkeimmät kehittämiskohteet. Keke jalakutetaan musiikkiopistoon ja kuvataidekouluun. 4

Valkeakoski opisto on mukana OKKA säätiön Vapaan sivistystyön kestävän kehityksen kriteeristön suunnittelun hankeessa. Valkeakoski opisto kouluttaa koko henkilöstöään kestävän kehityksen teemoista syksyn kehittämisseminaarista alkaen. Valkeakoski opiston kestävän kehityksen ohjelmaan on kirjattu opistomme periaatteet, käytännöt ja toimenpiteet kestävän kehityksen periaatteiden mukaisessa toiminnassa. Kriteeristönä tässä asiakirjassa on käytetty Opetus, kasvatus ja koulutusalojen säätiön (OKKA säätiön) kestävän kehityksen kriteerejä ammatilliselle oppilaitoksille (2009) vapaaseen sivistystyöhön soveltaen. Kestävän kehityksen kriteerien rakenne (OKKA, 2009.) 5

Kestävän kehityksen kriteerit 2 Suunnittelu 2.1 Arvot Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin. Henkilöstö ja oppilaat tuntevat arvojen merkityksen koulun toiminnassa ja arvoista on viestitty sidosryhmille. Valkeakoski opiston vision (2016) mukaisesti Valkeakoski opisto on kaikkien koskilaisten yhteinen oppimiskeskus, joka tarjoaa laadukkaan ja viihtyisän oppimis ja työympäristön ja on aktiivinen opistotoiminnan kehittäjä. Strategisina suuntaviivoina ovat mm. sivistyksellinen tasa arvo, paikallisen kulttuurin vahvistaminen, laatu ja osaaminen, yhteistyö ja verkostoituminen sekä viihtyisyys ja yhteisöllisyys. Valkeakoski opiston johtamista ja toimintaa ohjaavat seuraavat arvot: 1. kokonaispersoonallisuuden kehittäminen humanismiin perustuvaa tietojen, tunteen ja tahdon tasapuolista kehittämistä ihmisessä 2. tieteenomaisuus kriittisyyteen, ennakkoluulottomuuteen ja objektiivisuuteen tähtäävä tarkastelutapa 3. opinnollisuus opintojen järjestäminen tavoitteellisesti ja systemaattisesti eteneviksi 4. puolueettomuus mahdollisuus erilaisten mielipiteiden esittämiselle 5. vapaus opiston autonomiaan perustuva oikeus päättää itse toiminnan tavoitteista ja sisällöistä sekä opiskelijoiden oikeus päättää itse omista opinnoistaan 6. sivistyksellinen tasa arvo pyrkimys poistaa opiskeluun liittyviä sosiaalisia, taloudellisia, alueellisia ja opiskeluvalmiuksiin liittyviä esteitä 7. yhteisöllisyys yhteistyökyvyn ja kansalaisyhteiskunnan vahvistaminen 8. kansainvälisyys kyky kohdata vieraita kulttuureja ja valmius työskennellä monikulttuurisissa ympäristöissä 9. kestävä kehitys sellainen nykyhetken tarpeet tyydyttävä toimintatapa, joka ei vie mahdollisuuksia tyydyttää tulevien sukupolvien tarpeita. Nämä arvot ovat kirjattuna opiston laatudokumenteissa ja uusien työntekijöiden perehdyttämiskäsikirjassa. Laatudokumentteja käsitellään ja päivitetään vuosittain henkilöstön kehittämisseminaareissa, joihin kokoonnutaan kaksi kertaa vuodessa. 2.2 Lakisääteiset vaatimukset Oppilaitos on tietoinen toimintaansa koskevista, kestävän kehityksen eri osa alueisiin liittyvistä säännöksistä ja määräyksistä. Henkilöstö tuntee vastuualueisiinsa liittyvien säännösten ja määräysten merkityksen koulun toiminnassa. Oppilaitoksella on ajantasaiset, lakisääteiset kestävään kehitykseen liittyvät kartoitukset, ohjelmat ja suunnitelmat, joiden sisältöä on käsitelty henkilöstön ja oppilaiden kanssa. 6

