Liite 1: Rovaniemen kaupungin lähipalveluperiaatteet (luonnos lausuntokierrokselle)

Samankaltaiset tiedostot
SISÄLLYS YLEISET LÄHIPALVELUPERIAATTEET TOIMIALAKOHTAISET LÄHIPALVELUPERIAATTEET

Kehitetään kyliä yhdessä KEHITTÄMISEN PERUSTAA

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo

Aluelautakunnat kylien asialla. ROVANIEMEN KAUPUNKI Maarit Alikoski

PALVELUSOPIMUS 2018 SODANKYLÄNTIEN ALUELAUTAKUNTA

LÄHIDEMOKRATIA kuuluuko maaseudun ääni kuntaliitoksissa?

Sosiaali- ja terveysryhmä

Kaupunkistrategia

Arjen turvaa kunnissa

Arjen turvaa kunnissa -hanke

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen

Avoimen hallinnon edistäminen osana Rovaniemen kaupungin toimintaa. Toimenpiteet 2018-

ja sote Liisa Heinämäki,STM Etunimi Sukunimi

TOPAKKA (toimivat lähipalvelut paikallisdemokratian avulla) -hanke

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma

Satakunnan maakuntaohjelma

KYLÄKAUPASTA YKSITYISTEN JA JULKISTEN PALVELUIDEN KÄYTTÖLIITTYMÄ

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään

Sosiaali- ja terveyslautakunta Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Paraisten kaupungin hyvinvointikertomus

Kuntaliitoksilla parempaa palvelua. Sinikka Salo, apulaiskaupunginjohtaja, Oulun kaupunki

Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia. Rovaniemi Johanna Nurmi

Onko aluelautakunnista apua alueen elinvoimaisuuden kehittämisessä?

Peruspalvelut ja kylien kunnostus maaseutualueilla (M07) Risto Janhunen, Keski-Suomen ELY-keskus Maaseudun hanketuki-info 27.5.

KERAVAN KAUPUNKI SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ

Maakuntauudistuksen tilannekatsaus

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Rovaniemen nuorisovaltuuston kokeilut Kokeilunpaikka.fi:ssä

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

Mitä on SOTE ja miten sosiaali- ja terveyspalvelut järjestyvät 2017 jälkeen Suomessa? Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke

Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä?

Strateginen tulosohjausasiakirja , I-taso

Arjen turvaa kunnissa

Yhteistyötä ja yhteisten resurssien hallintaa koskevat toimenpiteet kunnissa

PERHEIDEN PALVELUT Ritva Olsén ja Virpi Filppa

HYVINVOINNIN TOIMEENPANOSUUNNITELMA VUOSILLE Hyvinvoinnin johtoryhmä

Elinvoiman ja kilpailukyvyn toimiala. Elinvoimajohtaja Erkki Välimäki

Yritysvaikutukset elinvoiman lähteenä. Yrittäjänpäivä Naantali Jorma Saariketo Varsinais-Suomen Yrittäjät

Palveluiden järjestäminen ja yhteisötoiminta uudessa, avoimen tiedon Oulussa

Aluelautakuntien järjestämistehtävä. Työseminaari Sirpa Salminen

Toimintakyky ja arjen sujuvuus

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 19/ (5) Kaupunginhallitus Asia/ Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.

Case: Hyvinvointikertomus ja kirjastot. Tietojohtaminen kirjastossa-koulutuspäivät Johanna Selkee Suomen Kuntaliitto

Pohjanmaan liitto Tasa-arvo työryhmä

Lähidemokratialla kohti elinvoimaista maaseudun tulevaisuutta. ROVANIEMEN KAUPUNKI Meeri Vaarala ja Maarit Alikoski

Työllisyydenhoito kunnassa

Aluelautakuntien tehtävät

KATSAUS KAINUUN KUNTIEN HYVINVOINTIJOHTAMISEEN

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO

Yhteistyön tiivistäminen uusissa maakunnissa Kumppanuuspäivä

Maaseutuvaikutusten arviointi Kuopio seudun pilotti. Kuntajakoselvittäjien työseminaari Tarja Pöyhönen, Kuntaliiton MVA-pilotti

