uutiskirje 2 / 2012 ELDIA- uutiskirjeessä 2/2012: ELDIA pähkinänkuoressa Päämäärä lähestyy: Tapaustutkimusraporteista vertailevaan raporttiin ja EuLaViBar- työkalupakkiin Työryhmät esittelyssä: Tartto ja Oulu ELDIAn tapahtumia Päätöskonferenssi kesäkuussa 2013 ELDIA- uutisia lyhyesti Arvoisa vastaanottaja, tämä on monitieteisen tutkimusprojektin ELDIA (European Language Diversity for All, Euroopan kielellinen monimuotoisuus kaikille) neljäs uutiskirje. Saatte tämän kirjeen joko siksi, että olette ilmoittautunut uutiskirjeemme tilaajaksi, tai siksi, että osoitteenne on kohderyhmälistallanne. (Osoitelistojamme ei missään tapauksessa luovuteta eteenpäin mainos- tai muihinkaan tarkoituksiin.) Ellette enää halua yhteydenottoja meiltä, lähettäkää viesti osoitteeseen info.eldia@univie.ac.at ja poistamme teidät välittömästi listaltamme. Jos kaipaatte lisätietoja ELDIAsta, olette aina tervetullut verkkosivustollemme osoitteeseen http://www.eldia- project.org. Sieltä löytyvät myös nämä uutiskirjeet, vasemman laidan valikon kohdasta Tietoja projektista. Uutiskirjesivulta voi tilata uutiskirjeet; voitte myös lähettää tilauspyynnön osoitteeseen info.eldia@univie.ac.at. ELDIAn tapahtumien tasalla pysyy myös liittymällä yli 800 Facebook- fanimme joukkoon; linkki Facebook- sivullemme on verkkosivustomme etusivulla.
ELDIA pähkinänkuoressa ELDIA on kansain- ja tieteidenvälinen tutkimusprojekti, jota rahoittaa EU:n 7. puiteohjelma. Kansainvälinen tarkoittaa, että tutkimuskonsortioon kuuluu seitsemän yliopistoa ja tutkimuslaitosta Euroopan eri maista, kohteena on 13 tapaustutkimusta kahdeksassa maassa, ja tarkoituksemme on, että tuloksemme olisivat sovellettavissa kansainvälisesti eivätkä koskisi ainoastaan jotain tiettyä ryhmää, aluetta tai maata. Tieteidenvälisyydellä tarkoitamme, että työssämme on mukana kieli- ja lakitieteen, sosiologian (media- analyysin) sekä tilastotieteen tutkijoita, jotka yhdessä selvittelevät sitä, miten kielellinen monimuotoi- suus nykyeurooppalaisten arjessa toimii. Ennen kaikkea olemme tutkimusprojekti, jonka tarkoitus on tuottaa ja toimittaa mahdollisimman luotettavaa tietoa. Haluamme edistää kielellistä monimuotoisuutta, mutta meidän asiamme ei ole tehdä kielipoliittisia päätöksiä tai sanella ihmisille, miten heidän pitäisi kieliään käyttää; tarkoituksemme on vain tarjota tietoa poliittisten ja henkilökohtaisten päätösten pohjaksi. Työmme jakautuu työpaketteihin (Work Package, WP), joita esiteltiin yksityiskohtai- semmin uutiskirjeessä 1/2011. Toiset näistä, kuten WP9 (koordinaatio ja johto) ja WP8 (tiedonlevitys; sen piiriin kuuluvat myös nämä uutiskirjeet), toimivat koko projektin ajan, toiset rakentuvat portaittain toistensa varaan. Näistä ensimmäiset neljä kontekstianalyysi (WP2), tiedonkeruun suunnittelu (WP3), kenttätyö (WP4) ja data- analyysi (WP5) ovat nyt valmiina. Tapaustutkimusraportit (WP6) odottavat julkaisemista, ja edessä on viimeinen vaihe (WP7): vertaileva raportti sekä Euroopan kielten elinvoimaisuusbarometri EuLaViBar. Päämäärä lähestyy: Tapaustutkimusraporteista vertailevaan raporttiin ja EuLaViBar- työkalupakkiin Vuosi 2012 on jälleen ollut työntäyteinen kaikille ELDIA- työryhmille. Tapaustutkimusraportit (Case- Specific Report, CSR) piti luovuttaa EU:lle ensimmäisinä, lähes lopullisina versioina jo syyskuussa, joten monet ELDIAn tutkijoista eivät juuri ehtineet kesälomia viettämään. Nämäkin versiot ovat vielä toimittamisen ja kielentarkistuksen tarpeessa. Toivomme kuitenkin saavamme ne julkaisukuntoon