Valkeakoski opisto on tietoinen toimintaansa koskevista, kestävän kehityksen eri osa alueisiin liittyvistä säännöksistä, määräyksistä ja kartoituksista. Dokumentit sijaitsevat laatukäsikirjan liitteenä tai määräysten mukaisesti ko. vastuuhenkilön hallussa. Säännöksiin, määräyksiin ja kartoituksiin tutustuminen kuuluu ko. vastuuhenkilöiden tehtävänkuvauksiin ja heidät on niihin perehdytetty työhönoton yhteydessä kaupungin ja opiston perehdyttämissuunnitelman mukaisesti. Ajankohtaisia asioita käsitellään myös opiston henkilökunnan yhteisissä viikkopalavereissa ja kaksi kertaa vuodessa järjestettävissä kehittämisseminaareissa. Yleisiä opistoa koskettavia määräyksiä ovat mm: Laki vapaasta sivistystyöstä 21.8.1998/632 sekä asetus vapaasta sivistystyöstä 6.11.1998/805. Laki taiteen perusopetuksesta 21.8.1998/633 sekä asetus taiteen perusopetuksesta 6.11.1998 Opetusalan virka ja työehtosopimus ja Kunnallinen virka ja työehtosopimus Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 ja Työterveys huoltolaki 21.12.2001/1383 Laki julkisista hankinnoista 30.3.2007/348 Laki yksityisyyden suojasta työelämässä 13.8.2004/759 Yhdenvertaisuuslaki 20.1.2004/21 Kemikaalilainsäädäntö, jätelaki, elintarvikelainsäädäntö Osa määräyksistä on kirjallisena Vahtimestarin työpisteen kansioissa Valkeakosken kaupungin sähköturvallisuusohjeet Vapaa aikakeskuksen pelastussuunnitelma ja tulitöiden valvontasuunnitelma Kemikaalien käyttöturvallisuustiedot Kaupungin yksikkönä opisto noudattaa kaupungin sääntöjä, suosituksia ja periaatteita. Valkeakosken kaupungin ajantasainen sääntökokoelma on nähtävissä kaupungin kotisivuilla osoitteessa: http://www.valkeakoski.fi/portal/suomi/kuntainfo_ja_hallinto/paatoksenteko_ja_luottamuseli met/saannot/ Valkeakoski opistoa koskevia em. yleisiä määräyksiä ovat mm. Hallintosääntö Hankintaohjeet Jätehuoltomääräykset Kiinteistötoimitusmaksutaksa Sisäinen valvonta ja hyvä johtamis ja hallintotapa Sivistystoimen keskuksen johtosääntö Talousohjeet Viestintäohjeet Ympäristönsuojelumääräykset Kaupungin yleiset ohjeet mm. työsuojelun ja työsuhdeasioiden osalta on nähtävissä kaupungin verkossa kansiossa G:\Tyosuojelu ja G:\Yhteiset\Henkilöstöasiat ja työsuojelu 7

8

Opistorakennuksen kiinteistönhoidosta ja huollosta vastaa Valkeakosken kaupungin tekninen keskus. Se on tehnyt opistorakennukselle kuntokartoituksia ja tulee tekemään yksityiskohtaisen korjaussuunnitelman tulevaa opistorakennuksen peruskorjausta varten. 2.3 Organisaatio ja resurssit Oppilaitoksella on kestävän kehityksen ryhmä tai muu työryhmä, joka koordinoi ja arvioi kestävän kehityksen työtä ja tiedottaa yhteisöä sen tavoitteista ja etenemisestä. Ryhmässä on mukana johdon, henkilöstön ja oppilaiden edustajia. Kestävän kehityksen työllä on määritellyt vastuut ja tarvittavat resurssit. Johto kannustaa ja luo edellytyksiä henkilöstön ja oppilaiden yhteisölliseen kestävän kehityksen toimintaan. Henkilöstöllä on riittävä kestävän kehityksen asioiden hallintaan sekä kestävän kehityksen opetuksen sisältöihin ja menetelmiin liittyvä osaaminen. Valkeakoski opiston kestävän kehityksen edistämisestä vastaa KEKE ryhmä, joka valitaan kahdeksi vuodeksi kerrallaan. V. 2012 2013 keke ryhmän jäseniä ovat: kansalaisopisto: koulutussuunnittelija Marika Hoviniemi (pj.), taideaineiden opettaja Timo Pajunen, kielikouluttaja Johanna Garant (siht.), tekstiilityön opettaja Maarit Humalajärvi, kotitalousopettaja Heli Koivulahti, teknisen työn opettaja Esko Lovikka, Käsityökoulun vastuuopettaja Kirsi Tahkola ja kudonnanopettaja Terhi Käpyaho. muso: apulaisrehtori Sanna Saarinen kuvo: kuvataideopettaja Heikki Kivioja Opiston Keke ryhmä vastaa Keke ohjelman laatimisesta ja toteuttamisesta. Ohjelmaa arvioidaan syksyn kehittämisseminaarissa vuosittain. Keke ryhmä tapaa säännöllisesti vastuuhenkilön kutsusta. Kestävän kehityksen työn suunnitteluun, koordinointiin, arviointiin ja tiedottamiseen käytetään tapaamisten ja kokousten lisäksi myös sähköpostia ja sosiaalisen median työkaluja, esim. Google Docs. Opiston johto kannustaa kestävän kehityksen työhön viestimällä sen tärkeydestä mm. opiston yhteisissä palavereissa ja kehittämisseminaareissa. Johdon aloitteesta kestävä kehitys on myös opiston seuraavan kansainvälisen hankkeen teemana. Kestävä kehitys on otettu huomioon myös valtakunnallisesti toimialan kehittämisohjelmassa (KESU ja LAKE). Opistossa kehittämistyö tehdään työajalla ja se kuuluu ko. henkilöiden tehtävänkuvaan. Rahoitusta kehittämistyön tueksi on haettu vuosittain laatu ja kehittämisavustuksista OPH:lta. Kestävän kehityksen ohjelma sisältää nk. vuosittaisen toimintaohjelman tavoitteineen. Tässä ohjelmassa jokainen tavoite on vastuutettu ja aikataulutettu. Ohjelma on yksi opistomme strateginen asiakirja ja sen vuosittaiset painopisteet ovat edustettuina opiston tasapainotetussa tuloskortissa. 9

