LCCE Kohti oppimisen ja osaamisen ekosysteemiä 7.4.2011 Kouvola Muutokset innovaatiotoiminnassa, muutokset innovaatiopolitiikassa Mika Kautonen Unit for Science, Technology and Innovation Studies [TaSTI] University of Tampere, Finland
Sisältö 1. Innovaatioympäristöt 2. Alueellisen innovaatiopolitiikan pitkä linja 3. Avoin tilanne: innovaatioiden kansanvalta? 4. Yhteenveto ja keskustelu
1. Innovaatioympäristöt Mahdollisuuksien, resurssien ja kompetenssien lähde täydentävien kompetenssien tarve innovaatiokyky, oppiminen ja poisoppiminen STI- ja DUI-mallit sijainti etuna tai haittana; klusterivaikutukset Kognitiivinen ja normatiivinen perusta arvot ja normit; instituutiot kommunikaatio ja vuorovaikutus (buzz & pipelines); kilpailu roolimallit ja imitointi vrt. yksipuolisen tuotantorakenteen alue vs. suuri kaupunkiseutu alueen tietoperustat: analyyttinen, synteettinen ja symbolinen Rakenteelliset tekijät yritysrakenne paikallinen kysyntä tuotannontekijämarkkinat (työvoima, rahoitus, välituotteet ja palvelut) osaamisen infrastruktuuri tietointensiiviset liike-elämän palvelut.
1. Innovaatioympäristöt Osaamisintensiivinen keskittymä Tiedon ja informaation virrat Uuden liiketoiminnan synty Ammatilliset ja tieteelliset tietovarannot Paikalliset markkinamahdollisuudet: pilotointi, referenssit Erikoistuneet resurssit: työvoima, palvelut, instituutiot (O Gorman & Kautonen 2004)
2. Alueellisen innovaatiopolitiikan pitkä linja Käynnistyminen (-1994) Alueiden laajamittainen mobilisaatio (1995-2006) Pyrkimys kansallisen kasvukoneen luomiseen (2007-) Tämä osa perustuu konferenssipaperiin Kautonen, M. (2009) Balancing Between Competitiveness and Cohesion in Innovation - The case of the regional innovation policy evolution in Finland. Inclusive Growth, Innovation and Technological Change: education, social capital and sustainable development GLOBELICS 7th International Conference 6-8 October 2009, Dakar, Senegal (julkaistavana, European Planning Studies)
1. vaihe: Käynnistyminen (-1994) Ennen vuotta 1994, erillistä paikallista elinkeinopolitiikkaa, aluepolitiikkaa ja teknologiapolitiikkaa; näiden välillä vähän vuorovaikutusta Paikallista ja kansallista vuorovaikutusta kuitenkin esim. teknologiapolitiikassa ja suurimpien kaupunkien aloitteissa luoda teknologiakeskuksia ja teknologiansiirtomekanismeja 1980-luvun lopulta Paikallisessa elinkeinopolitiikassa ja aluepolitiikassa alueellinen konvergenssi ja alueiden teknologiatason nostaminen merkittäviä tavoitteita Horisontaaliset pk-yritysverkostot 1990-luvun alussa, mutta innovaatiot ja oppiminen eivät vielä keskiössä
2. vaihe: Alueiden laajamittainen mobilisaatio (1995-2006) 1994 alkaen OsKe alueellisen innovaatiopolitiikan kivijalaksi (vaihe päättyi 2006 kolmannen ohjelmakauden alkaessa) Vaiheelle tyypillisiä esim. alueelliset klusteriohjelmat sekä erilaisen innovaatioinfrastruktuurin rakentaminen alueilla Aluksi tiedeperustainen/lineaarisen innovaatiomallin mukainen innovaatiotoiminta keskeistä ICT-kuplan puhjettua 2000-luvun alussa uusia teemoja erityisesti Palvelualat ja palveluinnovaatiot, KIBS Luovuus, luovat alat/kulttuuriteollisuus ja luovat ammattilaiset Kasvuyrittäjyys ja yritykset Menestyksekästä erityisesti suurissa yliopistokaupungeissa Innovaatiopolitiikan ja näkemysten nopea omaksuminen kautta Suomen; yleensä vähän huomiota alueiden väliseen yhteistyöhön ja toiminnan mittakaavaan Vaikka usein tehotonta, vaiheen aikana laajasti levinnyt oppiminen innovaatioista ja innovaatiopolitiikasta; idea innovaatiovetoisesta alueellisesta ja kansallisesta kehityksestä teki läpimurtonsa.