lähikuukausina. Julkaiseminen tapahtuu verkossa: raportit ilmestyvät vapaasti ladattaviksi sekä verkkosivustomme kautta että suoraan Wienin yliopiston digitaalisen tallennuspalvelun PHAIDRAn sivuilta. (Julkaisumme löytää helpoimmin menemällä osoitteeseen http://phaidra.univie.ac.at/ ja kirjoittamalla hakukenttään ELDIA. Suora linkkiosoite on http://phaidra.univie.ac.at/o:80726.) Mitä nämä CSR- raportit siis ovat? Kukin niistä on yksityiskohtainen kuvaus yhdestä ELDIAn tapaustutkimuksesta, käytännössä kirjan laajuinen usein yli 200 sivun mittainen raportti. Kaikki CSR:t on kirjoitettu tarkkojen ohjeiden mukaan, jotka kaikkia ELDIAn tapaustutkimuksia varten laati Tarton yliopiston ELDIA- tiimi (erityisen suuren työn teki Kadri Koreinik). Raportteihin sisältyvät aiemmin tehdyt kontekstianalyysit (yhteenvedot tähän- astisesta tutkimustiedosta) sekä tiivistelmät ELDIAn oikeustieteellisen ryhmän sekä media- analyysiryhmän tekemistä tapaustutkimuksista. Suuren osan kustakin CSR:stä täyttää oman uuden tutkimuksemme periaatteiden ja tulosten esittely: miten kyselykaavakkeet laadittiin ja haastattelut tehtiin, miten tätä aineistoa on analysoitu ja mitä sen tulokset osoittavat kunkin kieliyhteisön osalta. CSR:t antavat yksityiskohtaisen kuvan siitä, missä ja milloin enemmistö- ja vähemmistökieliä käytetään, mitä kyselyyn vastanneet ja haastatellut ajattelevat kieltensä käytöstä, tehtävistä ja merkityksestä. Kunkin CSR:n lopussa julkistetaan ensimmäinen versio kyseisen kielen elinvoimaisuusbarometristä (EuLaViBar), tiivistetään keskeisimmät tutkimustulokset sekä tärkeimmät kielipoliittiset johtopäätökset: mitä
päättäjien pitäisi ymmärtää ja miten toimia tässä tapauksessa kielellisen monimuotoisuuden tukemiseksi. On siis vihdoin tullut aika konkretisoida taikasana EuLaViBar, European Language Vitality Barometer. Euroopan kielten elinvoimaisuusmittari, josta projektin suunnitteluvai- heessa haaveilimme, alkaa toteutua. Pitkien keskustelujen ja tiiviin ryhmätyön jälkeen olemme päätyneet havainnollistamaan kielen elinvoimaisuutta ns. hämähäkinverkko- tai tutkadiagrammin avulla. Pitkällisen ryhmätyön tulosta oli myös data- analyysi: ne menetelmät, joilla kyselykaavakkeiden tulokset muunnettiin numeroiksi ja sovitettiin kehit- tämäämme muuttujajärjestelmään. Tämä järjestelmä puolestaan perustuu monien sosio- lingvistien ja kielisosiologien työhön ei vain ELDIAn tutkijoiden vaan monien muiden mer- kittävien kollegojen. Katalonialaiselta sosiolingvistiltä Miquel Strubellilta ja muilta samaan tapaan ajatelleilta tutkijoilta omaksuimme ajatuksen kielituotteista (language products) kysynnän ja tarjonnan vuorovaikutuksessa. Sveitsiläiseltä François Griniltä otimme kielen elinvoimaisuuden kolme osatekijää: Capacity (kielikyky, eli miten sujuvasti ja luottavasti kielen puhujat käyttävät kieltään), Opportunity (mahdollisuudet, eli missä ja milloin kieltä voi käyttää) sekä Desire (halu, eli haluavatko kielen puhujat käyttää kieltään ja miten). Kun nämä käsitteet määritellään tarkemmin ja niitä sovelletaan kielen eri käyttöalueille, saadaan yleis- kuva kielen elinvoimaisuudesta. Tässä kaaviossa sektorit kuvaavat kielen elinvoimaisuuden ja käytön eri alueita. Mitä pitemmälle mustat viivat ulottuvat (kielen elinvoimaisuuden asteikolla 0 4), sen vähemmän uhanalainen kieli on meidän tietojemme valossa. Esimerkki tässä vaiheessa vasta alustavaksi kuvitukseksi EuLaViBar- diagrammista. (Tämä kaavio on ensimmäinen versio Itävallassa puhutun unkarin kielen elinvoimaisuus- barometrista.)
