PITKÄAIKAISTEN DVB-T- KENTÄNVOIMAKKUUS- MITTAUSTEN ANALYSOINTI

Opinnäytetyö (AMK) Elektroniikan koulutusohjelma Tietoliikennejärjestelmät 2011 Mikko Jakobsson PITKÄAIKAISTEN DVB-T- KENTÄNVOIMAKKUUS- MITTAUSTEN ANALYSOINTI

OPINNÄYTETYÖ (AMK) TIIVISTELMÄ Turun ammattikorkeakoulu Elektroniikan koulutusohjelma Tietoliikennejärjestelmät Opinnäytetyön valmistumisajankohta 2011 Sivumäärä 55 Ohjaaja: DI, Yliopettaja, Reijo Ekman Mikko Jakobsson PITKÄAIKAISTEN DVB-T KENTÄNVOIMAKKUUSMITTAUSTEN ANALYSOINTI Tässä työssä tutkittiin DVB-T-ulkovastaanottoa. Tutkimuksissa analysoitiin vuoden 2010 ajalta kerääntynyttä dataa, jota oli vastaanotettu ICT-talolla Turussa. Syynä tutkimusaiheeseen oli, että seurattaisiin vuodenaikojen vaihtelu tehon sekä kentänvoimakkuuden käytöksessä. Työssä arvioidaan myös eroja teorian ja käytännön välillä. Kuusistosta lähettämää TV-signaalia vastaanotettiin vuoden 2010 ajan. Työssä on käsitelty mekanismeja, jotka vaikuttavat TV-signaaliin sen reitillä, joita ovat esim. sääolosuhteet ja monitie-eteneminen. Työssä pyrittiin korostamaan mittaustuloksia sekä erilaisten vaikuttavien mekanismien vertailua ja löytää näiden kahden välille yhteys. Mittaustyö on tehty Turun AMK:n tiloissa ICT-talolla. Työn tuloksena on selvinnyt selkeä yhteys signaalin heikentymiselle ja vuodenajan vaihtelulle. Tuloksista huomattiin myös muiden ulkoisten mekanismien vaikutus signaalin käytökselle. Teoria ja käytäntö kohtaavat tässä tapauksessa, joten tuloksien merkitystä voidaan pitää havainnollistavina. Pystytettäessä uusia radiolinkkejä voidaan huomioida nämä erilaiset mekanismit ja näin saada parempia linkkiyhteyksiä. ASIASANAT: DVB-T, ulkovastaanotto, kentänvoimakkuus, radiotie-eteneminen, tietoliikenne

BACHELOR S THESIS ABSTRACT TURKU UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES Electronics Telecommunication Systems Completion of the thesis 2011 Total number of pages 55 Instructor Reijo Ekman, M.Sc.EE, Principal Lecturer Mikko Jakobsson LONG-TERM DVB-T FIELD STRENGTH MEASUREMENT ANALYSIS This Bachelor s Thesis deals with DVB-T outdoor reception. The main purpose was to analyse the data which was received in the year 2010 on the roof of ICT house. The reason for this subject was the need to find out the seasonal effect on the variation of powers and field strengths. In this Thesis TV signal from Kuusisto was received during the year 2010. Mechanisms that affect TV signal on its route were processed. The main thing was to compare received data and different kinds of mechanisms and find a connection between them. Measurements were performed in the Turku University of Applied Sciences, in the premises of ICT house. As a result of this study a connection between signal strength and seasonal variation was noticed. It appeared from the study that other external mechanisms also affected signal behaviour. Importance of the results can be considered illustrative of the case where theory and practice meet. When new radio links are being put up, these different mechanisms can be considered in order to put up better radio links. KEYWORDS: DVB-T, outdoor reception, field strength, radio links, communication networks

ALKULAUSE Haluan kiittää työn valvojaa, yliopettaja Reijo Ekmania hyvästä ohjauksesta sekä mahdollisuudesta tehdä tämä opinnäytetyö. Haluan myös kiittää vanhempiani, jotka ovat tukeneet minua koulunkäynnissä sekä elämässä. Turussa 11.5.2011 Mikko Jakobsson

SISÄLTÖ LYHENTEET 1 JOHDANTO 1 2 DVB-T STANDARDI 2 3 RADIOTIE-ETENEMINEN 3 3.1 Sähkömagneettinen säteily 3 3.2 Radiotie-etenemisen teoria 4 3.3 Eteneminen näköyhteysreittiä pitkin 6 4 KENTÄNVOIMAKKUUKSIEN MERKITYS VERKKOSUUNNITTELUSSA 9 5 ETENEMISEEN VAIKUTTAVAT MEKANISMIT 11 5.1 Heijastuminen maanpinnasta ja monitie-eteneminen 11 5.2 Sironta 13 5.2.1 Hidas häipymä 15 5.2.2 Nopea häipymä 15 5.3 Sääilmiöt 16 6 KANAVAMALLIT 17 6.1 Ricen kanava 18 6.2 Rayleigh-kanava 19 6.3 Työssä käytetyt moodit 20 6.4 Linkkibudjetti 21 6.5 Fresnel 23 7 MITTAUKSET 24 7.1 Mittausjärjestelmä 26 7.2 Vastaanotettu teho kuukauden aikana 28 7.3 Vastaanotettu kentänvoimakkuus kuukauden aikana 32 7.4 Vastaanotetun tehon ja kentänvoimakkuuden keskiarvo ja keskihajonta kuukauden aikana 36 7.5 Vastaanotettu teho vuorokauden aikana 39 7.5.1 Vastaanotettu teho vuorokauden aikana 538 MHz:n taajuudella 40 7.5.2 Vastaanotettu teho vuorokauden aikana 714 MHz:n taajuudella 42 7.5.3 Vastaanotettu teho vuorokauden aikana 786 MHz:n taajuudella 44 7.6 Vastaanotetun tehon keskiarvo ja keskihajonta vuorokauden aikana 46 8 ANALYSOINTI 52 8.1 Vuodenajan ja sään vaikutus tehon vaihteluun 52 8.2 Muiden mekanismien aiheuttama vaihtelu tehossa 53

9 YHTEENVETO 54 10 LÄHTEET 55 LIITTEET Liite 1. Liite 2. Vastaanottoantenni Televes DAT UHF 45 Data Sheet [pdf-dokumentti] Saatavilla: http://www.dastv.co.uk/shop/docs/televes_dat.pdf (luettu 11.5.2011) Testivastaanotin R&S TSM-DVB DVB-T/H Data Sheet [pdf-dokumentti] Saatavilla: http://www2.rohde-schwarz.com/file/tsm-dvb_dat_en.pdf (luettu 11.5.2011)

LYHENTEET A A e B c C/N db dbm E E Ē F G RX G TX f H k L f N P RX P TX r S Amplitudi Antennin efektiivinen pinta-ala Kaistanleveys Valonnopeus Carrier To Noise, signaalin tehon suhteena signaalia häiritsevän kohinan tehoon Desibeli Desibelimilli Kentänvoimakkuus Sähkökenttä Polarisaatio Kohinaluku Vastaanottoantennin vahvistus Lähetysantennin vahvistus Taajuus Magneettikenttä Boltzmannin vakio (1,3810-23 J/K) Etenemisvaimennus Kohinataso Vastaanotettu teho watteina Lähetetty teho watteina Säde Tehotiheys T Referenssilämpötila (290 K) x(t) y(t) Z 0 ø Sisään tuleva signaali Lähtevä signaali Vapaantilan impedanssi (120π) Vaihe

λ ρ i τ i Aallonpituus Vaimennus Viive DVB DVB-C DVB-S DVB-T EIRP ELF ETSI HF IPR LF LOS MF SFN UHF VHF VLF Digital Video Broadcasting Digital Video Broadcasting Cable, kaapelissa siirrettävän digitaalisen television standardi Digital Video Broadcasting Satellite, satelliitin välityksellä siirrettävän digitaalisen television standardi Digital Video Broadcasting Terrestrial, maanpäällisen digitaalisen television standardi Equivalent isotropically radiated power Extremely Low Frequency European Telecommunications Standards High Frequency Intellectual Property Rights Module Low Frequency Line-Of-Sight, näköyhteys Medium Frequency Single Frequency Network Ultra High Frequency Very High Frequency Very Low Frequency

1 1 JOHDANTO Tämän työn tarkoituksena on tuoda esille pitkäaikaisten kentänvoimakkuusmittauksien tulokset. Työssä tutkitaan DVB-T-lähetysten vastaanotettuja tehoja ja näin saadaan parempi käsitys, siitä miten TV-lähetysten tehon voimakkuudet vaihtelevat vuoden sisällä. Tuloksista etsitään mahdollisia voimakkuuksien vaihtelua ja niille mahdollisia syitä, jotka aiheuttavat vaihtelut. Tarkoituksena on myös koota muita mekanismeja, jotka vaikuttavat digitaaliseen maanpäälliseen televisiolähetykseen. Erilaisten sääilmiöiden vaikutus DVB-T lähetteeseen on tärkeässä osassa. Kentänvoimakkuusmittauksia on tehty paljon ja tuloksia on julkaistu aikaisemmin. Mittaukset ovat olleet niin kiinteintä mittauksia kuin myös mobiileja eli liikkuvia mittauksia. Mittaukset ovat yleensä tehty yritysten taikka organisaatioiden käyttöön tutkimus ja kehitystyöhön. Työn tavoitteena on selvittää, miten teho vaihtelee vuoden aikana sääilmiöiden sekä muiden mahdollisten mekanismien johdosta. Työssä pyritään antamaan lukijalle käsitys myös siitä, miten digitaalinen maanpäällinen televisiolähetys etenee ja näin auttaa käsittämään, mitä tulisi ottaa huomioon televisio antennia asennettaessa. Työssä mitataan tehoa Turun ammattikorkeakoulun ICT-talon katolle asennetulla UHFantennilla. Lähetysantenni sijaitsee Kuusiston radioantennissa, josta lähetetään Turun alueelle digitaalista maanpäällistä televisiolähetystä antennitalouksiin. Työselostus jakautuu kahteen pääosaan. Ensimmäinen osio esittelee teoriaa siitä, miten digitaalinen maanpäällinen televisiolähetys etenee ja mitä mekanismeja siihen kuuluu. Sama osio esittelee myös mekanismit, jotka tulee ottaa huomioon digitaalista televisioverkkoa rakentaessa. Toinen osio keskittyy mittaustulosten esittelyyn sekä niiden tutkimiseen sekä analysointiin. Toisessa osiossa puhutaan myös löytyykö mittauksista näitä mekanismeja, joita osiossa yksi on kerrottu. Työssä pyritään painottamaan mittaustuloksia, sillä käytännön testit sekä mittaukset eivät aina vastaa sitä mitä teoria kertoo. Ne antavat paremman kuvan siitä, miten teho käyttäytyy kuin teoria.

2 2 DVB-T STANDARDI DVB-standardit (Digital Video Broadcasting) on luotu digitaalista televisiota varten. Projektissa on osallisena yli 250 organisaatiota yli 35 maassa. Jäseniin kuuluu televisioyhtiöitä, laitevalmistajia, verkko-operaattoreita sekä erilaisia säädännöllisiä elimiä. Näiden päämääränä on suunnitella standardikokoelma, joilla pystytään lähettämään digitaalista televisiolähetystä ympäri maailman. Nykyisin useat televisioyhtiöt lähettävät ohjelmia, jotka perustuvat DVB-standardiin.[1] Standardien julkaisusta vastaa ETSI (European Telecommunications Standards). Projektissa on myös paljon tarkastuksia sekä tasauksia, joiden tarkoitus on pitää standardit markkinavetoisina sekä toteuttamiskelpoisina. Standardien tekijät ovat tehneet sopimuksen Intellectual Property Rights Modulen (IPR) kanssa. Sopimuksessa oikeutetaan IPR valvomaan DVB-projekteja ja, että DVB-standardit ovat avoimia jokaiselle käyttäjälle, jotka ovat kiinnostuneet niistä. [1] DVB on standardoinut kolme eri lähetystapaa: DVB-C, joka on kaapeleissa lähetettävä standardi DVB-S, joka on satelliiteissa lähetettävä standardi DVB-T, joka on maanpäälliseen lähetystekniikkaan pohjautuva standardi. [1] DVB-T standardi EN 300-744 julkaistiin vuonna 1996, ja se on viimeinen standardi joka kehitettiin DVB-sarjaan. Se on myös DVB-sarjan monimutkaisin järjestelmä. [1] DVB-T standardi tukee yhden taajuuden verkkojen rakentamista (SFN Single Frequency Network). SNF-verkossa samoja kanavia lähettävät lähettimet käyttävät samaa taajuutta, ja täten on vain yksi lähetystaajuus kanavaa kohden koko lähetysalueella. SNF-verkot säästävät spektriä, sillä vierekkäisiä lähettimiä varten ei tarvitse varata taajuuksia. Verkkojen koko on kuitenkin rajallinen, eikä yhdellä taajuudella ole mahdollista kattaa koko maata. [2] DVB-T on saavuttanut suuren suosion koko maailmassa, ja suosio tulee kasvamaan, koska uusia standardeja, esim. DVB-T2, kehitellään jatkuvasti.

