JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO 1 1 jyvaskylan Y1JOI JSTO ijmviksltyof JYVÄSKYLÄ Opetus- ja kulttuuriministeriö Pvm kirjaamo@minedu.fi 20.11.20134 Nro 1237/00.01.05.00/2014 Viite: 0KM168/01 0/2014 28.10.2014 Asia: Jyväskylän yliopiston lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi yliopistolain ja ammattikorkeakoululain muuttamisesta annetun hallituksen esityksen (HE / 2014) täydentämiseksi Jyväskylän yliopisto esittää kunnioittaen lausuntonaan luonnoksesta hallituksen esityksek si yliopistolain ja ammattikorkeakoululain muuttamisesta annetun hallituksen esityksen (HE /2014) täydentämiseksi seuraavan. Hallitus täydentää lausunnolla olevalla luonnoksellaan aikaisempaa yliopistolain ja ammat tikorkeakoululain muutosesitystä, jossa ehdotettiin muutettavaksi opetuksen maksutto muutta koskevia säädöksiä siten, että ulkomaisen koulutuksen perusteella hakevilta perit täisiin hakijakohtainen hakemuksen käsittelymaksu. Lisäksi alkuperäisessä esityksessä olisi mahdollistettu korkeakoulujen osallistumisen myös sellaisiin kansainvälisessä yhteistyössä toteutettaviin tutkinto-ohjelmiin, joissa ulkomainen korkeakoulu perii omasta osuudestaan opiskelijoilta maksuja. Täydennetyssä esityksessä korkeakoulut velvoitettaisiin perimään lukukausimaksuja vieraskielisessä perustutkintokoulutuksessa olevilta EU/ETA-alueen ulkopuolisilta opiskelijoilta, jonka lisäksi väljennettäisiin tilauskoulutuksen maksuttomuu den periaatetta. Yhteenveto lausunnon kannanotoista Yliopiston mielestä on tärkeätä, että lukukausimaksukysymyksessä tehdään nopeasti rat kaisu suuntaan tai toiseen. Asiasta vallinnut epätietoisuus on hankaloittanut vieraskielisen tutkinto-opiskelun ja opiskelijarekrytoinnin strategista suunnittelua. Koulutusvientitoiminnasta saatujen kokemusten näkökulmasta Jyväskylän yliopisto kan nattaa, että korkeakouluille tulisi mahdollisuus periä lukukausimaksuja vieraskielisistä pe Postiosoite: Puhelin: www.jyu.fi PL35 *(014)2601211 Y-tunnus 40014 Jyväskylän yliopisto Telefax: 0245894 (014) 260 1021
2(5) rustutkintokoulutuksista. Yliopistolain tilauskoulutuskohtaan esitetty muutos on perustel tu. Yliopisto suhtautuu suurin varauksin esitykseen ja sen perusteluihin, kun näkökulmana on yksittäisten opiskelijoiden rekrytointi tutkintokoulutusohjelmiin. Yliopiston mielestä suomalaisten korkeakoulujen mahdollisuudet kilpailla menestyksellisesti näillä koulutusmarkkinoilla ovat monesta syystä haasteelliset, ja toimintaa jouduttaisiin resursoimaan ai nakin lyhyellä tähtäimellä enemmän kuin mitä lukukausimaksuilla on kerättävissä. Jos pakollisiin lukukausimaksuihin päädytään, Jyväskylän yliopisto esittää lausunnolla olevaan esitykseen seuraavia muutoksia:. Lukukausimaksun vähimmäismäärä pitäisi olla pienempi kuin 4000 euroa lukuvuo dessa;. korkeakouluille pitäisi jättää pitempi aika valmistautumiseen. Lukukausimaksujen pakollisuuden tulisi astua voimaan aikaisintaan lukuvuodesta 2017-18 alkaen. Siihen saakka korkeakoulut voisivat ottaa halutessaan maksut käyttöön tai jatkaa lukukau simaksukokeilun aikana aloitettua maksujen perimistä;. korkeakouluille kalenterivuosi ei ole koulutuksen näkökulmasta järkevä jaksotus rytmi, vaan sellaisena olisi pidettävä kesästä kesään ulottuvaa lukuvuotta;. Jos hakijamaksun käyttöönotto on edelleen suunnitelmissa, Jyväskylän yliopisto esit tää, että sen tarpeellisuus pitäisi ottaa uudelleen harkintaan, mikäli opiskelijoilta ale taan lisäksi periä lukukausimaksua. Lisäksi Jyväskylän yliopisto toivoo selkeämpiä prosessiohjeita muun muassa siitä, millä edellytyksin lukukausimaksun perimisen pakollisuus koskee koulutukseen jo aiemmin