Kuntarakennelaki ja Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu KUNTAUUDISTUSSEMINAARI Meri-Lapin kehittämiskeskus Hannu Leskinen Tornio 29.1.2014 30.12.2013
Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kuntajakolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta, kuntajakolain eräiden säännösten kumoamisesta sekä kielilain muuttamisesta annetun hallituksen esityksen (HE 31/2013vp) täydentämisestä Esitystä esitetään täydennettäväksi perusteluissa kuvattujen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevien hallituksen linjauksien vuoksi sekä tältä osin vaikutusarvioinnin osalta. Lisäksi esitetään täydennettäväksi perustuslakiarviointia.
Oikeuskansleri 10.4.2013 sote-palvelurakenneuudistuksen perusratkaisujen tulisi olla riittävällä tarkkuudella tiedossa...
Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Hallinnon ja rakenteiden tulee varmistaa hyvin toimiva sosiaali- ja terveydenhuolto 30.12.2013 palvelujen laaja integraatio selkeä ja tehokas hallinto Ihmisten ja väestön terveyden, hyvinvoinnin ja sosiaalisen turvallisuuden edistäminen Yhdenvertaisten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen turvaaminen koko maassa Sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelujen vahvistaminen
Vastuu sote-palvelujen järjestämisestä Sosiaali- ja terveysalue vastaa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä kaikki kunnat kuuluvat sote-alueeseen vastuu käsittää kaikki sote-palvelut (sosiaalihuolto, perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito) Osavastuu voi olla perustason alueella osa kunnista voi kuulua lisäksi perustason alueeseen perustason alue vastaa sosiaalihuollosta ja perusterveydenhuollosta, osaksi myös erikoissairaanhoidosta STM:n luvalla 24/7 päivystys (myös sosiaalihuolto) on kuitenkin sotealueen järjestämisvastuulla 30.12.2013
Sote-alue Alueet perustuvat maakuntien keskuskaupunkeihin keskuskaupungeilla on velvollisuus toimia vastuukuntana myös kuntayhtymä on mahdollinen, jos sitä kannattaa ½ kunnista joissa on vähintään 2/3 asukkaista Vähintään noin 50 000 asukkaan kunta oikeus muodostaa sote-alue ja toimia vastuukuntana edellytyksenä riittävä kantokyky Uudenmaan maakunnassa (ml. Metropolialue) on yksi sote-alue 30.12.2013
Maakuntien keskuskaupungit ja yli 50 000 asukkaan kaupungit: Maakuntien keskuskaupungit: Yli 50 000 asukkaan kaupungit, jotka eivät ole maakunnan keskuskaupunkeja:
Perustason alue Oikeus perustason alueeseen on, jos kunnan asukasluku on vähintään 20 000 ja se ei kuulu sote-alueen vastuukunnan työssäkäyntialueeseen kunta voi toimia sen työssäkäyntialueeseen tai toiminnalliseen kokonaisuuteen kuuluvien kuntien vastuukuntana < 20 000 asukkaan kunnilla ei ole velvollisuutta kuulua perustason alueeseen Uudenmaan maakunta Espoon, Helsingin, Hyvinkään, Lohjan, Porvoon ja Vantaan perustason alueet Ns. kehyskunnat eräiden suurten kaupunkien kehyskunnat oikeus järjestää palvelut omille asukkailleen ei oikeutta toimia perustason vastuukuntana 30.12.2013