3 3 RADIOTIE-ETENEMINEN 3.1 Sähkömagneettinen säteily Radioaallot ovat itsessään sähkömagneettista säteilyä, joka etenee tyhjiössä valon nopeudella. Sähkömagneettiset aallot sisältävät sähkö- (E) sekä magneettikentän (H). Sähkömagneettinen säteily etenee toisiaan ja etenemissuuntaansa nähden kohtisuorassa olevina sähkö- ja magneettikenttänä.(kuva 1.) Kuva 1. Sähkömagneettisen säteilyn eteneminen[3] Radioaallon aallonpituus λ on verrannollinen radioaallon taajuuteen f. Aallonpituus λ saadaan kaavasta [4] c λ=, (1) f missä 8 8 c = 2,998 10 m / s 3,0 10 m / s on valonnopeus tyhjiössä.[4] Radioaallot jakautuvat seuraaviin taajuusalueisiin: ELF (Extremely Low Frequency) 30 3000 Hz VLF (Very Low Frequency) 3 30 khz LF (Low Frequency) 30 300 khz MF (Medium Frequency) 0,3 3 MHz

4 HF (High Frequency) 3 30 MHz VHF (Very High Frequency) 30 300 MHz UHF (Ultra High Frequency) 0,3 300 GHz. Taajuusalueet on jaettu aallonpituuden sekä taajuuden perusteella. Tässä työssä tehdyt mittaukset sijoittuvat UHF-alueelle, jossa lähetetään tällä hetkellä digitaalista televisiokuvaa eri kanavanipuissa. [4] 3.2 Radiotie-etenemisen teoria Radiotie-etenemisellä tarkoitetaan itse radioaallon etenemistä paikasta A paikkaan B (Kuva 2.). Yleensä A tai B on lähetys- sekä vastaanotto-antenni taikka lähetin sekä vastaanottolaite esim. digisovitin. Eteneminen on monimutkainen prosessi ja etenemiseen vaikuttavat monet asiat, niin ihmisen aiheuttamat kuin myös ihmisistä riippumattomat asiat. Vaikuttavimmat päätekijät löytyvät kuitenkin taajuudesta sekä siirtoyhteyden pituudesta. Kuva 2. Yksinkertainen lohkokaavio radiotie-etenemisestä.[5]

5 Radiotie-eteneminen tapahtuu monella eri tavalla riippuen välimatkasta, taajuudesta sekä tavasta, jolla tieto halutaan siirtää. Tärkeimmät etenemismekanismit ovat: eteneminen näköyhteysreittiä pitkin (Kuvassa 3 nro 1) eteneminen sironnan avulla (Kuvassa 3 nro 2) ionosfäärieteneminen (Kuvassa 3 nro 3) eteneminen maapinta-aaltona (Kuvassa 3 nro 4). Kuva 3. Etenemismekanismit 1, 2, 3 ja 4.[6] Tässä työssä keskitytään etenemiseen näköyhteysreittiä pitkin (nro 1) sekä etenemiseen sironnan avulla (nro 2). Työn taajuudet sijaitsevat UHF-alueella, joten eteneminen ilmakehässä on suoraviivaista. Puut ja maasto sekä myös vuodenajat ja sateet lisäävät vaimennusta radiosignaaliin. Troposfäärillä, joka on lähinnä maata oleva ilmakehän kerros (10 20 km), on myös olennainen osa radiotie-etenemistä. Aallot vaimenevat, siroavat, kaartuvat sekä mahdollisesti myös heijastuvat. Näiden etenemiseen vaikuttavien esteiden johdosta radiosignaali ei tule vastaanottimeen välttämättä halutulla tavalla. Sen amplitudi (A), vaihe (ø) ja polarisaatio (Ē) voivat olla muuttunut.[4]

6 3.3 Eteneminen näköyhteysreittiä pitkin Näköyhteysreitti eli LOS (Line-Of-Sight) tarkoittaa radioaaltojen etenemistä vapaassa tilassa, jossa ei ole mitään esteitä, vaan aalto pääsee etenemään suoraan heijastumatta ja vaimentumatta. Tämä tila vastaa tyhjiötä. Vastaanotettu signaali vastaa tällöin täysin lähetettyä signaalia. Jotta radioaalto ei vaimentuisi näköyhteysreitillä, se vaatii riittävästi vapaata tilaa. Tätä tilaa kutsutaan 1. Fresnelin ellipsoidiksi taikka 1.vyöhykkeeksi.(Kuva 4.)[6] Kuva 4. Fresnelin ellipsoidi.[6] Kuvassa 4 r 1 ja r 2 ovat ellipsoidin polttopisteiden etäisyydet lähetys- ja vastaanottopisteistä ja r 1 on suora etäisyys. λ on aallonpituus. Tästä saadaan yhtälö r + r r = 2 (2) 1 2 0 λ Yhtälöstä huomataan että Fresnelin ellipsi on sitä suurempi, mitä suurempi on aallonpituus.[7] Ellipsoidi on vertikaalisesti paksuin keskeltä, jolloin saadaan yhtälö r = = (3) 1 r2 ½r0 Fresnelin ellipsoidin pyörähdys säde h f metreissä on h r r f r + r 1 2 = λ (4) 1 2

7 Kuva 5. hf, max. λ r0 2 Maksimissaan säde metreissä on h f, max= = 1/ 2 λ r0 2 (Kuva 5.)[8] (5) Jos Fresnelin 1. vyöhykkeellä ei ole esteitä ja vapaan tilan eteneminen on mahdollista, niin silloin voidaan laskea linkkiyhteyksiä käyttäen vapaan tilan kaavoja. Jos vyöhykkeellä on esteitä, niin ne on otettava huomioon laskettaessa kentänvoimakkuuksia. Kaavat, joita käytetään näissä laskuissa, on monimutkaisia ja ne ovat kokemus- sekä tapauskohtaisia. Niitä on hyvä käyttää verkkosuunnittelussa mutta tässä työssä niitä ei käytetä. Yleensä linkkimastot suunnitellaan niin, että Fresnelin 1. vyöhyke on irti maasta.[8], [7] Vapaan tilan vastaanotettu teho sekä vapaan tilan vaimennus (Free Space Loss) voidaan laskea seuraavilla kaavoilla P RX GTXP λ R = 4π 4π 2 TX G 2 RX, (6) jossa P RX on vastaanotettu teho watteina, P TX on lähettimen teho watteina, λ on aallonpituus metreinä, R on yhteysvälin pituus metreissä, G RX ja G TX on vastaanottoantennin ja lähetysantennin vahvistus mutta ne ovat yksiköttömiä suureita. [4], [7]

8 Mikäli lähetys- ja vastaanottoantennit ovat isotrooppisia merkitään G TX = G RX =1 eli 0 db, tällöin yhteysvaimennus on [4] P P TX RX 2 ( 4πR) 2 2 4πR f = =, (7) 2 λ c sama ilmaistuna desibeleissä PTX LF = 10log db P ( ) RX = 20log(4π R) + 20log( f ) 20log( c) (8) = 42,44+ 20logR km + 20logf MHz Jos antennivahvistukset ovat mukana, vapaantilan etenemisvaimennus määritellään L F 2 PTX GTXGRXλ 10log 10log ( db) 2 2 PRX (4 ) R = = π (9) Edelliset lausekkeet (6), (7), (8) ja (9) ovat johdatettu Friisin vapaantilamallin etenemiskaavoista. Friisin kaavoja voidaan käyttää kun signaalia lähetetään ja vastaanotetaan ideaalisissa olosuhteissa. [4], [5], [7]

9 4 KENTÄNVOIMAKKUUKSIEN MERKITYS VERKKOSUUNNITTELUSSA Verkkosuunnittelussa puhutaan usein kentänvoimakkuuksista. Ne ovat tärkeitä mitoitettaessa ja suunniteltaessa antenniverkkoja. Kentänvoimakkuudet eroavat signaalinvoimakkuuksista mittaustavassa, suureissa ja tavassa laskea niitä. Signaalinvoimakkuudella tarkoitetaan vastaanotettua signaalia desibeleissä antenniliittimessä, jolloin signaali on mahdollisesti voimistunut riippuen antennin vahvistuksesta. Signaali voi olla myös vaimentunut, riippuen huonoista johdoista taikka kaapeleista. Kentänvoimakkuudella tarkoitetaan säteilyosion suuruutta vastaanottoantennin säteilykentässä ja niitä merkataan Wattia per neliömetri taikka Volttia per metri. [4], [9] Tässä työssä on tärkeää ottaa esille kentänvoimakkuuksien laskentatavat sekä suureet, jotka sisältyvät kentänvoimakkuuksiin. Seuraavassa on esitelty lähetetyn ja vastaanotetun tehon suhde kentänvoimakkuuteen.[10] Isotrooppisen häviöttömän antennin tehotiheys vapaassa tilassa on S isot PTX 2 = ( W / m ) (10) 2 4πR Lähetysantennin aiheuttama tehotiheys vapaassa tilassa on GTXPTX S= (11) 2 4πR Teho häviää pallopinnalle, kuten yhtälöistä (10) ja (11) huomataan. [6],[9] Vastaanottoantennin sieppaama teho voidaan laskea seuraavalla tavalla[8] P RX = A S(W ) (12) e Jossa A e on antennin efektiivinen pinta-ala, joka saadaan laskettua kaavalla [8] (13) 2 GRXλ A e = 4π

10 Kentänvoimakkuuden ja tehotiheyden välinen yhteys vapaassa tilassa voidaan esittää seuraavasti 2 E 2 S = ( W / m ), (14) Z 0 jossa Z 0 on vapaantilan impedanssi 120π ja E on kentänvoimakkuus.[10] Yhdistetään kaavat (13) ja (14) vastaanottoantennin sieppaamaan tehon lausekkeeseen (12), jolloin saadaan P RX 2 2 GRXλ E = ( W ) (15) π Z 4 0 Lauseketta (15) pyörittelemällä saadaan kentänvoimakkuudelle E lauseke PRX f E = 4πZ 0 ( V / m) (16) G c RX Täten saatiin kentänvoimakkuuden, vastaanotetun tehon, vastaanottoantennin vahvistuksen ja taajuuden välille yhtälö.[11] Mitoitettaessa ja suunniteltaessa verkkoja laskuissa käytetään yleensä desibelejä E( dbµ V / m) = P ( dbm) G ( dbi) + 77,2+ 20log f ( Mhz) (17) RX RX

11 5 ETENEMISEEN VAIKUTTAVAT MEKANISMIT Radioaalto pääsee harvoin etenemään puhtaasti näköyhteysreitillä lähetysantennista vastaanottimeen. Nämä aiheuttavat ei toivottuja ominaisuuksia signaalille. Ne vaimentavat ja vääristävät signaalia riippuen miten radioaalto on edennyt saapuessaan vastaanottoantenniin. Seuraavassa kappaleessa selvitetään muutamia mekanismeja, joita tulisi ottaa huomioon tässä työssä.[7] 5.1 Heijastuminen maanpinnasta ja monitie-eteneminen Radioaallon edetessä ei voi olla törmäämättä heijastumiseen maanpinnasta. Maanpinta on epätasainen ja radioaallot reagoivat eri tavoin miten ja mihin ne ovat törmänneet. Tässä työssä maanpinnalla ja rakennuksilla on suurin merkitys etenemisessä. Varsinkin näköyhteysreitillä vastaanotin saattaa nähdä suoran säteen lisäksi heijastuneen säteen. Tätä ilmiötä kutsutaan monitie-etenemiseksi.(kuva 6)[7] Kuva 6. Monitie-eteneminen tasaisella pinnalla. Suoraan edennyt ja heijastunut aalto.[6] Säde voi olla heijastunut maasta taikka rakennuksista. Kuiva maa ei heijasta paljon ja kosteat avarat maa-alueet taas lisäävät heijastusta, esim. märät pellot, suot, joet, järvet ja meri. Se miten aalto reagoi pintaan, johon se osuu, riippuu pinnan heijastuskertoimesta. Heijastuskerroin riippuu pinnan sähköisistä ominaisuuksista sekä aallon polarisaatiosta. [8], [7] Huomattavin sekä epätoivotuin ominaisuus minkä monitie-eteneminen aiheuttaa on radioaallon vaihe-eron (ø) muuttuminen. Lähettimen ja vastaanottimen matka-ero sekä antennin sijainti korkeussuunnassa määrittää missä vaiheessa aalto tulee

