P RILAINEN Presidentti Ahtisaari laittoi vauhtia Nato-keskusteluun s. 4 8 NUMERO 4 J O U L U K U U 2 0 0 2 Porilainen-lehti verkossa: www.mil.fi/joukot/porpr
SOTILASVARUSTEITA SÄKYLÄSTÄ TULE OSTOKSILLE! SOTILASVARUSTEMYYMÄLÄ TÄYNNÄ army-varusteita Suomesta, Natomaista ym. maastojalkineita, maastoja pakkaspukuja, kenttäpaitoja, molskihousuja, vöitä, lakkeja, pilottitakkeja, makuupusseja, sadevarusteita, maiharitakkeja, villapaitoja, naamioverkkoja, merkkejä, ym. OY MILPRO Ltd TALVI- JA JATKOSOTAMUSEO, SOTILASVARUSTEMYYMÄLÄ Avoinna: ti-pe 10-17, la 10-15, Köörnummi, 27800 Säkylä MYÖS POSTIMYYNTI PORI TILAA ILMAINEN 02-5400 ESITE 200 Puh (02)867 RAUMA 0431 fax(02)867 1731 Email: 02-5498 milpro@netti.fi 800 Internet: http://www.satanet.fi/milpro www.satakunnanliikenne.fi 2 Ilmailuun liittyvät palvelut Elämyksiä metsässä ja merellä Työyhteisön kehittäminen Henkilöstöpalvelut ja konsultointi Ota yhteyttä, niin kerromme lisää Lentoreppu Ky, Rantatie 13, 35600 Halli Ahti Aalto 050-599 0697 Vellu Heinijoki 040-510 1826 www.lentoreppu.com SISÄLTÖ 4 Turvallisuuspoliittinen seminaari Säkylässä 10 Eversti Räty uusiin tehtäviin 12 Itsenäisyyspäivä 14 Mitä useampi kokki, sitä parempi soppa 16 Näyttelijä Janne Virtanen 18 Varusmiehen mietteitä 20 Terveyspoliisi Helena Mäkelä 22 Porilaisen päiväkirja 23 "Pehtoori" Jarmo Hänninen 24 Raisu rikkoo ja räjäyttää 26 Kari Nummilan kolumni 28 Nyrkit viuhuivat Porin Prikaatissa 30 Killan puheenjohtajan tervehdys 31 Kiltaveli Aarne Alitalo 32 Kirjastonhoitaja Anneli Isotalo 33 Sotilaskotiyhdistyksen puheenjohtajan tervehdys 33 Viherhiukkaset 34 Aliupseerikurssin kronikat Etukansi: Turvallisuuspoliittinen seminaari pidettiin elokuvaluokassa marraskuun lopulla. Kansien kuvat: Samuli Vahteristo
P RILAINEN PORIN PRIKAATIN TIEDOTUSLEHTI 52. VUOSIKERTA Jatkuva kehitys edellyttää myös henkistä kasvua Porilaisen tulohaastattelussa totesin olevani ylpeä tiukkaa sotilaallista kuria ja jär- Porin Prikaatissa ylläpidettävää PORIN PRIKAATIN saadessani komentooni jestystä sekä varuskunnan siisteyttä. He ovat ylpeitä siitä, että TIEDOTUSLEHTI yhden Suomen parhaista joukko-osastoista. Nyt luovuttaessa- näistä perinteisistä asioista pide- Toimitus 27801 SÄKYLÄ ni tehtävääni seuraajalleni olen tään tinkimättä kiinni. Asiallinen JULKAISIJA entistäkin vakuuttuneempi siitä, alaisten kohtelu, inhimillinen Porin Prikaati ja Porin Rykmentin että olen saanut johtaa joukkoa, käytös sekä hyvin suunniteltu Porin Prikaatin Kilta joka millä tahansa mittarilla mitattuna edustaa puolustusvoimi- koulutus eivät ole ristiriidassa so- nousujohteinen ja motivoiva TOIMITUSNEUVOSTO Puheenjohtaja emme kovinta kärkeä. Ennen tilaallisuuden ja kurin kanssa eversti prikaatiin tuloani olin myös vaan päinvastoin tukevat toisiaan. Tämän päivän nuoret varus- Arto Räty kuullut tätä joukkoa ja sen jäseniä yhdistävästä porilaishengesmiehet kaipaavat suomalaisesta Jäsenet: Killan pj oik.kand., ekonomi tä. Säkylässä viettämäni aika on yhteiskunnasta ja