20 000 50 000 asukkaan kunnat 50 000 asukkaan kunnat Porvoo 48 833 Vihti 28 581 Lohja 47 374 Imatra 28 472 Kokkola 46 585 Sastamala 25 763 Hyvinkää 45 527 Raahe 25 652 Nurmijärvi 40 349 Raisio 24 559 Rauma 39 820 Varkaus 22 606 Järvenpää 38 966 Tornio 22 545 Kajaani 38 045 Jämsä 22 507 Tuusula 37 667 Kemi 22 399 Kirkkonummi 37 192 Iisalmi 22 147 Savonlinna 36 854 Hollola 22 020 Kerava 34 549 Hamina 21 403 Nokia 32 056 Siilinjärvi 21 311 Kaarina 31 081 Valkeakoski 21 022 Ylöjärvi 30 942 Lempäälä 20 888 Kangasala 29 891 Äänekoski 20 334 Riihimäki 29 018 Heinola 20 164 Raasepori 28 959 Mäntsälä 20 131 30.12.2013
Alle 20 000 asukkaan kunnat Kunta saa lakisääteiset sosiaali- ja terveyspalvelut sote-alueelta tai sote-alueelta ja perustason alueelta Kunnan tulee aina kuulua sote-alueeseen Kunta voi lisäksi kuulua perustason alueeseen, jos se kuuluu perustason alueen muodostavan kunnan työssäkäyntialueeseen tai muuhun toiminnalliseen kokonaisuuteen, ja se on itse halukas kuulumaan sote-alueen lisäksi perustason alueeseen Kunnalla on edustus kuntien edustajainkokouksessa edustajainkokous valitsee vastuukunnan yhteisen toimielimen jos sote-alue järjestetään ky-mallilla, edustus yhtymäkokouksessa Kunta osallistuu sote-palvelujen rahoitukseen 30.12.2013
Esimerkki Sote-alueesta ja perustason alueesta Sote-alue Kunta B: 15 000 as. Perustason alue Kunta E: 3000 as. Kunta A: 50 000 as. Sote-alueen vastuukunta Kunta D: 20 000 as. Perustason alueen vastuukunta Kunta C: 6000 as. Kunta G: 25 000 as. Kunta F: 8000 as. Sote-alueen vastuukunta A järjestää kaikki palvelut kunnille A C sekä perustason ylittävät palvelut kunnille D G. Perustason alueen vastuukunta D järjestää perustason palvelut kunnille D F. Kunta G on kuntarakennelain 4 d :n tarkoittama > 20 000 asukkaan kunta, joka voi järjestää perustason palvelut vain omille asukkailleen. Se ei voi toimia vastuukuntana < 20 000 asukkaan kunnille B, C, E ja F eivät itse järjestä asukkaittensa sote-palveluja. Kunnassa A on yhteinen toimielin, joka vastaa sote-alueen palvelujen järjestämisestä. Kaikilla kunnilla (A G) on edustus sote-alueen kuntien edustajainkokouksessa, joka valitsee sote-alueen vastuukunnan toimielimen. Sote-alue voidaan toteuttaa myös kuntayhtymämallilla, jolloin noudatetaan kuntalain säännöksiä kuntayhtymästä. Kunnassa D on vastaavasti yhteinen toimielin, joka vastaa perustason alueen sote-palvelujen järjestämisestä. Kunnilla D F on edustus perustason kuntien edustajainkokouksessa, joka valitsee perustason alueen vastuukunnan toimielimen. 30.12.2013
Uusi sote-palvelurakenne 20 30 sote-aluetta ja noin 30 perustason aluetta? Vastuukunta Sote-alue Perustason alue Vastuukunt a Kunta Sote-alue Sote-palvelut järjestävä kunta Kunta Sote-alue Kunta Vastuukunt a Kunta Kunta Kunta 5 aluetta Sosiaali ja terveydenhuollon erityisvastuualueet (erva) - Alueellinen koordinointi, kehittäminen, tutkimus, koulutus, viranomaistehtävät Valtio (sosiaali- ja terveysministeriö ja hallinnonala) - kansallinen ohjaus 30.12.2013
Nykyinen sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmä Yhteistoiminta-alue Isäntäkunta Kunta Kunta Kunta Kunta sosiaalipalvelut Yhteistoiminta-alue kuntayhtymä (perusterveydenhuolto) 320 kuntaa Kunta sosiaalipalvelut 20 kpl Sairaanhoitopiiri Erityishuoltopiiri Sairaanhoitopiiri Erityishuoltopiiri Erityisvastuualue Erityisvastuualue 15+1 kpl 5 kpl Valtio (sosiaali- ja terveysministeriö ja hallinnonala) - kansallinen ohjaus 30.12.2013
