KONDITORIATUOTTEIDEN HYGIEENINEN LAATU 2001 KAUPUNKI YMPÄRISTÖVIRASTO ~ Raportti 1/2002 IIOULUN
SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 1 Sivu 2. Yleistä tutkimukseen valituista mikrobeista ja mikrobiryhmistä sekä niiden raja-arvoista 1 3. Aistinvaraiset ja mikrobiologiset tutkimusmenetelmät 3 4. Puhtausnäytteiden ottokohteet ja -menetelmä!... 3 5. Tulokset. 4 6. Pohdinta 5 7. Lähdeluettelo 5 Liite 1 Projektin puhtausnäytteiden tutkimustulokset Liite 2 Projektin konditoriatuotenäytteiden tutkimustulokset
1 Konditoriatuotteiden hygieeninen laatu 2001 1. Johdanto Oulun kaupungin ja ympäristökuntien ympäristöterveysvalvontayksiköiden yhteistyönä toteutettiin vuonna 2001 projekti, jossa tutkittiin helposti pilaantuvien konditoriatuotteiden mikrobiologista ja aistinvaraista laatua sekä kahviloiden ja leipomoiden työskentelypintojen puhtautta. Kuntien terveystarkastajat ottivat näytteitä leipomoista, ruokakaupoista ja laitoskeittiöistä. Pintapuhtausnäytteet otettiin kontaktimaljoilla elintarvikkeen kanssa kosketuksiin joutuvilta pinnoilta, työskentelyvälineistä ja pöytätasoilta. Tutkimukseen osallistuivat Muhoksen ja Oulunsalon kunnat ja Oulun kaupunki. Projektiyhteenvedon laati laboratorioeläinlääkäri Mari Karjalainen. 2. Yleistä tutkimukseen valituista mikrobeista ja mikrobiryhmistä sekä niiden raja-arvoista Näytteiksi valittiin kakkuja ja leivoksia, joissa oli kermavaahtoa, kreemiä tai muuta helposti pilaantuvaa täytettä tai kuorrutetta. Näytteistä tutkittiin yleistä bakteriologista laatua kuvaavina indikaattoreina aerobiset mikrobit ("bakteerien kokonaismäärä") ja enterobakteerit. Aerobiset mikrobit tutkitaan ei-selektiivisellä alustalla, jossa useimmat bakteerit pystyvät kasvamaan. Lisäksi alustalla saattaa kasvaa homeita ja hiivoja. Kuumennuskäsittelyssä bakteerien vegetatiiviset solut tuhoutuvat, joten paistetuilla konditoriatuotteilla aerobiset mikrobit kuvaavat hyvin tuotteen paiston jälkeistä käsittelyhygieniaa ja tuotteen ikääntymistä. Kokonaisuudessaan kypsennetyn, hyvälaatuisen konditoriatuotteen kokonaisbakteerimäärä on valmistuksen yhteydessä alle 10 000 pmy (pesäkettä muodostavaa yksikköä) grammassa ja viimeisenä käyttöpäivänä alle 50 000 pmy/g. Tässä tutkimuksessa haluttiin kuitenkin keskittää näytteenotto riskituotteisiin, joita on käsitelty kypsennyksen jälkeen esimerkiksi kuorruttamalla tai täyttämällä tai joissa on herkästi pilaantuvia ainesosia. Näillä tuotteilla aerobisten mikrobien pitoisuus voi hyvälaatuisessakin tuotteessa olla korkeampi kuin läpeensä kypsennetyllä tuotteella. Projektissa valittiin hyvän ja väittävän arvosanan rajaksi (= m) aerobeille mikrobeille 100 000 pmy/g ja väittävän ja huonon rajaksi (= M) 1 000 000 pmy/g. Rajojen valinta pohjautuu Pohjoismaisen ministerineuvoston suositukseen (Elintarvikkeiden mikrobiologisten ohjearvojen yhtenäistäminen, 1988) kakku- ja kreemitäytteiden mikrobiologisista raja-arvoista sekä yleiseen kokemukseen. Lakisääteisiä normeja ei ole. Aerobisten mikrobien määrä on kuitenkin huono kuvaamaan sellaisten tuotteiden mikrobiologista laatua, joissa on tuoreita marjoja, koska marjoissa kuten muissakin raaoissa kasviksissa saattaa olla suuriakin pitoisuuksia ns. normaaliflooran bakteereja. Aerobisten mikrobien määrä ei myöskään kerro mitään sellaisten (kuumentamattomien) konditoriatuotteiden laadusta, joiden aineksissa on käytetty valmistuksen yhteydessä hapatemikrobeja. Esimerkkinä tällaisesta konditoriatuotteesta voisi olla leivos, jossa on tuorejuustoa täytteen ainesosana.
