Martinjärven päästöpäivä 17.8.212 Ansa Selänne Keski-Suomen ELY-keskus
Keski-Suomen ELY-keskuksen puheenvuoro Puheenvuoron sisältö Turvetuotannon valvonnasta Turvetuotannon päästötarkkailun periaatteet TASO-hankkeen vesinäytetuloksia Martinjärven kunnostus 17.8.212 2
Turvetuotannon valvonnasta Luvan antaa aluehallintovirasto (>1 ha tuotantoalueet luvanvaraisia) YSL:n mukaiset valvontaviranomaiset: ELY-keskus (Y-vastuualue) valvoo AVIn antaman ympäristöluvan noudattamista Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen toimii paikallisena valvojana Kalataloutta koskevissa asioissa valvova viranomainen on ELY-keskuksen E-vastuualue Pelastuslain mukaista valvontaa turvetuotantoalueella tekevät pelastusviranomaiset 17.8.212 3
Laillisuusvalvonta Luvan tarpeen arviointi Turvetuotannon valvonnasta Lupamääräysten noudattamisen valvonta Vuosiyhteenvetotietojen tarkistus Päästö- ja vaikutustarkkailuraporttien käsittely Valvontatarkastukset Epäkohtiin ja laiminlyönteihin puuttuminen Yleisen edun valvonta Ympäristölupahakemuksesta annettavan lausunnon antaminen AVI:lle Vastineiden antaminen valitusten johdosta Muutoksenhaku AVIn lupapäätöksiin Luvassa määrättyjen suunnitelmien ja selvitysten hyväksyminen sekä tarkkailuohjelmien hyväksyminen/muuttaminen 17.8.212 4
Turvetuotannon valvonnasta ELY-keskuksella on tiedonsaanti- ja tarkastusoikeus valvonnan suorittamiseksi (YSL 83 ) valvontaviranomaisen on suoritettava luvan saaneen toiminnan tarkastus riittävän usein (YSA 29 ) YM antanut ympäristölupien valvontaohjeen määräaikaistarkastuksia tehty Suomessa turvesoille vähintään 4 vuoden välein Määräaikaistarkastusten lisäksi tarkastuksia tehdään Tuotantoalueen kuntoonpanovaiheessa yleensä vesiensuojelurakenteiden valmistuttua Jos poikkeuksellisissa tilanteissa aiheutuu päästöjä, joista voi aiheutua välitöntä tai ilmeistä ympäristön pilaantumisvaaraa Lisäksi tarkastus on suoritettava turvetuottajan, asianosaisten tai muiden vaatimusten vuoksi, jollei tarkastusta pidetä ilmeisen tarpeettomana tarkastuksesta laaditaan pöytäkirja, joka tallennetaan ympäristönsuojelun tietojärjestelmään (VAHTI) 17.8.212 5
Turvetuotannon valvonnasta Määräaikaistarkastusten tarkoituksena on varmistua, että ympäristöluvan antamisen edellytykset ovat yhä voimassa ja että turvetuotannossa toimitaan asetettujen lupamääräysten mukaisesti Määräaikaistarkastuksessa käydään läpi ympäristölupa ja sen määräykset sekä päästö- ja vaikutustarkkailun tulokset, tarkastetaan käyttöpäiväkirjan tiedot tarkastetaan turvetuotantoalueen vesiensuojelurakenteet ja niiden kunto ja toimivuus tarkastetaan pistokokein myös eristys-, kokooja- ja laskuojien toimivuus tarkastetaan jätehuolto sekä polttonesteiden varastointi Tarkastuksesta laaditaan pöytäkirja, johon merkitään tarkastetut kohteet, havaitut puutteet ja viat, määräaika puutteiden korjaamiselle (pöytäkirja tallennetaan VAHTIin) 17.8.212 6