erityisesti perheestä osin hävinneitä rajoja, selkeyttä, tukea, oh- Pentti Eskola konkretisoinut tämän käsitteen. Se on yhdistelmä Killan vpj isänmaallisuutta, korkeaa moraalia, ammattitaitoa, kehityshakuisuutta ja motivaatiota sekä ter- palautetta. Näitä kaikkia voimme puolustusvoi- majuri evp Pekka Kinkku jausta, positiivista esimerkkiä ja suoraa välitöntä PÄÄTOIMITTAJA vettä ylpeyttä omasta joukosta. missa tarjota. Onnistuminen edellyttää kuitenkin Eversti Turkka Heinonen Porin Prikaatissa palvelemani aika on saanut jatkuvaa johtamisen ja myös asenteiden kehittämistä. Tähän sisäiseen kasvuun tulee meidän jo- puh. (02)1815 2300 minut myös entistä vakuuttuneemmaksi siitä, TOIMITUSSIHTEERI miten tärkeäksi puolustusvoimat suomalaisessa kaisen palkattuun henkilökuntaan kuuluvan myös Yliluutnantti yhteiskunnassa koetaan. Tuhansien varusmiestemme omaisten ja ystävien vierasjoukot valapäi- Suomalainen yleinen asevelvollisuus on var- itse uskaltautua. Matti Vihurila puh. (02)1815 2336 vinä kertovat omaa kieltään asevelvollisuuden 040 558 2633 masti ollut yksi merkittävä tekijä yhteiskuntamme merkityksestä Suomessa. Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa on vastaanotto aina ollut sydäpalveluksen käyneistä miehistä saanut puolustus- kehittymiselle, sillä onhan lähes puolet varusmies- TOIMITTAJA Jääkäri mellinen. Prikaatin kotikunnat Säkylä, Köyliö ja voimien johtajakoulutuksen. Tällä on väistämättä Esa Nikulainen Vampula ovat aina olleet valmiina ojentamaan ollut vaikutuksensa myös toimintaan siviiliympäristössä. Johtamisen kehittäminen vastamaan tä- AVUSTAJAT auttavan kätensä prikaatin etujen niin vaatiessa. Jarmo Metsänranta puh. 050 61 035 Sama koskee muitakin naapurikuntia ja kaupunkeja. Satakuntaliitto on tehnyt merkittävää työtä tamisen malli, joka korostaa perinteisiä hyvään män päivän vaatimuksia on suuri haaste. Syväjoh- Kari Nummila puh. (02)762 6032 prikaatimme tulevaisuuden turvaamiseksi. Kun johtamiseen kuuluneita arvoja, on hyvä askel Asko Tanhuanpää tähän listaan lisätään veteraanijärjestöjen, Säkylän Sotilaskotiyhdistyksen, Porin Rykmentin - malainen asevelvollinen. Mikäli hukkaamme hä- eteenpäin. Maanpuolustuskykymme ydin on suo- puh. 040 510 1518 Samuli Vahteristo puh. 050 561 1455 Porin Prikaatin Killan ja lukuisten muiden vapaaehtoisten maanpuolustusjärjestöjen työ, en Porikaamme myös Suomen maanpuolustuksen keskeinen motivaationsa ja maanpuolustustahtonsa, huk- Tapio Vallin puh. 0400 862 355 laisten komentajana voi muuta kuin olla nöyrän simmän osan. Porin Prikaati edustaa perinteisiä Esa-Pekka Avela puh. (02) 622 8321 kiitollinen saamastamme tuesta. Liikaan ylpeyteen ei kuitenkaan ole varaa, sillä kehittämisen seen valmista joukkoa, joten sillä on kaikki mah- arvoja kunnioittavaa, mutta sisäiseen kehittymi- TAITTO Samuli Vahteristo tarvetta riittää. Yhteiskunnan tuki ja maanpuolustustahto eivät ole itsestäänselvyyksiä vaan niitä teissa. dollisuudet menestyä myös tulevaisuuden haas- Liisa Kaija