2 Heimoon Enterobacteriaceae kuuluu useita bakteerisukuja. Yhteistä näille on se, että bakteerit ovat sekä aerobisesti että anaerobisesti kasvavia Gram-negatiivisia sauvoja. Osa enterobakteereista on pilaajabakteereita, osa patogeeneja, jotkin ovat tyypillisesti suolistobakteereja ja jotkut elävät ympäristössä esimerkiksi osana kasvien normaaliflooraa. Elintarvikehygieniassa enterobakteereita käytetään yleisesti kuvastamaan kuumennettujen tuotteiden suolistoperäistä kontaminaatiota. Raja-arvot olivat m =100, M = 1000 pmy/g. Patogeenisista eli tautia aiheuttavista bakteereista valittiin tutkittavaksi Bacillus cereus sekä koagulaasipositiiviset stafylokokit eli Staphylococcus aureus. Staphylococcus aureus elää oireettomien ihmisten ja eläinten iholla ja limakalvoilla. Se kuuluu normaaliflooraan, mutta voi aiheuttaa sopivan tilaisuuden tullen mm. iho- ja haavainfektioita. Noin 15 %:lia ihmisistä on käsissään S. aureus -bakteereja ja nielussa noin 40 %:lia. S. aureus voi siirtyä konditoriatuotteeseen kosketuksen välityksellä, mikäli hyvää käsihygieniaa ei noudateta. Elintarvikkeessa lisääntyessään osa S. aureus bakteereista tuottaa toksiinia, joka aiheuttaa ruokamyrkytysoireita. Yleisimmin oireet alkavat 1-6 tunnin kuluttua toksiinia sisältävän ruuan nauttimisesta. Oksennus ja vatsakipu ovat vallitsevat oireet, myös lievää ripulia, päänsärkyä ja lihaskramppeja voi olla. Toksiini kestää kuumennusta. Tyypillisiä elintarvikkeita, joista voi saada stafylokokkiruokamyrkytyksen, ovat lihaa tai kalaa sisältävät salaatit, kinkku, savusilakat ja eri tavoin täytetyt leipomotuotteet kuten kermaleivokset. Koagulaasipositiivisten stafylokokkien osalta hyvän ja väittävän rajana pidettiin projektissa 100 pmy/g, väittävän ja huonon rajana 1000 pmy/g. Ruokamyrkytyksissä pitoisuudet ovat yleensä suuria, yli 100 000 pmy/g. Ruokamyrkytyksen aiheuttanut tuote voi myös olla kuumennettu ennen nauttimista, jolloin bakteerit ovat kuolleet eikä niitä voida todeta viljelyssä, mutta toksiini on säilynyt. Bacillus cereus on itiöllinen bakteeri, joka voi myös aiheuttaa ruoka myrkytyksiä toksiinin välityksellä. Toksiineja on kahdenlaisia: lämpökestoista toksiinia, joka muodostuu bakteerin lisääntyessä ruuassa, sekä lämpöherkkää toksiinia, joka muodostuu ohutsuolessa. Lämpökestoisen toksiinin aiheuttamat oireet ilmaantuvat yleensä 1-6 tuntia ruuan nauttimisen jälkeen. Oireena on oksentelu ja pahoinvointi. Lämpöherkkä toksiini aiheuttaa ripulin ja vatsakipuja 6-15 tunnin kuluttua syömisestä. Oksennustyyppisen ruokamyrkytyksen aiheuttamiseen tarvitaan elintarvikkeessa yleensä B. cereus -pitoisuuksia vähintään 1000-100000 pmy/g ja ripulityyppiseen tautiin vähintään 100000 10000000 pmy/g. Bacillus cereus -bakteeria esiintyy yleisesti maaperässä ja ympäristössä, luonnonvesissä ja kasveissa. Monissa raaoissa elintarvikkeissa voidaan todeta pieniä pitoisuuksia B. cereus -bakteereja, erityisesti viljassa, riisissä, kasviksissa, lihassa ja maidossa. Ruokamyrkytys on seurausta useimmiten siitä, että kypsennetty ruoka jäähdytetään liian hitaasti tai säilytetään liian lämpimässä, jolloin kuumennuksen kestäneet B. cereus -itiöt alkavat muodostaa vegetaliivisia bakteerisoluja, jotka lisääntyvät tuottaen samalla toksiineja. Tyypillisiä B. cereus -ruokamyrkytyksiä aiheuttaneita elintarvikkeita ovat keitetty riisi, pataruuat, kastikkeet, keitot ja vanukkaat. Leipomotuotteissa B. cereus voisi esiintyä erityisesti täytteenä käytettävässä vaniljakiisselissä, marjapiirakoiden kanssa tarjottavassa vaniljakastikkeessa, kermavaahdossa ja mahdollisesti riisipuurotäytteisissä karjalanpiirakoissa tai riisi-jauhelihapasteijoissa.