ELY-keskus voi käyttää sekä hallinnollisia että rikosoikeudellisia valvontakeinoja laillisen tilan palauttamiseksi (voidaan käyttää rinnakkainkin) Hallinnolliset keinot Turvetuotannon valvonnasta Pyydetään kirjallinen selvitys lupamääräysten noudattamatta jättämisestä Toiminnanharjoittajaa kehotetaan kirjallisesti saattamaan tilanne lupamääräysten mukaiseksi annetussa määräajassa tarkastus Jos kehotuksesta huolimatta toimenpiteisiin ei ole ryhdytty ELY-keskus voi käynnistää asiassa hallintopakkomenettelyn tehostaa antamaansa määräystä uhkasakolla, teettämisuhalla tai keskeyttämisuhalla ELY-keskus voi hakea myös ympäristöluvan muuttamista tai peruuttamista (YSL58 ja 59 ) Rikosoikeudelliset keinot ELY-keskuksen tulee tehdä lupamääräyksen rikkomisesta ilmoitus poliisille esitutkintaa varten, ellei tekoa ole pidettävä olosuhteet huomioon ottaen vähäisenä ja yleinen etu ei vaadi syytteen nostamista (YSL 94.1 ) ELY-keskus käyttää asianomistajan puhevaltaa ympäristörikosprosessissa, jos yleistä etua on loukattu (YSL 94.2 ) 17.8.212 7
Turvetuotannon valvonnasta Turvetuotanto Keski-Suomessa - Vuoden 211 lopussa tuotannossa/tuotantokunnossa 5 1 ha ja kunnostusvaiheessa 52ha 11 tuotantoaluetta - Lisäksi lainvoimainen lupa tällä hetkellä on 8 tuotantoalueella, yhteensä 44 ha, joiden kuntoonpano on aloitettu tai pian aloitetaan - lisäksi <1 ha:n alueita 16 kpl (pinta-ala ~13 ha) - Lisäksi LSSAVIssa turvelupahakemuksia K-S:n alueelta - ei vielä kuulutettu 27 kpl (1 uutta aluetta) - KESELY antanut lausunnon, ei vielä päätöstä 15 kpl (6 uutta aluetta) - Valitustuomioistuimissa 2 lupapäätöstä (uusia 14) - Hakemus hylätty 212 3 alueelta ja 2 hakemusta peruttu 17.8.212 8
Valvontaan liittyviä määrällisiä lukuja Keski-Suomesta Keski-Suomen ELYssä on turvetuotannon valvonta ollut v. 21 lähtien painopistealueena määräaikaistarkastuksia tehty noin 2-kertainen määrä Valvontaresursseja on lisätty valvontaan käytettävissä 1,2 htv + lisäksi käytettävissä lainsäädännöllistä sekä vesiensuojelullista asiantuntemusta Vuoden 212 alusta olemme käyneet pientuottajien kanssa läpi lainvoimaiseksi tulleet uudet luvat sekä niiden määräykset ja velvoitteet 21 211 Määräaikaistarkastukset (kpl) 4 36+9 Lausunnot AVI:lle 9 25 Vastineet tuomioistuimille 11 12 Kirjeet toiminnanharjoittajille 27 4 Lisäksi on vastattu lukuisiin haitankärsijöiden valituksiin, selvityspyyntöihin jne. 17.8.212 9
Päästötarkkailu turvetuotantoalueilla Mihin päästötarkkailu perustuu Toiminnanharjoittajan oltava riittävästi selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuudesta (YSL 3 ) Ympäristöä kuormittavaa toimintaa harjoittavan on tarkkailtava erityisesti päästöjä, jotka ovat ympäristövaikutusten kannalta keskeisessä asemassa Ympäristölupahakemukseen tulee sisältää tiedot toiminnan käyttö- ja päästötarkkailusta ja niiden vaikutusten tarkkailusta (YSA 9 ) Lupapäätöksessä annettava määräykset toiminnan käyttö- ja päästötarkkailusta ja raportoinnista (YSL 46 ) Vaikutustarkkailusta voi ELY-keskus tehdä erillisen päätöksen 17.8.212 1
Tarkkailun periaatteet määritelty v.26 turvetuotannon tarkkailuoppaassa Päästö- ja vaikutustarkkailun yhtenäistämiseksi on vuonna 26 laadittu Turvetuotannon tarkkailuopas, jossa määriteltiin päästötarkkailun järjestämisen periaatteet (ympärivuotiset tarkkailukohteet, muut tarkkailukohteet, ennakko tarkkailu, kuntoonpanovaiheen tarkkailu, tuotantovaiheen tarkkailu, jälkikäyttövaiheen tarkkailu) vesimäärän mittauksen järjestäminen, näytteenottotiheys, ylimääräisten näytteiden ottaminen poikkeustilanteissa, määritettävät analyysit, päästöjen laskemisen periaatteet Päästötarkkailunäytteet ottaa julkisen vallan alainen konsultti hyväksytyn tarkkailuohjelman mukaisesti Päästötarkkailuraportin laatii konsultti 17.8.212 11
