Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Pohjolan Voima teetti alkuvuoden 2014 aikana tärkeimpien sidosryhmiensä parissa tutkimuksen energia-alan toimintaympäristön kehityksestä ja Pohjolan Voiman yhteiskunnallisesta roolista Suomessa. Tutkimuksessa selvitettiin muun muassa sitä, millaisena suomalaiset energia-alan vaikuttajat näkevät perusvoiman ja säätövoiman tulevaisuuden tarpeet ja miten vaikuttajat suhtautuvat vesivoiman määrän lisäämiseen. Tässä tiivistelmässä on esitettynä tutkimuksen keskeisimmät tulokset. Tutkimuksen toteutti Aula Research Oy. Kyselytutkimuksessa lähestyttiin 321 keskeistä energiapolitiikan vaikuttajaa eduskunnasta, ministeriöistä, virastoista, elinkeinoelämää ja palkansaajia edustavista järjestöistä, tiede- ja tutkimusorganisaatioista sekä mediasta. Tutkimukseen osallistui 137 energia-alan vaikuttajaa. Tutkimuksen vastausprosentti oli korkea, 43 %. Kiitämme lämpimästi kaikkia kyselyyn vastanneita henkilöitä. Suomelta toivotaan omavaraisuutta energiantuotannossa Tutkimuksessa energiapolitiikan vaikuttajia pyydettiin ottamaan kantaa suomalaisen energiantuotannon omavaraisuuteen (kuvio 1). Vastaajista suurin osa (92 %) oli täysin tai jokseenkin sitä mieltä, että Suomen tulisi olla omavarainen energiantuotannossa. Energiantuotannon omavaraisuuteen pyrkimistä pidetään tärkeänä kaikissa vastaajaryhmissä, kaikkein tärkeimpänä omavaraisuuskysymystä pidetään poliittisten vaikuttajien parissa. Puoluekannalla ei ollut merkitystä, vaan omavaraisuus koetaan tärkeänä kaikissa poliittisissa puolueissa. Vastaajia pyydettiin myös arvioimaan sähkön hintatasoa Suomessa (kuvio 1). Sähkön hinnan taso jakoi vastaajien mielipiteitä kaikissa vastaajaryhmissä. Kaikista vastaajista hieman yli puolet (53 %) pitää sähkön hintatasoa Suomessa sopivana, kun taas 38 % vastaajista kokee että sähkön hinta ei tällä hetkellä ole sopivalla tasolla. Kuvio 1: Mitä mieltä olet seuraavista väittämistä? Suomen tulisi olla omavarainen energiantuotannossa 39% 53% 7% Sähkön hinta on Suomessa sopivalla tasolla 42% 34% 4% 5 Täysin samaa mieltä 4 Jokseenkin samaa mieltä 3 En samaa enkä eri mieltä 2 Jokseenkin eri mieltä 1 Täysin eri mieltä Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Sivu 1
Kotimaisen säätövoiman lisääminen suosituin keino tuotannon ja kysynnän vaihteluihin varautumisessa Viime aikoina julkisessa keskustelussa on puhuttu energiantuotannon ja kysynnän vaihteluista ja näiden vaikutuksesta sähkön hintaan. Säästä riippuvaisen tuotannon, kuten tuuli- ja aurinkovoiman määrän kasvu lisää sähköntuotannon vaihteluita ja lisää tarvetta säätövoimalle tai sähkön kysynnän joustamiselle. Kysyttäessä millä keinoin Suomessa tulisi ensisijaisesti varautua sähkön tuotannon ja kysynnän vaihteluihin valtaosa vastaajista (70 %) suosii kotimaisen säätövoiman lisäämistä (kuvio 2). Kotimaisen säätövoiman lisääminen koettiin tärkeäksi ennen kaikkea omavaraisuuden, huoltovarmuuden ja toimitusvarmuuden takia. Lisäksi monet vastaajat muistuttivat, että säätövoiman lisääminen auttaa tasoittamaan hintavaihteluja ja hillitsemään