Kaikkien tapauskohtaisten raporttien tulokset tiivistetään vertailevaan raporttiin (Comparative Report), jota on nyt kirjoittamassa neljä kokenutta ELDIA- tutkijaa: Sia Spiliopoulou Åkermark (tämän työpaketin johtaja), Anneli Sarhimaa, Reetta Toivanen ja Johanna Laakso. Vertailevaan raporttiin tulee sisältymään myös EuLaViBar- työkalupakki: käytännön ohjeet elinvoimaisuusbarometrin luomiseen mille hyvänsä kielelle. Tämä kaikki julkaistaan viimeistään projektin loppuun eli syyskuuhun 2013 mennessä. Niin uskomatto- malta kuin se meistä tuntuukin, projektin päämäärä lähestyy! EuLaViBar- kaaviot siis julkistetaan tapauskohtaisten raporttien yhteydessä. Olemme ilolla huomanneet, että barometrimme näyttää toimivan: EuLaViBar- kaaviosta hahmottuva yleiskuva tuntuu hyvin vastaavan sitä, mitä asiaan perehtyneet tutkijat kyseisen kielen tilasta tietävät. Vaikuttaa siis siltä, että EuLaViBar todellakin pystyy näyttämään, missä ovat kunkin kielen elämän ja käytön vahvuudet ja missä heikoimmat, eniten tukea tarvitsevat alueet. EuLaViBar on kuitenkin vain työkalu, jolla järjestelmällisesti kuvataan ja havainnollistetaan sitä, mitä kielen elinvoimaisuuteen vaikuttavista tekijöistä on tiedossa. Se ei voi olla yhtään sen parempi tai luotettavampi kuin ne tiedot, joihin se perustuu. Siispä EuLaViBar- kaavioita ei tule näyttää, käyttää tai tulkita ilman tarkempaa tietämystä kielen tilanteesta ja niistä tiedoista, joiden pohjalta kaavio on laadittu. Ennen kaikkea on muistettava, että EuLaViBar ei ole tulevaisuutta ennustava kristallipallo. Kielelle kuin kielelle voi tapahtua melkein mitä hyvänsä, sen mukaan, miten ihmiset päättävät toimia etenkin kielenpuhujat itse, mutta myös viranomaiset ynnä muut ja millaiset poliittiset seikat ynnä muut tekijät näihin päätöksiin vaikuttavat. Näin ollen EuLaViBaria ei koskaan voi käyttää osoittamaan, onko jonkin kielen tai sen elvyttämisen tukeminen kannattavaa vai turhaa. Vertailevaa raporttia ja EuLaViBar- työkalupakkia odotellessa voitte lähikuukausina ladata ja lukea verkosta ELDIAn tapaustutkimusraportit. Monissa tapauksissa nämä raportit edustavat kaikkein ajankohtaisinta, joskus jopa luotettavinta ja yksityiskohtaisinta tietoa, mitä näiden kielten nykytilasta on saatavilla. Raportit julkaistaan englanniksi, mutta kukin niistä käännetään ainakin lyhennelmänä myös kyseisille enemmistö- ja vähemmistökielille (esimerkiksi Suomen karjalaa käsittelevä raportti suomeksi ja karjalaksi, Slovenian unkaria käsittelevä sloveeniksi ja unkariksi). Esittelyssä ELDIAn työryhmät: Tartto (viro Suomessa ja Saksassa, võro ja seto) sekä Oulu (Pohjoiskalotin tapaustutkimukset) Tähänastisissa uutiskirjeissä olemme esitelleet professori Sia Spiliopoulou Åkermarkin johtaman oikeustieteilijätyöryhmämme, Mainzin koordinaatiotiimin sekä Wienin työryhmän, joka vastaa projektin tiedonlevitystyöstä sekä Itävallan unkarin tapaustutkimuksesta. Sarja jatkuu taas kahdella ELDIA- työryhmällä.