Sosiaali- ja terveydenhuollon erityisvastuualueet Yhdenvertaisuuden turvaaminen erityisesti sote-alueiden yhteistyötä vaativissa keskitettävissä palveluissa Päällekkäisyyksien, kilpavarustelun sekä palveluvajeiden välttäminen ja voimavarojen tarkoituksenmukainen ohjaus Tutkimuksen, kehittämisen ja opetuksen alueellinen koordinaatio 30.12.2013
Hallinnon järjestäminen Sote-alueella ja perustason alueella hallinto järjestetään ensisijassa vastuukuntamallilla vastuukunnassa on yhteinen toimielin (lautakunta) johon kuntien edustajainkokous valitsee jäsenet edustajainkokous päättää talousarviosta ja toimintasuunnitelmasta yhteinen toimielin vastaa operatiivisesta johtamisesta Sote-alueella on mahdollista järjestää toiminta myös kuntayhtymämallilla Erityisvastuualueen toiminnasta vastaa kuntayhtymä 30.12.2013
Kielelliset oikeudet Muuta huomioitavaa suomi, ruotsi, saame, pohjoismaiset kielet omakielisten erityispalvelujen turvaaminen Rahoitus kunnat rahoittavat toiminnan kunnallisveron tuotolla ja valtionosuuksilla kunnat voivat sopia kustannustenjaosta, jos ei sopimusta, kapitaatioperuste Omaisuusjärjestelyt kunnat sopivat, jos ei sopimusta, omaisuus jää nykyisille omistajille Henkilöstö siirtyy vanhoina työntekijöinä sote-alueen tai perustason alueen vastuukunnan palvelukseen 30.12.2013
HE-luonnoksen jatkovalmistelu Vaikutusarvioinnin täydentäminen hallinto kustannukset asiakkaiden ja potilaiden asema henkilöstön asema omaisuusjärjestelyt Esitysluonnoksen tekninen viimeistely Lausuntojen perusteella tehtävät muutokset 30.12.2013
Perustuslakiin liittyvät kysymykset Kuntien äänivalta voiko äänivalta määräytyä yksinomaan kuntien asukasluvun perusteella, vai tarvitaanko ns. äänileikkuri hallinnon selkeys Vastuukuntamalli kunnan velvollisuus toimia vastuukuntana muiden kuntien vaikutusmahdollisuus kuntien mahdollisuus valita kuntayhtymä vastuukunnan sijasta Perustason alueet kuntien ja kuntalaisten yhdenvertaisuus vaikutus sote-integraatioon 30.12.2013
Uudistuksen jatkoaikataulu HE-luonnos lausunnoille tammikuussa 2014 HE eduskuntaan keväällä 2014 Laki voimaan 1.1.2015 Kuntien kuuleminen alueista, syksy 2014 Päätös alueista ja niihin kuuluvista kunnista, 2014 2015 Uudet alueet aloittavat toimintansa viimeistään 1.1.2017 30.12.2013
Uudistuksen keskeinen sisältö Sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään pääsääntöisesti sote-alueilla Sote-alue vastaa kaikkien palvelujen järjestämisestä sosiaalihuolto, perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito Sote-alueiden sisällä voi olla perustason palvelut järjestäviä kuntia ja alueita Alueiden hallinto vastuukuntamallilla sote-alueen toiminta voidaan järjestää myös kuntayhtymämallilla Erva-ky koordinoi toiminnan järjestämistä Kaikki kunnat rahoittavat sote-palveluita 30.12.2013
TILANNE HUUTAA -ALUEELLISTA YHTEISTÄ NÄKEMYSTÄ JA TAHTOA -VAIKUTTAMISTA KANSALLISEEN PÄÄTÖKSENTEKOON
IRVAILUA - INTEGRAATIO rahoitus- ja järjestämisvastuu sote/muu kunta sos/terveys pth/esh tietojärjestelmät - HALLINNON SELKEYS + TEHOKKUUS Isot/keskisuuret/pienet kunnat Perustaso/sote alue/kiinteistö ky/tuotantoky/erva ky vastuukunta/kuntayhtymä ervan tarpeellisuus
Valtakunnallinen kartta
Rovaniemi Lumijoki Simo Taivalkoski Merijärvi Oulainen Kalajoki Toholampi Siikajoki Raahe Ylivieska Sievi Nivala Utajärvi Tyrnävä Muhos Pyhäntä Haapavesi Ristijärvi Kruunupyy Pyhäjärvi Veteli Pohjakartta Karttakeskus Oy, Helsinki