3 Projektin raja-arvot Bacillus cereus -bakteerilie olivat m = 100 ja M = 1000 pmy/g. Rajaarvojen valinta perustui seuraaviin ohjeisiin: Marjatta Rantalan laatimassa valmistekohtaisessa elintarvikehygienian valvontasuunnitelmassa on esitetty konditoriatuotteiden valmistusaineksille Bacillus cereus -raja-arvoiksi m = 10 ja M = 100 pmy/g. Pohjoismaisen ministerineuvoston ohjeessa suositellaan kakku- ja kreemitäytteille sekä kermavaahdolle raja-arvoiksi m = 100 ja M = 1000 pmy/g, kun analyysi suoritetaan tarkemmin määrittelemättömänä ajankohtana. Viimeisenä käyttöpäivänä raja-arvot ovat edellämainitussa ohjeessa yhtä kymmenen potenssia suuremmat, eli m = 1000 ja M = 10 000 pmy/g. Lisäksi elintarvikeviraston oppaassa elintarvikkeiden mikrobiologisista tutkimuksista annetaan Bacillus cereus -raja-arvoiksi valmisruuille viimeisenä käyttöpäivänä m = 100 ja M = 1000 pmy/g, konditoriatuotteille ei ole kyseisessä oppaassa raja-arvoja. 3. Aistinvaraiset ja mikrobiologiset tutkimusmenetelmät Projektin näytteet tutkittiin Oulun kaupungin elintarvike- ja ympäristölaboratoriossa. Aistinvaraisen arvioinnin teki kustakin näytteestä kaksi laboranttia laboratorion sisäisen ohjeen Oulab-mib-401 mukaisesti. Näytteistä arvioitiin ulkonäkö, haju ja maku. Aistinvarainen laatu ilmoitettiin pisteinä (1-5) seuraavan asteikon mukaisesti: 5 = erittäin hyvä, 4 = hyvä, 3 = tyydyttävä, 2 = huono ja 1= erittäin huono. Pisteiden lisäksi olisi tarvittaessa käytetty sanallista kuvailua. Mikrobiologisten tutkimusten menetelmät ja projektissa käytetyt raja-arvot on esitetty taulukossa 1. Analyysi Aerobiset mikrobit Enterobacteriaceae Koagulaasipositiiviset kokit Bacillus cereus Menetelmä *NMKL 86/1999 *NMKL 144/1999 stafylo- *NMKL 66/1999, muunnos *NMKL 67/1999, muunnos m (pmy/g) 100000 100 100 100 M (pmy/g) 1000000 1000 1000 1000 Taulukko 1. Projektissa käytetyt konditoriatuotteiden mikrobiologiset analyysit, menetelmät ja raja-arvot. Taulukossa käytetyt lyhenteet: m = hyvän ja väittävän raja, M = väittävän ja huonon raja, pmy/g = pesäkettä muodostavaa yksikköä grammassa, = menetelmä on akkreditoitu. 4. Puhtausnäytteiden ottokohteet ja -menetelmät Projektissa terveystarkastajat ottivat puhtausnäytteitä 26 cm 2 kontaktimaljoilla leipomoiden ja kahviloiden työskentelyvälineistä, pöytätasoilta ja muilta elintarvikkeen kanssa kosketuksiin joutuvilta pinnoilta. Näytteenottokohteina oli mainittu kulho (9 kpl), lasta (8 kpl), pöytä (15 kpl) ja yksittäisiä muita kohteita (5 kpl). Kontaktimaljoja oli kahdenlaisia: aerobisten mikrobien tutkimiseen ns. kokonaisbakteeriagar (Plate eount Agar) ja homeiden ja hiivojen tutkimiseen mallasuuteagar. Kokonaisbakteeriagareita inkuboitiin 3 vuorokautta ja mallasuuteagareita 7 vrk huoneenlämmössä, minkä jälkeen pesäkkeet laskettiin. Puhtausnäytteet arvosteltiin taulukon 2 mukaisesti.