Tarton yliopiston ELDIA- työryhmän vastuulla ovat Viron võrolaisten ja setukaisten sekä Suomen ja Saksan virolaisten maahanmuuttajien tapaustutkimukset. Lisäksi Tarton tiimi on koordinoinut kenttätyötä (WP 4) ja laatinut ohjeet tapauskohtaisten raporttien kirjoittamiseen (WP 6). Kadri Koreinik, joka tätä nykyä työskentelee sekä Tarton yliopiston että Võro Instituutin leivissä, on sosiologi, jonka tutkimuskohteita ovat kielen ja talouden sosiologia, kielen ideologiat sekä muut kielen säilymiseen tai kielenvaihtoon vaikuttavat tekijät. Hän on valmistunut Tarton yliopistosta (1996) sekä Varsovan CEU- yliopistosta (1998) ja väitellyt kieli- ideologioista Viron julkisessa diskurssissa Tartossa 2011 (ks. ELDIAn uutiskirjettä 2/2011!). ELDIA- projektissa Kadri Koreinik on kirjoittanut võrolaisia ja setukaisia käsittelevät tutkimukset ja muutenkin osallistunut sekä kenttätöihin ja suunnitteluun että raportointiin. Helle Metslang on Tarton yliopiston viron nykykielen professori. Hän väitteli tohtoriksi ("filologian kandidaatti" neuvostoaikaisessa järjestelmässä) Viron vanhojen kansanlaulujen syntaksista Tartossa 1978 ja puolusti toista tohtorinväitöskirjaansa viron ja suomen kontras- tiivisesta tutkimuksesta Oulun yliopistossa 1994. Hänen keskeisimpiä tutkimuskohteitaan ovat viron morfosyntaksi kontrastiiviselta ja typologiselta kannalta sekä kielen dynamiikka. Hän on toiminut vierailevana professorina Helsingin yliopistossa ja opettanut Suomessa, Sak- sassa, Unkarissa, Itävallassa ja Italiassa. ELDIA- projektissa hän on valvonut suomen- ja saksan- viron tapaustutkimuksia sekä WP6:n johtajana ohjannut tapaustutkimusraporttien kirjoittamista. Karl Pajusalu valmistui Tarton yliopistosta 1986 ja väitteli Turun yliopistossa 1997. Hänen tohtorinväitöskirjansa aiheena oli etelävirolaisten murteiden variaatio ja kielikontaktien vaikutus siihen, ja sittemminkin hänen keskeisinä tutkimuskohteinaan ovat olleet eteläisten itämerensuomalaisten kielimuotojen historia, kehitys ja variaatio. Hän on Tarton yliopiston viron kielen murteiden ja historian professori (vuodesta 2000), mutta on työskennellyt myös vierailevana professorina Helsingissä. ELDIAssa hän valvoi võrolaisten ja setukaisten tapaustutkimuksia ja WP4:n johtajana ohjasi kenttätöitä. Kristiina Praakli väitteli tohtoriksi 2009 Tarton yliopistosta (missä hän on työskennellyt vuodesta 2006 lähtien), mutta hän on opiskellut myös Tampereen, Helsingin, Mainzin ja Genovan yliopistoissa. Hän on sosiolingvisti, jota kiinnostavat erinäiset monikielisyyteen ja maastamuuttoon liittyvät kysymykset; yhdessä Jüri Viikbergin kanssa hän on äskettäin (2010) julkaissut kirjan virolaisista ja viron kielestä maailmalla. ELDIA- projektissa hänen päätehtävä- nään on ollut Suomen ja Saksan virolaisten maahanmuuttajien tapaustutkimusten laadinta, mutta hän on myös osallistunut suunnitteluun ja raportointiin, kääntänyt tekstejä viroksi ja huolehtinut projektin vironkielisestä tiedotustoiminnasta. Suomen ja Saksan tapaustutkimuksiin ovat osallistuneet myös Sarah Bast (joka avusti Saksan virolaisten kontekstianalyysin laadinnassa) ja Tiina Hakman (joka teki kaikki yksilö- ja useimmat ryhmähaastattelut Suomessa). Tartossa haastattelujen litteroinnissa avustivat Tarton yliopiston tutkija Andriela Rääbis sekä opiskelijat Helen Türk, Helena Teemets ja Laivi Laanemets. Etelä- Viron tapaustutkimuksiin (võro ja seto) osallistuivat myös Sulev Iva (Jüvä Sullõv) sekä ennen kaikkea Triinu Ojar, joka teki kaikki võronkielisten yksilö- ja ryhmähaastattelut. Haastattelujen litteroinnissa olivat mukana myös nuoret opiskelijat Valev Laube, Monika Eichenbaum ja Liisa Koreinik, Võro Instituutin työntekijä Nele Reimann- Truija sekä Tarton yliopiston tohtoriopiskelija Liina Tammekänd. Vastaustietoja syötti tietokantaan Helena Kesonen. Kyselykaavaketutkimuksia tekivät Lilian Freiberg, Kaile Kabun, Ene Laube, Talvi Onno, Maike- Liis Rebane, Nele Reimann- Truija, Õie Sarv ja Aino Suurmann. Tarton työryhmä kiittää kaikkia tästä huikeasta työpanoksesta!