ILMOITUKSET on jatkuvasti vaalittava. Porin Prikaatin henkilöstöä, varusmiehiä ja AuK:n oppilaskunta Yhtenä Porin Prikaatin keskeisenä tavoitteena on luoda asevelvollisillemme mahdollisim- tuloksekkaasta vuodesta kiittäen toivotan kaikille reserviläisiä sekä kaikkia prikaatimme tukijoita Ylil Pertti Kallio Evl evp Toivo Lehmusvirta man hyvät palvelusolosuhteet mm. majoituksen, Porilaisen lukijoille TALOUDENHOITAJA varustuksen, muonituksen, kohtelun ja koulutuksen laadun suhteen. Tästä asiakasomistaja-pro- Rauhallista Joulua ja Onnea Vuodelle 2003 OSOITTEENMUUTOKSET Tmi Tilistö Seppo Luoto jektiksi ristitystä hankkeesta saatu palaute osoittaa, että olemme oikealla tiellä. Tämän päivän puh. (02) 867 1581 PANKKI varusmies on tulevaisuuden veronmaksaja ja sitä Nordea, Säkylä kautta tuleva puolustusvoimiemme omistaja ja 113130-6102952 käyttäjä. Varusmiehemme odottavat puolustusvoimilta tehokasta ja vaativaa koulutusta. On ol- Eversti Arto Räty KIRJAPAINO Oy West Point, Rauma lut yllättävää havaita, että he myös arvostavat Prikaatin komentaja 3
Turvallisuuspolitiikka t Säkylän seminaarissa määriteltiin uudet koord Teksti: Tapio Vallin Kansakunta tiesi selvinneensä sodasta ennen muuta vahvan isänmaallisuuden ja oman puolustustahtonsa ansiosta Eloonjäämisessä ei kannattanut luottaa ulkopuoliseen apuun vaan vain omiin voimiinsa. Tämä yksin jäämisen ajatus elää Suomessa edelleen voimakkaana. (Martti Ahtisaari 25.11.2002 Säkylässä) Porin Prikaatissa Säkylän Huovinrinteellä järjestettiin marraskuussa 2002 laaja turvallisuuspoliittinen seminaari, jonka puheenvuoron käyttäjät olivat alansa kansallisen ja kansainvälisen asiantuntemuksen huippuedustajia. Turvallisuuspoliittisessa seminaarissa eli Turpo-seminaarissa kansainvälisestä turvallisuuspoliittisesta tilanteesta ja Suomen suhteesta siihen alustivat presidentti Martti Ahtisaari, valtioneuvos Harri Holkeri, tutkimuspäällikkö Teija Tiilikainen ja puolustusvoimain komentaja, amiraali Juhani Kaskeala. Presidentti Martti Ahtisaari 4 Tarkastelen käytettyjä puheenvuoroja hieman tavanomaisesta poikkeavasta näkökulmasta. Olen valikoinut esitelmöitsijöiden puheenvuoroista ja Suomessa parhaillaan käytävästä turvallisuuspoliittisesta keskustelusta laajemminkin teemoja, joihin olen etsinyt vastauksia tai näkökulmia neljän alustajan puheenvuoroista. Uskon, että näin voidaan kysysmysten problematiikkaa valottaa monitahoisemmin kuin pelkästään puheenvuoroja suoraan referoimalla. 1. Maailman turvallisuuspoliittinen tilanne tänään Kylmän sodan päättyminen ja Neuvostoliiton sortuminen aloittivat 1990-luvun suuren maailmanpoliittisen muutoksen. Idän ja lännen vastakkainasettelun sijaan on tullut terrorismi, joka eräiden teorioiden (mm. Samuel Hutchington) on nähtävä islamin ja kristinuskon välisenä konfrontaationa. Edelleen pidetään kiinni myös köyhän etelän ja rikkaan pohjoisen vastakkainasettelusta. Ahtisaari: Nykyiselle maailman ja kansainvälisen politiikan tilalle leimaa antava piirre on, että