12 vastaanottimeen. Vaihe-erolla tarkoitetaan kahden toisiinsa lukitun signaalin vaihe-eroa eli miten paljon heijastanut säde on suoraa sädettä jäljessä. Vaihe-eroa voidaan merkitä joko radiaaneissa taikka asteina. Jos vaihe-ero suoralla ja heijastuneella on 180, kumoavat signaalit tällöin toisensa ja tällöin vastaanottoon ei saada signaalia lainkaan. Tätä kutsutaan häipymäkuopaksi (fading dip). Vaihe-eron olleessa 0 vastaanottoon saadaan haluttu signaali.[4], [8], [7] Kuva 7. Suhteellinen vaihe-eron vaikutus signaalin voimakkuuteen. [11] Kuvasta 7 huomaa, että häipymäkuoppa on π:n eli 180 :n kohdalla. Todellisuudessa häipymäkuopan tulisi olla ääretön. Maksimikohdissa vahvistus on 6 db. Tämä johtuu yksinkertaisesta syystä. Kun antenni vastaanottaa ainoastaan suoraan edenneen signaalin, vastaanottimessa havaitaan yksi amplitudi A. Vastaanotettua kaksi signaalia, joista toinen on suoraan edennyt signaali ja toinen heijastunut signaali mutta samassa vaiheessa kuin suoraan edennyt, vastaanottimessa havaitaan kaksi amplitudia eli 2A. Amplitudi on siis kaksinkertainen. Tällöin voidaan laskea vahvistus seuraavalla kaavalla 2A 20 log = 6dB (18) 1

13 Heijastumista voi matkan aikana tapahtua monesti ja heijastumia saattaa olla useita. Vastaanotettu signaali voi toisinaan olla jopa pelkkää heijastunutta aaltoa. Heijastumiset vaikuttavat olennaisesti tietoliikennejärjestelmien suunnittelussa koska on huomioitava kaikki heijastukset sillä ne vaikuttavat kentänvoimakkuuksiin. (Kuva 8.) Kuva 8. Monitie-eteneminen. Radioaalto saapuu vastaanottimeen suoraan sekä 3:sta eri suunnasta.[11] Tässä työssä maaston ja sen epätasaisuuden, rakennusten ja vesistön vaikutukset tulee ottaa huomioon kentänvoimakkuusmittauksissa. Lähetin ja vastaanottimen välillä on paljon metsä-aluetta, kerrostalo-asutusta sekä pieni joen uoma. 5.2 Sironta Ilmakehän epähomogeenisuudet aiheuttavat sirontaa. Sironnalla tarkoitetaan sitä, että osa tasoaallon koherentista tehosta muuttuu epäkoherenttiin muotoon ja säteilee laajaan avaruuskulmaan.[9] Sirontaa ilmenee kun radioaalto kulkee väliaineessa, jossa on paljon objekteja, joiden koko on pieni verrattuna aallonpituuteen. Sirontaa näin ollen esiintyy sitä enemmän mitä, pienempi aallonpituus on eli taajuuden kasvaessa. [4] Objekteja voivat olla esim. kasvien lehdistö, sadepisarat, rakeet ja lumihiutaleet. Sironnassa sähkömagneettinen säteily absorboituu materiaan, joka taas virittyy korkeampaan energiatilaan. Purkautuessaan materiasta, sähkömagneettista säteilyä

14 siroaa materian pallopinnasta joka suuntaan.(kuva 9.) Sironut säteily on saman taajuista kuin absorboitunut. [5] Kuva 9. Radioaallon osuessa objektiin siroamista tapahtuu joka suuntaan. Tavallisesti sironta aiheuttaa vaimennusta, mutta sitä voidaan myös käyttää hyödyksi radioyhteyksissä. Esimerkiksi eteneminen radiohorisontin taakse on mahdollista sironnan avulla.(kuva10) Tässä työssä troposfäärisironnalla on vain pieni merkitys, sillä välimatka on lyhyt sekä lähettimen ja vastaanottimen välillä on näköyhteys. Aallonpituus on myös suhteellisen iso, joten sadepisarat tai lumihiutaleet eivät vaikuta radioaallon etenemiseen paljoakaan. Vain sään ollessa rankka vesi- tai lumisateinen tai erittäin sumuinen niin sironnalla saattaa olla merkitystä kentänvoimakkuuksia mitatessa.[7], [11] Kuva 10. Sirontaa hyväksi käytetty radioyhteys.[7]

15 Sirontayhteyden signaalille on ominaista häipyminen eli signaalin tason satunnainen vaihtelu. Häipyminen jaetaan etenemistiellä tapahtuvista suurista muutoksista johtuvaan hitaaseen häipymiseen ja monitie-etenemisestä johtuvaan nopeaan häipymiseen. [7] 5.2.1 Hidas häipymä Hidas häipymä eli Rice-kanavan (Kuva 11.) häipymät johtuvat radiotiellä olevista esteistä, kuten rakennuksista ja maaston epätasaisuuksista. Tämä häipymä tulee ottaa huomioon, kun halutaan kuvailla kiinteää, kattovastaanottimen vastaanottokykyä. Hitaalla häipymällä ei ole siis mitään tekemistä monitie-etenemisen kanssa. Hitaassa häipymässä on siis vain yksi dominoiva signaali, jota voidaan kuvata suoraan edenneeksi signaaliksi. Tämän työn kannalta hitaalla häipymällä on huomattava merkitys, sillä lähetys- sekä vastaanottoantennit ovat kiinteitä sekä maasto ja rakennukset ovat suurin syy mahdolliseen kentänvoimakkuuden heikkenemiseen. [11], [12] Kuva 11. Nopea ja hidas häipymä. 5.2.2 Nopea häipymä Nopea häipymä eli Rayleigh-kanavan (Kuva 11.) häipymät aiheutuvat esteiden lisäksi monitie-etenemisestä. Tällöin vastaanotettu signaali on heijastunut, taipunut ja siroutunut. Suoraa signaalia ei ole kuten hitaassa häipymisessä, vaan vastaanotettu signaali on monen eri signaalin yhteenlaskettu summa. Signaalit voivat olla erivaiheisia

16 ja amplitudisia, jolloin signaali saattaa kadota jopa kokonaan tietyssä pisteessä. Tätä häipymää havaitaan käytettäessä kannettavia vastaanottimia sisä- tai ulkotiloissa. Hyvänä esimerkkinä toimivat kännykät kaupunkialueella. Tässä työssä ei Rayleigh häipymisellä ole huomattavaa merkitystä.[11], [12] 5.3 Sääilmiöt Sääilmiöt troposfäärissä, kuten vesi-, lumisade, sumu ja kostea sää, vaikuttavat radioyhteyksiin vaimentamalla niitä. Luvussa 5.2 siroaminen sekä absorptio tulee ilmi kun puhutaan sääolosuhteiden muuttumisista. Sääilmiöiden vaikutus voimistuu korkeampia taajuuksia käytettäessä, eli aallonpituus pienenee. Tässä työssä pysytään UHF-alueella, joten aallonpituus on 10 cm 1 m. Tällä taajuusalueella sääilmiöiden vaikutus ei ole kovin suuri lyhyillä matkoilla, mutta radiolinkkien pidentyessä sadevaimennuksella voi olla vaikutusta signaalinvoimakkuuteen. Sateen ja sumun vaikutuksista on tehty erilaisia diagrammeja, joita voidaan soveltaa jokaiseen tietoliikenteen sovelluksiin.[5], [7] Kuva 12. Sateen ja sumun vaimennus taajuuden funktiona. [6] Kuvasta 12 nähdään, ettei alle 1 GHz:n taajuudella sateen taikka sumun vaikutus ole kovinkaan merkityksellinen. Toisaalta kuvasta huomataan, että vaimennus kuvataan db/km, joten vaikka vaimennus olisi todella pieni 1 km:ssä, niin matkan pidentyessä 10

17 km:n, vaimennuskin kymmenkertaistuu. Tässä työssä äkillisillä sääolosuhteiden muuttumisilla saattaa olla vaikutusta kentänvoimakkuus mittauksissa. 6 KANAVAMALLIT Radioyhteyksillä saatavaa vastaanotettua tehoa ei pystytä tarkasti ennustamaan. Joillakin yhteysväleillä signaalin voimakkuuksien vaihtelut voivat olla huomattavia. Jotta pystyttäisiin suunnittelemaan sekä rakentamaan luotettava radioyhteys on tunnettava yhteysvaimennuksen tilastollinen jakauma. Kanavamallit ovat näitä tilastollisia malleja, joilla pyritään kuvaamaan erilaisia radioyhteyksiä. Kanavamallit on työstetty erilaisin mittauksin, jotta pystyttäisiin ennen radioyhteyksien rakentamista simuloimaan kyseinen yhteys laboratorio-olosuhteissa. Täten saadaan paljon luotettavampi ja tehokkaampi yhteys. Aina tietenkään teoria ja käytäntö eroavat hieman tilanteesta riippuen. Radiokanava on lähetysantennin ja vastaanottoantennin välinen radiotie. Antennia ei kuitenkaan yleensä pidetä radiokanavan osana. Tässä työssä keskitytään kiinteään radiokanavaan, joka tarkoittaa että lähetysantenni ja vastaanottoantenni ovat jatkuvasti samassa paikassa. Vastaanottoantenni on suunnattu lähetysantennia kohden, joten kyseessä on suora näköyhteys (LOS, Line-Of-Site). Parhaimmassa tapauksessa vain yksi dominoiva signaali vastaanotetaan. Korkeusero on ainoa eroavaisuus näillä kahdella antennilla ja se tulee huomioida työssä. [12] Kanavamallien teoreettinen C/N (Carrier to Noise ratio) on laskettu DVB-T standardissa. Näitä kanavamalleja on 3: Gaussin kanava Ricen kanava Rayleigh-kanava Gaussin kanavamalliin lisätään vain valkoista kohinaa (AWGN). Tämä malli soveltuu simulointityöhön esim. laboratoriossa. Rayleigh-malli on taas mallinnettu liikkuvaan sisä- ja ulkovastaanottoon. Siinä on otettu huomioon monitie-etenemisestä johtuvat vaihtelut. Tämä soveltuu esim. matkapuhelinjärjestelmien mallintamiseen. Tässä työssä tärkein kanavamalli on Ricen kanava, sillä se on laadittu vastaamaan

18 stationaarista eli ajasta riippumatonta vastaanottoa. Tässä mallinnuksessa käytetään myös suuntaavia antenneja. [12], [13] 6.1 Ricen kanava Ricen kanava on suunniteltu kiinteään kattovastaanottoon. Rice-kanavassa on 21 polkua. Polut kuvaavat heijastumien määrää paitsi yksi, joka kuvaa suoraa sädettä. Rice-kanavan polut ovat määritelty seuraavalla kaavalla (impulssivaste) [12] ρ y( t) = N jθi 0 x( t) + ρ ie x( t τ i ) i= 1 N i= 0 ρ 2 i (19) jossa x(t) on sisään tuleva signaali ja y(t) on lähtevä signaali. ρ i, τ i, θ i ovat taulukosta 3. N on heijastumien lukumäärä ja se on yhtä suuri kuin 20. Ensimmäinen termi (ρ 0 ) ennen summa merkkiä tarkoittaa suoraa sädettä (LOS) [12] N ρ 0 = 10 ρ 1 (20) i= 1 2 Ricen-malli sisältä myös kertoimen K, joka kuvaa suoran säteen (LOS) tehon suhdetta heijastuvien säteiden tehoon. Kerroin saadaan seuraavalla kaavalla [12] K = N ρ i= 1 2 0 ρ 2 i (21) Toisaalta, koska malli on suhteellisen monimutkainen, niin on päätetty käyttää vain 6 polkua. Nämä 6 polkua on suunniteltu toteuttamaan helpommin sama kuin 20- kanavaisella mallilla ja silti päästäisiin samaan lopputulokseen. 6 polkua on valittu 7/64 µs kerrannaisilla. Kerrannaiset vastaavat 8 MHz:n kaistanleveyttä.[14] Taulukosta 1 nähdään, miten amplitudi, taso ja vaihe käyttäytyvät kunkin polun kohdalla.