kokonaiskustannuksia. Monet vastaajista myös painottivat, että mikään keino ei yksin riitä, vaan tuotannon ja kysynnän vaihteluihin varautumisessa tarvitaan useiden keinojen sopiva yhdistelmä. Kuvio 2: Millä seuraavista keinoista Suomessa tulisi ensisijaisesti varautua sähkön tuotannon ja kysynnän vaihteluihin? Kotimaisen säätövoiman lisääminen Tarvittavan säätövoiman tuonti ulkomailta Sähkön kysynnän joustaminen korkean kulutuksen tilanteissa 6% 21% 7 Jokin muu, mikä 3% 1 2 3 4 5 6 7 8 Sekä perusvoiman että säätövoiman tarpeen nähdään kasvavan tulevaisuudessa Tutkimuksessa pyydettiin myös arvioimaan perusvoiman ja säätövoiman tulevaisuuden tarpeita Suomessa. Kuvioista 3 ja 4 nähdään, että suurin osa vastaajista uskoo sekä perusvoiman että säätövoiman tarpeen kasvavan tulevaisuudessa. Vastaajista 78 % näkee, että perusvoimaa tarvitaan merkittävästi tai jonkin verran lisää. Sen sijaan perusvoiman tarpeen vähentyminen ei vaikuttaisi saavan tukea; vain 3 % vastaajista näkee, että perusvoimaa tarvittaisiin tulevaisuudessa vähemmän. Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Sivu 2
Kuvio 3: Millaisena näet perusvoiman tulevaisuuden tarpeen Suomessa? Perusvoimaa tarvitaan merkittävästi lisää 22% Perusvoimaa tarvitaan jonkin verran lisää 56% Perusvoiman määrä on sopivalla tasolla 17% Perusvoimaa tarvitaan jonkin verran vähemmän 3% Perusvoimaa tarvitaan merkittävästi vähemmän 2% 1 2 3 4 5 6 Säätövoiman osalta tarpeen nähdään olevan vielä suurempi; yli kolmannes vastaajista (34 %) uskoo säätövoiman tarpeen lisääntyvän merkittävästi ja 57 % uskoo sen lisääntyvän jonkin verran. Suhtautumisessa säätövoiman tulevaisuuden tarpeeseen ei myöskään ole merkittäviä eroja vastaajaryhmittäin, vaan säätövoiman lisääminen nähdään tärkeänä kaikissa vastaajaryhmissä. Kuvio 4: Millaisena näet säätövoiman tulevaisuuden tarpeen Suomessa? Säätövoimaa tarvitaan merkittävästi lisää 34% Säätövoimaa tarvitaan jonkin verran lisää 57% Säätövoiman määrä on sopivalla tasolla Säätövoimaa tarvitaan jonkin verran vähemmän Säätövoimaa tarvitaan merkittävästi vähemmän 1% 1% 1 2 3 4 5 6 Vesivoiman määrään toivotaan lisäystä Tutkimuksessa vaikuttajilta kysyttiin myös näkemyksiä vesivoiman tulevaisuuden tarpeesta Suomessa. Kuviosta 5 nähdään, että valtaosa vaikuttajista (73 % kaikista vastaajista) on sitä mieltä, että vesivoiman määrää Suomessa tulisi lisätä. Noin neljäsosa vastaajista (24 %) pitää vesivoiman määrän nykyistä tasoa sopivana. Sen sijaan vesivoiman määrän vähentäminen ei juuri saa kannatusta. Kuviosta nähdään myös, että kaikissa vastaajaryhmissä suurin osa vastaajista haluaisi lisätä vesivoiman määrää. Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Sivu 3