Päästötarkkailun toteuttaminen Ympärivuotiset tarkkailuasemat virtaama mitataan jatkuvasti ja näytteitä otetaan seuraavasti: Kuukaudet Näytteitä 1.1-31.3 1 kertaa/kk Kevät tulva (yleensä 1.4-1.5) 1 kertaa/viikko 1.5-31.12 2 kertaa/kk Laaja analyysivalikoima: kiintoaine, COD Mn, kok P, Kok N, ph, ammoniumtyppi, fosfaattifosfori (suod.), rauta Suppea analyysivalikoima: kiintoaine, COD Mn, kok P, Kok N, ph Talvella ja kevättulvan aikaan joka toinen näytteenottokerta ja kesällä15.5-15.9 joka kolmas näytteenottokerta, muulloin suppea Kuntoonpanovaihe Virtaama mitataan kuntopanovaiheen aikana päivittäin, näytteenottotiheys sama kuin ympärivuotisilla asemilla, laaja analyysivalikoima 17.8.212 12
Päästötarkkailun toteuttaminen Tuotantoajan tarkkailut tuotantoajan tarkkailua tehdään määrävuosina (yleensä 2-4) vuotena/lupakausi) kaikilla tuotantoalueilla osana lupavelvoitetta Virtaamat mitataan näytteenoton yhteydessä Vesinäytteet otetaan 4 kertaa vuodessa : maalis-huhtikuu, kesä- heinäkuu, syys-lokakuu ja joulu-helmikuu, suppea analyysivalikoima Vesiensuojelumenetelmän tehon tarkkailut Näytteitä otetaan vesiensuojelurakenteen ylä- ja alapuolelta Jos tehon tarkkailu määrätty luvassa, niin näytteenottotiheys yleensä sama kuin ympärivuotisilla asemilla, suppea analyysivalikoima Virtaama mitataan näytteenoton yhteydessä, jos ei jatkuvatoimista virtaaman mittausta 17.8.212 13
Päästötarkkailu Vapo Oyn Länsi- Suomen alueella v. 211 Vuonna 211 tarkkailussa mukana oli 12 pysyvää päästötarkkailuasemaa (54 mittasi vesienkäsittelyjärjestelmän yläpuolista vedenlaatua) Täydentäviä tarkkailuja tehtiin 126 suolla 297 pisteellä, niistä 131 oli yläpuolisia Erillislaajatarkkailu oli 7 tarkkailupisteellä, 3 yläpuolista asemaa Kuntoopanovaiheen tarkkailu 21 suolla, 47 pisteellä, joista 19 oli yläpuolisia pisteitä 17.8.212 14
Päästötarkkailu Keski-Suomessa v.211 ympäriv.päästötarkkailu Täydentävä tarkkailu Kuntoonpanovaihe Erillistarkkailu soiden lkm pisteiden lkm soiden lkm pisteiden lkm soiden lkm pisteiden lkm soiden lkm pisteiden lkm näytemäärä näytemäärä näytemäärä näytemäärä Hankasalmi 1 1 25 1 3 1 Joutsa 2 3 45 2 3 2 2 4 46 3 7 121 Karstula 2 5 2 1 2 14 Keuruu 2 3 6 3 5 19 Kinnula 1 1 24 Kivijärvi 1 1 3 Kyyjärvi 2 3 71 1 8 32 1 2 6 Multia 1 2 2 2 3 17 2 3 41 Petäjävesi 2 2 5 Pihtipudas 1 1 4 Saarijärvi 5 6 41 Viitasaari 1 1 11 12 16 288 18 35 166 6 11 17 3 7 121 Mukana yksityisten soiden tarkkailuja Keski-Suomessa v.211 päästötarkkailu: Tarkkailussa 41 suolla Näytepisteitä 69 kpl Näytteitä 682 kpl Lisäksi 4 suolla erillinen tarkkailu 17.8.212 15
kiintoaine kg/päivä 22 2 18 16 14 12 1 8 6 4 2 Valkeisuon kiintoainekuormitus kg/d ja valunta l/s/km 2 kg kiintoainetta /d valunta l/s/km2 24, 22, 2, 18, 16, 14, 12, 1, 8, 6, 4, 2,, -2, -4, -6, -8, -1, -12, -14, -16, -18, -2, valunta l/s/km 2 17.8.212 16
Valkeisuon kokonaisfosforikuormitus g/päivä ja valunta l/s/km 2 1, 6 9, 8, valunta l/s/km2 KOK-P (g / d) 5 4 valunta a l/s/km 2 7, 6, 5, 4, 3, 2, 1,, 3 2 1-1 -2-3 -4 kokonaisfos sfori g/päivä 17.8.212 17