19 Taulukko 1. Määritelmä Ricean kanavan 6-polun profiilista. [14] 6.2 Rayleigh-kanava Rayleigh-kanava sopii, kuten aiemmin mainittiin, liikkuvaan vastaanottoon sisä- sekä ulkotiloissa. DVB-T standardista löytyvä Rayleigh-kanava on 20 polkuinen. Yksi polku kuvaa yhtä heijastumaa. Polut on määritelty seuraavalla kaavalla (impulssivaste) [12] y N jθi ( t) = k ρ ie x( t τ i i= 1 ) (22) jossa x(t) on sisään tuleva signaali ja y(t) on lähtevä signaali. ρ i, τ i, θ i ovat taulukosta 3 ja k on kaavasta k = N 1 i= 1 ρ 2 i (23) Myös Rayleigh kanavamallilla on oma 6-polun profiili yksinkertaistamaan kanavamallia. Taulukosta 2 nähdään miten amplitudi, taso ja vaihe käyttäytyvät kunkin polun kohdalla. Taulukko 2. Määritelmä Rayleigh kanavan 6-polun profiilista. [14]

20 Taulukko 3. Rice- ja Rayleigh-kanavan 20-polkuisen mallin vaimennus (ρ i ), viiveen (τ i ), ja vaiheen (θ i ) arvot. [12] 6.3 Työssä käytetyt moodit DVB-T määrittelee suuren määrän erilaisia moodeja. Moodit määrittelevät tietyille parametreille erilaiset C/N vaatimukset. Nämä vaatimukset tulee ottaa huomioon laskettaessa linkkibudjettia. Tässä työssä mittauksia on suoritettu seuraavilla moodeilla. 1. 8K, 16 QAM, CR=1/2 GI=1/8, tarkoitettu liikkuvaan vastaanottoon. 2. 8K, 64 QAM, CR=2/3 GI=1/8, tarkoitettu kiinteään vastaanottoon. Käytössä Suomessa, maanpäälisissä digitaalisissa lähetyksissä. Kanavamalleilla on minimi C/N arvo, jolla vastaanotto vielä toimii. Taulukossa 4 on Gaussin, Rayleigh n ja Ricen kanavien vaatimat C/N arvot eri modulaatioilla ja koodinopeuksilla.

21 Taulukko 4. Vaadittava C/N Gaussin, Ricen ja Rayleigh n kanavalle eri modulaatioilla ja koodinopeuksilla. [14] Taulukosta 4 huomataan, että Gaussin kanavamalli vaatii vähiten signaalikohinasuhdetta kun taas Rayleigh kanavamalli eniten. Ricen-kanavamallissa on päästy hyvin Gaussin ja Rayleigh n kanavien väliin. Tässä työssä keskitytään Ricen-mallin signaali-kohinasuhteeseen. 6.4 Linkkibudjetti Jotta lähetystä voidaan vastaanottaa, on signaalin kentänvoimakkuuden oltava riittävä. Mitä suurempi signaali-kohinasuhde niin sitä paremmin voidaan vastaanottaa signaalia. Linkkibudjettia laskettaessa otetaan huomioon kaikki signaaliin vaikuttavat ilmiöt. Laskuissa tulee käyttää edellä mainittuja C/N-arvoja, vastaanottimen kohinalukua, taajuutta sekä muutamaa muuta vakiota. Toisaalta näköyhteysreittiä pitkin kuljettaessa signaaliin ei vaikuta kovinkaan suuret asiat. Lähinnä linkkien pituus sekä lähettimen teho saattaa aiheuttaa että kentänvoimakkuus ei ole riittävä. Jotta voidaan sanoa, onnistuuko vastaanotto, on kentänvoimakkuuden ylitettävä vaadittu taso ja tämä taso on saavutettava tietyllä paikkatodennäköisyydellä. Nämä

22 paikkatodennäköisyydet ovat asetettu hyvään 95 % todennäköisyyteen sekä hyväksyttävään 75 % todennäköisyyteen. [13], [14] Lähettäessä laskemaan linkkibudjettia on tiedettävä vastaanottimen kohinaluku sekä taajuus. Oletetaan vastaanottimen kohinaluvuksi F = 7dB. Käytössä on 7,61 MHz:n kaista. Näin ollen kohinatasoksi saadaan -98,2 dbm kaavalla ktb N = 10 log( ) + F (24) 1mW Jossa k = 1,3810-23 J/K eli Boltzmannin vakio, T = 290 K eli referenssilämpötila ja B = käytetty kaistanleveys eli joka on tässä tapauksessa 7,61 MHz. Kohinaan lisätään tämän jälkeen vastaanottimen kohinaluku ja näin saadaan kohinataso selville. Työssä käytettiin Televesin DAT 45 antennia, jonka vahvistus on 17 dbd, joka on dipoliin verrattu vahvistus. Taajuudet ovat 538 MHz, 714 MHz ja 786 MHz. Antennin vahvistus on taajuusriippuvainen eli se vaihtelee eri taajuuksilla. Laskuissa käytetään dbi muotoa, joka on verrattuna isotrooppiseen antenniin. dbd:stä saadaan dbi muotoinen, kun siihen lisätään 2.15 db. Taulukko 5. Vahvistus työssä käytetyillä taajuuksilla. F(MHz) Gain(dBd) Gain(dBi) 538 13,2 15,35 714 15,4 17,55 786 16,5 18,65 Vastaanotto on kanavamalliltaan Ricean tyyppinen. Taulukossa 4 on esitetty vaadittava C/N eri modulaatioille ja koodinopeuksille. Tässä työssä käytettiin 2 eri moodia, jotka mainittiin kappaleessa 6.3. Lasketaan molemmille moodeille vastaanottimen herkkyys edellä mainituilla taajuuksilla. ( dbm) N C N P = / (25) min + E dbµ V / m) = P ( dbm) Gain( dbi) + 77,2+ 20logF( MHz) (26) min( min Jossa C/N on taulukosta 4 otetut arvot käytetyille moodeille. N eli kohinataso on edellä laskettu -98,2 dbm. Gain on jokaisen eri taajuuden oma vahvistus dbi muodossa.

23 Taulukko 6. Minimikentänvoimakkuudet moodeille. Käytössä on Ricean kanava. F(MHz) / moodi C/N(dBm) P min (dbm) E min (dbµv/m) 538 / 1. 9,8-88,4 28,1 714 / 2. 17,3-80,9 35,8 786 / 2. 17,3-80,9 35,6 6.5 Fresnel Luvussa 3.3 käsiteltiin Fresnelin vyöhykettä. Seuraavassa on laskettu työssä käytettyjen taajuuksien Fresnelin ellipsoidin säteen pituus keskeltä kaavalla 5. r 0 on lähetys ja vastaanottimen välinen etäisyys ~8300m Taulukko 7. Fresnelin ellipsoidin säteen pituus keskeltä F (MHz) h f, max (m) 538 34 714 29,5 786 28 Näin saadaan selville, kuinka paljon eri taajuudet tarvitsevat tyhjää tilaa edetäkseen vapaassa tilassa. Esim. kerrostalojen välissä tulisi olla tyhjää tilaa melkein 60 m:ä jos halutaan edetä tyhjässä tilassa 786 MHz:n taajuudella.

24 7 MITTAUKSET Työssä mitattiin DVB-T lähetyksiä eli maanpäällistä digitaalista televisiolähetystä. Mittauksia tehtiin koko vuoden 2010 aikana. Lähetysantenni sijaitsi Kuusiston antennimastossa, joka on n. 300 m korkea. Vastaanottoantenni ICT-talon katolla on n. 30 m:n korkeudessa. Vastaanottoantenni on suunnattu Kuusistoon päin. Lähetys- ja vastaanottoantennin välille tulee etäisyydeksi noin 8 300 m.(kuvat 13 ja 14) Mittauksia tehtiin 6:lla eri taajuudella ja 2:lla eri vastaanottoantennilla. Taajuudet olivat 538 MHz, entinen kanavanippu C, nykyinen D eli mobiiliverkko (DVB-H). (Vaihdettu huhtikuussa 2008) 610 MHz, Turun alueen testiverkko 714 MHz, kanavanippu A, YLE:n lähetykset sijaitsevat tässä nipussa 738 MHz, kanavanippu B, mainoskanavat sijaitsevat tässä nipussa 762 MHz, kanavanippu C 786 MHz, kanavanippu E. Analysoinnissa käytettiin vain alinta kanavanippua (538 MHz), YLE:n kanavanippua (714 MHz) sekä kanavanippua E (786 MHz). Näin saadaan hyvä läpileikkaus DVB-Talueen taajuuksista. Antenneina toimivat log-perioidinen antenni sekä Televesin UHF DAT 45 antenni (liite 1). Mittauksissa huomioitiin ainoastaan Televesin vastaanottamat tehot, koska logperioidinen antenni oli kääntynyt huomaamatta joko tuulen voimasta tai jostain muusta syystä. Täten se ei ollut enää suunnattuna kohti Kuusistoa eikä mittaustuloksiin voinut enää luottaa. Televesin antenni vastaanottaa vaakapolarisaatiolla ja Kuusiston antennin lähettää vaakapolarisaatiolla. Vaakapolarisaatio heijastuu paremmin maasta. Antennit sekä muut mittausjärjestelmät ovat projekti-insinööri Juhani Hallion asentamia.

25 Kuva 13. Välimatka Kuusistosta ICT-talolle. Kuva 14. Vastaanottoantenni suunnattuna Kuusistoon päin. (Kuva J. Hallio)

26 7.1 Mittausjärjestelmä Vastaanottolaitteisto oli toiminnaltaan automaattinen.(kuva 16.) Laitteistoon kuului logperioidinen antenni ja Televesin UHF DAT 45 vastaanottoantenni. Analysoinnissa käytettiin pelkästään Televesin antennia. Antenni on suunniteltu vastaanottamaan digitaalista maanpäällistä televisiolähetystä. Sillä on valmiudet vastaanottaa myös HDTV (High-Definition Television) laatuista lähetystä. Antennin taajuuskohtaiset vahvistukset sekä suuntakuvio on esitetty liitteessä 1. Spektrianalysaattorina tässä työssä käytettiin Rohde & Schwarzin DVB-Ttestivastaanotin (liite 2). Testivastaanotinta ohjattiin LabView-ohjelmistolla.(Kuva 15.) Vastaanotin mittasi 6:lta eri taajuudelta 2:lla eri antennilla 1 min:n välein. Laitteisto luki yhden taajuuden vastaanotetun tehon 2:lla antennilla 1 ms:n ajan. Vastaanottimen luettua taajuuden, se vaihtoi seuraavaan. Tämän jälkeen se odotti 9,9 s, kunnes se taas luki uuden taajuuden vastaanotetun tehon. Näin kaikki 6 taajuutta pystyttiin lukemaan 1 min:n aikana. Data tallennettiin yhtenä tilannekuvana.

27 Kuva 15. Kuva LabView-järjestelmästä. Kuvassa RF 1 edustaa log-perioidista antennia ja RF 2 Televesin antennia. Mittausdata tallentui Excel-taulukkona tietokoneelle automaattisesti. Mittausdataa oli vuoden ajalta joka 1 min:n välein 6:lta eri taajuudelta sekä 2:lla eri antennilla mitattuna. Laitteistoa ei siis tarvinnut ylläpitää koko aikaa, vaan sen annettiin pyöriä taustalla. Toisaalta laitteistoa sekä mittausohjelmaa tarkkailtiin silloin tällöin, siltä varalta ettei ohjelma tai lähetys ollut kaatunut ja täten mittaustulokset eivät olisi paikkaansa pitäviä. Muutamaan kerran näitä tapauksia tapahtui, jolloin joko mittausohjelma tai lähetys oli kaatunut. Nämä tapaukset on otettu pois mittaustulosten analysoinnista.