Oulun yliopiston ELDIA- työryhmän harteilla on kolme pohjoista tapaustutkimusta: meänkieli Ruotsissa, kveeni sekä pohjoissaame Norjassa. Laura Arola on valmistelemassa väitöskirjaansa Pohjois- Ruotsin meän- ja saamenkielisten alueiden koululaisten monikielisyydestä. ELDIAssa hänen päätehtävänään on ollut meänkielen tapaustutkimus, meänkielisten kyselykaavakkeen tulosten analyysi sekä tutkimusten mui- denkin osien valvonta projektin ajalle osuneen äitiysloman ansiosta meänkielen tapaustutki- mukseen on osallistunut monia muitakin tutkijoita. Elina Kangas on toiminut meänkielen tapaustutkimuksessa kenttätyöntekijänä ja tutkimusassistenttina. (Syntyjään pellolaisena hän on itsekin tavallaan samalta kielialueelta lähtöisin.) ELDIA- työnsä ohella hän on äskettäin saanut maisterin paperit Oulun yliopistosta. Pro gradu - työ, joka käsitteli nuorten aikuisten meänkielisten kieliasenteita, perustui ELDIAn kenttätyöaineistoon. Niina Kunnas, tätä nykykä yliopistonlehtorina Oulun yliopiston suomen kielen laitoksella, väitteli tohtoriksi 2007 aiheenaan variaatio vienankarjalassa. ELDIA- projektissa hän on osallistunut useampiin tapaustutkimuksiin: ollut mukana kirjoittamassa kveenin ja meänkielen kontekstianalyysiraportteja sekä laatinut Suomen karjalaisvähemmistön median analyysin. Hänen tämänhetkisiä tutkimuskohteitaan ovat pohjoisen vähemmistökielet sosio- ja kansanlingvistisestä näkökulmasta. Marko Marjomaa on suorittanut maisterintutkintonsa saamen kielestä ja kulttuurista Oulun yliopistossa ja kirjoittaa parhaillaan väitöskirjaansa Oulun Giellagas- instituutissa. Väitöskirja, joka käsittelee Norjan pohjoissaamea, liittyy läheisesti hänen ELDIA- työhönsä hän on ollut vastuussa Norjan pohjoissaamen tapaustutkimuksesta, valvonut kyselykaavaketutkimusta ja haastatteluja, transkriboinut haastatteluja, tehnyt data- analyyseja sekä kirjoittanut tapaustutkimusraportin. Yhdessä Anna- Kaisa Räisäsen kanssa hän on vastannut Norjassa enemmistön (kontrolliryhmän) tutkimuksesta. Minna Pelkonen (BA), Oulun yliopiston englannin kielen opiskelija, on toiminut Oulun ELDIA- tiimin assistenttina. Hänen tärkeimpänä tehtävänään on ollut Ruotsin ja Norjan vertailuryhmien data- analyysi, ja hän on myös avustanut meänkielen tapaustutkimuksessa. Anna- Kaisa Räisänen on valmistunut Oulun yliopistosta vuonna 2006. Pro gradu - työssään hän tutki kveenien kielellistä identiteettiä, ja väitöskirjahankkeessaan hän käsittelee kielellistä havaintoa kveeniyhteisöissä. Hän liittyi Oulun ELDIA- työryhmään marraskuussa 2010 ja on siitä lähtien ollut päävastuussa kveenin tapaustutkimuksesta. Helena Sulkala on Oulun yliopiston suomen kielen professori ja Oulun ELDIA- ryhmän johtaja. Pitkän uransa aikana hän on julkaissut tutkimuksia mm. suomen kielen opettamisesta sekä pienistä itämerensuomalaisista kielistä. Ennen ELDIAa hän oli mukana merkittävässä kansain- välisessä Barentsinmeren alueen vähemmistökielten tutkimusprojektissa. Oulun työryhmä haluaa esittää parhaat kiitoksensa kaikille vastaajille, haastatelluille ja muille, jotka auttoivat Pohjoiskalotin tapaustutkimuksissa. Erityisen kiitoksen ansaitsevat Ellen Oddveig Hætta (Norjan saamelaisten haastattelujen järjestämisestä ja suorittamisesta), Sierge Rasmus (pohjoissaamenkielisten haastattelujen
