KASVATUSTIETEELLISESTÄ TIEDEKUN- NASTA VUONNA 2000 VALMISTUNEIDEN TYÖLLISTYMINEN Vuonna 2000 valmistuneiden sijoittuminen valmistumishetkellä ja opintoja koskeva palaute Elokuu 2001 Jyri Manninen Tutkimus- ja koulutuskeskus Palmenia Helsingin yliopisto Jyri.manninen@helsinki.fi
Taustaa Palautteet ja sijoittumistiedot on kerätty lomakkeella, jota on jaettu ja postitettu publiikkiin vuonna 2000 ilmoittautuneille kasvatustieteellisestä tiedekunnasta valmistuneille opiskelijoille. Vastanneiden määrä on 185, joista 76,8% suoritti maisterin tutkinnon. Naisia on 93% vastaajista. Vuonna 2000 kasvatustieteellisestä tiedekunnasta valmistuneiden kokonaismäärä on xxx, joten otanta kattaa xx% valmistuneista. Laitoksittain vastaajamäärät jakautuvat seuraavasti: N % kasvatustieteen laitos 58 31,4 OKL 94 50,8 kotitalous 33 17,8 yhteensä 185 100,0 Seuraavassa esiteltävissä tuloksissa ei ole eritelty kandidaatin ja maisterin tutkinnon suorittaneita ellei sitä ole erikseen mainittu. Perusteluna on se, että alempi korkeakoulututkinto etenkin jatkossa pyritään saamaan 'työmarkkinakelpoiseksi' ja EU:n tasolla tapahtuvan tutkintojen harmonisoinnin myötä sen merkitys tullee korostumaan. Tarvittaessa on tehty kuitenkin ryhmävertailuja tutkintojen erojen luonteen arvioimiseksi. Tämä sijoittumisselvitys täydentää osaltaan Helsingin yliopiston rekrytointipalveluiden tekemää vuonna 1997 valmistuneiden sijoittumisseurantaa (Pulkkinen 2001), jossa on tarkasteltu kolme vuotta valmistumisen jälkeen vallitsevaa työelämään sijoittumista. Rekrytointipalveluiden kyselyssä kysyttiin myös valmistumishetken sijoittumistietoja, mutta kyseessä on vastaajien muistinvarainen arvio. Myös opintoja koskeva palaute on eri tavalla värittynyt kysyttäessä sitä heti valmistumishetkellä tai kolme vuotta myöhemmin. Rekrytointipalveluiden seurannassa käytetty lomake perustuu pääosin tässä sijoittumisseurannassa käytettyyn lomakkeeseen, joten tulosten vertailu on mahdollista ja helppoa. Yleiskuva Yleisesti ottaen kasvatustieteilijät ovat työllistyneet erittäin hyvin sekä määrällisesti (työssä 84%) että laadullisesti (hyviä työpaikkoja). Työpaikat saadaan pääosin aktiivisen työnhaun ja verkostojen kautta. Opintojen anti on pääasiassa teoreettisen osaamisen ja analyyttisten taitojen lisääntyminen. Vähemmän taas ovat kehittyneet atk-taidot, kielitaito ja yritystoiminnan perusteiden hallinta. Lähes jokaisella vastaajalla (89%) on oman alan työkokemusta. Vastaajista 81% on osallistunut työharjoitteluun opintojen aikana. Tuloksia
kotona 8 % aikuisopiskelija työtön työnhakija 3 % muu maisteriopiskelija jatko-opiskelija 2 % työssä 84 % Ensimmäinen kuvio esittää valmistuneiden tilanteen valmistumishetkellä. Mukana ovat sekä kandidaatin että maisterin tutkinnon suorittaneet; maistereiden osalta työssä olevien määrä on 85,9% ja työttömien työnhakijoiden määrä 4,2%. Työpaikan saantitavoissa (seuraava kuvio) korostuvat aktiiviset työnhakutavat (omatoiminen yhteydenotto työnantajaan, verkostojen hyväksikäyttö, epävirallisempien työpaikkailmoitusten seuraaminen). Rekrytointipalveluiden ja työvoimatoimiston rooli on marginaalinen. työvoimatoimisto TYÖPAIKAN SAANTITAVAT työnhaku muu tapa ulkomailta lehti-ilmoitukset 9 % itse yhteyttä työnantajaan 46 % muu työpaikkailmoittelu 18 % ystävät ja tutut 24 % Työnantajista korostuvat kunnat ja kuntainliitot, mikä selittyy opettajien ja muiden kasvatusalan työpaikkoihin sijoittuvien suurella määrällä. Yksityiset yritykset painottuvat kasvatustieteen laitokselta valmistuneiden kohdalla, josta 21,6% on sijoittunut yksityiselle sektorille. OKL:stä ja käsityötieteen linjalta valmistuneistakin noin joka viides (10 ja 14%) on sijoittunut yrityksiin.