Yhdysvallat on kokonaan omassa sarjassaan poliittisena ja sotilaallisena toimijana. Sillä ei ole varteenotettavaa ulkoista haastajaa ja sen sisäpoliittinen tilanne on voimankäyttöön nähden poikkeuksellisen salliva. Muut taloudelliset ja poliittiset toimijat ovat joko sisäisesti epäyhtenäisiä, kuten Euroopan unioni, tai tavoitteiltaan ainakin toistaiseksi sisäisten kysymystensä ratkaisuun keskittyneitä, kuten Venäjä. Kiina ja jossain määrin Intia ovat keskittyneet rakentamaan suurvalta-aseman edellyttämää taloudellista kapasiteettia. Mikään edellä mainituista valtioista ei näköpiirissä olevana aikana osoita merkkejä siitä, että ne ilman vakavaa provokaatiota turvautuisivat sotilaallisen voimankäyttöön. Holkeri: Mutta yhä YK:n peruskirja heijastaa tärkeimmiltä kohdiltaan vuoden 1945 maailmaa. Keskeinen kohta on YK:n turvallisuusneuvoston kokoonpano ja päätöksentekojärjestelmä. Aikaisemmat voittajasuurvallat hallitsevat pysyvien jäsenten paikkoja veto-oikeuksineem. Turvallisuusneuvoston kokoonpanosta keskusteltaessa on esimerkiksi kysytty, miksi maailman toiseksi väkirikkain maa, yli miljardin ihmisen Intia on sivussa. Missä on kokonaisten maaosien, kuten Afrikan tai latinalaisen Amerikan edustus? Ja onko ylipäätänsä mitään oikeutusta sille, että joillakin jäsenmailla voi olla veto-oikeus.
ienhaarassa inaatit Valtioneuvos Harri Holkeri Puolustusvoimain komentaja, amiraali Juhani Kaskeala Tutkimuspäällikkö Teija Tiilikainen 5
Turvallisuuspolitiikka tienhaarassa NATO VAI EI? Säkylän seminaari keräsi lähes kaksisataa turvallisuuspolitiikan asiantuntijaa kuuntelemaan ja keskustelemaan Suomen mahdollisesta liittymisestä Natoon. Mukana oli myös joukko nuoria varusmiehiä kuulemassa korkeatasoisia alustuksia. Nato-maassa vahva epäluulo. Venäjä suhtautui poliittisen johtonsa tasolla Naton laajenemiseen hyvin epäluuloisesti aina viime vuoteen saakka. Presidentti Jeltsin - samoin kuin myös presidentti Putin - uhkasivat käyttää jopa sotilaallisia sanktioita siinä tilanteessa, että entisiä neuvostotasavaltoja liittyisi Natoon. Ahtisaari: 6 2. Terrorismi Kansainvälinen terrorismi sai ensimmäisen kerran 11.9.2002 todelliset kasvot, kun terroristit iskivät New Yorkiin ja Pentagoniin. Mutta, missä ovat terroristit, keitä he ovat, kuka määrittelee terroristin? Ahtisaari: Kansainväliselle näyttämölle on ilmaantunut lyhyessä ajassa uudenlaisia haastajia, joiden toimintatavat poikkeavat ratkaisevasti perinteisistä. Ne kykenevät aikaansaamaan poliittisilta vaikutuksiltaan suurta tuhoa suhteellisin vähäisin ja epäsovinnaisin voimavaroin. Kansainvälinen yhteisö on varustautunut huonosti tällaisten haasteiden kohtaamiseen. Tilanteen tekee hallitsemattomaksi se, että uusilla haastajilla ei ole selkeitä, julkilausuttuja tavoitteita eikä neuvottelukelpoista ja - haluista johtoa tai selkeästi määriteltyä maantieteellistä tukialuetta, vaan vaikeasti hahmotettavissa oleva kansainvälinen verkosto. Holkeri: Määritelmävaikeudet ovat osa maailman poliittista