2.4 Kestävän kehityksen ohjelma Oppilaitoksella on kestävän kehityksen ohjelma tai muu toimintasuunnitelma, joka sisältää tavoitteet ja toimenpiteet oppilaitoksen valitsemien kestävän kehityksen teemojen edistämiseksi opetuksessa ja toimintakulttuurissa. Henkilöstö ja oppilaat osallistuvat teemojen valintaan ja ohjelman suunnitteluun. Teemat liitteenä 1. Valkeakoski opiston kestävän kehityksen ohjelmaan on kirjattu opistomme periaatteet, käytännöt ja toimenpiteet ko. kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesta toiminnasta. Käytännöistä, toimenpiteistä ja tavoitteista sovittiin ensimmäisen kerran päätoimisen henkilökunnan kehittämisseminaarissa 19.11.04 kestävän kehityksen työryhmän esityksen pohjalta. Ohjelma on myös yksi opistomme strateginen asiakirja. Keke kehittämistyön painopisteet ja tavoitteet valitaan keke työryhmän ehdotuksesta koko päätoimisen henkilöstön toimesta. Keke ohjelmaa päivitetään ja arvioidaan vuosittain syksyn kehittämisseminaarissa. Toimintaohjelma vuosittaisista painopistealueista ja tavoitteista on tämän ohjelman liitteenä. 2.5 Opetuksen suunnittelu Kestävä kehitys on yhdistetty oppilaitoksen opetussuunnitelmaan ja opetuksen toteutukseen. Kestävän kehityksen opetuksen suunnittelussa ja toteutuksessa tehdään yhteistyötä opettajien kesken sekä opettajien ja muun henkilöstön välillä. Oppilaitoksen oppimisympäristöjen ja työtehtävien kestävän kehityksen näkökohdat on tunnistettu ja otettu huomioon työkäytännöissä ja ohjeistuksissa. Oppimisympäristöissä hyödynnetään ammattialan parhaita kestävän kehityksen työkäytäntöjä tai teknologisia ratkaisuja. Opetuksessa hyödynnetään kestävän kehityksen eri osa alueisiin liittyvää ajantasaista oppimateriaalia. Kestävän kehityksen opetuksessa tehdään yhteistyötä ulkopuolisten toimijoiden kanssa tai oppilaitos osallistuu kestävän kehityksen hankkeisiin. Tekstiilityö Kestävän kehityksen näkökulmien osalta hyviä käytäntöjä on paljon esim. tekstiilityön opetuksen suunnittelussa. Tekstiilityön opetustila on suunniteltu monipuoliseksi ja toimivaksi erilaisten asioiden oppimiseen ja erilaisten ryhmien tarpeita varten. Yhteinen opetustila toimii myös ideoitten jakopaikkana. Tekstiilityön opettajat suunnittelevat ja valmistavat mahdollisuuksien mukaan yhteistä opetus ja havaintomateriaalia. Opiskelijat ja ulkopuoliset asiakkaat ovat lahjoittaneet erilaista materiaalia sekä lukuisia työvälineitä havaintomateriaaliksi tai opetuskäyttöön. Materiaalien kierrätystalkoisiin ovat osallistuneet myös muutamat opiston henkilökunnasta. Tekstiilityön opetuksen tueksi saadaan vuosittain runsaasti uutta ja vanhaa materiaalia esim. kankaita, lankoja, kirjoja, lehtiä, kaavamuovia, säilytyslaatikoita. Kaikki saatu materiaali on yhteiskäytössä. 10