seurakunta 0 % yrittäjä, freelancer TYÖNANTAJAN TYYPPI muu järjestö 4 % yliopisto, korkeakoulu 4 % valtion laitos 9 % kunta, kuntainliitto 67 % yksityinen yritys 14 % Työsuhteista yli puolet on määräaikaisia. Määräaikaisuus on yleinen akateemisen koulutuksen suorittaneiden vastavalmistuneiden ongelma (kts. Akava 2001). TYÖSUHTEEN LAATU toiminimi/freelance harjoittelupaik ka muu oma yritys jatkuva 36 % määräaikainen 60 % Työn koulutusta vastaavuus on arvioitu seuraavassa kuviossa. On syytä huomioida, että vaikka 36% kohdalla työ vastaa vain jonkin verran tai ei lainkaan koulutusta, ei se välttämättä ole kaikkien kohdalla negatiivinen seikka, vaan osoitus tutkintojen joustavuudesta ja innovatiivisista työllistymisstrategioista. Kuvaavampaa työpaikkojen laadun kannalta on jälkimmäinen jakauma, jonka mukaan 26% työpaikoista on sellaisia, joihin ei vaadita akateemista loppututkintoa. Tällaisia tehtäviä aineistossa ovat mm. rekrytoija, kuluttajaneuvontaa antava tuoteassistentti, myyjä sekä yllättäen muutamia lastentarhanopettajia sekä luokanopettajia, jotka eivät ole mieltäneet työtään akateemisesta koulutusta vaativaksi. Vastaajien omat arviot on otettu mukaan sellaisenaan korjaamatta, ellei kyseessä ole selkeä virhemerkintä.
Työn koulutusta vastaavuus vastaa täysin 64 % Ei vastaa lainkaan 6 % vastaa jonkin verran 30 % Vaaditaanko akateeminen tutkinto? ei 26 % kyllä 74 % Kuvaava on myös seuraava jakauma, jossa vastaajat arvioivat kuinka paljon voivat hyödyntää yliopistossa oppimaansa nykyisessä työssään. Akateemisiin työpaikkoihin sijoittuneiden osalta jakauma on luonnollisesti positiivisempi, sillä heistä 69% hyödyntää oppimaansa jatkuvasti, 26% jonkin verran.
Voiko hyödyntää yliopistossa oppimaansa? ei juurikaan hyötyä 6 % jonkin verran hyötyä 30 % hyödyntää jatkuvasti 64 % Vastaajien asemaa organisaatiossa kuvaa seuraava jakauma. Valmistuneista selkeästi suurin osa sijoittuu erilaisiin asiantuntijatehtäviin. harjoittelija työntekijä 7 % toimihenkilö 10 % Asema organisaatiossa johto 4 % keskijohto 6 % asiantuntija 72 % Työpaikkojen laadun arviointia on mahdollista syventää työpaikkojen laatuluokituksen avulla. Työllistyneiden työpaikkojen laatu on luokiteltu neljään luokkaan hyödyntäen Englannissa sovellettua luokitusta (Elias 1999). Luokitus on seuraava:
Ryhmä A: akateemista koulutusta vaativa, voi käyttää yliopistossa oppimaansa Ryhmä B: akateemista koulutusta vaativa, ei voi käyttää yliopistossa oppimaansa Ryhmä C: ei vaadi akateemista koulutusta, mutta voi käyttää yliopistossa oppimaansa Ryhmä D: ei vaadi akateemista koulutusta, eikä voi käyttää yliopistossa oppimaansa Ryhmäjaossa on siis nähtävissä selkeä laatuero siten, että A-ryhmän työpaikat vastaavat tarkoituksenmukaisinta työllistymistä akateemisiin koulutusta vastaaviin työpaikkoihin, kun taas D- ryhmässä on työllistytty epätarkoituksenmukaisesti työpaikkoihin joissa ei vaadita akateemista loppututkintoa eikä henkilö voi myöskään hyödyntää yliopiston tuottamaa osaamista. Ryhmän C työpaikkoja voi kuitenkin pitää eräänlaisina avauksina uusille työmarkkinoille ja yksilön kannalta usein urapolun olennaisina vaiheina. Kyseessä saattavat olla uudet työmarkkinat, joissa yliopisto-osaamisella on selkeästi kysyntää, mutta ammattien