realismia. Se mitä jossakin päin jotkut pitävät ihmisoikeus- tai vapaustaisteluna, saatetaan asianomaisen maan vallassaolijoiden puolelta tuomita terrorismiksi. Tällainen valtio kokee helposti ulkoapäin tulevan opastuksen oman suvereniteettinsa loukkaukseksi. Viime kädessä terrorismi on aina ihmisoikeuksien häikäilemätöntä rikkomista. Yhdyn siihen pääsihteeri Kofi Annanin viime syyskuussa (10.9.02) ilmaisemaan käsitykseen, että turvallisuuden tavoittelu ihmisoikeuksien kustannuksella on lyhytnäköistä ja tuhoon tuomittua. Kaskeala: Terrorismin kaltaisia uusia turvallisuusuhkia ei ole mahdollista torjua vain kansallisin toimenpitein. Suomenkaan turvallisuutta ei vahvisteta eristäytymällä, vaan lisäämällä ja tehostamalla kansainvälistä yhteistyötä. Globalisaatio ja taloudellinen integraatio syventävät kansainvälistä työnjakoa sekä valtioiden että yritysten tasolla ja lisäävät niiden riippuvuutta toisistaan. Turvallisuus- ja puolustuspoliittisilla ratkaisuilla on sen vuoksi välittömät vaikutukset myös talouteemme ja hyvinvointiimme. 3. Naton rooli ja merkitys Monet kysyvät, mikä on Naton rooli tänä päivänä? Sehän perustettiin aikanaan Neuvostoliiton ja sen liittolaisten vastaiseksi alueelliseksi, sotilaalliseksi turvajärjestelmäksi. Kaskeala: Nato on muuttumassa entistä poliittisemmaksi järjestöksi. Sen laajentuminen tähtää ensi sijassa Euroopan vakauden ja turvallisuuden sekä demokratian edistämiseen, ei niinkään yhteisen puolustuksen vahvistamiseen perinteisessä mielessä. Jäsenmäärän kasvu pikemminkin heikentää liittokunnan sotilaallista koheesiota. Tiilikainen: Uudistunut sotilasliitto on nyt siis myös laajentunut sellaisiin mittasuhteisiin, joka ei ollut ennakoitavissa vielä 1990-luvun puolivälissäkään. Silloin erityisesti Baltian maiden jäsenyyksiin liittyi monessa Nato syntyi länsieurooppalaisten ja pohjoisamerikkalaisten demokratioiden puolustusliitoksi yhteistä Neuvostoliiton uhkaa vastaan, jollaisena se palveli kylmän sodan päättymiseen saakka. Toisen sukupolven liittokunnan tehtävissä korostui 1990-luvulla alueellinen kriisinhallinta Balkanilla. Reykjavikin ja Prahan kokoukset merkitsevät siirtymistä kolmannen sukupolven liittokuntaan, joka tähtää toimimaan myös alueensa ulkopuolella terrorismin ja joukkotuhoaseiden vastaisissa tehtävissä, jotka eivät ole perinteisiä puolustusliiton tehtäviä. Naton globalisoituminen on edennyt nimenomaan Yhdysvaltojen aloitteesta, joka on puoli vuosisataa varmistanut Euroopan turvallisuuden. Uusien kansainvälisen turvallisuuden haasteiden edessä Yhdysvallat haluaa, että Nato hyödyttää myös sen turvallisuutta ja että järjestö pysyy relevanttina myös tulevaisuudessa. Kaskeala: Eurooppalaisten on hyväksyttävä Naton roolin muutos, mikäli he haluavat Yhdysvaltain säilyttävän kiinnostuksen yhteiseen puolustusliittoon. On myös syytä muistaa, että terrorismi ei ole yksin amerikkalaisten uhka. Naton toiminta kansainvälisen terrorismin torjunnassa tulee vahvistamaan Euroopankin turvallisuutta. Ahtisaari: Yhtäältä on selvää, että ne entisen Varsovan liiton maat, jotka nyt haluavat liittyä Natoon, tekevät siten selväksi tilinsä sen vaiheen kanssa, jolloin ne joutuivat - tahtoivatpa sitten tai eivät - liittymään itäiseen sotilasliittoon, joka oli ennen muuta Neuvostoliiton vallan väline. Toisaalta nämä maat haluavat normalisoida suhteensa länteen ja ennen muuta niihin val-