4 Analyysi Yksikkö Arvostelu -:H-7yc..:v~ä=='-----V;-;-;;-ä"'ltt:::ä-v-;;-ä------;-H-;-u-o-n-o--- Aerobiset mikrobit Pesäkettä/ malja < 50 50-250 > 250 Hiivat ja homeet Pesäkettä/ malja < 50 > 50 Taulukko 2. Kontaktimaljoilla (26 cm 2 ) otettujen pintapuhtausnäytteiden arvostelu projektissa. 5. Tulokset Pintapuhtausnäytteitä oli yhteensä 37. Useimmista kohteista ei ollut otettu molempia mahdollisia tutkimuksia (sekä hiiva- ja hometutkimusta että aerobisia mikrobeja). Näytteistä 33 kpl eli 91 % luokiteltiin hyväksi. Välttäviä oli 2 (6%) ja huonoja 1 (3%). Yhdellä kontaktimaijalla kasvu oli levinnyt, joten kyseisestä kohteesta ei saatu tulosta. Pintapuhtausnäytteiden tulosten yhteenveto on esitetty kaaviossa 1 ja täydelliset pesäkemäärät liitteessä 1. Arvosanojen osuudet 3% 91 % o Hyvä lii Välttävä o Huono Kaavio 1. Pintapuhtausnäytteiden arvosanojen jakauma Konditoriatuotteiden hygieeninen laatu oli suoritettujen tutkimusten osalta suurimmaksi osaksi hyvä. Yksikään näyte ei saanut yleisarvosanaa huono. Näytteitä oli yhteensä 16, joista 13 oli hyviä ja 3 välttävää. Yhdessä välttäväksi luokitellussa näytteessä aerobisten mikrobien määrä oli lisääntynyt. Kaksi näytettä luokiteltiin välttäväksi Baci/lus cereus pitoisuuden vuoksi. Kaikki tutkitut näytteet olivat aistinvaraiselta laadultaan hyviä. Konditoriatuotteiden mikrobiologisten määritysten ja aistinvaraisen arvostelun tulokset on esitetty liitteessä 2 ja yleisarvosanojen jakauma kaaviossa 2. Konditoriatuotteiden arvosanojen jakauma Välttävä Huono 19% 0% Hyvä 81 % OHyvä Välttävä OHuono Kaavio 2. Konditoriatuotteiden yleisarvosanojen jakauma.