professionalisaatio pätevyysvaatimuksineen ei ole (vielä) tapahtunut. Seuraavassa kuviossa on esitetty kasvatustieteellisestä tiedekunnasta valmistuneiden saamien työpaikkojen sijoittuminen laaturyhmiin. Kuten kuviosta voidaan havaita, on suurin osa eli 69% A- luokan työpaikkoja eli koulutuksen sisältöä ja tasoa vastaavia. C-luokan paikkoja on varsin suuri määrä, D-luokkaan eli epätarkoituksenmukaiseen sijoittumiseen puolestaan joutuu tyytymään vain 3% työpaikan saaneista. Työpaikkojen laatuluokkiin jakautuminen C-luokka 24 % D-luokka 3 % B-luokka 4 % A-luokka 69 % Työpaikkojen kirjoa ja laatua voi arvioida seuraavan tarkastelun avulla, jossa on koottu esimerkkejä kuhunkin laaturyhmään sijoittuvista nimikkeistä. Nimikkeet ovat satunnaisesti aineistosta poimittuja esimerkkejä.
Taulukko: Kasvatustieteellisestä tiedekunnasta v. 2000 valmistuneiden opiskelijoiden työpaikkojen laatujakauma ja laaturyhmiin sijoittuvia nimike-esimerkkejä Voiko hyödyntää oppimaansa? Ei Kyllä Laaturyhmä B, n= 6/ 3,8% Laaturyhmä A, n= 111/ 69,8% Vaatii akateemisen tutkinnon? kyllä ei Päätoiminen tuntiopettaja rehtori, erityisluokanopettaja training coordinator luokanopettaja esikoulunopettaja [huom: kasvatustieteellisistä nimikkeistä huolimatta pääaine ei vastaa työtehtäviä, esim. käsityötiede + erityisluokanopettaja] Laaturyhmä D, n= 4/ 2,5% account operator sairaanhoitaja rekrytoija statistical programmer Erityisluokanopettaja Luokanopettaja Tekstiilityönlehtori kiertävä erityislastentarhanopettaja päiväkodin johtaja tutkimuskonsultti lehtori konsultti tilastonlaatija suunnittelija kouluttaja (suunnittelija) rehtori HRD manager Laaturyhmä C, n= 38/ 23,9% Terveystarkastaja tuoteassistentti pianonsoitonopettaja perhepäivähoitaja konsultti harjoittelija aluejohtaja ravintolapäällikkö työhönottaja koulutuspäällikkö human resources compensation & benefits assistant valmennusassistentti office & sales administrator lastenhoitaja Työllistymiseen vaikuttaneet tekijät Seuraavassa kuviossa esitetään tulokset sen osalta, kuinka vastaajat arvioivat erilaisten tekijöiden vaikuttaneen työllistymiseensä. Kärkeen nousevat henkilökohtaiset ominaisuudet ja persoona, pääaine, oman alan työkokemus sekä aktiivinen työnhaku. Työnantajalle tehty tutkielma, suhteet ja ulkomaankokemus jäävät listan loppuun. Jakaumat ovat luonnollisesti hieman eri tavalla painottuneita riippuen työn laadusta (akateeminen, ei-akateeminen) ja pääaineesta. Tarkempia analyyseja tehdään myöhemmin.
Työllistymiseen vaikutti ominaisuudet ja persoona pääaine oman alan työkokemus aktiivinen työnhaku aikaisempi työsuhde erityisosaaminen sivuaineet verkosto ja kontaktit muut opinnot/koulutus muu työkokemus sattuma, onni kielitaito harjoittelu opintomenestys harrastukset tutkielman aihe atk-taidot ulkomaila työsk/opiskelu suhteet tutkielma työnantajalle 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % ei merkitystä vaikutti hieman vaikutti paljon Opintoja koskeva palaute Yliopisto-opintojen antia arvioitiin kahdella kysymyssarjalla. Opiskelu on antanut opiskelijoiden mielestä eniten valmiuksia hankkia lisätietoja sekä tietoja ja taitoja, heikommalle ovat sen sijaan jääneet kuva työmarkkinoista ja työllistymismahdollisuuksista sekä yleiset työelämävalmiudet.