3. vaihe: Pyrkimys kansallisen kasvukoneen luomiseen (2007-) Vuodesta 2007 alkaen (alueellisen) innovaatiopolitiikan kaksi tasoa: innovaatiokärjet ja oppivat alueet * innovaatiokärjet : kansallisella tasolla keskittyneitä ja koordinoituja politiikkoja; edistävät etupäässä kansallista kilpailukykyä, mutta joilla laajoja alueellisia vaikutuksia (top down) pyrkimys saavuttaa kansallista kriittistä massaa kilpailussa työstä, investoinneista ja osaajista; enemmän kasvua erityisesti teknologia- ja tietointensiivisillä aloilla, valikoivaa uskomus, että kansainvälinen kilpailu edellyttää toimijoiden ja toimintojen mittakaavan kasvattamista -> fuusiot ja uudelleenorganisointi, esim. SHOKit ja Aaltoyliopisto *ks. Kautonen, M. (2008) Alueellinen innovaatiopolitiikka Suomessa: miten, mistä, mihin? PTT-katsaus 2/2008
3. vaihe: Pyrkimys kansallisen kasvukoneen luomiseen (2007-) Vuodesta 2007 alkaen (alueellisen) innovaatiopolitiikan kaksi tasoa: innovaatiokärjet ja oppivat alueet * oppivat alueet kansallisen julkisuuden valokeilan ulkopuolella ja ilman merkittäviä uusia kansallisia resursseja (bottom-up) innovaatiopolitiikan laaja-alaisuus: sille rakennetaan mitä on ; perinteiset alat, julkiset palvelut jne., käytäntölähtöisyys kaupungit ja alueet itse aktiivisia (2. vaiheen mobilisaation merkitys); myös KOKO-ohjelma loiko aiempi vaihe riittävän vahvan institutionaalisen perustan ja kyvykkyyden? kunnallinen autonomia ja verotus -> oma-aloitteisuus paikallisessa innovaatiopolitiikassa (n. 100-300 M /v.) suurimpien kaupunkiseutujen ulkopuolella yleensä huomattavan julkisvetoista kehitystä pitkän tähtäimen ongelma?
Janne Lehenkari, Mika Kautonen, Tarmo Lemola, Kimmo Viljamaa: Innovaatiotoiminta muutoksessa. Uudet toimintatavat ja niitä tukevat politiikkatoimenpiteet alue- ja paikallistasolla. Innovaatio 69/2009, Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja, Helsinki. 3. Avoin tilanne: innovaatioiden kansanvalta? Käyttäjä- ja asiakaslähtöisten hankkeiden osuudet koko maassa (n=235)
3. Avoin tilanne: innovaatioiden kansanvalta? Avoin, kysyntä-, tarve- ja asiakaslähtöinen innovaatiotoiminta (Chesbrough, von Hippel ym.) Suomen uusi tasapainoitettu innovaatiostrategia (2008-) Innovaatiotoiminnan demokratisointi: uudenlaiset toimijaryhmät, kaupunkilaboratoriot jne. Kriisit tienä uuteen: jokamiehen innovatiivisuus Osin avoinna miten tätä ruohonjuuritason toimintaa tuetaan; ohjelmakoneiston soveltuvuus? Suomi nyt edelläkävijämaiden joukossa Tukeeko Suomen muu institutionaalinen rakenne (kannustimet, verotus, sosiaaliturva, yritystuet jne.)? Yhdistelmä suunnitelmataloutta, teknisluonteista systeemiajattelua ja projektitason kilpailua voittava malli?
4. Yhteenveto ja keskustelu Innovaatiopolitiikan perinteiset välineet ja toimijat: virtaviivaistus ja vaikuttavuus edelleen kehityskohteena Painopiste kohti kokeilevaa ja uusia kehityspolkuja aukovaa innovaatiopolitiikkaa käyttäjä- ja kysyntälähtöisyys (ei vain paikallisesti!) toisaalta radikaalimmat tutkimuslähtöiset innovaatiot kaupallistettava tehokkaammin yhteydet näiden välillä? ylikansallistuva innovaatiotoiminta, fragmentoituminen miten edistetään hyötyjen jäämistä seudulle? Alustat ristiinpölytykseen maiden, alueiden, alojen ja klusterien välillä; uusia innovaatiotoiminnan muotoja edistävät ketterät toimet ja toimijat Hyvinvointiyhteiskunnasta innovaatioyhteiskunnaksi?
4. Yhteenveto ja keskustelu kysyntä PAINOTUS Innovaatiopolitiikan suunta tarjonta kapea OSALLISUUS laaja http://www.uta.fi/tasti/ Mika.Kautonen@uta.fi
Janne Lehenkari, Mika Kautonen, Tarmo Lemola, Kimmo Viljamaa: Innovaatiotoiminta muutoksessa. Uudet toimintatavat ja niitä tukevat politiikkatoimenpiteet alue- ja paikallistasolla. Innovaatio 69/2009, Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja, Helsinki. Liitteet Osaamiskeskusohjelmakysely (Lehenkari et al. 2009)
Liitteet Käyttäjä- ja asiakaslähtöisten hankkeiden tyypittely kyselyssä Hanketyyppi Asiakaslähtöinen tietopalvelu (myös tarvekartoitustoiminta tai vastaava) Asiakaslähtöinen työpajatoiminta (myös keskustelufoorumi tai vastaava) Avoimeen lähdekoodin ohjelmistohanke (myös käyttöönottohanke ja palveluliiketoiminta) Avoin innovaatioympäristö (myös avoin innovaatioyhteisö tai -verkosto) Living lab -ympäristö Tuotteiden ja palveluiden kehitysalusta (myös testausalusta tai vastaava toiminta) Muu käyttäjä- ja asiakaslähtöinen hanke Käyttäjän panos ja osallistuminen Käyttäjät tietolähteinä Käyttäjät osallistuvat suunnitteluun ja ideointiin Kansainvälinen käyttäjäyhteisö osallistuu kaikkiin tuotekehitysvaiheisiin ja niitä koskevaan päätöksentekoon Käyttäjät jäseniä avoimesti tietoa jakavassa yhteistyöverkossa Käyttäjät osallistuvat kokeiluun ja testaukseen luonnollisessa ympäristössä Käyttäjät osallistuvat kokeiluun ja testaukseen testausympäristössä, jonka infrastruktuuri huomattava Käyttäjän rooli vaihteleva/ei määritelty (Lehenkari et al. 2009)