va littuja opiskelijoita ja minkälaisia ehtoja lukukausimaksun maksamiselle ja maksun ajoituk selle tulee asettaa. Koulutusviennin nikökulma Alkuperäistä esitystä täydentävä esitys on tervetullut siitä näkökulmasta, että lakiesitys toteutuessaan poistaisi sen epävarmuuden, joka korkeakouluissa on vallinnut siitä, millä edellytyksillä, jos millään, korkeakoulut voivat tai joutuvat perimään EU/ETA-alueen ul kopuolisilta korkeakouluopiskelijoilta lukukausimaksuja sen jälkeen, kun meneillään oleva lukukausimaksukokeilu päättyy vuoden 2014 lopussa. Täydentävän esityksen mukaan lu kukausimaksuja olisi vuodesta 2016 alkaen perittävä vieraskielisissä koulutuksissa opiske levilta EU/ETA-alueen ulkopuolisilta opiskelijoilta siten, että lukukausimaksun suuruus olisi vähintään 4000 euroa lukuvuodessa. Esityksen perusteluissa painottuvat koulutusviennin tarpeet. Jyväskylän yliopisto on jo usean vuoden ajan kehittänyt yhdessä omistamansa EduCluster Finland Oy:n kanssa kan sainvälistä koulutusvientiä, ja käytännön kokemukset ovat toistuvasti osoittaneet, että suomalainen maksuttomaan koulutukseen perustuva lainsäädäntö on merkittävästi hanka loittanut koulutusvientitoimintaa. Tutkintokoulutuksen myyminen ei ole useinkaan ollut koulutuspalvelutoimintojen tarjoamisen keskiössä, mutta asiakkaiden kanssa käydyissä neuvotteluissa myös korkeakoulututkinnon suorittaminen on hyvin usein noussut halutun
3(5) koulutuspalvelupaketin osaksi. Ulkomaiset kilpailevat toimijat ovat paljon joustavammin pystyneet paketoimaan tutkintokoulutuksen option osaksi tarjoustaan. Koulutusviennin näkökulmasta Jyväskylän yliopisto pitääkin lukukausimaksujen pe rimisen mahdollisuutta tervetulleena muutoksena. Yliopisto myös kannattaa yliopistolain tilauskoulutuskohtaan esitettävää muutosta, jonka perusteella koulutuksen tilaaja voi periä opiskelijoilta oman lainsäädäntönsä tai käytäntönsä mukaisia maksuja. Koulutuksen tilaajat usein ajattelevat, että opiskelijan, joka hyötyy saamastaan koulutuksesta myös henkilökoh taisesti, täytyy osaltaan osallistua koulutuksen kustannuksiin. Kansainvilisen opiskelijarekrytoinnin nikökulma Koulutusviennillä on edellä tarkoitettu muuta palveluliiketoimintaa kuin yksittäisten tut kinto-opiskelijoiden rekrytoimista korkeakoulujen tutkinto-ohjelmiin. Kansainvälisesti tut kinto-opiskelijoiden rekrytointi on kuitenkin koulutusviennin keskiössä. Hallituksen täy dentävä esitys avaisi nyt Suomenkin korkeakouluille mahdollisuuden periä lukukausimak suja vieraskielisiin perustutkinto-ohjelmiin EU/ETA-alueen ulkopuolelta tulevilta opiskelijoilta. Hallituksen täydennetty esitys perustelee tämän mahdollisuuden etuja lähinnä ta loudellisilla argumenteilla. Tämä näkökulma on Jyväskylän yliopiston mielestä kapea ja perusteluissa on yliopiston näkemyksen mukaan nähty hyödyt liian suurina ja mahdol liset haitat liian pieninä. Esityksessä ei käytännössä lainkaan kiinnitetä huomiota siihen, että lukukausimaksujen periminen on myös arvovalinta. Monet yliopiston toimijat ovat aiheellisesti huomauttaneet, että nykytilanne on yksi keino kantaa globaalia vastuuta ja edistää kansainvälisten opiskeluympäristöjen luomista suomalaisille korkeakoulukampuk sille. Lisäksi kansainväliset opiskelijat hyödyttävät Suomea opintojensa jälkeen, jos he työl listyvät tänne. Kansainvälisten opiskelijoiden näkeminen vain koulutuksen kulueränä ei ole näistä lähtökohdista kestävä näkökulma. Suomi ei ole maana kovin tunnettu, eikä suomalaista korkeakoulutusta markkinoida kan sainvälisesti kilpailukykyisesti tai riittävin resurssein. Korkeakoulujemme on haasteellista saada rekrytoitua vieraskielisiin koulutusohjelmiinsa