Hiihtoladuilla JUSSI KLEEMOLA Sunnuntaisuksittelijan hiihtonautinto sai tuntuvan ja käänteentekevän lisän 1970-luvulla, kun lasikuitusukset tulivat jokaisen ulottuville. Voi sitä vauhdin hurmaa, jonka tavallinen suksittelijakin saattoi niillä välineillä kokea hyvillä kevättalven karkeilla keleillä. Vain pidosta saattoi tulla ongelma, jollei sopivaa voidetta ollut riittävästi liukkaitten suksien keskiosassa. LATURETKELLE LAUHAAN Uusien välineitten ansiosta hiihtoharrastus lisääntyi yleisesti ja pitkien laturetkien uupumisen tuska ja palautumisen hurma alkoi kiinnostaa yhä useampia. Niinpä joukko hiihdon ystäviä kokoontui yhdessä liikuntalautakunnan kanssa suunnittelemaan Pirkan hiihdon tapaista pitkää laturetkeä myös Kauhajoelle. Saman talven 1976 viime lumilla ensimmäinen Kauha-hiihto jo hiihdettiinkin Muurahaisista Kirkonkylään. Matkaa tällä ensimmäisellä retkellä oli 60 km. Nämä ensimmäiset sata laturetkeilijää saivat kokea Länsi- Suomen korkeimman paikan vaikutuksen sääoloihin. Lähtöpaikalla Muurahaisen koulun pihalla oli lämpöasteita ja liisterikeli, mutta 100 metriä ylempänä Lauhanvuoren laella pakkaslunta. Kukkulan ylittäminen jääpaakut suksien pohjassa oli hikinen kokemus. Mutta selkeinä pakkaspäivinä Lauha käyttäytyy toisin. Muurahaisen kylällä on mitattu jopa 15 astetta kylmempi lukema kuin Lauhanvuoren laella. Silloin siellä voi hiihtää lämpöladuilla Lapin tuntureitten tapaan. Lauhanvuori on elämys kaikkina vuodenaikoina. Vuorella sataa enemmän kuin ympäristössä. Pysyvä lumikin saattaa tulla Lauhan yläosiin jo marraskuussa ja viimeiset lumet sulavat pohjoisrinteiltä vasta vapun tienoilla. Lunta kertyy talven mittaan säännöllisesti yli metrisiksi hangiksi, ja tykky katkoo laen puiden latvoja. Lauhanvuoresta on tullut hiihdon harrastajien harjoittelupaikka alkutalvesta. Läntisen Suomen suksikansaa kokoontuu alkutalven lumilla tänne pikku-lappiin tai leikkisämmin köyhän Lappiin harrastuksensa pariin. Kauha-hiihdon laturetkitoimikunta ja Isojen puolelta Lauhanhiihdon järjestäjät pitävät latuja kunnossa heti lumien tultua hiihtokauden loppuun saakka. Laduista on voitu ongelmitta sopia kansallispuistoa hallinnoivan Metsähallituksen edustajien kanssa, sillä Lauhan runsaan lumipeitteen oloissa latujen ajaminen ei kuluta kenttäkerroksen kasvillisuutta. Hiihdon harrastusmahdollisuudet paranevat entisestään, kun Muurahaisen entinen koulu on kunnostettu luontomatkailukeskukseksi ja Isojoen puoleisella rinteellä on tukikohta Lauhan Sarvessa. Näistä Lauhan laduista on tullut entistäkin kysytympiä, sillä hiihdon ystäville on tullut kiusallisen selväksi maapallomme lämpeneminen. Kauha-hiihtokin on onnistuttu järjestämään viime vuosina vain Lauhanvuorella ja sen lähistöllä 274