30.12.2013 Kiitos!
7 Sosiaali- ja terveysalue ja perustason alue Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseksi on sosiaali- ja terveysalueita. Kunnan on kuuluttava sosiaali- ja terveysalueeseen. Sosiaali- ja terveysalueella vastuu palvelujen järjestämisestä on alueen vastuukunnalla tai kuntayhtymällä siten kuin 17 ja 19 :ssä säädetään. Kunta voi kuulua sosiaali- ja terveysalueen lisäksi perustason alueeseen jäljempänä 8 :ssä säädetyin perustein. Perustason alueella järjestettävistä palveluista säädetään 11 :ssä. Vastuu palvelujen järjestämisestä perustason alueella on sen vastuukunnalla.
8 Sosiaali- ja terveysalueen ja perustason alueen muodostamisen yleiset edellytykset Sosiaali- ja terveysalueen ja perustason alueen on oltava alueellisesti eheitä ja toiminnallisesti tarkoituksenmukaisia kokonaisuuksia. Alueella on oltava taloudelliset ja henkilöstövoimavaroihin perustuvat edellytykset vastata sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä. Sosiaali- ja terveysalue muodostuu maakunnan keskuskaupungista tai vähintään 50 000 asukkaan kunnasta. Lisäksi alueeseen kuuluvat mainittujen
kuntien työssäkäyntialueeseen, yhdyskuntarakenteeltaan yhtenäiseen alueeseen tai samaan toiminnalliseen kokonaisuuteen kuuluvat muut kunnat. Perustason alue muodostuu vähintään 20 000 asukkaan kunnasta. Lisäksi perustason alueeseen voi kuulua samaan työssäkäyntialueeseen, yhdys- Kuntarakenteeltaan yhtenäiseen alueeseen tai samaan toiminnallisen kokonaisuuteen kuuluvia muita kuntia.
Työssäkäyntialueella voi olla vain yksi sosiaalija terveysalue. Jos kunta ei kuulu sosiaali- ja terveysalueen tai perustason alueen vastuukunnan työssäkäyntialueeseen, yhdyskuntarakenteeltaan yhtenäiseen alueeseen tai samaan toiminnalliseen kokonaisuuteen, sen tulee kuulua kunnan sosiaalija terveyspalvelujen järjestämisen kannalta tarkoituksenmukaisimpaan alueeseen. Uudenmaan maakuntaan kuuluvien kuntien sosiaali- ja terveysalueet voidaan muodostaa 2 ja 4 momentissa säädetystä poiketen.
Edellä 1-3 momentissa tarkoitettuja alueita muodostettaessa tulee pyrkiä alueisiin, joilla voidaan turvata suomen- ja ruotsinkielisen väestön oikeudet saada palveluja omalla kielellään samanlaisten perusteiden mukaan. Valtioneuvosto päättää kuntia kuultuaan sosiaali- ja terveysalueet, perustason alueet sekä niihin kuuluvat kunnat.
Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain voimaanpanosta 3 Sosiaali- ja terveysalueen muodostaminen Sosiaali- ja terveysalue muodostuu järjestämislain 3 :n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetusta maakunnan keskuskaupungista ja sen kanssa jäljempänä 3 ja 4 momentin perusteella samaan alueeseen kuuluvista kunnista. Sosiaali- ja terveysalueen voi muodostaa 1 momentissa säädetystä poiketen myös: 1) vähintään noin 50 000 asukkaan kunta ja samaan työssäkäyntialueeseen, yhdyskuntarakenteeltaan yhtenäiseen alueeseen tai muutoin samaan toiminnalliseen kokonaisuuteen kuuluvat kunnat yhdessä; tai
2) vähintään noin 50 000 asukkaan kunta. Tampereen, Turun, Oulun, Lahden, Jyväskylän tai Kuopion työssäkäyntialueella sijaitsevan kunnan, josta vähintään 35 prosenttia ja muilla työssäkäyntialueilla sijaitsevan kunnan, josta vähintään 25 prosenttia käy työssä työssäkäyntialueen keskuskunnan alueella, on kuuluttava samaan sosiaali- ja terveysalueeseen työssäkäyntialueen keskuskunnan kanssa. Lisäksi yhdyskuntarakenteeltaan yhtenäisen alueen muodostavien kuntien on kuuluttava samaan sosiaali- ja terveysalueeseen. Kunnat muodostavat yhdyskuntarakenteeltaan yhtenäisen alueen, jos kunnan tai siihen rajoittuvan kunnan yhtenäinen keskustaajama ulottuu kunnan rajan yli tai keskustaajamaan
kytkeytyvä lähitaajama ulottuu kunnan rajan yli, taikka jos toisen kunnan keskustaajaman kasvupaine kohdistuu merkittävästi kunnan alueella sijaitsevaan lähitaajamaan. Muun kuin 3 momentissa tarkoitetun kunnan on kuuluttava kunnan asukkaiden sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämisen kannalta tarkoituksenmukaisimpaan sosiaali- ja terveysalueeseen. Edellä 2 momentissa tarkoitetulla kunnalla on kuitenkin oikeus muodostaa sosiaali- ja terveysalue vain, jos sen asukasluku oli 2 momentin mukainen 31 päivänä joulukuuta 2013 ja sillä on sosiaali- ja terveyspalvelujen
järjestämiseksi riittävä kantokyky.työssäkäyntialueella voi olla vain yksi sosiaali- ja terveysalue. Edellä 2 momentissa tarkoitetun kunnan on ilmoitettava valtioneuvostolle x,x.201x mennessä, haluaako se muodostaa sosiaali- ja terveysalueen. 4 Perustason alueen muodostaminen Kunta voi kuulua sosiaali- ja terveysalueen lisäksi perustason alueeseen jäljempänä 2-3 momentissa mainituilla perusteilla.
Kunta voi muodostaa perustason alueen jos: 1) sen asukasluku on vähintään noin 20 000; 2) se ei kuulu kuntarakennelain 4 d :ssä tarkoitettuun yhtenäiseen yhdyskuntarakenne- tai työssäkäyntialueeseen maakunnan keskuskaupungin tai muun sosiaalija terveysalueen keskuskunnan kanssa; ja 3) se ei ole sosiaali- ja terveysalueen vastuukunta tai sosiaali- ja terveysalueen kuntayhtymän suurin kunta. Jos 2 momentissa tarkoitettu kunta muodostaa perustason alueen ja se on työssäkäyntialueen tai muun toiminnallisen kokonaisuuden keskuskunta, sen on järjestettävä perustason palvelut myös tällaiseen toiminnalliseen kokonaisuuteen kuuluville alle 20 000
asukkaan kunnille, jos valtioneuvoston niin päättää. Jos tällaiseen toiminnalliseen kokonaisuuteen kuuluva alle 20 000 asukkaan kunta ilmoittaa, että se ei halua kuulua perustason alueeseen, valtioneuvosto voi päättää kunnan ilmoittamasta kannasta poiketen vain jos siihen on sosiaali- ja terveydenhuollon tarkoituksenmukaiseksi järjestämiseksi erityisiä syitä. Muussa tapauksessa kunta kuuluu vain 3 :ssä tarkoitettuun sosiaali- ja terveysalueeseen. Edellä 2 momentista poiketen kunta, jossa oli 31 päivänä joulukuuta 2013 vähintään 20 001 ja enintään 50 000 asukasta,voi muodostaa yksin perustason alueen kuntarakennelain 4 d :ssä tarkoitetulla selvitysalueella, jos
1) kuntarakennelain 5 :n tarkoittaman erityisen kuntajakoselvityksen perusteella selvitysalueella toteutuu vähintään kaksi yli 20 000 asukkaan kuntaa; ja 2) sosiaali- ja terveysalueen vastuukunta ja perustason alueen muodostava kunta sopivat sellaisista hallinnollisista menettelyistä, joilla varmistetaan kunnan asukkaille palvelujen horisontaalinen ja vertikaalinen integraatio.
Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä 47 Perustason alueen rahoitus Perustason alueeseen kuuluvat kunnat vastaavat perustason alueen rahoituksesta siten kuin kuntien välisestä kustannusten jaosta on sovittu 21 :ssä tarkoitetussa yhteistoimintasopimuksessa. Jos kunnat eivät toisin sovi, ne osallistuvat perustason alueen kustannusten rahoitukseen kunnan asukasmäärään perustuvalla maksulla, jota on painotettu kuntien peruspalvelujen valtionosuuslaskennassa käytettävien, kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain x pykälässä tarkoitettujen sosiaali- ja terveydenhuollon määräytymisperusteiden mukaisesti.
48 Sosiaali- ja terveysalueen rahoitus Sosiaali- ja terveysalueeseen kuuluvat kunnat vastaavat sosiaali- ja terveysalueen rahoituksesta siten kuin kuntien välisestä kustannusten jaosta on sovittu 21 :ssä tarkoitetussa yhteistoimintasopimuksessa. Jos kunnat eivät toisin sovi, ne osallistuvat sosiaali- ja terveysalueen kustannusten rahoitukseen kunnan asukasmäärään perustuvalla maksulla, jota on painotettu kuntien peruspalvelujen valtionosuuslaskennassa käytettävien, kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain x pykälässä tarkoitettujen sosiaali- ja terveydenhuollon määräytymisperusteiden mukaisesti..
Jos sosiaali- ja terveysalueeseen kuuluvat kunnat eivät toisin sovi, alueeseen kuuluva perustason alue osallistuu sosiaali- ja terveysalueen yhteisistä tehtävistä aiheutuviin kustannuksiin perustason alueen asukasmäärään perustuvalla maksulla. Perustason alue maksaisi asukkaittensa käyttämistä, sosiaali- ja terveyspalvelualueen järjestämistä palveluista käytön mukaan määräytyvällä maksulla.
49 Erityisvastuualueen rahoitus Erityisvastuualueen rahoituksesta vastaavat erityisvastuualueeseen kuuluvat sosiaali- ja terveysalueet. Erityisvastuualueen rahoituksesta sovitaan erityisvastuualueen perussopimuksessa. Jos perussopimuksessa ei toisin sovita, erityisvastuualueeseen kuuluvat sosiaalija terveysalueet osallistuvat erityisvastuualueen kustannusten rahoitukseen asukasmäärään perustuvalla maksulla.
Länsi-Pohjan KS Episodituottavuus vuosittain, suhdeluku (ka=1) Hoitojaksotuottavuus Vuosittain, suhdeluku (ka=1) Episodituottavuus, indeksi v. 2008 = 100 Hoitojaksotuottavuus, indeksi v. 2008 = 100
Lapin KS Episodituottavuus vuosittain, suhdeluku (ka=1) Hoitojaksotuottavuus Vuosittain, suhdeluku (ka=1) Episodituottavuus, indeksi v. 2008 = 100 Hoitojaksotuottavuus, indeksi v. 2008 = 100
Kainuun KS Episodituottavuus vuosittain, suhdeluku (ka=1) Hoitojaksotuottavuus Vuosittain, suhdeluku (ka=1) Episodituottavuus, indeksi v. 2008 = 100 Hoitojaksotuottavuus, indeksi v. 2008 = 100
Keski-Pohjanmaan KS Episodituottavuus vuosittain, suhdeluku (ka=1) Hoitojaksotuottavuus Vuosittain, suhdeluku (ka=1) Episodituottavuus, indeksi v. 2008 = 100 Hoitojaksotuottavuus, indeksi v. 2008 = 100
OYS Episodituottavuus vuosittain, suhdeluku (ka=1) Episodituottavuus, indeksi v. 2008 = 100 1,15 Hoitojaksotuottavuus Vuosittain, suhdeluku (ka=1) 1,13 Hoitojaksotuottavuus, indeksi v. 2008 = 100 1,13 115 1,1 1,09 1,11 1,08 1,1 1,11 1,09 107 1,11 110 1,05 1,04 104 105 104 104 104 105 102 102 1 100 2008 2009 2010 2011 2012 100
SAIRAALOIDEN TUOTTAVUUS JA CASE-MIX V. 2012 (THL, alustavat tiedot) EPISODITUOTTAVUUS HOITOJAKSOTUOTTAVUUS CASE-MIX -INDEKSI Tuottavuuden vertailu vain samaan sairaalaryhmään! Keskiarvo = 1