5 6. Pohdinta Projektin tulosten perusteella voidaan todeta, että pääsääntöisesti konditoriatuotteiden hygieeninen laatu on hyvä. Välttäväksi luokitelluista konditoriatuotenäytteistä yhdessä ylittyi projektissa määritelty aerobisten mikrobien raja 100 000 pmy/g, mutta kyseinen leivos sisälsi tuoreita mansikoita, joten lisääntynyt bakteerimäärä lienee johtunut marjojen luontaisesta bakteerifloorasta. Tuoretta marjaa tai hedelmää sisältävistä konditoriatuotteista ei mahdollisesti kannattaisi lainkaan tutkia aerobisia mikrobeja, koska ei voida olla varmoja, johtuuko kohonnut pitoisuus kasvisten normaalifloorasta vai tuotteen huonosta laadusta. Toisaalta projektissa tutkituista näytteistä ainakin kahdessa muussa leivoksessa oli tuoreita mansikoita, ja näiden näytteiden aerobisten mikrobien pitoisuudet olivat alle 100 000 pmy/g. Luonnollisesti pitoisuuteen voi vaikuttaa myös marjojen osuus tutkitussa näytteessä. Bacillus cereus -pitoisuus oli hieman kohonnut kahdessa välttäväksi luokitellussa lelvoksessa. Pitoisuus oli kummassakin näytteessä 100 pmy/g eli pitoisuus ylitti juuri hyvän ja väittävän raja-arvon. Muiden suoritettujen tutkimusten osalta kyseisten näytteiden laatu oli hyvä. Toinen leivoksista oli tutkittu valmistuspäivää seuraavana päivänä ja toinen parasta ennen -päivänä. Puhtausnäytteiden perusteella leipomoiden ja konditorioiden mikrobiologinen puhtaus on hyvä. 7. Lähdeluettelo Elintarvikkeiden mikrobiologiset tutkimukset -opas. Elintarvikevirasto, 2000 Elintarvikkeiden mikrobiologisten ohjearvojen yhtenäistäminen. Pohjoismainen ministerineuvosto, Raportti 1988:2 Kansainvälisesti tunnettujen kokoelmien menetelmät NMKL 86/1999, NMKL 144/1999, NMKL 66/1999 ja NMKL 67/1999 Pönkä, Antti (toim.): Ruokamyrkytykset ja elintarvikehygienia. Suomen ympäristöterveys Oy, Gummerus 1999. Rantala, Marjatta: Pohjois-Suomen alueellinen elintarvikehygienian valvontasuunnitelma. Elintarvikeviraston valvontasarjan julkaisu 2/1992 Uusi pintahygieniaopas. Elintarvike- ja terveys -lehti, 1999
LIITE 1. Projektin puhtausnäytteiden tutkimustulokset Näyte Kohde Pesäkkeiden lukumäärä! kontaktimalja Yleisarvo- Hiivat Homeet Aerobiset mikrobit sana 3806 Leivinpaperi 18 Hyvä 3807 Pöytä > 250 Huono 3808 Kakkualusta 2 Hyvä 5536 Pöytä 5 Hyvä 5537 Lasta 2 Hyvä 5538 Kulho 35 Hyvä 5539 Pöytä 0 20 Hyvä 5540 Lasta 0 4 Hyvä 5541 Kulho 0 10 Hyvä 5617 Pöytä 240 Välttävä 5618 Pöytä 60 Välttävä 5619 Lasta 45 Hyvä 5620 Kulho 0 Hyvä 5621 Pöytä 0 20 Hyvä 5622 Pöytä 0 13 Hyvä 5623 Lasta 0 9 Hyvä 5624 Kulho 3 1 Hyvä 5658 Pöytä Kasvu levinnyt 5660 Lasta 10 Hyvä 5661 Kulho 0 Hyvä 5663 Pöytä >250 4 Huono 5664 Lasta 3 26 Hyvä 5665 Kulho 12 35 Hyvä 5751 Pöytä 38 Hyvä 5752 Pöytä 1 7 Hyvä 5753 Pöytä 21 Hyvä 5754 Pöytä 30 2 Hyvä 5755 Kulho 3 Hyvä 5756 Kulho 0 0 Hyvä 5757 Lasta 4 Hyvä 5758 Lasta 10 0 Hyvä 8784 Pöytä 33 Hyvä 8785 Leipälapio 40 Hyvä 8786 Paletti 18 Hyvä 8867 Leikkuulauta 17 Hyvä 8868 Pöytä > 250 Huono 8869 Kulho 45 Hyvä Yhteensä 37 näytettä Yleisarvosana-asteikko: Hyvä, välttävä, huono Hyvä Välttävä Huono Kpl 33 2 1 % 91,7 5,6 2,8