ARI KÄPYLÄ LATURETKEILIJÄT NOUSEMASSA LAUHANVUOREN LAELLE HELMI- KUUSSA 1995. VIIME VUOSINA KAUHA-HIIHTOON ON OSALLIS- TUNUT PUOLENTUHATTA, 1980-LUVUN ALUSSA LIKI 2000 HIIHTÄJÄÄ. Muurahaisen ja Vakkurin kylien maastoissa. On ollut hienoa, että tämä lumivarma seutu on olemassa, sillä useimmista Etelä-Pohjanmaan ennen niin lukuisista laturetkistä on jäljellä muisto vain. KAUHAJÄRVELLE, KATIKKAAN JA HYYPÄNLAAKSOON Mutta alkuperäiselle reitillekin vielä päästään, kunhan lumitalvet ainakin joskus palaavat. Ja onhan siellä useimpina talvina latuja ollutkin ainakin Könnöön tai Hyypän majalle saakka. Lähtekäämme seuraamaan noita ensimmäisiä laturetkeilijöitä Lauhasta eteenpäin. Silloin 28.3.1976 oli mukana toimittaja Eino Laukkonen, joka kirjoitti maakuntalehteen reittikokemuksestaan näin: Kun Lauha oli onnellisesti takanapäin, alkoikin varsinainen hiihtojuhla. Hienoa kangasmaastoa, pikku notkelmaa, ja näin tultiin sopivasti Kauhajärvelle. Kaunis kylä järvineen ja kirkkoineen, sopii tulla kesällä, näissä hiihtohommissa on joskus liian tulinen kiire. 275
Saavumme Katikkaan. Yhtä erikoinen se on talvella kuin kesällä. Tuo pelottava kanjooni ladun varrella sekä viehätti että hirvitti. Ja voi niitä luikuja kanjoonin pohjaan. Hieno oli luiku märällä vesikelillä, millainenhan se olisi jääkelillä, aprikoin. Kun sain kesällä kerran käydä Katikassa, on se siitä lähtien viehättänyt mieltäni. Jo menomatkalla autossa kerrottiin, että eivät edes kaikki kauhajokiset tiedä Katikasta mitään. Jos jätämme nuo kiireiset hiihtäjät hetkeksi ja pysähdymme tarkastelemaan Katikkaa Laukkosen muistelujen tapaan sen kesäisessä viehätyksessä. Silloin, kun puronotko on rehevimmillään ja kirkas vesi solisee vapaana uomassaan, voi helpommin siirtyä ajatuksissaan alueen luonnonhistoriassa tuhansia vuosia taaksepäin. Silloin Kauhanevaksi kehittyvän suursuon länsilaidalle oli puhjennut lähde, jonka vesi sai aikaan eroosion ihmeen. Lähteestä alkava Katikanluoma kulutti paksuihin hienohiekkakerroksiin näitä syviä, jopa yli kaksikymmenmetrisiä kanjoneita. Ei ole aivan helppo uskoa, että myöskin pieni Hosioja, joka on pääosan vuotta kuivillaan, on pystynyt uurtamaan samanlaisen rotkon. Mutta vedellä oli aikaa leikitelläkin, jättää Katikanluoman, Hosiojan ja Kauhajärvestä alkaneen Kauhajoen (tai paremminkin Kauhaluoman) kanjoneitten väliin Sianselän harjanne ja Kolmentuulenlakki, jonka lakitasanteelta jyrkkä rinne viettää joka suuntaan puronotkojen hämäriin. Hiihtäjät jatkavat jokivartta seuraillen pohjoista kohti, ja näkevät Kirveskylässä ensi kerran Hyypänlaakson. Avara laakso on kuin luotu niin joelle kuin hiihtäjillekin. Kallioperässä on valmiina miljoonien vuosien mittaan syntynyt, maisemaan voimakkaasti vaikuttava laakso. Sen pohjalle sopi Kyrönjoen latvan asettua, kiemurtaa tuhannet mutkansa paksuihin maakerroksiin ja kasvaa lähteistä ja sivupurojen vesistä matkallaan pohjoista kohti. Sen rinteille sopi myös Hyypän raivaajien tehdä viimeksi kuluneen 500 vuoden mittaan peltonsa, ja muokata luonnon luomiin kehyksiin sykähdyttävän kaunis seutu, joka on liitetty Suomen arvokkaimpien kulttuurimaisemien luetteloon. Nyt tuli eteen Hyypänlaakso ja silmänruokaa niin runsain määrin, että sitä ei voi näkemättä ohittaa. Oli pitkiä uuvuttavia nousuja, oli laskua monen moista, äkkivihasta ja pitkälle liukuvaa. Välillä käydään ihan joen partaalla, jälleen monien kumpujen ja notkelmien kautta