5 Valkeisuon kokonaisfosforikuormitus g/d valunnan funktiona 2.6.1999-4.7.212 25 2 Valkeisuo kiintoaineen kuormitus kg /d valunnan funktiona 2.6.1999-4.7. 212 4 3 2 1, 2, 4, 6, 8, 1, valunta l/s/km 2 15 1 5, 5, 1, 15, 2, 25, valunta l/s/km 2 5 4 3 2 1 Valkeisuon kok.fosforikuormitus g/d kiintoainekuormituksen kg/d funktiona 2.6.1999-4.7.212 5 1 15 2 25 17.8.212 18
Rankkasadenäytteitä v. 212 Vapo Oy:n Länsi-Suomen alueella Kokonaisfosfori COD Mn Turvetuotantoalue kiintoaine mg/l ug/l mg/l Aitoneva 26.7.212 6,1 89 66 Hakaneva pvk ap 26.7.212 1,3 13 28 Hirvinevat 26.7.212 2,7 99 77 Kirjasneva 28.7.212 5,8 76 73 Loukaskeidas pvk ap 26.7.212 4,8 61 66 Lylynneva 26.7.212 2 52 69 Mustakeidas, kasv. K (lo 8) 26.7.212 3,4 38 83 Mustakeidas, kem. (lo 2) 26.7.212 44 96 5 Mustakeidas pvk 26.7.212 8 13 72 Rukanneva pvk 26.7.212 <1 13 37 Sammalneva 26.7.212 6,6 12 12 Sarkinneva 26.7.212 4,1 73 73 Sompaneva 26.7.212 5,9 14 88 Suomikeidas kasv.k 26.7.212 5 83 8 Sydänmaanneva 26.7.212 7,9 5 73 Talasneva 26.7.212 1,6 49 54 Veteläsuo 26.6.212 9,6 57 78 17.8.212 19
Muutamia TASO-hankeen vesinäytetuloksia 17.8.212 2
Kiintoaine (mg/l) 14 12 1 8 6 4 2 Mustospuro Kiintoainepitoisuus mg/l Mustapuro, Saarijärvi Pyhä-Häkki, luonnontilainen suo Kiint toaine (mg/l) 14 12 1 8 6 4 2 Patinmetsä Patinmetsä, Karstula vanha metsäojitusalue, Kiintoaine (mg/l) 14 12 1 8 6 4 2 Kaijansuo Kaijansuo, Karstula turvetuotantoalue pvk, alapuoli 17.8.212 21
Kokonaisfosfori (µg/l) 6 5 4 3 2 1 Mustospuro Kokonaisfosforipitoisuus µg/l Mustapuro, Saarijärvi Pyhä-Häkki, luonnontilainen suo Kokonais sfosfori (µg/l) 6 5 4 3 2 1 Patinmetsä Patinmetsä, Karstula vanha metsäojitusalue, Kokonaisfosfori (µg/l) 6 5 4 3 2 1 Kaijansuo Kaijansuo, Karstula turvetuotantoalue pvk, alapuoli 17.8.212 22
COD Mn (mg(l) 1 8 6 4 2 Mustospuro COD Mn -pitoisuus mg/l Mustapuro, Saarijärvi Pyhä-Häkki, luonnontilainen suo COD Mn (m mg/l) 1 8 6 4 2 Patinmetsä Patinmetsä, Karstula vanha metsäojitusalue, 1 8 Kaijansuo COD Mn (mg/l) 6 4 2 Kaijansuo, Karstula turvetuotantoalue pvk, alapuoli 17.8.212 23
5 45 4 35 3 25 2 15 1 5 Kaijansuo, Karstula turvetuotantoalueen pintavalutuskentän ylä- ja alapuoliset vesinäytetulokset Kiintoaine mg/l, kokonaisfosfori µg/l ja kemiallinen hapenkulutus mg/l Kiintoaine (mg/l), pvk yp Kiintoaine (mg/l), pvk ap 16 14 12 1 8 6 4 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 2 Kok.P (µg/l), pvk yp Kok.P (µg/l), pvk ap CODMn (mg/l), pvk yp CODMn (mg/l), pvk ap 17.8.212 24
Martinjärven kunnostus Martinjärven kunnostusasiaa on käsitelty Keski-Suomen ELYn ympäristöhanketiimin kokouksissa 7.6.21 ja 4.1.21. Ranta-alueen omistajille on tehty kysely kesällä 211. o Selvitettiin kesän alimpien vedenkorkeuksien nostomahdollisuuksia sekä muita taustatietoja järven virkistyskäyttöön liittyen. Ympäristöhanketiimi on tehnyt hankepäätöksen 24.1.211 alivesipinnan noston osalta. Järven vedenkorkeuksia on havaittu 19.4.211 alkaen paikallisten rantaasukkaiden toimista. Pohjapaalun ja asteikon asensi ELY. 21.8.212 tehdään maastokäynti yhdessä hankkeen puuhamiesten kanssa. o o tarkastellaan mahdollisia rajoitteita alivesipinnan nostolle etsitään myös sopivaa pohjapadon paikkaa ja tarkastellaan vesikasvillisuutta. Maastokäynnin ja vedenkorkeushavaintojen avulla määritetään suunnittelun pohjaksi tarvittavien rantojen ym. korkeusmittausten tarve. Alivesipinnan suunnittelu on näillä näkymin tarkoitus teettää konsultilla. 17.8.212 25
Kiitos! 17.8.212 26