LIITE 2. Projektin konditoriatuotenäytteiden tutkimustulokset Näyte Nimi Ulkonäkö Haju Maku Mikrobipitoisuus pmy/g Yleisarvo- Aerobiset Koag. posil. Bacillus sana mikrobit stafylokokit cereu$ 1 Kermaleivos 4,0 4,0 4,0 Arv. 1000 Arv. < 100 Arv. < 100 Hyvä 2 Mansikkaleivos 4,0 4,0 4,0 Arv. 3000 Arv.< 100 Arv. < 100 Hyvä 3 Bananaraama 4,0 4,0 4,0 Arv. 1000 Arv.< 100 Arv. 100 Välttävä 4 Mansikkaleivos 4,0 4,0 4,0 120000 Arv. < 100 Arv. < 100 Välttävä 5 Mansikkahwdyke 4,0 4,0 4,0 Arv. 20000 Arv. < 100 Arv. < 100 Hyvä 6 Mokkaleivos 4,0 4,0 4,0 Arv. 23000 Arv.< 100 Arv. 100 Välttävä 7 Pähkinäleivos 4,0 4,0 4,0 Arv. 6000 Arv.< 100 Arv. < 100 Hyvä 8 Suklaaneliö 4,0 4,0 4,0 Arv. < 1000 Arv. < 100 Arv. < 100 Hyvä 9 Porkkanaleivos 4,0 4,0 4,0 Arv. 4000 Arv. < 100 Arv. < 100 Hyvä 10 Cappuccino-kääretorttu 4,0 4,0 4,0 Arv. < 1000 Arv.< 100 Arv. < 100 Hyvä 11 Voikreemi Arv. 6000 Arv. < 100 Hyvä 12 Pähkinäleivos 4,0 4,0 4,0 Arv. 14000 Arv. < 100 Arv. < 100 Hyvä 13 Ananas-greippileivos 4,0 4,0 4,0 Arv. 24000 Arv.< 100 Arv. < 100 Hyvä 14 Lihapasteija 4,0 4,0 3,5 Arv. < 1000 Arv. < 100 Arv. < 100 Hyvä 15 Rahkapiirakka 4,0 4,0 4,0 Arv. < 1000 Arv. < 100 Arv. < 100 Hyvä 16 Täytekakkupala Arv. < 1000 Arv. < 100 Arv. < 100 Hyvä Aistinvaraisen arvostelun asteikko: 5 =erittäin hyvä, 4 =hyvä, 3 =twdyttävä, 2 =huono, 1 =erittäin huono Yleisarvosana-asteikko: Hyvä, välttävä, huono
Oulun kaupungin ympäristöviraston raportteja: 1/1992 2/1992 3/1992 4/1992 5/1992 6/1992 7/1992 8/1992 9/1992 10/1992 1/1993 2/1993 3/1993 4/1993 5/1993 6/1993 7/1993 1/1994 2/1994 3/1994 1/1995 1/1996 2/1996 3/1996 4/1996 5/1996 1/1997 2/1997 3/1997 4/1997 5/1997 6/1997 1/1998 2/1998 3/1998 4/1998 5/1998 6/1998 7/1998 1/1999 2/1999 3/1999 4/1999 5/1999 6/1999 Elintarvikkeiden myymäläkohtainen hygieeninen tasoselvitys. Savustettujen ja hiillostettujen kalojen laatu vähittäismyymälöissä, kesä -92. Jauhelihan laatu, kesä -92. Leipomoiden leipien ruokasuola vuonna 1992. Kalojen elohopeapitoisuus vuonna 1992. Pizza täytteet ja salaatitlpizzeriat kevät -92. Elintarvike kuljetusautojen ilman lämpömittaukset kesällä 1992. Elintarvike myymälöiden pakastehuoneiden ilman lämpötilamittaukset kesällä 1992. Kasvisten ja vihannesten raskasmetallit 1992. Päiväkotien ja koulujen pakastelaitteiden lämpötilamittaukset syksyllä 1992. Rottasota, syksy 1993. Elintarvikkeiden lämpötilavalvonta. Lenkki-, nakki- ja leikkelemakkaroiden lisäaineet sekä myyntipäällysmerkinnät 1993. Kinkkujen lisäainetutkimus 1993. Suurtalouksien keittojen ja kastikkeiden sekä pakattujen ruokaleipien ja kalavalmisteiden ruokasuolatutkimus 1993. Tuoteturvallisuusprojektit 1993. Pakkausmerkinnät. Oulun uhanalaiset iajit. Putkilokasvit. Ruokasuola- ja