laakson reunalle ja tämä toistuu useita kertoja. Koko hiihtomatkan huippu koetaan Hyypänmäessä. En ainakaan itse ole Etelä-Pohjanmaalla moista nousua kokenut. Viimeistään tässä mäessä voimavarat punnittiin. (E.L.) Hyypän vaihtelevat maisemat päättyvät pian Piiparin koulun jälkeen. Jos hiihtäjä on lintujen ystävä, hän on varmaan käynyt keväällä katsomassa, ovatko tuhannet metsähanhet, sadat kurjet ja kymmenet joutsenet pysähtyneet muuttomatkallaan laakson tulvajärville levähtämään. Piiparin kohdalla laakso ylitetään viimeisen kerran, ja lähdetään metsämaille kohti Sotkan näköalapaikkaa ja ulkoilukeskusta, ja sieltä vielä peltoja pitkin uimahallille. HIIHTOLADUT MUUALLA Hiihdon ystäville on nykyään harjoittelupaikkoja muuallakin kuin Lauhanvuoren korkeuksissa. Aivan ylelliseltä tuntuu, että 12 paikassa on valaistu latu, jossa voi talvi-iltaisin mainiosti nauttia hiihdon suomasta monipuolisesta liikunnasta ja vaikka harjoitella kevättalven laturetkille. Hiihtäjiä on jo yli kaksi vuosikymmentä hemmoteltu erinomaisilla latukoneella tehdyillä laduilla ja viime vuosina myös leveämmillä hiihtoväylillä luisteluhiihdon harrastajia ajatellen. Mutta kevättalven pakkasaamuna ei hiihtäjä tarvitse näitä palveluja, sillä silloin luonto on huolehtinut kestävästä hiihtopohjasta joka suuntaan. Entä miten tästä hiihdon vapaudesta nauttii hankihiihtäjä? 276
HAJA-ASUTUSALUEEN ULKOLIIKUNTAPAIKAT TALVELLA 1.HANGASKYLÄ Metsäpirtti, Kuntorata-latu 1km (v) ja 3km, Rajakallio Hangaskylä yhdyslatu 10km, 2.HARJANKYLÄ Jäärata, 3.HYYPPÄ Urheilumaja, Kuntorata-latu 3km (v) ja 5km, Ampumahiihtoalue (20 ampumapaikkaa), Jäärata 4.IKKELÄJÄRVI Kuntorata-latu 1.5km (v) ja 3km, 5.JÄRVIKYLÄ Eräpirtti, Järvikylä Hangaskylä yhdyslatu 6km 6.KAINASTO Kuntorata-latu 1km (v) ja 10km, 7.KAUHAJÄRVI Kuntorata-latu 1.5km (v), Ampumahiihtoalue (2 ampumapaikkaa), 8.KOKONKYLÄ 9.LAITASAARI Urheilumaja, Kuntorata-latu 2.5km (v), 3km ja 5km, Ampumahiihtoalue (7 ampumapaikkaa) Vapaa-aikapalvelut/Paula Kallionpää Ympäristöosasto 10.LUSTILA 11.MUURAHAISEN OPASTUSKESKUS Kuntorata-latu 1km (v), Muurahainen Lauha yhdyslatu 6km, Lauha 3km, 5km ja 10km, lisäksi Kauha-Hiihdon vaihtoehtoiset latu-urat 20km, 30km ja 65km 12.NUMMIJÄRVI Leirintäalue, Kuntorata-latu 3km (v), Ampumahiihtoalue (10 ampumapaikkaa), Nummijärvi Nummikoski yhdyslatu 7km, Salakarin yleisluistelualue 13.NUMMIKOSKI Kuntolatu 7km, 14.PIIPARI 15.PUKKILA 16.PÄNTÄNE Kuntorata-latu 1km (v), 3km ja 5km, Jäärata, 17.ARONKYLÄ Kuntorata-latu 1.5km ja 2km, Jäärata, 19.SAHANKYLÄ Kuntorata-latu 600m (v), Jäärata, 20.YRJÄNÄINEN 21.ÄIJÖNKYLÄ 21.MONITOIMIKESKUS ASUULI Asuuli Sotka yhdyslatu 6km 22.SOTKAN ULKOILU- JA URHEILUKESKUS Kuntorata-latu 3km ja 5km (v), 7.5km ja 10km, Hiihto- ja ampumahiihtostadion (40 ampumapaikkaa), Laskettelurinteet (2 ankkurihissiä, 2 rinnettä ja Halfpipe), Haulikko- ja kivääriampumarata/metsästysammunta (v)=valaistu kuntorata-latu 277
SAMI KOHTAMÄKI KAUHAJOKI LAAJOINE KANKAINEEN JA OJITTAMATTOMINE SOINEEN TARJOAA MAINIOT PUITTEET HARRASTAA HANKIHIIHTELYÄ. KAUHANEVAN HANKIA KEVÄÄLLÄ 1998. 278