Tekstiilityön opettajat ovat päivittäneet ammatillista osaamistaan myös kestävän kehityksen työkäytänteissä. He toimivat Valkeakoski opiston resurssien puitteissa ja ovat voineet hankkia jonkin verran nykyaikaista teknologiaa opetuksen tueksi. Monet käsityön työtavat hitaana ja aikaa vievänä työtapana ovat hyviä esimerkkejä kestävästä kehityksestä mielen ja materiaalin suhteen. Tekstiilityön osalta Valkeakoski opisto tunnetaan useassa käsityöalan yrityksessä ja yhteistyökumppaneiden keskuudessa aktiivisena jäännösmateriaalien ideoijana ja käyttäjänä. Lahjoituksena saaduista tai edullisesti ostetuista laadukkaista materiaaleista tehtyjä tuotteita ja teoksia on viety ja annettu näyttelyihin tai messuosastoille muittenkin iloksi. Materiaalien hankinnoissa tehdään yhteisostoja eri ryhmien kesken sekä Valkeakoski opiston käsityökoulun kanssa. Kieltenopetus Esimerkkejä kestävästä kehityksestä kieltenopetuksessa: Opetuksessa hyödynnetään mahdollisimman paljon tieto ja viestintäteknologiaa. Kieliluokissa on kannettavat tietokoneet ja videotykit, joiden avulla suuri osa materiaalista voidaan käydä läpi ilman paperikopioita. Opettajat myös käyttävät tunneillaan monistettua materiaalia, joita ei anneta oppilaille, niitä vain kierrätetään ryhmästä toiseen ko. asian harjoittelussa. Näin vältetään hukkakopiointia. Kieltenopetuksen useissa ryhmissä (ks. esim. http://patandpolly.blogspot.com, http://soyenglish.wordpress.com ) on käytössä ryhmäkohtainen blogi. Kurssi on suunniteltu niin, että osa kurssin asioista hoidetaan blogin ja nettisivustojen avulla. Opiskelussa hyödynnetään mahdollisimman paljon sähköpostia. Mm. tunneilla laaditut yhteiset sanastot ja muut materiaali lähetetään opiskelijoille sähköpostin liitteinä, ja vain sähköpostittomat saavat monisteet. Kieltenopetuksessa pyritään myös lisäämään tietoisuutta kestävästä kehityksestä. Kestävän kehityksen näkökulmia huomioidaan opetuksen sisällössä esim. valitsemalla sopivissa tilanteissa aihetta käsitteleviä keskustelunaiheita ja tekstejä, jotka herättävät kysymyksiä ja arvokeskustelua. Hankkeet Kestävän kehityksen teemoja työstetään Valkeakoski opistossa CRISTAL hankkeessa vuosina 2011 2013. EU rahoitteisessa elinikäisen oppimisen ohjelmaan kuuluvassa oppimiskumppanuudessa on mukana kahdeksan partneriorganisaatiota: Virosta, Norjasta, Hollannista, Itävallasta, Portugalista, Italiasta ja Turkista. Valkeakoski opisto on hankkeen koordinaattori. Hankkeen tavoitteena on edistää kestäviä toimintamalleja osallistuvissa organisaatioissa. Pyrimme luomaan kestäviä käytäntöjä omaan toimintaamme ja levittämään oppimaamme opiskelijoiden ja sidosryhmien kautta laajemmallekin. Käytännössä tarkastelemme ensin kriittisesti omaa toimintaamme ja teemme suunnitelman parannustoimenpiteistä. Tämän jälkeen koulutamme opettajamme kestävän kehityksen mukaisiin käytäntöihin ja otamme opiskelijat mukaan suunnitteluun. Hankkeessa järjestetään seitsemän seminaaria tai työpajaa osallistujaorganisaatioissa. Opettajat pääsevät seminaareissa vaihtamaan ajatuksia, ideoita ja käytäntöjä eurooppalaisten kollego 11

jen kanssa. Joihinkin seminaareihin otamme mukaan myös opiskelijoitamme. Hankkeen aikana kokoamme yhteen hyviä käytäntöjä kestävän kehityksen näkökulmien soveltamisesta oppilaitoksen arjessa. Lopputuloksena meillä on ideapankki, josta opettajat voivat hakea tietoa ja ideoita käytännön työhönsä. Hankkeen blogi on luettavissa sähköisesti: http://cristalgrundtvig.wordpress.com/ Valkeakoski opiston blogi lista: Pellavapää kutomon blogi Kangaspuutarhan blogi Tekstiilityön blogi Väriherkkuja. Tilauskoulutus Tiedonjyvän blogi Käsityökoulun blogi Seikkailevat esineet Muu toiminta Opiston yleisestä tietohallinnosta vastaa Valkeakosken kaupungin tietohallinto. Opisto käyttää mahdollisimman uutta ja tarkoituksenmukaista teknologiaa em. osaston antamissa rajoissa. Käytämme sekä henkilöstöämme että asiakkaitamme palvelevia uusia sovelluksia, mm. verkko Hellewiä, joka mahdollistaa opiston sähköisen kurssihallinnon (mm. ilmoittautuminen ja kurssiarviointi) sekä henkilöstöhallinnon Populus järjestelmää, joka mahdollistaa sähköisen asioinnin henkilökohtaisten vuosiloma, säästövapaa, koulutus, perhevapaat ym. poissaolojen, matkalaskujen ja ajopäiväkirjojen osalta. Strategisena tavoitteenamme on, että henkilöstömme hyödyntää sosiaalisen median työkaluja työssään. Tulevaisuudessa kaikille yhteiseen keke yhteistyöhön tullaan ottamaan mukaan mm. Valkeakosken kaupungin ympäristönsuojelun osasto, opiston kiinteistöstä vastaava Valkeakosken kaupungin tekninen keskus sekä opiston lounaskahvilan pitopalveluyrittäjä Tarja Nieminen. 3 Toteutus 3.1 Kestävän kehityksen teemat Teemojen toteuttaminen Oppilaitoksen valitsemat vuosittaiset teemat ja kestävän kehityksen ohjelman toimenpiteet toteutuvat opetuksessa ja toimintakulttuurissa. Eri henkilöstöryhmien edustajat ja asiakkaat osallistuvat toimintaan. Toimintatapojen vakiinnuttaminen Oppilaitos on vakiinnuttanut valitsemiinsa kestävän kehityksen teemoihin liittyviä vaikuttavia toimintatapoja pysyväksi osaksi opetusta tai toimintakulttuuria. Verkottuminen Oppilaitos tiedottaa teemoihin liittyvästä toiminnasta sidosryhmiään ja toteuttaa teemoihin liittyvää yhteistyötä paikallisten toimijoiden kanssa. 12