tioihin, jotka antoivat niille tukensa, kun järjestelmä vaihtui pakkovallasta demokratiaan. Tämä selittänee osaltaan myös sen, miksi hyvät suhteet juuri Yhdysvaltoihin ja myös jäsenyys Euroopan unionissa ovat niille tärkeitä. Puhutaan paljon paluusta Eurooppaan ja sillä onkin hyvät perustelunsa. 4. Euroopan unioni ja Nato Keskustelun yhtenä ulottuvuutena on ollut EU:n ja Nato suhde. On kysytty, mihin Eurooppa tarvitsee Natoa, jos se samaan aikaan rakentaa omia turvallisuusjärjestelmiään. Toisaalta on kysytty, pärjääkö Eurooppa ilman Naton ja sen johtavan vallan USA:n tukea? Ahtisaari: Euroopan unionin kannalta Naton rooli on keskeisen tärkeä. Nato on EU:n kannalta se järjestö, joka vastaa pitkälti läntisen Euroopan ja Yhdysvaltojen välisestä pysyvästä poliittisesta dialogista sekä molempien kollektiivisesta puolustuksesta. Meneillään oleva Euroopan unionin oman sotilaallisen potentiaalin rakentaminen ei ole tarkoitettu korvaamaan ja vielä vähemmän kilpailemaan Naton kanssa, ainoastaan täydentämään sitä rajallisten kriisien hallinnassa. Tiilikainen: Itse asiassa, määrätyistä sävyeroista huolimatta Euroopassa vallitsee melko vahva yhteisymmärrys siitä, että transatlattisesta suhteesta kannattaa edelleenkin pitää kiinni. Kysymys on ehkä ennen muuta siitä, mitä yksityiskohtaisia muotoja tälle transatlanttiselle suhteelle haluttaisiin antaa. Jo 1990-luvun alusta alkaen on ollut havaittavissa, että tiettyä eriytymistä tulee tapahtumaan turvallisuuspoliittisten uhkakuvien määrittelyssä Naton yhdysvaltalaisen ja eurooppalaisen osapuolen välillä. Yhdysvaltojen rooli varsin hegemonisena suurvaltana kävi ilmeiseksi heti Neuvostoliiton hajottua. Oli arvattavissa, että Yhdysvaltojen turvallisuuspoliittiset painopisteet tulevat olemaan paljon globaalimmat ja että Eurooppa muodostaa Yhdysvaltojen perspektiivistä vain yhden monista painopistealueista. Kaskeala: Unionin päämääränä on jäsenmaidensa turvallisuuden jakamattomuus, ja siihen kuuluu myös visio yhteisestä puolustuksesta. Minun on vaikea kuvitella unionin yhteisen puolustuksen toteutumista muutoin kuin Nato-jäsenyyksien kautta. Integraation syveneminen ja EU-Nato -suhteen tiivistyminen vievät kehitystä pitkällä tähtäimellä juuri tähän suuntaan. Naton ja Turvallisuuspoliittinen keskustelu koskettaa koko Suomea Teksti: Matti Vihurila Suomalainen turvallisuuspolitiikkaa käsittelevä keskustelu on maantieteellisesti katsottuna kovin pääkaupunkiseutupainotteista. Asiaan liittyvät keskustelut ja argumentoinnit tapahtuvat pääsääntöisesti kehä III:n sisäpuolella. Turvallisuuspolitiikkamme on kuitenkin koko Suomea ja