riittävää määrää lahjakkaita ja moti voituneita kansainvälisiä opiskelijoita. Suomi on saanut tunnettuutta koulutuksensa korke asta laadusta, mutta tämä maine ei välttämättä ole laajalti tavoittanut koulutuspaikkaa etsiviä hakijoita. Yliopistomme ovat hyvin edustettuina kansainvälisillä ranking-listoilla, mutta eivät juuri yllä niille sijoille, joista maksukykyiset hakijat ja heidän vanhempansa etsivät koulutuspaikkaa. Parhaimpia kilpailuvalttejamme on ollut koulutuksen maksuttomuus. Tämäkään kilpailuvaltti ei tosin auttanut siinä vaiheessa, kun Ruotsi vuonna 2011 siirtyi lukukausimaksuihin. Suomessa pelättiin hakijavyöryä, mutta tämä oli turhaa, koska ha kijoiden määrä ei tässäkään tilanteessa lisääntynyt. Suomen haittana ovat varmaankin syr jäisenä pidetty sijainti ja korkeat elinkustannukset, joita kompensoimaan ei ole olemassa kunnollisia apurahajärjestelmiä. Kuvatussa tilanteessa ei välttämättä auta sekään, että lukukausimaksut olisivat pienemmät kuin monissa maksuja perivissä kilpailijamaissamme. 4000 euron lukukausimaksu on sitä paitsi varsin suuri monista sellaisista maista tuleville hakijoille, joista Suomen korkeakou luihin haetaan. Merkitystä ei myöskään ole mahdollisella Suomeen työllistyvien verohelpo tuksilla, koska tämä vaikuttaisi käytännössä vasta opintojen jälkeisenä aikana, kun lukukausimaksut puolestaan jouduttaisiin ilmeisesti perimään kunkin lukuvuoden aikana. Li
perimisen ajankohdalle pitäisi asettaa kuin myös se, mitä tapahtuu, jos opiskelijaksi hyväksytty ei maksakaan jonkin vuoden lukukausimaksua. Voiko opinto-oikeuden tällä Kaiken kaikkiaan Jyväskylän yliopisto esittää, että korkeakouluille jätettäisiin vielä esi perusteella kumota tai peruuttaa? Suomalaisten korkeakouluj en tekeminen aidosti kilpailukykyisiksi merkitsee Jyväsky län yliopiston näkemyksen mukaan pitkäaikaista kehittämistyötä, johon on käytettävä merkittäviä resursseja ja asiantuntemusta jotka eivät globaalistikaan ole suurten hakijamassojen suosimia. Tilannetta saattaisi pahen edes ole korkeakoulujen päätösvallassa. kansallisella tasolla. Eivät kansainväli ressa määrin palautetaan opiskelijoille apurahoina, ei ole järkevällä pohjalla. Lisäksi tästä Yliopisto ymmärtää, että mahdollisuus olla perimättä lukukausimaksua jatkaisi lukukau ja säädettäisiin esityksessä olevaa alarajaa pienemmäksi, 2000 euroksi tai sitäkin pienem mäksi. tettyä suurempi mahdollisuus mitoittaa lukukausimaksut markkinatilanteen mukaan. simaksukokeilun kohdalla kritikoitua tilannetta, mutta esittää, että lukukausimaksun alara EU/ETA-alueen ulkopuolisista maista tulevien hakijoiden määrä lähestulkoon romahtaisi, hakijamäärän kehityksestä pidetään yleisesti liian optimistisena. Voimakkaasti vähentyvät hakijamäärät vaarantaisivat monen ohjelman olemassaolon, koska jo tällä hetkellä niiden hakijamäärät ovat toivottua pienemmät. Maksut iskisivät todennäköisesti pahimmin tarjol arveltu, että lukukausimaksujen ja hakijamaksujen samanaikainen käyttöönotto vahvisti hakijamäärän romahtamista. Jos Suomessa otetaan käyttöön lukukausimaksut, ne varmasti rajoittavat hakuintoa niin paljon, että on syytä harkita, onko enää aihetta jatkossa suunnitel Hallituksen täydentävässä esityksessä todetaan aiheellisesti, että hakijamääriin ja koulutuk lut joutuisivat nykyistä perusteellisemmin strategisesti miettimään, mitä ne tavoittelevat 4(5) korkeakoulujen hakija- ja markkinointitoimistot ja usein myös ulkomailla toimivat agentit. vaan rekrytointia ovat tukemassa henkilömäärältään suuret kansalliset organisaatiot ja tavan koulutuksen laatua, kansainvälistä rekrytointiaan sekä apurahajärjestelmiään. Ongelmallista