Keke ohjelma on yksi opistomme strateginen asiakirja. Sen painopisteet ja tavoitteet valitaan keke työryhmän ehdotuksesta koko päätoimisen henkilöstön toimesta. Keke ohjelmaa päivitetään ja arvioidaan vuosittain syksyn kehittämisseminaarissa. Toimintaohjelma vuosittaisista painopistealueista ja tavoitteista on tämän ohjelman liitteenä. Keke ohjelma on luettavissa opiston kotisivuilla. Kestävän kehityksen hankkeista ja toiminnasta tiedotetaan erikseen myös muissa opiston käyttämissä tiedottamiskanavissa, joita ovat mm. sähköinen asiakaskirje, vuosikertomus ja verkko Hellewi. 3.2 Opetus Työprosessin sekä työmenetelmien, välineiden ja materiaalien hallinta Opetus antaa valmiuksia oman ammattialan järjestelmien ja prosessien toiminnan ja niiden kestävän kehityksen näkökohtien ymmärtämiseen sekä oman työn suunnitteluun kokonaisuutena kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Opetus antaa valmiuksia oman ammattialan työmenetelmien, välineiden ja materiaalien arviointiin ja valintaan kestävän kehityksen näkökulmasta. Työn perustana olevan tiedon hallinta Opetus lisää tietoa vastuullisesta yritystoiminnasta, oman ammattialan kestävän kehityksen säädöksistä, määräyksistä ja sopimuksista sekä teknologista ratkaisuista, työmenetelmistä ja hallintajärjestelmistä. Opetus auttaa ymmärtämään ympäristömuutosten, yhteiskunnallisten muutosten ja teknologian kehityksen vaikutuksia omalla ammattialalla. Eri ammattiaineissa olevat työprosessien, materiaalien ja tiedon hallinta kuuluu päätoimisen henkilöstön toimenkuvaan. Kirjatut dokumentit ovat päätoimisten omissa työpisteissä ja päätoiminen on vastuussa em. ohjeiden, säädösten, määräyksien päivittämisestä ja perehdyttämisestä sekä tuntiopettajilleen että asiakkaille. Ekologisuuden näkökulmasta eniten menetelmä ja materiaalihallintaa tarvitaan taide ja taitoaineissa, käsityökoulussa sekä kotitaloudessa. Taideaineiden osalta esim. ajantasaiset käyttöturvallisuusohjeet erilaisten taideaineissa käytettävien kemikaalien osalta ovat kirjallisena dokumenttina kuvataideluokassa. Myös kuvataideluokan välineistössä ja työtavoissa otetaan huomioon ekologisuus (pesupaikat, pensseleiden puhdistus ilman tärpättiä) sekä työturvallisuus (mm. palokaasut). Tekstiilityökursseilla ja käsityökoulussa kankaanpainovärien käyttöturvallisuus otetaan aina esille asiakkaiden kanssa. Käsityökoulussa keskeisenä erityispiirteenä on lisäksi lasten turvallisuus materiaalien ja välineiden hallinnan osalta. Taideaineiden jätehuolto on järjestetty asianmukaisin ja säännöstenmukaisin tavoin. Em. taideaineiden jätemateriaalin käsittelystä vastaa ko. päätoiminen opettaja ja opiston vahtimestari. Elinikäisen oppimisen avaintaidot Opetus lisää tietoa kestävän kehityksen merkityksestä ihmisen tulevaisuudelle sekä vaikuttamisen mahdollisuuksista omassa elämässä ja työyhteisön jäsenenä. Opetus tukee opiskelijoiden etiikan kehittymistä ja omien arvojen muodostumista. 13