Asukasilta Hausjärven tulevaisuudesta? tilaisuus Ryttylä klo Kunnanjohtaja Pekka Määttänen

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

Taide ja kulttuuri osana alueiden kehitystä; Näkymä vuoteen 2025

Kainuun ELY-keskus 2013

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU Tomi Timonen

Kuntien kulttuuritoiminnasta annettu laki (166/2019)/ Kehittämistehtävä

KAUPUNKISTRATEGIA Homma hoidetaan

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI

Kunnan ja maakunnan yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Keskiyön Savotta Vaattunkiköngäs. Ylijohtaja Timo E. Korva. Lapin aluehallintovirasto, ylijohtaja Timo E. Korva

Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston pj Kuhmon tuleva kaupunginjohtaja

KUNTASTRATEGIA

NÄKÖKULMIA KULTTUURITOIMINTALAIN UUDISTAMISEEN

MAASEUTU2030 -TULEVAISUUSTYÖ TIIVISTELMÄ

Järjestöjen aluetyön kokous. Kuopio

KH liite n:o 2/ VALT liite n:o 2/

34 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus ja työjärjestyksen hyväksyminen. 37 Alueellisten palvelujen organisointi ja tehtävät / Alaounasjoki

Työssä ympäristöalalla - oma tarinani

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn

Kohti uutta kuntaa Rovaniemen Demokratiapäivän 2015 avoin keskustelufoorumi. Maarit Alikoski ROVANIEMEN KAUPUNKI

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausunnon antaminen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain hallituksen esityksen luonnoksesta

Arjen turvaa kunnissa -hanke

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS

Hyvinvoinnin rakenne Satakunnassa (ehdotus) Piia Astila Hyvinvoinnin asiantuntija, TtM Satakuntaliitto Hytevertaisfoorumi THL 25.4.

Kunta hyvinvoinnin edistäjänä uusien haasteiden edessä

Ajankohtaista ennakkoarvioinnista Terve Kunta verkostolle

Rovaniemen lapset ja perheet

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Saimaan rannalla. Mikkelin valtuustostrategia Luonnos

Riistakonsernin tutkimusstrategia. Hyväksytty

Ajankohtaista järjestöjen roolista maakunta- ja soteuudistuksessa

Lausuntopyyntö STM 2015

Kansallinen CAP27-valmistelu ja yhteensovitus rakennerahastojen kanssa

KESKI-UUDENMAAN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN PERUSTAMINEN. Palveluiden järjestäminen ja tuotanto kuntayhtymämallissa

HO sotehy palvelutuotannon ja uudistumisen näkökulmasta. alustavia pohdintoja

Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

Maaseutuvaikutusten arviointi NILAKAN alueen pilotti. Kuntajakoselvittäjien työseminaari Seija Korhonen, YTR, kansalaistoiminta

Hyvinvointijohtaminen Salossa. Marita Päivärinne

Oulunkaaren toiminnan ja omistajaohjauksen arviointi

HYVINVOINTIKERTOMUS. auttaa tarkastelemaan hyvinvointia kokonaisuutena ja kantamaan yhdessä vastuuta hyvinvoinnista

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Etelä-Savossa. Eeva Häkkinen

Maaseudun arjen palveluverkosto - Paikallisten ja alueellisten resurssien järkevää käyttöä kuntalaisten hyväksi

Oulun Palvelumalli Sinikka Salo, apulaiskaupunginjohtaja Oulun kaupunki

Aura Pöytyä kuntaliitosselvitys

KANGASALAN KUNTA PÄÄTÖSPÖYTÄKIRJA Dnro SI 1091/2017. Kunnanjohtaja

Sähköinen hyvinvointikertomus rikosten ehkäisyn työvälineenä. Ville Nieminen, Suomen Kuntaliitto

Valtuustoseminaari Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Transkriptio:

Rovaniemen kaupungin lähipalveluperiaatteet Kaupunginvaltuusto on päättänyt, että palvelujen saatavuuteen ja saavutettavuuteen liittyen valmistellaan lähipalveluperiaatteet (Kv 20.10.2014 97). Lähipalveluperiaatteet on valmisteltu kaupunginvaltuuston ja kaupunginjohtajan toimeksiannon mukaisesti (viranhaltijapäätös 20.11.2014 / 118 ). Toimeksiannon mukaan työryhmän on valmisteltava kaupunkistrategian pohjalta esitys siitä, mitkä ovat palvelujen saatavuuteen ja saavutettavuuteen perustuvat Rovaniemen kaupungin lähipalveluperiaatteet, jotka saatettaisiin valtuuston käsiteltäviksi. Näiden periaatteiden pohjalta toimialalautakunnat hyväksyvät vastuullaan olevien palvelujen järjestämisen ja tuottamisen perusteet sekä toimialansa palveluverkon. Lähipalveluperiaatteiden tulee sisältää sekä kaupungin yleiset ja kaikkien palvelujen yhteiset periaatteet että toimialakohtaiset (sosiaali- ja terveyspalvelut, sivistyspalvelut ja tekniset palvelut) lähipalveluperiaatteet. Lähipalveluperiaatteita valmisteleva työryhmä on kokoontunut 8.4.2015 mennessä yhdeksän kertaa. Alueellisten palvelujen ja asukastoiminnan edustajina lähipalveluperiaatteita valmistelevassa työryhmässä ovat olleet Meeri Vaarala ja Maarit Alikoski. Lähipalveluperiaatteiden valmisteluun sisältyy asukkaiden suunnitteluvaiheen osallisuus: keskuksen alueen lähipalvelufoorumi 21.1, aluelautakuntien lähipalvelufoorumi 18.2, nuorisovaltuusto 12.3.2015 sekä sähköinen osallistuminen Otakantaa.fi:ssä ajalla 29.1. 28.2.2015. Lähipalveluperiaatteiden valmistumisen etenemistä on esitelty kaupungin johtoryhmässä 17.3. ja valtuustoseminaarissa 23.3. Lähipalveluperiaatteiden yritys-, maaseutu- (aluevaikutukset) ja taloudellisten vaikutusten arviointi on käsitelty periaatteita valmistelevassa kokouksessa 8.5. Samassa kokouksessa yhteen sovitettiin kaikkien palvelujen yhteiset sekä toimialakohtaiset lähipalveluperiaatteet. Liite 1: Rovaniemen kaupungin lähipalveluperiaatteet (luonnos lausuntokierrokselle) Toimialalautakuntien (sivistys-, perusturva- ja tekninen lautakunta) lausuntoluonnokset tuodaan kokoukseen Rovaniemen kaupungin yleiset lähipalveluperiaatteet TOP 10 ovat esityksessä seuraavat: 1. Lähipalvelut mahdollistavat asukkaiden arkielämän sujuvuuden edistämällä asukkaiden hyvinvointia, terveyttä ja sosiaalista turvallisuutta. 2. Lähipalvelut lisäävät asukkaiden yhdenvertaisuutta vähentämällä alueellisista erityisolosuhteista ja asukkaiden henkilökohtaisista tilanteista johtuvia eroja palvelujen käyttämismahdollisuuksissa. 3. Lähipalvelu tuottaa käyttäjälleen enemmän lisäarvoa kuin vastaava keskitetty palvelu ja se on samalla kaupungille toiminnallisesti ja taloudellisesti järkevä ratkaisu. Lähipalvelusta ja asiakkaan mahdollisesti tarvitsemista muista palveluista muodostuu toimiva ja kustannustehokas kokonaisuus.