28 Kuva 16. Lohkokaavio mittausjärjestelmästä. 7.2 Vastaanotettu teho kuukauden aikana Mittausdatan määrän ollessa valtavan suuri alettiin suunnitella miten, data saataisiin mahdollisimman järkevään muotoon. Datan tulisi olla helposti luettavaa sekä analysoitavaa. Mittausdataa oli tallennettu minuutin välein joka kuukaudelta 12 kuukauden ajan, joten mittaustuloksia tulisi yli 500 000 taajuutta kohden. Näitä tuloksia olisi erittäin vaikea lähteä tutkimaan yksitellen. Näin ollen mittaustulokset jaettiin kuukausiin. Mittaustuloksista otettiin minimi- sekä maksimiarvot ja mittaustulosten keskiarvot sekä keskihajonta huomioiden kaikki kuukauden aikana vastaanotetut mittaustulokset. Näin saatiin helposti käsitys siitä, miten teho on muuttunut kuukausittain. Mittaustuloksista on jätetty huomioimatta selkeät virheet eli lähinnä sellaiset, missä joko lähetys tai vastaanotto on kaatunut taikka ollut pois päältä. Ensiksi keskityttiin pelkästään tehon (dbm) analysointiin sekä mittaustulosten muokkaamiseen erilaisiin kaavioihin. Kaavioksi valittiin viivakaavio sen helppolukuisuuden vuoksi. Siinä pystyttiin erittelemään helposti minimi-, maksimi ja keskiarvo yhteen kaavioon. Keskiarvosta sekä keskihajonnasta tehtiin myös erilliset kaaviot, koska niitä toisiinsa vertaamalla saatiin hyvä käsitys tehon muutoksista kuukausittain ilman minimi- ja maksimiarvoa. Kuvissa on myös mukana minimi teho, taikka kentänvoimakkuus, jolloin kuva saadaan vielä vastaanotettua.

29 538 MHz vast.ot. teho -20-30 Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu -40 dbm -50-60 Min Maks Keskiarvo Min. teho -70-80 -90 kk Kuva 17. 538 MHz:n taajuudella vastaanotettu teho kuukausittain vuoden ajalta. Kuvasta 17 huomataan, että alkuvuoden teho n. 58 46 dbm on käynyt suhteellisen alhaalla verrattuna muihin kuukausiin. Toisaalta alkuvuoden maksimiarvotkin ovat suurempia kuin loppuvuoden arvot. Lokakuussakin on huomattava tehon lasku n. 52 dbm. Data ei paljasta, mistä notkahdukset johtuvat, joten voi olettaa, että notkahdukset on aiheuttanut jokin muu ulkoinen tekijä. Taulukosta 8 nähdään tarkat tehon arvot. Taulukko 8. Vastaanotettu teho kuukausittain 538 MHz:n taajuudella. Min(dBm) Maks(dBm) Keskiarvo(dBm) Minimi teho(dbm) -58-31 -35,04119716-88,4-46 -30-32,47806985-88,4-46 -32-33,9355228-88,4-37 -34-35,51444081-88,4-38 -34-35,9397377-88,4-39 -35-36,41963582-88,4-40 -36-37,13057619-88,4-39 -36-36,90646577-88,4-39 -35-36,37009753-88,4-52 -34-35,69041077-88,4-38 -35-36,13011047-88,4-40 -37-38,79127041-88,4

30 714MHz Vast.ot.teho kuukausittain -20-30 Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu -40 dbm -50-60 Min Maks Keskiarvo Min. teho -70-80 -90 kk Kuva 18. 714 MHz:n taajuudella vastaanotettu teho kuukausittain vuoden ajalta. Taulukko 9. Vastaanotettu teho kuukausittain 714 MHz:n taajuudella. Min(dBm) Maks(dBm) Keskiarvo(dBm) Minimi teho(dbm) Tammikuu -71-40 -45,98971561-80,9 Helmikuu -47-41 -43,88624122-80,9 Maaliskuu -65-43 -45,63288848-80,9 Huhtikuu -49-43 -46,21097605-80,9 Toukokuu -51-45 -47,84073534-80,9 Kesäkuu -52-45 -48,59287402-80,9 Heinäkuu -55-47 -50,50441726-80,9 Elokuu -56-47 -50,25740466-80,9 Syyskuu -53-47 -49,29985869-80,9 Lokakuu -51-44 -47,45168126-80,9 Marraskuu -52-45 -47,83594561-80,9 Joulukuu -58-50 -54,41620312-80,9

31 786MHz Vast.ot teho kuukausittain -20-30 Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu -40 dbm -50-60 Min Maks Keskiarvo Min. teho -70-80 -90 kk Kuva 19. 786 MHz:n taajuudella vastaanotettu teho kuukausittain vuoden ajalta. Taulukko 10. Vastaanotettu teho kuukausittain 714 MHz:n taajuudella. Min(dBm) Maks(dBm) Keskiarvo(dBm) Minimi teho(dbm) Tammikuu -78-46 -51,50751207-80,9 Helmikuu -53-48 -50,33507087-80,9 Maaliskuu -70-48 -52,00765928-80,9 Huhtikuu -55-50 -52,25154537-80,9 Toukokuu -59-50 -54,26633785-80,9 Kesäkuu -61-51 -55,85337997-80,9 Heinäkuu -64-53 -58,44502694-80,9 Elokuu -69-55 -58,91995225-80,9 Syyskuu -66-54 -57,46827438-80,9 Lokakuu -61-51 -54,80239382-80,9 Marraskuu -58-51 -54,33146067-80,9 Joulukuu -63-53 -58,95076709-80,9 Kuvasta 18 ja 19 huomataan, että tammikuussa ja maaliskuussa on selkeät tehon laskut. Tammikuun muutoksen syy löytyi mittausdatasta. Data paljastaa BER:n (Bit Error Rate) olleen todella suuri eräässä kohtaa tammikuuta. BER kertoo nimensä mukaisesti, että kuinka monta bittiä yhdessä lähetteessä on väärin. BER muodostuu esim. heijastumisien taikka siroilun vaikutuksesta. Maaliskuun notkahdusta ei löydy datasta. Muuten kaikki 3 kuvaajaa 17, 18 ja 19 ovat suhteellisen samantapaiset. Muutokset ovat kuukausittain samanlaisia, esim. helmikuussa on keskiarvo suurimmillaan kun taas helmi-elokuussa kuvaaja notkahtaa. Loppuvuodesta taas

32 vastaanotetun tehon keskiarvo laskee. Tästä huomataan, että vastaanotetun tehon keskiarvo ei ole sama eri taajuuksilla mutta käyttäytyminen on kutakuinkin samantapaista. Keskiarvo on suurempi pienemmällä taajuudella kuin suuremmalla vaikka Televesin antenni vahvisti enemmän suuremmilla taajuuksilla, kuten taulukosta 5 tulee toteen. 714 MHz:n ja 786 MHz:n tarkat tehon arvot löytyvät taulukoista 9 ja 10. 7.3 Vastaanotettu kentänvoimakkuus kuukauden aikana Tässä luvussa keskitytään vastaanotettuihin kentänvoimakkuuksiin. Kentänvoimakkuudet on laskettu vastaanotetusta tehosta, sillä testivastaanotin tallensi datan dbm:nä. Muuten menetelmä on sama kuin luvussa 7.2 eli koko kuukauden data on huomioitu ja siitä on otettu minimiarvo, maksimiarvo, keskiarvo (Kuvat 20, 21, 22) ja keskihajonta (Kuva 24.). Kentänvoimakkuuksiksi tehot muutettiin kaavalla E( dbµ V / m) = P ( dbm) G ( dbi) + 77,2 20logF( MHz) (27) RX RX + jossa P RX on vastaavalta kuukaudelta otettu tehon arvo dbm:ssä, G RX on vahvistus tietyllä taajuudella ja F on taajuus Näin saadaan samanlaisia kuvaajia kentänvoimakkuuksista, kuten saatiin tehosta. Suureena on dbuv/m, jolloin mitataan säteilyosion suuruutta vastaanottoantennin säteilykentässä.

33 538MHz vast.ot. kent.voim. kuukausittain 90 80 70 dbuv/m 60 Min Maks Keskiarvo Min. kent.voim. 50 40 30 Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu kk Kuva 20. 538 MHz:n taajuudella vastaanotettu kentänvoimakkuus kuukausittain vuoden ajalta. Taulukko 11. Vastaanotettu kentänvoimakkuus kuukausittain 538 MHz:n taajuudella. Min(dBuV/m) Maks(dBuV/m) Keskiarvo(dBuV/m) Min.kent.voim.(dBµV/m) Tammikuu 60,61564551 87,61564551 83,57444835 28,1 Helmikuu 72,61564551 88,61564551 86,13757566 28,1 Maaliskuu 72,61564551 86,61564551 84,68012271 28,1 Huhtikuu 81,61564551 84,61564551 83,1012047 28,1 Toukokuu 80,61564551 84,61564551 82,67590781 28,1 Kesäkuu 79,61564551 83,61564551 82,19600969 28,1 Heinäkuu 78,61564551 82,61564551 81,48506932 28,1 Elokuu 79,61564551 82,61564551 81,70917974 28,1 Syyskuu 79,61564551 83,61564551 82,24554798 28,1 Lokakuu 66,61564551 84,61564551 82,92523474 28,1 Marraskuu 80,61564551 83,61564551 82,48553504 28,1 Joulukuu 78,61564551 81,61564551 79,8243751 28,1 Kuva 20 on samanlainen kuin kuva 17, koska tulokset on suoraan käännetty dbuv/m:ksi. Tarkat kentänvoimakkuuden arvot näkyvät taulukosta 11.

34 714MHz Vast.ot. kent.voim. kuukausittain 90 80 70 dbuv/m 60 Min Maks Keskiarvo Min. kent.voim. 50 40 30 Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu kk Kuva 21. 714 MHz:n taajuudella vastaanotettu kentänvoimakkuus kuukausittain vuoden ajalta. Kuva 21 käyttäytyy samantapaisesti kuin kuva 20. Vastaanotetun kentänvoimakkuuden keskiarvo tippuu vuoden loppua kohden. Kesäkuina on huomattava tiputus. Minimikentänvoimakkuus näkyy kuvissa 20, 21 ja 22 vaaleansinisenä viivana, jossa on rasteja. 714 MHz:n tarkat kentänvoimakkuuden arvot näkyvät taulukossa 12. Taulukko 12. Vastaanotettu kentänvoimakkuus kuukausittain 714 MHz:n taajuudella. Min(dBuV/m) Maks(dBuV/m) Keskiarvo(dBuV/m) min.kent.voim. (dbµv/m) Tammikuu 47,87396424 78,87396424 72,88424862 35,8 Helmikuu 71,87396424 77,87396424 74,98772302 35,8 Maaliskuu 53,87396424 75,87396424 73,24107576 35,8 Huhtikuu 69,87396424 75,87396424 72,66298819 35,8 Toukokuu 67,87396424 73,87396424 71,0332289 35,8 Kesäkuu 66,87396424 73,87396424 70,28109022 35,8 Heinäkuu 63,87396424 71,87396424 68,36954698 35,8 Elokuu 62,87396424 71,87396424 68,61655958 35,8 Syyskuu 65,87396424 71,87396424 69,57410555 35,8 Lokakuu 67,87396424 74,87396424 71,42228298 35,8 Marraskuu 66,87396424 73,87396424 71,03801863 35,8 Joulukuu 60,87396424 68,87396424 64,45776112 35,8

35 786MHz Vast.ot. kent.voim. kuukausittain 90 80 70 dbuv/m 60 50 40 30 Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Min Maks Keskiarvo Min. kent.voim. kk Kuva 22. 786 MHz:n taajuudella vastaanotettu kentänvoimakkuus kuukausittain vuoden ajalta. Kuva 22 on samantapainen kuin kuva 20 ja kuva 21. Toisaalta vaihtelut ovat olleet suurempia. Tarkat arvot näkyvät taulukossa 13. Taulukko 13. Vastaanotettu kentänvoimakkuus kuukausittain 786 MHz:n taajuudella. Min(dBuV/m) Maks(dBuV/m) Keskiarvo(dBuV/m) min.kent.voim.(dbµv/m) Tammikuu 40,6084509 72,60845092 67,10093885 35,6 Helmikuu 65,6084509 70,60845092 68,27338005 35,6 Maaliskuu 48,6084509 70,60845092 66,60079164 35,6 Huhtikuu 63,6084509 68,60845092 66,35690555 35,6 Toukokuu 59,6084509 68,60845092 64,34211307 35,6 Kesäkuu 57,6084509 67,60845092 62,75507095 35,6 Heinäkuu 54,6084509 65,60845092 60,16342398 35,6 Elokuu 49,6084509 63,60845092 59,68849867 35,6 Syyskuu 52,6084509 64,60845092 61,14017654 35,6 Lokakuu 57,6084509 67,60845092 63,8060571 35,6 Marraskuu 60,6084509 67,60845092 64,27699025 35,6 Joulukuu 55,6084509 65,60845092 59,65768383 35,6

36 7.4 Vastaanotetun tehon ja kentänvoimakkuuden keskiarvo ja keskihajonta kuukauden aikana Tässä luvussa käsitellään erikseen vastaanotetun tehon ja kentänvoimakkuuden keskiarvoa sekä keskihajontaa. Näin saadaan hyvä käsitys miten vastaanotettu teho on muuttunut ja millaista vaihtelua sillä on ollut vuoden sisällä. Vast.ot. tehon keskiarvo kuukausittain -30-35 Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu -40 dbm -45 538MHz 714MHz 786MHz -50-55 -60 kk Kuva 23. Vastaanotetun tehon keskiarvo kuukausittain vuoden ajalta työssä käytetyillä 3:lla taajuudella. Kuvasta 23 huomataan, miten mittausten 3:n eri taajuuden keskiarvot muuttuvat samantyylisesti vuoden aikana. Alkuvuodesta vastaanotetun tehon keskiarvo on ollut suurempi kuin muulloin koko vuotena. Kesäkuu, heinäkuu, elokuu ja syyskuu ovat olleet taas heikompia kuukausia ja joulukuussa on selkeä tehon lasku. Kesäkuiden muutokset johtuvat luultavasti kosteudesta. Viime vuoden kesä oli kuuma, joten kosteus on saattanut aiheuttaa tehon notkahduksen. Myös lehdistön kasvu saattaa aiheuttaa notkahduksen. Kuvasta havaitaan hyvin se, että millään yhdellä taajuudella ei ole ollut mitenkään merkittävästi eroavaisuutta muihin. Tämä tarkoittaa sitä, että lähetys sekä vastaanotto on ollut suhteellisen luotettava jokaisen taajuuden suhteen.