litteroinnista), Anu Alanko (tietojen syöttämisestä tietokantaan), Riikka Kolehmainen (kyselykaavakkeiden skannaamisesta). ELDIAn tapahtumia Konferenssi Maarianhaminassa 26.- 27.9. Syyskuun 26. ja 27. päivänä Ahvenanmaan rauhantutkimusinstituutti, yksi ELDIA- konsortion jäsenistä ja ELDIAn oikeustieteellisen ryhmän koti, järjesti Maarianhaminassa konferenssin Changing Linguistic Landscapes ( Muuttuvat kielimaisemat ). Konferenssin päämääränä oli paitsi esitellä ELDIAn saavutuksia ja periaatteita myös innostaa keskusteluun muiden, samantapaisia kysymyksiä käsitelleiden tutkijoiden kanssa. Pääpuhujina olivat Fernand de Varennes (Moncton / Hong Kong), tohtori Reetta Toivanen (Helsinki) sekä professori Sia Spiliopoulou Åkermark (Maarianhamina). Heidän lisäkseen 16 tutkijaa, osaksi myös ELDIAn piiristä, esitelmöi laajalti monikielisyyteen ja kielipolitiikkaan liittyvistä aiheista. Lisää tietoja konferenssista ja sen ohjelmasta löytyy Ahvenanmaan rauhantutkimusinstituutin kotisivuston uutisarkistosta: http://www.peace.ax/en/news- archive/. Reetta Toivanen esitelmöimässä Maarianhaminassa Alandica- kulttuurikeskuksessa. Syksyn ja talven mittaan kaikki ELDIAn tapaustutkimukset on esitelty tai tullaan esittelemään suurelle yleisölle: Aluekonferenssi Wienissä 25.9. ELDIAn yleisötilaisuuksien sarja alkoi Keski- Euroopan aluekonferenssilla Wienin yliopiston tiloissa. Täällä esiteltiin Itävallan (Itävallan unkarilaiset, esitelmöijinä Johanna Laakso ja Hajnalka Berényi- Kiss), Slovenian (Slovenian unkarilaiset: Anna Kolláth ja Annamária Gróf) sekä Saksan tapaustutkimukset (Saksan virolaiset: Kristiina Praakli).
Helpottuneita hymyjä onnistuneen tilaisuuden jälkeen: (vasemmalta) Annamária Gróf, Anna Kolláth, Anneli Sarhimaa, Johanna Laakso (yllään uusi ELDIAn t- paita), Kristiina Praakli ja Hajnalka Berényi- Kiss. Wienin yliopistocampuksen Aula- salissa oli läsnä sekä asianosaisten ryhmien edustajia, tutkijoita että toimittajia. Mascha Dabićin saksankielinen artikkeli löytyy Der Standard - sanomalehden verkkosivustolta, tai paremminkin sen Itävallan maahanmuuttajien kysymyksiä käsittelevästä osastosta DaStandard: http://dastandard.at/1348284040573/still- und- unsichtbar. Keskiössä ELDIA: Võro Instituutin vuotuinen konferenssi 25.- 27.10. Yhdessä Võro Instituutin kanssa Tarton yliopiston ELDIA- ryhmä järjesti Võrun/Võron pikkukaupungissa Viron kaakkoiskulmalla konferenssin 25.- 27.10. Tilaisuus kuului samalla myös Võro Instituutin vuosittaisten itämerensuomalaisten konferenssien sarjaan. Tänä vuonna keskiössä oli ELDIA. Johanna Laakso esitelmöi ELDIAn taustasta ja tuloksista yleisesti, Marianne Meiorg ELDIAn oikeustieteellisestä ryhmästä, Kadri Koreinik (võrolaisten ja setu- kaisten tutkimukset) ja Kristiina Praakli (saksan- ja suomenvirolaiset) esittelivät omia tutki- muksiaan. Lisäksi ohjelmaan sisältyi esitelmiä ja postereita muistakin itämerensuomalaisista vähemmistökielistä esillä olivat myös karjala, vatja ja meänkieli. Viron kansallisen tv- yhtiön pääuutislähetyksessä Aktuaalne Kaamera 26.10. olivat haastateltavina myös Kadri Koreinik ja Johanna Laakso. (Uutislähetys löytyy verkosta osoitteesta http://uudised.err.ee/index.php?0534940&play&id=51542; haastattelu alkaa noin 24 minuutin kuluttua lähetyksen alusta.)