rasvapitoisuus oululaisten koulujen ym. vastaavien laitoskeittiöiden laatikkoruoassa. Nikkelin esiintyminen Oulun kaupungin ala- ja yläasteiden oppilaiden koruissa ym. käyttöesineissä 1994. Muovin käyttö keskustan ravintoloissa ja ruokapaikoissa Oulussa 1995. Jätehuoltotarkastukset kesällä 1996. Ympäristöasioiden hoito auto- ja korjaamoalaila Oulussa 1996. Ympäristöasioiden hoito rakennusalalla Oulussa 1996. Otsonimittaukset Nokelassa kesällä 1996. Hammashoidossa syntyvien ongelmajätteiden kartoitus Oulussa 1996. Ympäristöviraston kestävän kehityksen ohjelma 1997. Rengaskierrätys Oulussa 1996. Selvitys. Ympäristöasioiden hoito elektroniikka-alalla Ouiussa 1997. Selvitys.. Biojätteen erilliskeräyksen toteutuminen elintarvikemyymälöissä ja ravintoloissa Oulussa 1997 Graafisen alan valokuvauskemikaalijätteet Oulussa 1997. Raportti lihaa käsittelevien elintarvikemyymälöiden hygieniatasosta ja omavalvonnan toteutumisesta Oulussa 1997. Oulun kaupunkilintuatlas. Välituloksia laskentakaudelta 1997. Tuoteturvallisuuskartoitus 1998. Toimintolaskenta Oulun kaupungin elintarvike- ja ympäristölaboratoriossa. Solariumien käyttöpaikkatarkastus Oulun kaupungin alueella. Pizzojen suolapitoisuustutkimus ja pizzaraaka-aineiden mikrobiologinen laatu. Markkinavalvontaprojekti 1998. Leikkikentät. Kalaprojekti 1998. Yhteenveto kestävän kehityksen toimintaohjelman toteutumisesta Oulun kaupunkiorganisaatiossa 1998. Biojätteen erilliskeräyksen toteutuminen Oulun alueella 1999. Selvitys. Ympäristöasioiden hoito metalli- ja konepaja-alalla Oulussa 1999. Selvitys. Peltiseen päällykseen pakattujen säilykkeiden laatu vuonna 1998. Kasvisten raskasmetallit 1999. Yhteenveto koulujen kestävän kehityksen tuloksista. Kevät 1999.
Oulun kaupungin ympäristöviraston raportteja: 1/2000 2/2000 3/2000 4/2000 5/2000 6/2000 7/2000 8/2000 9/2000 1/2001 2/2001 3/2001 4/2001 5/2001 6/2001 7/2001 8/2001 1/2002 Jäätelöprojekti 1999. Oululaisten elintarvikemyymälöiden myyntilämpötilojen valvonta heinäkuussa 1999. Uimahallien puhtausnäyteprojekti 1999. Jauhelihaprojekti 1999. Vaarallisten kemikaalien vähäinen teollinen käsittely ja varastointi Oulussa 2000. Käytettyjen uppopaistorasvojen laatu vuonna 1999. Kalaprojekti 2000. Pizzerioiden omavalvonta ja jauhelihan laatu. Listeria monocytogenes -bakteerin esiintyminen saiaateissa ja salaattienhygieeninen laatu. Oulujoen suiston arvokkaat luontokohteet. Myymälöiden jätehuolto Oulussa 2000. Selvitys. Asuinkiinteistöjen jätehuolto Oulussa 2001. Kartoitus. Keittiöhygienia ravintoloissa ja työpaikkaruokaloissa. Selvitys ravintoloissa ja ruokaloissa tarjottujen ruokien suolapitoisuudesta vuonna 2000. Jäätelön ja mansikan laatu kesällä 2001. Uppopaistorasvaprojekti 2001. Ruoantarjoilu ulkomyynnissä 2001. Konditoriatuotteiden hygieeninen laatu 2001. Oulun kaupunki Ympäristövirasto Kauppatori, PL 34 90015 OULUN KAUPUNKI