4. Lähipalvelun tuottamisessa hyödynnetään monialaisten verkostojen osaamista ja resursseja. - Lähipalvelut tukevat alueen elinvoimaisuutta, vetovoimaisuutta ja yrittäjyyttä - Yhteistyössä III-sektori, yritykset, julkinen 5. Lähipalvelu toteutetaan kaupungin omana palvelutuotantona tai palveluhankintastrategian mukaisesti hankittuna palveluna sen saatavuus, saavutettavuus, kokonaistaloudellinen edullisuus ja vaikuttavuus huomioon ottaen. 6. Lähipalvelu parantaa asukkaan ja hänen lähiyhteisönsä osallisuutta ja omatoimisuutta asukkaan hyvinvoinnin edistämisessä. 7. Lähipalvelun saatavuuden ja saavutettavuuden sekä asukkaiden yhdenvertaisuuden turvaamiseksi käytetään erilaisia tapoja toteuttaa lähipalvelu. - kotiin saatavat palvelut - sähköiset, virtuaaliset ja puhelinpalvelut - henkilökohtaiseen tapaamiseen perustuvat kotikäynnit ym. - lähellä oleva erillinen tai muun asiointipisteen yhteyteen sijoitettu lähi- tai itsepalvelupiste - kiertävät ja liikkuvat palvelut - kuljetuspalvelut ja joukkoliikenne 8. Lähipalvelut edellyttävät toimivia, turvallisia ja riittäviä tietoliikenneyhteyksiä. 9. Lähipalvelujen saatavuutta ja saavutettavuutta varmistetaan päätöksenteon kautta ja tuetaan riittävällä palveluohjauksella ja neuvonnalla 10. Lähipalvelujen toteuttamisessa otetaan aina huomioon sosiaalinen, taloudellinen ja ympäristön kestävä kehitys. Toukokuussa kokoontuvilta lautakunnilta on pyydetty lausunto kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle 15.6.2015 esitettävistä lähipalveluperiaatteista. Lausuntopyynnössä pyydetään kiinnittämään huomiota seuraaviin seikkoihin: Ohjaavatko ja miten esityksen lähipalveluperiaatteet palvelujen järjestämistä ja tuottamista niin, että niiden pohjalta voidaan perustella päätösesityksiä kaupunkistrategian mukaisesti? Mitä muutoksia lähipalveluperiaatteisiin tulisi tehdä? ---------------- Yläkemijoen aluelautakunta 20.5. 2015 28: Alueellisten palvelujen johtaja Meeri Vaarala Aluelautakunta päättää esittää lausuntonaan kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle Rovaniemen kaupungin yleisistä lähipalveluperiaatteista ( TOP 10 ) seuraavaa: Lähipalveluperiaatteet on Rovaniemen kaupunginvaltuuston strateginen palvelujen tuottamisen linjaus ja lähtökohta. Se tarkoittaa, että periaatteita toteutetaan johdonmukaisesti läpi yhteisten asioiden valmistelun, päätöksenteon ja päätösten toimeenpanon. Näin toimittaessa edistetään aidosti maaseutuasumista ja palvelujen yhden-