Ensilumen sataessa ulkona Helle Metslang avasi konferenssin Võrun Kannel- kulttuurikeskuksessa. Pohjoiset tapaustutkimukset: ELDIAn seminaari Oulussa 12.11. ELDIAn kolmea pohjoista tapaustutkimusta meänkieli Ruotsissa, kveeni (kainunkieli) ja pohjoissaame Norjassa esittelivät Oulun yliopiston järjestämässä seminaarissa ELDIAn tutkijat Marko Marjomaa, Anna- Kaisa Räisänen, Laura Arola ja Elina Kangas. Ohjelmassa oli myös vierailuluentoja: professori Leena Huss (Upsala) puhui kielen elvytyksen onnistumises- ta ja epäonnistumisesta (Defining Success and Failure in Language Revitalisation), ja profes- sori Anna- Riitta Lindgrenin (Tromssa) aiheena oli Helsingin saamelaissukupolvien kielen- käyttö (Generations of Urban Sámis in Helsinki and Use of Sámi Language). Pohjoisessa välimatkat ovat pitkät ja tutkittavien kielten alueet laajat. Niitä lukuisia asianosaisia ja muita kiinnostuneita varten, jotka eivät jo varsin talviseksi muuttuneessa kelissä päässeet saapumaan Ouluun asti, esitelmät olivat tarjolla myös Internetissä. Oulun yleisön edessä: Marko Marjomaa, Anna- Kaisa Räisänen ja Laura Arola
ELDIA- seminaari Helsingissä 30.11. Suomen karjalan- ja vironkielisiä vähemmistöjä käsittelevät tapaustutkimukset esiteltiin Helsingissä Kotimaisten kielten keskuksen (KOTUS) salissa 30.11., ja pääkaupunkiseudun liikenteen sekoittaneesta Antin- päivän lumimyrskystä huolimatta paikalla oli ilahduttavan runsaasti yleisöä. Esiintyjinä oli tapaustutkimusten tekijöiden Anneli Sarhimaan ja Kristiina Praaklin lisäksi muitakin ELDIAn tutkijoita: Sia Spiliopoulou Åkermark kertoi Suomen lainsäädännön analyysista, Reetta Toivanen esitteli media- analyysin tuloksia yhdessä Suomen karjalaisten media- analyysia laatineen Niina Kunnaksen kanssa. Lisäksi ohjelmassa oli kaksi paneelikeskustelua, joihin osallistui Suomen karjalais- ja virolaisyhteisöjen edustajia. Presidentti Tarja Halonen ja oikeusministeri Anna- Maja Henriksson, joista kumpikaan ei valitettavasti päässyt saapumaan, lähettivät henkilökohtaiset tervehdyksensä tähän aidosti monikieliseen tilaisuuteen. (Suomen, viron, englannin ja ruotsin kielen lisäksi keskusteluissa ja esitelmissä käytettiin myös kolmea eri karjalan kielen muotoa.) Karjalan kieltä käsitellyt paneelikeskustelu. Osallistujat oikealta: Pirkko Nuolijärvi (Kotuksen johtaja, keskustelun juontaja), Suomen ortodoksisen kirkon arkkipiispa Leo, Aila- Liisa Laurila, Juha Kuikka, Anneli Lujanen, Kai Paajaste. Päätöskonferenssi kesäkuussa 2013 ELDIA lähestyy loppuaan, ja on tullut aika järjestää päätöskonferenssi, jossa lopulliset tulokset esitellään ja samantapaisten kysymysten parissa työskenteleviä tutkijoita kutsutaan mukaan keskusteluun. Konferenssi, otsikolla Maintaining Languages, Developing Multilin- gualism ( Kielten ylläpitäminen, monikielisyyden kehittäminen ), pidetään Wienin yliopisto- campuksella 10.- 11.6.2013. Tässä konferenssissa haluaisimme ennen muuta nostaa esille nyky- Euroopassa yhä ajankohtaisemmaksi käyvän ristiriidan: toisaalta monikielisyyttä yleensä suvaitaan, tuetaan ja kannatetaan suorastaan kielipolitiikan virallisena päämääränä paljon enemmän kuin aiemmin, mutta toisaalta taas sekä kielipolitiikka että viranomaisten ja laitosten käytänteet saattavat edelleenkin vahvistaa yksikielisyyttä, vähemmistöjen kielenriistoa ja kielellistä syrjintää. Miten tulisi reagoida siihen huoleen ja jopa pelkoon, jota Euroopan suurtenkin kansallisvaltiokielten puhujissa herättävät toisaalta maailmanlaajuinen englanti, toisaalta maahanmuuttajien kielet, ja miten samalla voitaisiin tukea yhä useampia vähemmistö- ja maahanmuuttajakieliä yhä kasvavan kielten runsauden keskellä? Miten yksittäisiä kieliä voidaan tukea ja elvyttää samalla kun tuetaan yksilöiden ja yhteisöjen monikielisyyttä?