Oppilaitoksessa ja sen ulkopuolisissa oppimisympäristöissä tarjotaan opiskelijoille kokemuksia ympäristön ja kulttuurien monimuotoisuudesta, sekä mahdollisuuksia turvallisten, terveellisten ja ympäristövastuullisten toimintatapojen sekä sosiaalisten ja kulttuuristen taitojen harjoitteluun. Oppilaitos tarjoaa opiskelijoille aitoja osallistumisen ja vaikuttamisen kokemuksia sekä mahdollisuuksia osallistua kestävän kehityksen käytäntöjen suunnitteluun tai lähiympäristössä tai paikallisyhteisössä tapahtuviin osallisuushankkeisiin. Vastuullisuus ja vaikuttaminen omassa elämässä, yhteiskunnassa ja työyhteisön jäsenenä sisältyvät opiston opetukseen jo lakisääteisesti. Vapaasta sivistystyöstä annetun lain mukaan vapaan sivistystyön tarkoituksena on järjestää elinikäisen oppimisen periaatteen pohjalta yhteiskunnan eheyttä, tasa arvoa ja aktiivista kansalaisuutta tukevaa koulutusta. Vapaana sivistystyönä järjestettävän koulutuksen tavoitteena on edistää ihmisten monipuolista kehittymistä, hyvinvointia sekä kansanvaltaisuuden, moniarvoisuuden, kestävän kehityksen, monikulttuurisuuden ja kansainvälisyyden toteutumista. Vapaassa sivistystyössä korostuu omaehtoinen oppiminen, yhteisöllisyys ja osallisuus. (Laki vapaasta sivistystyöstä 21.8.1998/632) Elinikäisen oppimisen tukeminen sisältyy myös toiminta ajatukseemme ja visioomme: Sivistystoimen keskuksen johtosäännön mukaan Valkeakoski opiston toiminta ajatus on tukea elinikäisen oppimisen periaatteen pohjalta yksilön persoonallisuuden monipuolista kehittymistä ja kykyä toimia yhteisöissä sekä edistää kansanvaltaisuuden, tasa arvon ja moniarvoisuuden toteutumista yhteiskunnassa. tarjota paikallisten sivistystarpeiden pohjalta mahdollisuuksia omaehtoiselle oppimiselle ja jatko opintovalmiuksien kehittämiselle. antaa myös kotitalouden, kodinhoidon ja käsityöalan ohjausta, neuvontaa ja kuluttajavalistusta. Valkeakoski opiston vision (2016) mukaisesti Valkeakoski opisto on kaikkien koskilaisten yhteinen oppimiskeskus, joka tarjoaa laadukkaan ja viihtyisän oppimis ja työympäristön ja on aktiivinen opistotoiminnan kehittäjä. Strategisina suuntaviivoina ovat mm. Sivistyksellinen tasa arvo Valkeakoski opisto kasvattaa aliedustettujen ryhmien osuutta opiskelijakunnassaan. Valkeakoski opisto rakentaa avoimia oppimisympäristöjä verkkopalvelujen avulla. Paikallisen kulttuurin vahvistaminen Valkeakoski opisto kehittää monipuolisesti paikallista kulttuuritoimintaa. Laatu ja osaaminen Valkeakoski opiston henkilökunnan osaamista kehitetään systemaattisesti ja sen määrä sopeutetaan palvelujen ja resurssien edellyttämälle tasolle. Valkeakoski opisto on opistotoiminnan aktiivinen kehittäjä ja henkilöstökouluttaja. Valkeakoski opistolle hankitaan tanssin ja teatteri ilmaisun opetuksen vaatimat harjoitustilat. 14