vertaista saatavuutta ja saavutettavuutta. Periaatteiden toteuttamatta jättäminen kiihdyttää maaseudun autioitumista. Lähipalveluperiaatteisiin perustuvat vaikuttavat ja taloudelliset palvelu- ja toimintatavat edellyttävät sosiaali- ja terveyspalvelujen, sivistyspalvelujen, vapaa-ajan, teknisten palvelujen sekä toimiala- ja aluelautakuntien johdonmukaista yhteistyötä ja yhdessä tekemistä. Lähipalvelujen (mukaan lukien alueelliset monipalvelukeskukset) tulee perustua monialaiseen yhdessä tekemiseen ja tehokkaaseen resurssien jakamiseen ja käyttöön. Monikanavaisella kuntaviestinnällä luodaan edellytyksiä vuoropuheluun perustuvalle palvelu- ja toimintavoille. Lähipalveluperiaatteita päivitetään tarvittaessa osana palvelujen kokonaisuudistusta. Toimivilla tietoliikenneyhteyksillä, tiestöllä sekä joukko- ja lähiliikenteellä edistetään Rovaniemen vetovoimaisuutta ja asumisen yhdenvertaisia edellytyksiä. Lähipalveluperiaatteiden käytännön toteutumiselle on nykytilanteessa lähtökohtaisia esteitä, jotka edellyttävät kylien ja maaseudun näkökulmasta toimenpiteitä. Tietoliikenneyhteyksien, tiestön sekä joukko- ja lähiliikenteen tämän hetkiset puutteet eivät mahdollista lähipalveluperiaatteisiin perustuvan monikanavaisen palvelumallin kehittämistä ja käyttöönottoa. Infran puutteet heikentävät maaseudun arjen sujuvuutta, asukkaiden hyvinvointia ja terveyttä sekä sosiaalista turvallisuutta ja ovat este lähipalveluperiaatteiden toteutumiselle. Lähipalveluperiaatteiden toteuttaminen käytännössä edistää kylien ja maaseudun elinvoimaa. Toteuttaminen luo kehittämismahdollisuuksia maaseudun elinkeinotoiminnalle ja yrittäjyydelle sekä uusille työn tekemisen ja ansainnan muodoille. Kaupungin ja oppilaitosten sekä korkeakoulujen kumppanuuden paikallisella kehittämisellä Rovaniemen kylistä ja maaseutualueesta voi kehittyä kansalais- ja palvelujen-käyttäjälähtöinen harvan asutuksen liiketoiminta-, koulutus- ja tutkimusalue. Juuri harvasta asutuksesta johtuen Rovaniemellä on edellytykset kehittyä ihmisten muodostamaksi hyvän elämän ympäristöksi ja uusien käytännön ratkaisujen alueeksi. Lähipalveluperiaatteisiin perustuvat palvelut vaikuttavat pääsääntöisesti myönteisesti maaseudun vetovoimatekijöihin: luonnonvarojen kestävä käyttö lisääntyy, rakennettuun maisemaan kiinnitetään aktiivisemmin huomiota ja sitä kehitetään, luonnonmaisemien arvostus ja hyödyntäminen lisääntyy, luonnon- ja kulttuuriympäristön arvostus ja siihen liittyvä kehittämistoiminta lisääntyy, luonnon monimuotoisuuden merkitys konkretisoituu ja sitä hyödynnetään kestävästi, hiljaisuuden merkitys arvona ja hyvinvoinnin sekä terveyden osatekijänä ymmärretään sen ympärille syntyy kestävää palveluliiketoimintaa, yhteisöllisyyden eri ilmenemismuodot saavat uusia muotoja ja vahvistuvat, julkisten ja yhteisten tilojen käyttö lisääntyy ja monipuolistuu. Tämä kaikki edistää maaseudun kilpailukykyä asukkaista, työntekijöistä sekä vapaa-ajan viettäjistä. Vetovoimatekijöiden vahvistuminen edistää verkostomaista toiminta- ja liiketoimintakulttuuria. Asukas- ja käyttäjälähtöiset palvelut edistävät ja vahvistavat ihmisten välistä kanssakäymistä ja verkostoja. Tämä luo edellytyksiä uudelle yhteisöllisyydelle arjessa. Kansalaisopiston toiminnalla voidaan tukea uuden palvelukulttuurin omaksumista. Lähipalveluperiaatteisiin perustuva palvelutuotanto avaa uusia käytännön mahdollisuuksia omatoimiselle kehittämistyölle. Lähipalveluperiaatteiden mukaisesti tuotetut palvelut, uusi palvelukulttuuri tarvitsee laadukkaasti toteutetun keskitetyn, paikasta riippumattoman palveluohjauksen ja neuvonnan. Aluelautakunta edellyttää, että lähipalveluperiaatteiden johdonmukaista käyttöä läpi yhteisten asioiden valmistelun, päätöksenteon ja päätösten toimeenpanon tulee arvi-