Kutsumme konferenssiin esitelmiä kaikilta asiaan liittyviltä tieteenaloilta etenkin sosiolingvistiikan ja sovelletun kielitieteen joissa käsitellään kielten säilymistä ja tukemista monikielisessä ympäristössä. Esitelmät voivat olla empiirisiä tapaustutkimuksia jonkin tieten kielen tai jonkin tietyn näkökohdan alalta (esimerkiksi: kielen omaksuminen perheessä, koulujärjestelmä, asenteet kieliä ja puhujia kohtaan, lainsäädäntö ja kielipolitiikka) tai yleisempiä, teoreettisia pohdintoja. Odotamme englanninkielisiä tiivistelmiä (enintään 300 sanaa) tammikuun 2013 loppuun mennessä osoitteeseen info.eldia@univie.ac.at. Konferenssikutsu kokonaisuudes- saan sekä myöhemmin muutakin lisätietoa löytyy verkkosivuiltamme: www.eldia- project.org > CLOSING CONFERENCE. Tietoa saa vapaasti levittää! ELDIA- uutisia lyhyesti Venäjän Karjalan tapaustutkimukset (vepsä ja karjala) esitellään Petroskoissa tällä tietoa 16.1.2013. Lisätietoja ilmestyy piakkoin projektin verkkosivulle. Syksyn 2012 kuluessa kaksi nuorta ELDIAn tutkijaa on saanut maisteriopintonsa päätökseen: Elina Kangas Oulun yliopistosta (ks. yllä) ja Hajnalka Berényi- Kiss Wienin yliopistosta (pro gradu - työssään hän tutki sitä, miten englannin kielen opettajat puhuvat kielellisestä monimuotoisuudesta). Annamária Gróf Mariborin yliopiston ELDIA- työryhmästä puolestaan väitteli tohtoriksi Budapestin ELTE- yliopistossa. Yllä kuvailtujen omien tilaisuuksiemme lisäksi ELDIA- projektia ja/tai sen tapaustutkimuksia on esitelty useissa konferensseissa: Anna Kolláth (Maribor) on esitellyt ELDIAn ja Mariborin työryhmän työtä tutkijaverkosto TERMINIn konferensseissa Budapestissa (5.- 6.11.) sekä Itävallan Oberwartissa (Alsóőr) Samu Imre - kielentutkimusinstituutissa (17.11.). Johanna Laakso (Wien) esitelmöi ELDIAsta Helsingissä elokuussa UKANin ulkomaanlehtoripäivillä. Hajnalka Berényi- Kiss (Wien) esitteli Wienin työryhmän tapaustutkimusta vähemmistökielten oikeuksia käsitelleessä konferenssissa (Conference on Minority Representation and Minority Language Rights), jonka järjesti Romanian Clujissa (Kolozsvár) unkarinkielinen Sapientia- yliopisto 11.- 14.10. Hänen esitelmäänsä perustuva unkarinkielinen artikkeli on ilmestynyt romanianunkarilaisella Transindex- sivustolla: http://vilag.transindex.ro/?cikk=19034. Mariborin ELDIA- tiimi osallistuu maaliskuussa 2013 Budapestissa järjestettävään 23. Unkarin soveltavan kielitieteen konferenssiin (MANYEXXIII), ja muitakin konferenssiesitelmiä on tulossa... Lisätietoja päivitetään sivustollemme. Pysykää aalloilla! Jos teillä on kysyttävää, voitte aina ottaa yhteyttä meihin joko koordinaatioryhmään (eldia- project@uni- mainz.de) tai teitä lähinnä olevaan ELDIA- tiimiin (ks. www.eldia- project.org > Tietoja projektista > Projektissa mukana). Tutkijoilta ja tutkimuslaitoksilta otamme mielellämme vastaan yhteistyöehdotuksia.
ELDIAn pääkoordinaattori: Prof. Anneli Sarhimaa (sarhimaa@uni- mainz.de) ELDIAn toimisto: Staudingerweg 9, Zimmer 02-531 Johannes Gutenberg- Universität Mainz D- 55099 Mainz puh. +49 6131 39-25645 Telefax +49 6131 39-25614 eldia- project@uni- mainz.de Tiedonlevitys: Prof. Johanna Laakso (WP 8:n johtaja), Mag. Hajnalka Berényi- Kiss (projektiassistentti) info.eldia@univie.ac.at Uutiskirjeen teksti: Johanna Laakso, useiden ELDIA- kollegojen avustamana ELDIA on EU:n 7. puiteohjelman (http://cordis.europa.eu/fp7/) rahoittama tutkimusprojekti. Tässä uutiskirjeessä julkaistut näkemykset ja mielipiteet ovat kirjoittajiensa vastuulla eivätkä välttämättä edusta Euroopan komission mielipiteitä.