Yhteistyö ja verkostoituminen Alueellista yhteistyötä Tampereen seudun kansalaisopistojen kanssa tiivistetään. Tavoitteena on, että Etelä Pirkanmaalla toimivat kansalaisopistot yhdistetään. Valkeakoski opistolla on aktiivisia kansainvälisiä yhteistyösuhteita. Viihtyisyys ja yhteisöllisyys Valkeakoski opisto koetaan kiinnostavaksi ja viihtyisäksi opiskelu ja työpaikaksi. Valkeakoski opiston toiminta tähtää yhteisöllisyyden, yhteistyökyvyn, kansalaisyhteiskunnan ja kulttuurien välisen vuorovaikutuksen vahvistamiseen. Opiston arvoja, joihin mm. kestävä kehitys yhtenä kuuluu, on käsitelty kohdassa 2.1, sivulla 5. Opiston koko toiminta perustuu siis suurelta osin mm. osallistumisen ja vastuullisuuden tukemiseen sekä sosiaalisten, perinne ja kulttuuristen taitojen ja tietojen vahvistamiseen. Parhaita käytäntöjä tästä toiminnasta ovat esim. vuosittaiset keke aihepiirin luennot keke kurssitoiminta: mm. väriä luonnosta, vanhasta uutta värjäämällä, maalaa ja paina kankaita luonnonväreillä, risuja ja sammaleita kurssi, vintagekesää ompelukurssi, muinaiskeramiikan valmistus ja poltto, entisöinti, verhoilu, polkupyörän huolto kurssi, kudonta sosiaalisen median ja verkko opetuksen kurssit ja hankkeet aliedustettujen asiakasryhmien rekrytointi opistoon yhteistyö Etelä Pirkanmaan TE toimiston kanssa, mm. ohjaava koulutus työttömille Opetusmenetelmät ja oppimispolku Kestävän kehityksen opetuksessa käytetään opiskelijoita aktivoivia, osallistavia ja yhteisöllisyyttä tukevia opetusmenetelmiä. Kestävän kehityksen opetus toteutuu suunnitelmallisena oppimispolkuna. Valkeakoski opisto toteuttaa visiotaan laatuopistosta huolehtimalla pedagogisesta osaamisesta ja laadukkaasta opetuksesta. Tähän sisältyy monipuoliset ja tarkoituksenmukaiset opetusmenetelmät, mm. sosiaalisen media oppimisympäristöt, verkko opetushankkeet, mutta vahvasti myös vapaalle sivistystyölle ominainen lähiopetus. Valkeakoski opiston päätoimiset opettajat huolehtivat tuntiopettajiensa perehdyttämisestä ja pedagogisesta ohjauksesta. Välineitä tähän ovat mm. tuntiopettajien osaamiskartoitus ja päätoimisen ja tuntiopettajan välinen palautekeskustelu. Päätoiminen henkilökunta tekee myös oman osaamiskartoituksensa rehtorin kanssa käytävän vuosittaisen kehityskeskustelun lisäksi. Jokainen Valkeakoski opiston opettaja pitää huolta oppimaan oppimisesta oman opetusaineen vaatimalla tavalla. Kaikkien kurssien suunnittelussa ja toteutuksessa kiinnitetään huomiota opistotoiminnan opetuksen ja opiskelun laatukriteereihin, joita ovat: opiskelumahdollisuuksien saavutettavuus (aika, paikka, olosuhteet ja hinta) opetuksen tavoitteellisuus, haasteellisuus, suunnitelmallisuus ja oikea ajoitus/jaksotus opintoryhmän koko (minimi ja maksimi) opettajien pätevyys tehtäviinsä opetusmenetelmien tarkoituksenmukaisuus 15

oppimateriaalien, tilojen ja välineiden tarkoituksenmukaisuus opetuksen vastaavuus opiskelijoiden tarpeisiin ja opiskeluvalmiuksiin opiskelun säännöllisyys (säännöllisten ja keskeyttäneiden opiskelijoiden määrä) opiskelijoiden osallistuminen oppimistapahtumaan opiskelun jatkuvuus (tarvittaessa) opiskeluun käytetty aika (tavoitteiden saavuttaminen sovitussa ajassa) opettajien ja opiskelijoiden tietoisuus opiskelun edistymisestä opiskelijoiden saaman palautteen säännöllisyys ja oikea muoto kurssipäiväkirjan informatiivisuus ja luotettavuus. 4 Seuranta, arviointi ja kehittäminen 4.1 Kestävän kehityksen arviointikäytäntö, toiminnan kehittäminen ja raportointi Oppilaitos seuraa ja arvioi kestävän kehityksen ohjelman tavoitteiden toteutumista, kestävän kehityksen opetuksen toteutusta ja oppimistuloksia sekä kestävän kehityksen asioiden tilaa oppilaitoksen toimintakulttuurissa. Henkilöstö ja asiakkaat osallistuvat arviointitiedon käsittelyyn ja sitä hyödynnetään kestävän kehityksen ohjelman päivittämisessä sekä opetuksen ja toimintakulttuurin kehittämisessä. Oppilaitos raportoi sidosryhmilleen kestävän kehityksen työn tuloksista. Kestävän kehityksen mukaista toimintaa parannetaan ja kehitetään joustavasti koko ajan osana omaa työtämme. Tässä kirjatun kestävän kehityksen ohjelman ja sen tavoitteiden toteutumista seurataan vuosittain päätoimisen henkilökunnan syksyn kehittämisseminaarissa. Seminaarissa ohjelma tavoitteineen käydään läpi, se päivitetään ja kehittämistoimenpiteistä sekä tavoitteista sovitaan. Kestävän kehityksen vuosittaiset painopisteet ovat edustettuina myös opiston tasapainotetussa tuloskortissa. 16

Lähteet Antinoja, A. 2011. Kansalaisopistot mielikuvien markkinoilla. Pro Gradu tutkielma, Tampereen yliopisto. Kestävää kehitystä kansalaisopistoissa 2004 2006, KTOL Salonen, Arto O., 2010, Kestävä kehitys globaalin ajan hyvinvointiyhteiskunnan haasteena. Yliopistopaino: Helsinki. Valkeakosken kaupungin kierrätys ja energiansäästöohjeita työntekijöille Liitteet KEKE tavoitteet ja painospisteet 2010, tavoitetaulukko Kestävän kehityksen teemat 17