37 Vast.ot. tehon keskihajonta kuukausittain 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu db 538MHz 714MHz 786MHz kk Kuva 24. Vastaanotetun tehon keskihajonta kuukausittain vuoden ajalta työssä käytetyillä 3:lla taajuudella. Kuvasta 24 huomataan, että keskihajonta on ollut kaikilla 3:lla taajuudella samantyylistä. Alkuvuodesta kaikilla taajuuksilla on selvästi eniten heittoa. Tämä saattaa johtua siitä, että laitteisto on pystytetty tammikuussa ja hajonta on saattanut heitellä paljon alun mittauksissa. Kuvasta huomataan myös, että 538 MHz:n taajuus on ollut loppuvuonna paljon stabiilimpi kuin 714 MHz:n ja 786 MHz:n taajuus. 714 MHz:n ja 786 MHz:n taajuudella vaihtelua on paljon enemmän tietyillä kuukausilla. Heinäkuussa, elokuussa ja syyskuussa vaihtelua on selkeästi enemmän ja se huomattiin jo edellisissä kaavioissa esim. kuvassa 18 ja 19. Niistä näkyi selkeästi tehon keskiarvon tippuminen. Näitä kahta kuvaajaa siis voidaan ehdottomasti rinnastaa toisiinsa kun katsotaan mistä johtuu mahdollinen tehon keskiarvon tippuminen. Taulukosta 14 havaitaan vielä tarkat tehon keskiarvot sekä keskihajonnat.

38 Taulukko 14. Vastaanotetun tehon keskiarvo ja keskihajonta kuukausittain työssä käytetyillä 3:lla taajuudella. Keskiarvo Keskihajonta Keskiarvo Keskihajonta Keskiarvo Keskihajonta 538MHz dbm db 714MHz dbm db 786MHz dbm db Tammikuu -35,0412 6,35240976 Tammikuu -45,98972 8,358967295 Tammikuu -51,50751 6,75493252 Helmikuu -32,47807 1,02841975 Helmikuu -43,88624 0,7553224 Helmikuu -50,33507 0,79387703 Maaliskuu -33,93552 0,8611322 Maaliskuu -45,63289 0,851694137 Maaliskuu -52,00766 1,06360998 Huhtikuu -35,51444 0,55617342 Huhtikuu -46,21098 0,706605976 Huhtikuu -52,25155 0,91336326 Toukokuu -35,93974 0,58701641 Toukokuu -47,84074 0,85171526 Toukokuu -54,26634 1,36844988 Kesäkuu -36,41964 0,61693008 Kesäkuu -48,59287 1,310934404 Kesäkuu -55,85338 1,62991439 Heinäkuu -37,13058 0,65041206 Heinäkuu -50,50442 1,204947771 Heinäkuu -58,44503 1,71987968 Elokuu -36,90647 0,70085852 Elokuu -50,2574 1,655193228 Elokuu -58,91995 2,82069596 Syyskuu -36,3701 0,49762727 Syyskuu -49,29986 0,888421732 Syyskuu -57,46827 1,43936668 Lokakuu -35,69041 0,66409844 Lokakuu -47,45168 1,417139362 Lokakuu -54,80239 1,94229634 Marraskuu -36,13011 0,77695533 Marraskuu -47,83595 1,637019956 Marraskuu -54,33146 0,8934664 Joulukuu -38,79127 0,75618946 Joulukuu -54,4162 2,279373582 Joulukuu -58,95077 2,25195055 Vast.ot. kent.voim. keskiarvo kuukausittain 90 85 80 dbuv/m 75 70 538MHz 714MHz 786MHz 65 60 55 Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu kk Kuva 25. Vastaanotetun kentänvoimakkuuden keskiarvo kuukausittain vuoden ajalta työssä käytetyillä 3:lla taajuudella. Kuvassa 25 havaitaan sama ilmiö kuin kuvassa 24 suure on vain muuttunut. Taulukossa 15 on tarkat kentänvoimakkuuden keskiarvot.

39 Taulukko 15. Vastaanotetun kentänvoimakkuuden keskiarvo kuukausittain vuoden ajalta työssä käytetyillä 3:lla taajuudella. Keskiarvo min.kent.voim Keskiarvo min.kent.voim Keskiarvo min.kent.voim 538MHz dbµv/m dbµv/m 714MHz dbµv/m dbµv/m 786MHz dbµv/m dbµv/m Tammikuu 83,57445 28,1 Tammikuu 72,88425 35,8 Tammikuu 67,10094 35,6 Helmikuu 86,13758 28,1 Helmikuu 74,98772 35,8 Helmikuu 68,27338 35,6 Maaliskuu 84,68012 28,1 Maaliskuu 73,24108 35,8 Maaliskuu 66,60079 35,6 Huhtikuu 83,1012 28,1 Huhtikuu 72,66299 35,8 Huhtikuu 66,35691 35,6 Toukokuu 82,67591 28,1 Toukokuu 71,03323 35,8 Toukokuu 64,34211 35,6 Kesäkuu 82,19601 28,1 Kesäkuu 70,28109 35,8 Kesäkuu 62,75507 35,6 Heinäkuu 81,48507 28,1 Heinäkuu 68,36955 35,8 Heinäkuu 60,16342 35,6 Elokuu 81,70918 28,1 Elokuu 68,61656 35,8 Elokuu 59,6885 35,6 Syyskuu 82,24555 28,1 Syyskuu 69,57411 35,8 Syyskuu 61,14018 35,6 Lokakuu 82,92523 28,1 Lokakuu 71,42228 35,8 Lokakuu 63,80606 35,6 Marraskuu 82,48554 28,1 Marraskuu 71,03802 35,8 Marraskuu 64,27699 35,6 Joulukuu 79,82438 28,1 Joulukuu 64,45776 35,8 Joulukuu 59,65768 35,6 7.5 Vastaanotettu teho vuorokauden aikana Tässä luvussa käsitellään vuorokauden aikana syntynyttä muutosta kuukausittain koko vuoden ajalta. Mittausdatasta otettiin joka kuukauden toisen keskiviikon mittausdata 24 tunnilta. Keskiviikko valittiin siksi, koska ihmiset kulkevat autoilla töihin ja tämä saattaa aiheuttaa muutoksia tehossa. Tuloksia pystyttäisiin vertailemaan näin paremmin keskenään. Jos päivä olisi ollut vaikka kuukauden 1.päivä, silloin viikonpäiväkin olisi muuttunut kuukausittain eikä tuloksia pystyttäisi rinnastamaan toisiinsa. Mittaustuloksia tutkittiin lähes samalla tavalla kuin edellisissä luvuissa. Vuorokauden ajalta tutkittiin kaikki mittaustulokset eli 1 440 mittaustulosta ja näistä tehtiin samankaltaiset viivakaaviot kuin edellisissä luvuissa. Koska kuukausia on 12 ja yhdestä vuorokaudesta kuukaudessa tulee 1 440 mittaustulosta, niin näin ollen viivakaaviosta tulisi todella sekava jos kaikki 12:sta kuukauden yhden päivän mittaustulokset olisivat samassa kaaviossa. Tämän vuoksi päätettiin erotella kuukaudet 3:n eri viivakaavioon: alkuvuoteen, kesäkuukausiin ja loppuvuoteen. Jokaisessa viivakaaviossa olisi siis 4:n vuorokauden mittausdatat.

40 7.5.1 Vastaanotettu teho vuorokauden aikana 538 MHz:n taajuudella Tässä luvussa esitetään 538 MHz:n taajuudella vastaanotettu teho vuorokauden aikana. (Kuvat 26, 27, 28) dbm -30-31 -32-33 -34-35 -36 538MHz Vast.ot. teho vuorokauden aikana 0:00:00 1:00:00 2:00:00 3:00:00 4:00:00 5:00:00 6:00:00 7:00:00 8:00:00 9:00:00 10:00:00 11:00:00 12:00:00 13:00:00 14:00:00 15:00:00 16:00:00 17:00:00 18:00:00 19:00:00 20:00:00 21:00:00 22:00:00 23:00:00 0:00:00 Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu -37-38 -39 aika Kuva 26. 538 MHz:n taajuudella vastaanotettu teho vuorokauden aikana tammi-, helmi-, maalis- ja huhtikuulta.

dbm -30-31 0:00:00-32 -33-34 -35-36 538MHz Vast.ot. teho vuorokauden aikana 1:00:00 2:00:00 3:00:00 4:00:00 5:00:00 6:00:00 7:00:00 8:00:00 9:00:00 10:00:00 11:00:00 12:00:00 13:00:00 14:00:00 15:00:00 16:00:00 17:00:00 18:00:00 19:00:00 20:00:00 21:00:00 22:00:00 23:00:00 0:00:00 41 Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu -37-38 -39 aika Kuva 27. 538 MHz:n taajuudella vastaanotettu teho vuorokauden aikana touko-, kesä-, heinä- ja elokuulta. dbm -30-31 -32-33 -34-35 -36 538MHz Vast.ot. teho vuorokauden aikana 0:00:00 1:00:00 2:00:00 3:00:00 4:00:00 5:00:00 6:00:00 7:00:00 8:00:00 9:00:00 10:00:00 11:00:00 12:00:00 13:00:00 14:00:00 15:00:00 16:00:00 17:00:00 18:00:00 19:00:00 20:00:00 21:00:00 22:00:00 23:00:00 0:00:00 Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu -37-38 -39 aika Kuva 28. 538 MHz:n taajuudella vastaanotettu teho vuorokauden aikana syys-, loka-, marras- ja joulukuulta.

42 Kuvissa 26, 27 ja 28 tehon heittelyä ei ole kovinkaan paljon (+/-1dBm), mutta yhteinen tekijä löytyy. Yhteneväisyys löytyy monen kuukauden osalta kellonajasta, sillä n. kello 8.00 tai hieman aikaisemmin teho alkaa heittelehtiä joko + 1 dbm:llä taikka - 1 dbm:llä. Kello 21.00 jälkeen tehon heittely taas katoaa ja pysyy stabiilina klo 24.00 asti. Tähän löytyy selitys luultavasti työajoista. Ihmiset lähtevät autoillaan töihin n. klo 8.00 ja näin autojen katoista tulee mahdollisesti heijastuksia, joka huomataan tehon heittelyssä. Myös toinen syy voi olla auringon nousu sekä sen myötä lämpötilan muutos. Selkeät havainnot voidaan tehdä kuvista 26 ja 27. 7.5.2 Vastaanotettu teho vuorokauden aikana 714 MHz:n taajuudella Tässä luvussa esitetään 714 MHz:n taajuudella vastaanotettu teho vuorokauden aikana. (Kuvat 29, 30, 31) dbm -41klo 0:00:00-43 -45-47 -49 714MHz Vast.ot. teho vuorokauden aikana 1:00:00 2:00:00 3:00:00 4:00:00 5:00:00 6:00:00 7:00:00 8:00:00 9:00:00 10:00:00 11:00:00 12:00:00 13:00:00 14:00:00 15:00:00 16:00:00 17:00:00 18:00:00 19:00:00 20:00:00 21:00:00 22:00:00 23:00:00 0:00:00 Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu -51-53 -55 aika Kuva 29. 714 MHz:n taajuudella vastaanotettu teho vuorokauden aikana tammi-, helmi-, maalis- ja huhtikuulta.

dbm -41klo 0:00:00-43 -45-47 -49 714MHz Vast.ot. teho vuorokauden aikana 1:00:00 2:00:00 3:00:00 4:00:00 5:00:00 6:00:00 7:00:00 8:00:00 9:00:00 10:00:00 11:00:00 12:00:00 13:00:00 14:00:00 15:00:00 16:00:00 17:00:00 18:00:00 19:00:00 20:00:00 21:00:00 22:00:00 23:00:00 0:00:00 43 Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu -51-53 -55 aika Kuva 30. 714 MHz:n taajuudella vastaanotettu teho vuorokauden aikana touko-, kesä-, heinä- ja elokuulta dbm -41klo 0:00:00-43 -45-47 -49 714MHz Vast.ot. teho vuorokauden aikana 1:00:00 2:00:00 3:00:00 4:00:00 5:00:00 6:00:00 7:00:00 8:00:00 9:00:00 10:00:00 11:00:00 12:00:00 13:00:00 14:00:00 15:00:00 16:00:00 17:00:00 18:00:00 19:00:00 20:00:00 21:00:00 22:00:00 23:00:00 0:00:00 Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu -51-53 -55 aika Kuva 31. 714 MHz:n taajuudella vastaanotettu teho vuorokauden aikana syys-, loka-, marras- ja joulukuulta.