oida säännöllisesti: taloudellisten vaikutusten, ihmisvaikutusten, yritysvaikutusten ja maaseutuvaikutusten seurannalla. Taloudellisten vaikutusten arviointi tulee toteuttaa poikkihallinnollisten ja monialaisten vaikutusten lähtökohdasta. Rovaniemen kylien ja maaseudun osalta keskeisintä on maaseutuvaikutusten arviointi (MVA). Raju talouden sopeutus voi estää lähipalveluperiaatteiden ja lähipalvelujen yhdenvertaisen toteuttamisen käytännössä. Tilanne voi vaikuttaa palvelujen kokonaistuotannon tasoon ja vastaavasti myös maaseudun yritysten ja elinkeinonharjoittajien käytännön mahdollisuuksiin osallistua hankittavien palvelujen tuottamiseen. Aluelautakunta painottaa lähipalveluperiaatteiden TOP 10 :stä seuraavia periaatteita: Lähipalvelut mahdollistavat asukkaiden arkielämän sujuvuuden edistämällä asukkaiden hyvinvointia, terveyttä ja sosiaalista turvallisuutta. Lähipalvelun saatavuuden ja saavutettavuuden sekä asukkaiden yhdenvertaisuuden turvaamiseksi käytetään erilaisia tapoja toteuttaa lähipalvelu. - kotiin saatavat palvelut - sähköiset, virtuaaliset ja puhelinpalvelut - henkilökohtaiseen tapaamiseen perustuvat kotikäynnit ym. - lähellä oleva erillinen tai muun asiointipisteen yhteyteen sijoitettu lähi- tai itsepalvelupiste - kiertävät ja liikkuvat palvelut - kuljetuspalvelut ja joukkoliikenne Lähipalvelut edellyttävät toimivia, turvallisia ja riittäviä tietoliikenneyhteyksiä. Lisäksi aluelautakunta esittää, että lähipalveluperiaatteisiin tulee tehdä seuraavia korjaavia toimenpiteitä: Lähipalveluperiaatteisiin lisätään: Lähipalveluperiaatteita toteutetaan johdonmukaisesti läpi yhteisten asioiden valmistelun, päätöksenteon ja päätösten toimeenpanon. Lähipalveluperiaatteiden johdonmukaista käyttöä arvioidaan säännöllisesti: taloudellisten vaikutusten, ihmisvaikutusten, yritysvaikutusten ja maaseutuvaikutusten seurannalla. Taloudellisten vaikutusten arviointi tulee toteuttaa poikkihallinnollisten, paikallisten ja monialaisten vaikutusten lähtökohdasta. Yhteisiin ja toimialakohtaisiin lähipalveluperiaatteisiin lisätään: Lähipalveluperiaatteisiin perustuvat vaikuttavat ja taloudelliset palvelu- ja toimintatavat edellyttävät sosiaali- ja terveyspalvelujen, sivistyspalvelujen, vapaa-ajan, teknisten palvelujen sekä toimiala- ja aluelautakuntien johdonmukaista yhteistyötä ja yhdessä tekemistä. Lähipalvelujen (mukaan lukien monipalvelukeskukset) tulee perustua monialaiseen yhdessä tekemiseen ja tehokkaaseen resurssien jakamiseen ja käyttöön. Monikanavaisella kuntaviestinnällä luodaan edellytyksiä vuoropuheluun perustuvalle palvelu- ja toimintavoille. Lähipalveluperiaatteisiin perustuvan monikanavaisen palvelumallin käyttöönotto edellyttää tietoliikenneyhteyksien, tiestön sekä joukko- ja lähiliikenteen puutteiden korjaamista lisätoimenpiteillä.

Esitys Alueellisten palvelujen johtaja Meeri Vaarala Aluelautakunta päättää antaa yllä olevan lausunnon Rovaniemen kaupungin lähipalveluperiaatteet -luonnokseen 18.5.2015 ja toteaa, että lausunnossa esitetyt näkökulmat, sisällöt ja korjausesitykset huomioiden lähipalveluperiaatteet ohjaavat kaupungin palvelujen järjestämistä ja tuottamista Rovaniemi 2030 - kaupunkistrategian mukaisesti. Lisätietoja kehittämispäällikkö Tarja Saarelainen puh. 040 354 8086 etunimi.sukunimi(at)rovaniemi.fi alueellisten palvelujen johtaja Meeri Vaarala puh. 040 568 9361 etunimi.sukunimi(at)rovaniemi.fi