kaikkia meitä suomalaisia koskettava asia. Ajatus levittää turvallisuuspoliittista keskustelua myös muualle Suomeen syntyi viime kevättalvella Lapin hangilla, ja oli keskeinen syy siihen, että seminaari pidettin Säkylässä. Porin Prikaatin, Turun Sanomien ja Euroopan Turvallisuusfoorumin järjestämän seminaarin valmistelut käynnistyivät yli puoli vuotta aikaisemmin. Tilaisuuteen oli kutsuttu lähes 300 turvallisuuspoliittiseen keskusteluumme osallistuvaa vaikuttajaa. Seminaarin painoarvon varmistamiseksi alustajiksi pyydettiin turvallisuuspolitiikan eri tahojen parhaimmat asiantuntijat, ja tässä myös onnistuttiin. Tuskin kenellekään joukkoviestimiä seuranneelle jäi epäselväksi se, että presidentti Ahtisaari toi esille Nato-myönteisyytensä juuri Säkylän seminaarissa. Toivoessaan aktiivisempaa kansalaiskeskustelua turvallisuuspoliittisista valinnoistamme Ahtisaari myös ilmeisen tietämättään tuli osoittaneeksi, että keskustelua on syytä käydä muuallakin kuin pääkaupunkiseudulla. Nähtäväksi jää, leviääkö julkinen ja aktiivinen turvallisuuspoliittinen ajatustenvaihto myös muualle Suomeen. Ainakin täällä länsirannikolla keskustelu on nykyisellään varsin vilkasta. Euroopan unionin jäsenkuntien päällekkäisyys korostuu entisestään laajentumisen myötä. Puolentoista vuoden päästä unionissa on 25 jäsenvaltiota, joista 19 kuuluu Natoon. Tiilikainen: Pyrkimys tuoda Naton kautta keskenään sotilasliitossa olevien eurooppalaisten maiden turvatakuut osaksi EU-järjestelmää on osa tätä prosessia. Sillä tähdätään eurooppalaisen turvallisuus- ja puolustusyhteistyön lujittamiseen ja pyritään EU:n kautta avaamaan vahvempaa ja uskottavampaa foorumia tälle yhteistyölle. Samaa tarkoitusta palvelee EU:lle viime vuosina luotu sotilaallinen kriisinhallintakapasiteetti. Holkeri: Unionin lähitulevaisuuden laajenemisessa on näitä kokemuksia (EU:n yhteiset kannanotot YK:ssa) syytä hyödyntää. EU:n uusille jäsenille on tarjolla vakiintuneita työtapoja, joista mannertamme entistä kattavammin edustavan organisaation kannattaa pitää kiinni. Näen myös tärkeäksi sen, ettei EU:n yhtenäisyyteen pyrkivään YK-esiintymiseen kytketä sinänsä kiinnostavaa Nato-ulottuvuutta. 5. Suomi ja Nato Suomessa turvallisuuspoliittinen keskustelu on keskittynyt pääasiallisesti maamme liittoutumattomuuteen ja sen vaihtoehtona olevaan Nato-jäsenyyteen. Valtaosa suomalaisista luottaa liittoutumattomuuteen ja omaan puolustukseen. Seuraavassa asiantuntijoiden arvioita asiasta. Ahtisaari: Kun ottaa huomioon sen valtavan muutoksen, mikä turvallisuusympäristössämme ja Natossa on tapahtunut, on vaikea ymmärtää Suomessa käytävän Nato-keskustelun laimeutta. Olennaisena syynä laimeuteen on ilmeisesti mielipidemittauksien tulos, jossa kansan enemmistö vastustaa Suomen Nato-jäsenyyttä. On pohdittava, mihin tämä kansan laaja kielteinen näkemys perustuu. Uhkaavatko suomalaiset jäädä oman historiansa vangiksi tilanteessa, jossa koko muu Eurooppa on jo aikaa sitten läpikäynyt syvän ja peruuttamattoman muutoksen. Vielä olennaisempaa on kuitenkin se, mikä voisi on uudessa maailmantilanteessa se syy, miksi meidän pitäisi jättäytyä Naton ulkopuolelle? 7