44 714 MHz:n taajuudella vuorokauden ajan tehon vaihtelut ovat erilaisia kuin 538 MHz:n taajuudella. Osassa, varsinkin alkuvuonna (Kuva 29.) on samanlaista muutosta kuin 538 MHz:ssä eli aamulla sekä illalla ei ole muutoksia tehossa. Keskikohtaa vuotta tehon vaihtelua havaitaan enemmän ja loppuvuodesta (Kuva 31.) vaihtelu taas hieman stabiloituu kesästä. Mielenkiintoisin tehon vaihtelu on kuvassa 30, jossa teho muuttuu yllättävänkin paljon klo 8.00 22.00. Tehon lasku elokuussa on pahimmillaan jopa 5 db. Mittausdatasta ilmenee, että teho tippuu elokuussa melkein joka päivä samaan aikaan n. 5 db eli kyseessä on toistuva ilmiö. Kyseessä voi olla jokin kesän olosuhteisiin liittyvä ilmiö tai sitten jokin muu, sillä kosteus ja lämpötilan nousu vaikuttaa olennaisesti radiotiehen sekä tehon muutoksiin. 7.5.3 Vastaanotettu teho vuorokauden aikana 786 MHz:n taajuudella Tässä luvussa esitetään 786 MHz:n taajuudella vastaanotettu teho vuorokauden aikana. (Kuvat 32, 33, 34) dbm -47-49 0:00:00 klo -51-53 -55-57 -59-61 786MHz Vast.ot. teho vuorokauden aikana 1:00:00 2:00:00 3:00:00 4:00:00 5:00:00 6:00:00 7:00:00 8:00:00 9:00:00 10:00:00 11:00:00 12:00:00 13:00:00 14:00:00 15:00:00 16:00:00 17:00:00 18:00:00 19:00:00 20:00:00 21:00:00 22:00:00 23:00:00 0:00:00 Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu -63-65 -67 aika Kuva 32. 786 MHz:n taajuudella vastaanotettu teho vuorokauden aikana tammi-, helmi-, maalis- ja huhtikuulta.

dbm -47-49 0:00:00 klo -51-53 -55-57 -59 786MHz Vast.ot. teho vuorokauden aikana 1:00:00 2:00:00 3:00:00 4:00:00 5:00:00 6:00:00 7:00:00 8:00:00 9:00:00 10:00:00 11:00:00 12:00:00 13:00:00 14:00:00 15:00:00 16:00:00 17:00:00 18:00:00 19:00:00 20:00:00 21:00:00 22:00:00 23:00:00 0:00:00 45 Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu -61-63 -65-67 aika Kuva 33. 786 MHz:n taajuudella vastaanotettu teho vuorokauden aikana touko-, kesä-, heinä- ja elokuulta. dbm -47-49 0:00:00 klo -51-53 -55-57 -59 786MHz Vast.ot. teho vuorokauden aikana 1:00:00 2:00:00 3:00:00 4:00:00 5:00:00 6:00:00 7:00:00 8:00:00 9:00:00 10:00:00 11:00:00 12:00:00 13:00:00 14:00:00 15:00:00 16:00:00 17:00:00 18:00:00 19:00:00 20:00:00 21:00:00 22:00:00 23:00:00 0:00:00 Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu -61-63 -65-67 aika Kuva 34. 786 MHz:n taajuudella vastaanotettu teho vuorokauden aikana syys-, loka-, marras- ja joulukuulta.

46 786 MHz:ssä käy kesäkuukausina (Kuva 33.) samoin kuin 714 MHz:ssä (Kuva 30.). Pahimmillaan teho heikkenee jopa 9 db. Tämäkin on mittausdatan mukaan toistuvaa melkein jokaisen elokuun päivän. Teho tippuu vain päiväsaikaan ja n. klo 17.00 se on yleensä pahimmillaan. Illalla teho taas nousee. Sääilmiöt alkavat jo vaikuttaa näin korkeilla taajuuksilla ja kesän suuret lämpötilan vaihtelut saattavat aiheuttaa tehon heittelyn. Muilla kuukausilla tehon käyttäytyminen on melko pientä. Vaihtelua on kuukaudesta riippuen noin 1-3 db:ä. Alkuvuodesta teho käyttäytyy melkein samantyylisesti kuin edellisillä taajuuksilla, eli aamu ja ilta ovat aika stabiilia. Keskikohtaa vuotta tehon vaihtelua havaitaan enemmän ja loppuvuodesta (Kuva 34.) vaihtelu taas hieman stabiloituu kesästä. 7.6 Vastaanotetun tehon keskiarvo ja keskihajonta vuorokauden aikana Tässä luvussa vertaillaan vuorokauden aikana tapahtunutta tehon muutosta miniarvoilla, maksimiarvoilla, keskiarvolla (Kuvat 35, 36, 37 ja 38) sekä keskihajonnalla (Kuva 39.). Näin saadaan taas uutta näkökulmaa mahdollisille tehon vaihtelun kannalta oleellisiin ilmiöihin. Kaikki vuorokauden aikana tulleet mittaustulokset on huomioitu kun on tehty minimi, maksimi, keskiarvo ja keskihajonta. Mitään mittaustulosta ei ole jätetty pois.

47 538 Mhz Vast.ot.teho vuorokauden aikana 0-10 Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu -20 dbm -30-40 Min Maks Keskiarvo -50-60 -70 kk Kuva 35. 538 MHz:n vuorokauden aikana tapahtuvan muutoksen minimi, maksimi sekä keskiarvo. Kuvasta 35 huomataan, että vuorokauden aikainen muutos kuukausittain vuoden ajalta on laskeva. Tässä kuvassa myös huomataan edellisessä luvussa havaittu tehon heikentyminen kesäkausien aikana. Taulukko 16. 538 MHz:n vuorokauden aikana tapahtuvan muutoksen minimi, maksimi, keskiarvo ja keskihajonta. Min(dBm) Maks(dBm) Keskiarvo(dBm) Keskihajonta(dB) Tammikuu -33-31 -32,25503822 0,437626177 Helmikuu -33-32 -32,74009729 0,438733468 Maaliskuu -35-33 -33,5886032 0,507559743 Huhtikuu -37-35 -35,68728284 0,550178423 Toukokuu -37-36 -36,23071577 0,42143734 Kesäkuu -38-36 -36,50173732 0,612653805 Heinäkuu -39-37 -37,23835997 0,432705473 Elokuu -39-36 -37,23974983 0,452382282 Syyskuu -37-36 -36,76372481 0,424940833 Lokakuu -36-34 -35,00208478 0,102111728 Marraskuu -36-35 -35,32244614 0,467575189 Joulukuu -39-38 -38,35649757 0,479131072

48 714 MHz Vast.ot.teho vuorokauden aikana 0-10 Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu -20 dbm -30-40 Min Maks Keskiarvo -50-60 -70 kk Kuva 36. 714 MHz:n vuorokauden aikana tapahtuvan muutoksen minimi, maksimi sekä keskiarvo. Kuvasta 36 huomataan myös tehon lasku kesäkuukausina. Myös elokuussa tehon lasku päivisin huomataan minimiarvossa. Taulukko 17. 714 MHz:n vuorokauden aikana tapahtuvan muutoksen minimi, maksimi, keskiarvo ja keskihajonta. Min(dBm) Maks(dBm) Keskiarvo(dBm) Keskihajonta(dB) Tammikuu -44-42 -42,88047255 0,326656769 Helmikuu -44-41 -43,40514246 0,903093873 Maaliskuu -46-44 -45,39471855 0,521978597 Huhtikuu -48-45 -46,16608756 0,443861762 Toukokuu -50-46 -48,02432245 0,757047884 Kesäkuu -51-48 -49,18068103 0,985649088 Heinäkuu -53-50 -50,97845726 0,706778316 Elokuu -55-49 -51,00069493 1,233232267 Syyskuu -51-48 -49,21542738 0,576074621 Lokakuu -47-44 -46,09103544 0,670807102 Marraskuu -48-45 -46,66851981 0,481135036 Joulukuu -53-52 -52,39888812 0,489839902

49 786 MHz Vast.ot.teho vuorokauden aikana 0-10 Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu -20 dbm -30-40 Min Maks Keskiarvo -50-60 -70 kk Kuva 37. 786 MHz:n vuorokauden aikana tapahtuvan muutoksen minimi, maksimi sekä keskiarvo. Kuvasta 37 huomataan vielä selkeämmin tehon muutos elokuussa. Muuten kuvat 35, 36 ja 37 ovat samantyylisiä eli alkuvuodesta teho on korkeimmillaan, kesällä teho laskee ja loppuvuodesta teho nousee melkein alkuvuoden tasolla. Joulukuussa toisaalta on iso tehon heikentyminen. Taulukko 18. 786 MHz:n vuorokauden aikana tapahtuvan muutoksen minimi, maksimi, keskiarvo ja keskihajonta. Min(dBm) Maks(dBm) Keskiarvo(dBm) Keskihajonta(dB) Tammikuu -50-49 -49.13829048 0.345324619 Helmikuu -51-48 -49.90062543 0.523966256 Maaliskuu -53-50 -51.78318277 0.450893891 Huhtikuu -54-51 -52.48992356 0.665880101 Toukokuu -56-52 -54.50312717 0.894946377 Kesäkuu -58-55 -56.26337735 0.751993173 Heinäkuu -62-57 -59.01459347 0.916049729 Elokuu -67-57 -60.13690063 2.463648167 Syyskuu -58-55 -56.87977762 0.583858877 Lokakuu -55-51 -53.03613621 0.983918296 Marraskuu -55-52 -53.61223072 0.622718221 Joulukuu -57-56 -56.43224461 0.495560156

50 Vast.ot.tehon keskiarvo vuorokauden aikana 0-10 Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu -20 dbm -30-40 538 MHz 714 MHz 786 MHz -50-60 -70 kk Kuva 38. 538 MHz:n, 714 MHz:n ja 786 MHz:n taajuuksien vuorokauden aikana vastaanotettujen tehojen keskiarvo. Keskiarvosta (Kuva 38.) huomataan hyvin, miten kaikki 3 taajuutta käyttäytyy samalla tavalla vuodenajasta riippumatta. Lähetys sekä vastaanotto ovat olleet luotettavaa jokaisella taajuudella. Vast.ot.tehon keskihajonta vuorokauden aikana 3 2,5 2 db 1,5 538 MHz 714 MHz 786 MHz 1 0,5 0 Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu kk Kuva 39. Vuorokauden aikana vastaanotettujen tehojen keskihajonta.