Opiskelu on antanut... valm. hankkia lisätietoa tieto+taito arvot+asenteet valmiuksia soveltaa kuva työmarkkinoista yleiset valmiudet kuva työll.mahdollisuuksista 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % ei lainkaan jonkin verran melko paljon paljon Opiskelun kehittämissä tieto- ja taitoalueissa kärkeen nousee teoreettinen osaaminen ja oppimiskyvyn sekä oma-aloitteisuuden kehittyminen, heikommalle jäävät sen sijaan atk-taidot, kielitaito ja yritystoiminnan perusteiden hallinta.
Opiskelu kehittänyt... teoreettinen osaaminen oma-aloitteisuus oppimiskyky analyyttiset taidot joustavuus ongelmanratkaisukyky kommunikaatiotaidot sosiaaliset taidot tiimityötaidot työkokemus käytännön taidot tietotekniikka kielitaito yritystoiminnan perusteet 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % ei lainkaan jonkin verran melko paljon paljon Humanistisen ja kasvatustieteellisen tiedekunnan vertailua Sama sijoittumisseurantalomake on ollut käytössä vuonna 2000 sekä kasvatustieteellisessä että humanistisessa tiedekunnassa, mikä mahdollistaa näiden kahden tiedekunnan vertailun. Seuraavaan on koottu vertailutuloksia niiltä osin kuin mielenkiintoisia tai merkittäviä eroja on havaittavissa. Työhön sijoittumisen osalta on tiedekuntien välillä havaittavissa selvä ero kasvatustieteilijöiden eduksi, joista suurempi osa on työssä. Humanisteilla puolestaan painottuvat enemmän työttömyys, jatko-opiskelu ja myös ylemmän eli maisteritutkinnon suorittaminen.
SIJOITTUMISTILANNE VALMISTUMISHETKELLÄ HUMANIST... KASVATUS... 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % työssä jatko-opiskelija aikuisopiskelija kotona työtön työnhakija muu maisteriopiskelija Työsuhteen tyypin osalta selkein ero on toiminimen ja freelancer-työskentelyn korostuminen humanisteilla. Määräaikaiset työsuhteet ovat luonteenomaisia molemmille ryhmille. TYÖSUHTEEN TYYPPI HUMANISTINEN KASVATUSTIETEELLINEN 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % määräaikainen jatkuva harjoittelupaikka oma yritys toiminimi/free-lance muu Tarkasteltaessa työpaikan saaneiden asemaa organisaatiossa voidaan havaita, että kasvatustieteilijöillä painottuvat hieman enemmän johto- ja asiantuntijatehtävät, kun taas humanisteja on sijoittunut enemmän työntekijätason tehtäviin. Ero selittyy osittain sillä, että humanistit ovat sijoittuneet ASEMA ORGANISAATIOSSA HUMANISTINEN KASVATUSTIETEELLINEN 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % johto keskijohto asiantuntija toimihenkilö työntekijä harjoittelija muu
kasvatustieteilijöitä useammin koulutusta vastaamattomaan, ei-akateemiseen työhön, kuten seuraava työn laatuluokkien vertailu osoittaa. Kasvatustieteilijöistä suurempi osuus on sijoittunut A- luokan töihin, kun taas humanisteilla korostuu hieman D-luokan työt. TYÖN LAATULUOKAT HUMANISTINEN KASVATUSTIETEELLINEN 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % A-luokka B-luokka C-luokka D-luokka Työllistymiseen paljon vaikuttaneita tekijöitä on vertailtu seuraavassa kaaviossa. Tekijät on järjestetty tiedekuntien välisen eron mukaan siten, että kaavion yläreunassa ovat kasvatustieteilijöillä enemmän painottuvat tekijät ja alareunassa vastaavasti tekijät joiden humanistit kokevat useammin vaikuttaneen työllistymiseensä. Hieman yllättäen tällaisia tekijöitä humanisteilla ovat harrastukset sekä sattuma ja onni, kun kasvatustieteilijöillä puolestaan painottuvat henkilökohtaiset ominaisuudet ja persoona sekä työharjoittelun merkitys, mikä selittynee paljolti opettajan työn luonteella. Molemmissa tiedekunnissa painottuvat eniten oman alan työkokemus, pääaine sekä aktiivinen työnhaku työllistymistä edistävinä tekijöinä.