lisäksi on, että kaikki opiskelijoiden odottamat palvelut (mm. asuminen) eivät syydessä ja mitkä ovat näiden koulutusten kustannukset yleisessä kustannusrakenteessa. taa se, jos käyttöön tulisivat myös hakemusten käsittelymaksut. Ruotsin tapauksessa on Jyväskylän yliopiston useimmat vieraskieliset koulutusohjelmat pelkäävät aiheellisesti, että Esityksessä tosin jää kiusallisen epäselväksi se, minkälaisia ehtoja lukukausimaksun säksi Suomeen työllistyminen on vaikeata erityisesti pääkaupunkiseudun ulkopuolella. jos yliopisto joutuisi perimään lukukausimaksuja. Hallituksen esityksessä olevaa arviota la oleviin yhteiskuntatieteellisen, humanistisen ja luonnontieteellisen alan erityisohjelmiin, la erillistä hakemusten käsittelymaksua. sen aloittavien määriin voidaan vaikuttaa uudistamalla rekrytointia sekä apurahajärjestel millä. Jyväskylän yliopisto tunnustaa, että lukukausimaksujen perimisvelvoitteella saattaisi olla koulutusrakenteita ja vieraskielistä koulutusta tervehdyttäviä vaikutuksia. Korkeakou vieraskielisillä koulutusohjelmillaan, mikä on niiden merkitys korkeakoulujen kansainväli Lisäksi korkeakoulut joutuisivat kehittämään opiskelijoille suunnattuja palveluitaan, tarjot myös set hakijat tyhjästä putkahda suurtenkaan koulutusvientimaiden yliopistojen hakijoiksi, Samaisilla yliopistoilla on myös mittavia apurahajärjestelmiä, jollaiset Suomesta käytännös sä puuttuvat. Apurahajärjestelmä, jossa ensin kerätään lukukausimaksuja, jotka sitten suu-
5(5) toiminnasta koituisi lisää hallintokuluja. Kaiken kaikkiaan Jyväskylän yliopisto arvioi, että lukukausimaksujen käyttöönoton vaatimat kehittämistoimet veisivät ainakin alkuvaiheessa enemmän resursseja kuin mitä lukukausimaksuilla olisi kerättävissä, vaikka nämä maksut hallituksen esityksen mukaan jäisivätkin korkeakouluille ylimääräisenä tulona. Koska on vallinnut epätietoisuus siitä, minkälainen lukukausimaksujärjestelmä, jos mikään, Suomessa on tulevaisuudessa, korkeakoulujen on ollut vaikeata kehittää valmiuksiaan nyt esitettyä lukukausimaksujärjestelmää ajatellen. Kun lisäksi otetaan huomioon valmiuksien kehittämiseen tarvittavat resurssit, Jyväskylän yliopisto esittää lukukausimaksujen käyt töönoton ajankohtaan selvästi esitettyä pitempää siirtymäaikaa. Tämä voitaisiin tehdä porrastamalla muutos sellaiseksi, että ensi vaiheessa jatkettaisiin mahdollisuutta periä lu kukausimaksuja ilman perimisen pakkoa. Tällöin ei koituisi ongelmia niille korkeakouluil le, joilla jo on valmius maksullisen koulutuksen tarjoamiselle, tai koulutusviennille. Toises sa vaiheessa lukukausimaksujen periminen tulisi hallituksen esityksen mukaisesti pakolli seksi. Tähän vaiheeseen voitaisiin siirtyä aikaisintaan lukuvuodesta 2017-18 alkaen. Kor keakoulujen vuosirytmissä lukuvuosi olisi muutenkin soveltuvampi rajapyykki kuin kalen terivuoden vaihtuminen. Lopputulema Jyväskylän yliopisto suhtautuu hallituksen täydentävään esitykseen ristiriitaisin tuntein. Lukukausimaksujen käyttöönotto olisi suuri haaste Jyväskylän yliopiston vieraskielisten perustutkinto-ohjelmien toteuttamiselle, ja monet yliopistoyhteisön jäsenet suhtautuisivat muutokseen negatiivisesti. Toisaalta yliopisto on strategiassaan asettanut tavoitteekseen olla merkittävä koulutusviejä, ja käytäntö on osoittanut ne hankaluudet, joita vahva koulutuksen maksuttomuuden periaate tälle toiminnalle on aiheuttanut. Jälkimmäisestä syystä Jyväskylän yliopisto ottaa myönteisen kannan siihen, että lukukausimaksujen periminen tulee mahdolliseksi, mutta toivoo kuitenkin, että esitetyt muutosehdotukset otetaan huo mioon hallituksen esitystä viimeisteltäessä. Rehtori /Ä Matti Manninen