51 Kuvasta 39 huomataan outo muutos tehossa elokuussa. Keskihajontaa on selvästi enemmän korkeimmilla taajuuksilla kuin matalalla. Elokuinen muutos jää vielä kiinnostamaan, että mikä oudon ilmiön mahtoi tehdä. Vertailun vuoksi voidaan laskea häviötön linkkibudjetti lähetys- ja vastaanottoantennin välille eli Free Space Loss. Tämä tarkoittaa sitä, ettei näiden 2 antennin välissä ole mitään häiriötekijöitä vaan teho pääsee vapaasti liikkumaan tyhjiössä ja vain välimatka ja pallonpinta vaimentavat tehoa. Oletetaan että Kuusiston antenni lähettää 2 kw:n ja 1 kw:n EIRP teholla televisiolähetystä Turun alueelle. Näin voidaan laskea lausekkeen 8 avulla häviötön vastaanotettu teho P RX, kun EIRP muutetaan dbm muotoon seuraavalla tavalla P EIRP = 10 log TX 1 (dbm), (28) mw jolloin saadaan 2 kw:n teholle 63 dbm:ä lähetystehoa ja 1 kw:n teholle 60 dbm:ä lähetystehoa. Lausekkeella 8 voidaan laske yhteysvaimennus L ( dbm) = 42,44+ 20logR + 20logf, (29) F km MHz jossa R on 8,3 km ja f on taajuus. Vastaanotettu häviötön teho lasketaan seuraavasti ( ) =, P TX LF + Gain dbi PRX, häviötön jossa Gain jokaisen taajuuden oma vahvistus. (Taulukko 5.) Taulukossa 19 nähdään vastaanotettu häviötön teho jokaiselle taajuudelle 2:lla eri lähetysteholla. Taulukko 19. Vastaanotettu häviötön teho Taajuus(MHz) 2 kw / Prx(dBm) 1 kw / Prx(dBm) 538-37,05-40,05 714-37,35-40,35 786-37,05-40,05

52 8 ANALYSOINTI 8.1 Vuodenajan ja sään vaikutus tehon vaihteluun Luvussa 7 esitetyt mittaustulokset osoittavat selvästi, että sääolosuhteilla on suuresti merkitystä, kun puhutaan vastaanotetun tehon vaihtelusta. Minkäänlaista suoraa yhteyttä ei välttämättä voida tehdä tehon sekä sään välille, mutta voidaan olettaa erilaisten ilmiöiden vaikutusta tehon muutokseen. Esim. elokuussa (kuva 30 ja 33) sateen määrä on vaikuttanut oleellisesti tehon vaimenemiseen. Internetissä oleva sääpalvelu Weather Underground osoittaa, että elokuussa on satanut vettä 19 päivää. Näinä päivinä elokuussa on ollut enemmän tehon muutosta. Sääpalvelun mittapiste on Turun lentokentällä Maskussa. Näin ollen voidaan tehdä johtopäätös siitä, että sekä sateella että kostealla ilmalla on merkitystä tehon vaihtelun kannalta. Luvussa 5.2 käsiteltiin radioaallon sirontaa, jolloin osa tehosta siroaa matkalle sekä osa heijastuu takaisinpäin. Näin on oletettavasti käynyt elokuussa sekä muina kuukausina ja päivinä, jolloin tehon keskihajonta on ollut huomattavan suurta johtuen sateesta.[15] Suuret lämpötilan muutokset öisin ja päivisin vaikuttavat myös oleellisesti tehon muutoksiin. Mitä suurempia ovat sään vaihtelut niin sitä enemmän vastaanotetun tehonkin pitäisi muuttua. Kuvista 30 ja 33 havaitaan kesä- heinä- ja elokuun ajalta tehon suurta vaihtelua klo 7:00 21:00 välillä. Auringon noustessa ilma lämpenee ja voidaan olettaa, että tehon muutokset johtuvat lämpötilan vaihtelusta. Kuvista 30 ja 33 havaitaan myös, että vastaanotettu teho on matalimmillaan n. klo 17:00, jonka jälkeen teho alkaa taas nousta. Weather Underground palvelusta pystytään tutkimaan päiväkohtaisia lämpötilan muutoksia. Sivusto osoittaa selvästi, että kesäkuina lämpötila on korkeimmillaan n. klo 16:00 17:00. Näin ollen yhteinen tekijä löytyy lämpötilan ja tehon vaihtelun välille. Teho muuttuu vain kesähelteillä ja talvisin ei vaihtelua havaita näin selkeästi.[15] Mielenkiintoisin havainto on, että alkuvuonna sekä syyskuun jälkeen vastaanotettu teho on selvästi voimakkaampaa kuin kesällä. Yksi selitys tähän ilmiöön saattaa olla puiden lehtien kasvu. Lehtien kasvaessa suuremmiksi heijastumien määrä nousee. Tällöin vastaanottimeen on mahdollisesti tullut myös heijastuneita radioaaltoja, jotka ovat aiheuttaneet tehon heikentymistä kun heijastuneen aallon vaihe on muuttunut. Havainto on myös ristiriidassa sen kanssa, että sateen määrän kasvaessa tehonkin

53 tulisi heikentyä. Syyskuussa sateen määrä on paljon suurempi kuin kesällä, joten olisi voinut olettaa, että syyskuussa vastaanotettu teho olisi ollut heikempää. Monitie-etenemisen vaikutus kasvaa myös, kun puissa tai talojen katolla on lumipeite. Varsinkin lumen sulaessa märkä lumi aiheuttaa enemmän heijastumisia kuin kuiva pakkaslumi. Kuiva maa ei heijasta niin paljon kuin märkä maa. 8.2 Muiden mekanismien aiheuttama vaihtelu tehossa Ensimmäisenä havaintona huomataan, että jokainen kanavapaketti lähetetään eri teholla Kuusistosta, koska vastaanotettu teho eroaa paljon taajuuksien kesken. 538 MHz:n kanava lähetetään huomattavasti suuremmalla teholla kuin 714 MHz:n ja 786 MHz:n taajuudet. Tämä johtuu luultavasti siitä, että 538 MHz:n kanava on tarkoitettu mobiilikäyttöön ja näin pyritään saada aikaan luotettava vastaanotto jokaiselle käyttäjälle. 714 MHz:n ja 786 MHz:n vastaanotetut voimakkuudet ovat lähekkäin toisiaan ja näin ollen voidaan päätellä, että kanavapaketit lähetetään melkein samanlaisilla tehoilla. Tarkasteltaessa tehon vaihtelua vuorokauden aikana havaittiin, että kellonajoillakin oli vaikutusta tehon vaihteluun. 538 MHz:n viivakaavioissa (Kuva 26 ja 27) havaitaan selkeät muutokset alkuvuodesta sekä kesäkuina. Muutokset tapahtuvat selkeästi klo 8:00 21:00 välissä. Yhtenä oletuksena voidaan mainita, että ihmisten mennessä töihin aamulla n. klo 8.00 autot aiheuttavat heijastumisia ja monitie-etenemisen mahdollisuus nousee. Autot itsessään heijastavat hyvin radioaallon ja aalto heijastuu eri tavoin riippuen siitä miten se osuu autoon. Tämän lisäksi autojen aiheuttama pöly heikentää tehoa. Ainoastaan 538 MHz:n viivakaavioista näkyi selkeä muutos ajallisesti katsoen ja pelkästään alkuvuonna. Voidaankin vain kysyä miksi ei muina kuukausina, tai muilla taajuuksilla näkynyt samaa ilmiötä yhtä selkeästi. Luvussa 6.5 laskettiin Fresnelin vyöhykkeet jokaiselle taajuudelle. Pystyäkseen etenemään vapaasti Fresnelin vyöhykkeessä radioaalto tarvitsee vapaata tilaa tarpeeksi. Vyöhykkeen säteen tulisi olla esim. 538 MHz:n tapauksessa 34 m. ICT-talon ollessa n. 30 m korkea ja Kuusiston antennin n. 300 m, niin jää vain kysyttäväksi, että pystytäänkö Fresnelin vyöhyke toteuttamaan koko matkalta ilman esteitä. Korkeat rakennukset sekä metsä saattavat aiheuttaa sen, että Fresnelin vyöhyke ei ole vapaa. Kuvasta 13 huomataan, että matkanvarrella on metsää sekä asutusta. Tehosta

54 luultavasti jää siis osa matkanvarrelle, koska linkkiyhteyttä ei ole pystytty rakentamaan niin, että vapaa Fresnelin vyöhyke toteutuisi. 9 YHTEENVETO Opinnäytetyössäni käsiteltiin digitaalisen television kentänvoimakkuuksien vaihtelua antenniverkossa. Työssä myös esiteltiin erilaisten mekanismien vaikutuksia radiotiellä etenevään sähkömagneettiseen kenttään. Työssä vertailtiin vastaanotettua tehoa sekä kentänvoimakkuuksia kuukausittain sekä vuorokausittain koko vuoden 2010 ajalta. Työ osoitti, että radiotie-eteneminen ei ole vain 2 antennia suunnattuna toisiinsa vaan paljon muuta. Täytyy ymmärtää monia seikkoja, jotka tekevät radioverkon toimivaksi ja luotettavaksi sekä vaikuttavat sen toimintaan. Työstä selvisi viime vuoden tehon käyttäytyminen sekä sen avulla pystyttiin vertailemaan radiotiellä olevien mekanismien eroja teorian ja käytännön välillä. Tuloksia voidaan hyvin hyödyntää 500 MHz 800 MHz:n taajuusalueen radioverkkojen kentänvoimakkuussuunnittelussa erityisesti lounais-suomen alueella. Rajoitteina työssä oli säädatan mittauspaikan sijainti, joka sijaitsi Turun lentokentällä Maskussa, jolloin ei saatu säädataa ICT-talon lähettyviltä. Mittaukset tehtiin pelkästään kiinteällä vastaanottoantennilla eli ei huomioitu sitä mahdollisuutta, että vastaanottoantenni olisi liikkunut ja monitie-etenemisen esiintymistä olisi ollut paljon enemmän. Näin ollen mittauksia voitaisiin jatkaa mahdollisesti liikkuvalla antennilla ja, että mittauksia tehtäisiin monista eri mittauspisteistä. Työssä käytetyn vastaanottoantennin ollessa ulkona mittauksia voitaisiin jatkaa myös sisätiloissa.

55 10 LÄHTEET [1] DVB DVB Fact sheet: Introduction to the DVB project 2011. [pdf-dokumentti] Saatavilla: http://www.dvb.org/technology/fact_sheets/dvb-project_factsheet.pdf (luettu 9.5.2011) [2] Talmola, P. DVB-T standard and COFDM 2001. Turku, Nokia NVO R&D [power point dokumentti] [3] Tolmunen, T. Sähkö- ja magneettikentät, kurssimateriaali, Turun ammattikorkeakoulu, 2008 [4] Viinikainen, A. TLI245 Radiojärjestelmät 1 2003. [pdf-dokumentti] Saatavilla: http://users.jyu.fi/~arjuvi/opetus/tli347/tli245.pdf (luettu 9.5.2011) [5] Saunders Simon R., Zavala Alejandro Aragón Antennas and propagation for wireless communication systems 2 nd edition 2007. Englanti:John Wiley & Sons, Ltd [6] Räisänen, Antti V., Lehto, A. Radio engineering for wireless communication and sensor applications 2003. Boston: Artech House [7] Räisänen, A., Lehto, A. Radiotekniikan perusteet 12.painos 2007. Helsinki: Otatieto Oy [8] Gylen, H. Langaton tiedonsiirto ja häiriönsuojaus, kurssimateriaali, Turun ammattikorkeakoulu, 2009 [9] Ekman, R Radiotietoliikenteen perusteet, kurssimateriaali, Turun ammattikorkeakoulu, 2007 [10] Albert A. Smith, Jr Radio frequency principles and applications 1998. New Jersey: IEEE Press Marketing [11] Haslett C. Essentials of radio wave propagation 2008. Englanti: Cambridge University Press [12] DVB Implementation guidelines for a second generation digital terrestrial television broadcasting system (DVB-T2) 2009. [pdf-dokumentti] Saatavilla:

56 http://www.dvb.org/technology/standards/a133_dvb-t2_imp_guide.pdf 9.5.2011) (luettu [13] DVB ETSI EN 300 744 v1.6.1 Framing structure, channel coding and modulation for digital terrestrial television 2009. [pdf-dokumentti] Saatavilla: http://www.etsi.org/deliver/etsi_en/300700_300799/300744/01.06.01_60/en_300744v0 10601p.pdf (luettu 9.5.2011) [14] DVB ETSI TR 101 190 v1.3.1 Implementation guidelines for DVB terrestrial services; Transmission aspects 2008. [pdf-dokumentti] Saatavilla: http://www.etsi.org/deliver/etsi_tr/101100_101199/101190/01.03.01_60/tr_101190v010 301p.pdf (luettu:9.5.2011) [15] Weather Underground Turun sää tietokanta Saatavilla: http://www.wunderground.com/history/airport/eftu/2010/1/1/dailyhistory.html?req_cit y=na&req_state=na&req_statename=na (luettu 10.5.2011)

Liite 1 Vastaanottoantenni Televes DAT UHF 45 Data Sheet

Liite2(1/8) Testivastaanotin R&S TSM-DVB DVB-T/H Data Sheet

Liite2(2/8)

Liite2(3/8)

Liite2(4/8)

Liite2(5/8)

Liite2(6/8)