TYÖLLISTYMISEEN PALJON VAIKUTTANEET TEKIJÄT ominaisuudet ja persoona harjoittelu muu työkokemus aikaisempi työsuhde erityisosaaminen verkosto ja kontaktit aktiivinen työnhaku pääaine tutkielman aihe sivuaineet oman alan työkokemus tutkielma työnantajalle opintomenestys suhteet kielitaito muut opinnot/koulutus atk-taidot ulkomailla työsk/opiskelu sattuma, onni harrastukset 0,00 % 10,00 % 20,00 % 30,00 % 40,00 % 50,00 % 60,00 % 70,00 % KASVATUSTIETEELLINEN HUMANISTINEN Vastaavalla tavalla seuraavassa on vertailtu opiskelijoiden arvioita opintojen aikana paljon kehittyneistä taidoista. Kasvatustieteilijöillä korostuvat vahvuutena tiimityötaidot ja sosiaaliset taidot, mikä selittynee osin opetuksessa useammin käytettävillä ryhmätyömenetelmillä. Humanistien vahvuudet ovat puolestaan kielitaidon, analyyttisten taitojen sekä ongelmanratkaisukyvyn kehittyminen.
PALJON KEHITTYNEET TAIDOT tiimityötaidot sosiaaliset taidot joustavuus työkokemus kommunikaatiotaidot yritystoiminnan perusteet käytännön taidot tietotekniikka teoreettinen osaaminen oppimiskyky oma-aloitteisuus ongelmanratkaisukyky analyyttiset taidot kielitaito 0,00 % 10,00 % 20,00 % 30,00 % 40,00 % 50,00 % 60,00 % kasvatustiede humanistinen Merkittävä ero tiedekuntien välille syntyy työharjoitteluun osallistumisen osalta. Humanistisessa tiedekunnassa harjoittelukäytäntöjen kirjo on suuri, vaihdellen pakollisesta kliinisestä harjoittelusta (esim. puheterapeutit) vapaaehtoisiin harjoittelujaksoihin sekä koulutusohjelmiin, joissa harjoittelua ei ole lainkaan. Kasvatustieteellisessä tiedekunnassa muutamaa käsityötieteen koulutusta lukuun ottamatta on harjoittelujakso pakollinen osa opintoja. Opettajan- ja lastentarhanopettajankoulutuksiin kuuluu myös olennaisesti 4-17 opintoviikon mittainen opetusharjoittelu. Opiskelijoiden vastauksien kautta työharjoitteluun osallistumisen erot näkyvät seuraavaan tapaan hyvin selvinä:
OSALLISTUMINEN TYÖHARJOITTELUUN? HUMANISTINEN KASVATUSTIETEELLINEN 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % On osallistunut Ei ole osallistunut Erityisen merkittävä tämä harjoittelukäytäntöjen ero on valmistuvien opiskelijoiden työllistymisen kannalta, sillä työharjoitteluun osallistumisella on selkeä yhteys ensimmäisen työpaikan laatuluokkaan, kuten seuraava kuvio osoittaa. Yhteys säilyy myös vaikka tiedekunta (eli harjoitteluun osallistumisen useus) vakioidaan, eli myös humanistisessa tiedekunnassa harjoitteluun osallistuneet ovat sijoittuneet muita useammin laadukkaampiin työpaikkoihin. TYÖHARJOITTELUUN OSALLISTUMISEN YHTEYS TYÖPAIKAN LAATULUOKKAAN On osallistunut Ei ole osallistunut 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % A-luokka B-luokka C-luokka D-luokka
Lähdeviittaukset Akava 2000. Akavalaiset työmarkkinat 2000. Helsinki: Akava r.y. Elias, P. et al. 1999. Moving on: graduate careers three years after graduation. Institute for Employment Research. Pulkkinen, M. 2001. Helsingin yliopistossa vuonna 1997 tutkinnon suorittaneiden sijoittuminen työelämään syksyllä 2000. Helsingin yliopisto: Helsingin yliopiston rekrytointipalvelut.