Kuvio 5: Miten vesivoimaan tulisi mielestäsi panostaa Suomessa tulevaisuudessa? 1 5 24% Kansanedustajat (N=43) 6 19% Poliittiset taustavaikuttajat (N=25) 6 4% 4% Ministeriöt ja virastot (N=19) 5 37% Työmarkkinajärjestöt (N=18) Tiede ja tutkimus (N=13) 54% 31% Media (N=19) 47% 42% Vesivoiman määrää tulisi lisätä huomattavasti Vesivoiman tuotanto on nyt sopivalla tasolla Vesivoiman määrää tulisi vähentää huomattavasti Vesivoiman määrää tulisi lisätä jonkin verran Vesivoiman määrää tulisi vähentää jonkin verran Vastaajilta kysyttiin myös avoimesti, millä tavoin he lisäisivät vesivoiman määrää. Keinovalikoimasta nousi kaksi vaihtoehtoa ylitse muiden: olemassa olevien laitosten tekniikan kehittäminen (43 % kommenteista) ja veden varastointiin käytettävien altaiden rakentaminen (38 %). Vastaajat arvioivat, että olemassa olevien tuotantolaitosten tekniikkaa kehittämällä ja esimerkiksi turbiineja päivittämällä on vielä saavutettavissa voimalaitosten voimantuotannon tehostamista. Lisäksi monet näkivät, että allaspotentiaalin hyödyntäminen olisi tehokkain keino vesivoiman määrän kasvattamiselle, erityisesti Pohjois-Suomen joissa. Sen sijaan esimerkiksi uusien jokien ja koskien valjastaminen nousi kommenteissa esiin selvästi pienemmällä painoarvolla, tämän mainitsi 15 % vastaajista. Sidosryhmien näkemykset Pohjolan Voimasta positiivisia Tutkimuksessa selvitettiin Pohjolan Voiman mainetta ja yhteiskunnallista roolia (kuvio 6). Pohjolan Voiman maine energiapolitiikan vaikuttajien parissa on varsin hyvä. Erityisesti Pohjolan Voiman roolia merkittävänä investoijana Suomessa arvostetaan. Vastaajista 51 % on täysin samaa mieltä ja 33 % jokseenkin samaa mieltä siitä, että Pohjolan Voima on merkittävä investoija Suomessa. Pohjolan Voima koetaan myös yhteiskunnallisesti vastuulliseksi toimijaksi. Vastaajista 39 % on täysin samaa mieltä ja 44 % on jokseenkin samaa mieltä siitä, että Pohjolan Voima on yhteiskunnallisesti vastuullinen toimija Suomessa. Valtaosa vastaajista (68 %) on myös sitä mieltä, että Pohjolan Voima osallistuu lainsäädännön kehittämiseen rakentavasti. Lähes kolme neljästä vastaajasta (72 %) on sitä mieltä, että Pohjolan Voima ottaa ympäristön toiminnassaan huomioon. Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Sivu 4
Kuvio 6: Mitä mieltä olet seuraavista Pohjolan Voimaa koskevista väittämistä? Pohjolan Voima on merkittävä investoija Suomessa (ka. 4,37) 51% 33% 4% 4% Pohjolan Voima on yhteiskunnallisesti vastuullinen toimija Suomessa (ka. 4,19) 39% 9% Pohjolan Voima osallistuu lainsäädännön kehittämiseen rakentavasti (ka. 4,01) 2 4 17% 1 Pohjolan Voima ottaa toiminnassaan ympäristön huomioon (ka. 3,95) 29% 43% 4%3% 4% 5 Täysin samaa mieltä 4 3 2 1 Täysin eri mieltä Pohjolan Voima sai paljon myönteistä palautetta yhteiskuntasuhdeviestinnästään, mutta myös kehitettävää löytyi. Yhtiön kanssa käyty vuoropuhelu nähdään asiantuntevana, ja Pohjolan Voiman tarjoamaa tietoa pidetään yhteiskunnallisessa rajapinnassa hyödyllisenä. Yhtiöltä toivottiin tulevaisuudessa enemmän vuorovaikutteisuutta ja aiempaa aktiivisempaa yhteydenpitoa. Kiitos osallistumisesta Kiitämme sinua vielä lämpimästi tutkimukseen käyttämästäsi ajasta. Jos sinulla herää kysymyksiä tämän selvityksen tuloksista, olethan yhteydessä. Yhteistyöterveisin, Melina Mäntylä Aula Research Oy melina.mantyla@aularesearch.fi puh. 040 821 7842 Riitta Larnimaa Pohjolan Voima Oy riitta.larnimaa@pvo.fi puh. 050 438 2466 Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Sivu 5