KEKE tavoitteet ja painospisteet 2012 2013 **LUONNOS** Valkeakoski opiston kestävän kehityksen edistämisestä vastaa KEKE ryhmä Ryhmä valitaan kahdeksi vuodeksi kerrallaan V. 2012 2013 keke ryhmän jäseniä ovat: o kansalaisopisto: Marika Hoviniemi (pj.), Timo Pajunen, Johanna Garant (siht.), Maarit Humalajärvi, Heli Koivulahti, Kirsi Tahkola, Terhi Käpyaho ja Esko Lovikka muso: Sanna Saarinen ja kuvo: Heikki Kivioja KEKE ryhmä vastaa KEKE ohjelman laatimisesta ja toteuttamisesta KEKE ohjelmaa arvioidaan syksyn kehittämisseminaarissa vuosittain Vuodelle 2012 2013 Valkeakoski opisto asettaa seuraavat kestävän kehityksen tavoitteet: Teema toteutunut toiminta tavoite toimenpiteet vastuuhlö aikataulu Ekologinen ja taloudellinen kestävyys Jätteen synnyn ehkäisy ja kierrätys Kopioinnin tehostaminen Vähennämme kopiointia ja opettelemme käyttämään kopiokonetta tehokkaammin; ei hukkakopioita, käytämme 2 puoleisia kopioita jne. kopioiden määrä/oppilaitos jatkuvaa Käytämme kirjekuoret uudelleen esim. sisäisessä postissa Vähennämme kertakäyttöpyyhkeiden kulutusta jatkuvaa Verkon hyödyntäminen julkaisuissa Osa julkaisuistamme ovat verkkoversioita ja kiinnitämme huomiota painomäärään Opinto ohjelma ja toimintakertomus: vähennetty painomäärä vai 18

Hyödynnämme hukkakopiot, esim. muistipaperina ja lappuina kertaalleen tulostettuja papereita Sähköinen tiedottaminen Tehostamme sähköistä tiedottamista (mm. kokoukset, tiedottaminen tuntiopettajille) kokonaan verkossa jatkuvaa Tiedotamme verkko Hellewin, sähköisen asiakaskirjeen, kotisivujen ja Facebookin kautta Vastuulliset hankinnat Hankinnat ja lahjat Materiaalihankinnoissa otetaan huomioon ekologisuus, (muovitaskujen käyttöä vähennetään, kynät, paperit yms.), opiston antamat lahjat ovat ekologisia (esim. taidetta, käsitöitä) Energia ja vesi opiston sähkön ja vedenkulutuksen vähentäminen 19

Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys Kulttuuriympäristö, tavat ja perinteet toteutunut toiminta tavoite toimenpiteet vastuuhlö aikataulu Kurssitarjontamme sisältää joka vuosi myös kestävän kehityksen periaatteen mukaisia kursseja ja luentoja Keke kurssitarjonnan vakiinnuttaminen ja päivittäminen asiakkaiden tarpeiden mukaan keke ryhmä Henkilöstön ja opiskelijoiden hyvinvointi Sosiaalinen media opetuksessa Opistossamme toimii tyhy ryhmä, joka suunnittelee henkilöstölle tyhypalveluja Sosiaalista media käytetään hyödyksi paitsi kurssitarjonnassa, myös hankkeissa ja opiston markkinoinnissa opiston työhyvinvoinnin ylläpitäminen ks. tyhy suunnitelma opiskelijoiden/asiakkaiden edustaja keke ryhmään opiston tyhy ryhmä Kansalliset teempäivät Teemapäivien hyödyntäminen opiston toiminnassa, Keketoiminnasta viestiminen asiakkaille teemapäivien kautta 20

Liite 2. Kestävän kehityksen teemat EKOLOGINEN JA TALOUDELLINEN KESTÄVYYS Vastuulliset hankinnat ja kestävä kulutus (myös sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys) Jätteen synnyn ehkäisy ja kierrätys Energia ja vesi Kuljetukset ja liikkuminen Opistorakennuksen ja pihaympäristön hoito ja ylläpito Ravinto ja terveys (myös sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys) Oma teema (ekologinen/taloudellinen kestävyys) SOSIAALINEN JA KULTTUURINEN KESTÄVYYS Turvallisuus oppilaitoksessa (myös ekologinen kestävyys: kemikaalien ympäristöturvallisuus) Henkilöstön ja opiskelijoiden hyvinvointi Kiusaamisen ja syrjäytymisen ehkäisy Opiskelijahuolto ja oppimisen tuki Kulttuuriympäristö, tavat ja perinteet Monikulttuurisuus ja kansainvälisyys Oma teema (sosiaalinen/kulttuurinen kestävyys Kestävän kehityksen kriteerejä ammatilliselle oppilaitoksille (2009). Opetus, kasvatus ja koulutusalojen säätiö (OKKA säätiö), Suomen ympäristökeskus Sykli & Osuuskunta Eco One.