Turvallisuuspolitiikka tienhaarassa KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA. Mielenkiintoiset alustukset herättivät vilkkaan keskustelun. Yksi kysyjistä oli kansanedustaja Marjukka Karttunen. 8 Suomen kokemusta toisesta maailmansodasta väritti voimakas yksin jäämisen kokemus. Kansakunta tiesi selvinneensä sodasta ennen muuta vahvan isänmaallisuuden ja oman puolustustahtonsa ansiosta. Eloonjäämisessä ei kannattanut luottaa ulkopuoliseen apuun vaan vain omiin voimiinsa. Tämä yksin jäämisen ajatus elää Suomessa edelleen voimakkaana. On kuitenkin syytä kysyä kuinka suurta viisautta olisi eristäytyminen turvallisuuspoliittisen ympäristömme muovaamisesta? Näyttää siltä, että osa yleistä mielipidettämme arvelee edelleen, että se, mikä päti suhteissamme Neuvostoliittoon, pätee myös suhteessamme Venäjään. Toisin sanoen ajatellaan, että on viisautta jatkaa vanhaa koettua linjaa myös olennaisesti uusissa ja erilaisissa olosuhteissa. Hyvät kuulijat, haluaisin lopultakin tehdä selväksi sen, että idän uhka turvallisuusympäristöstämme on poistunut. Miten suhteessa kansainväliseen terrorismiin ja sen luomaan uhkaan voisimme pyrkiä pysyttelemään puolueettomana? Miten voisimme suhtautua välinpitämättömästi yhteiskunta- ja talousjärjestelmäämme ja niiden perustalla olevia arvoja vastaan kohdistuviin hyökkäyksiin? Emme voi jäädä sivustaseuraajaksi globaalissa turvallisuuspolitiikassa. Mielestäni tässä on kysymys myös moraalista; että osoitamme solidaarisuutta ja kannamme oman vastuumme yhteisestä turvallisuudesta. Kaskeala: Ajatus itsenäisen, Natosta riippumattoman puolustuksen rakentamisesta (EU:ssa) saa tuskin kannatusta. Jäsenmaiden enemmistö, Suomi mukaan lukien, vastustaa Euroopan sotilaallisten rakenteiden kaksinkertaistamista. Uskon kuitenkin, että unionin yhteisen puolustuspolitiikan kehitys vahvistaa eurooppalaisten ääntä Natossa. En lähde ennustamaan, missä aikataulussa integraatiokehitys voisi asettaa Suomen liittoutumispäätöksen eteen. Naton syvällinen muutos ei kuitenkaan kannusta kiirehtimään päätöksiä sotilaallisesta liittoutumisesta. Suomella on hyvät edellytykset seurata läheltä Naton ja koko Euroopan turvallisuusjärjestelmän muutosta sekä tehdä tarvittavat johtopäätökset ajan kanssa ja huolella. Tiilikainen: Vallitsevan käsityksen mukaan Natosta on tullut entistä vahvemmin poliittinen organisaatio, jonka kollektiivisen turvallisuuden järjestelmä on aiempaa löyhempi. Jos asiaa tarkastellaan sotilasstrategisesta näkökulmasta, voidaan katsoa ettei Suomella ole mitään erityistä syytä liittyä tällaiseen organisaation, mutta ettei sillä myöskään ole mitään erityistä syytä olla liittymättä. Suomen Nato-jäsenyyttä tulee siis ennen muuta arvioida sen poliittisen merkityksen pohjalta. Naton kollektiivisen puolustuksen velvoitteeseen perustuvan turvatakuujärjestelmän rakentaminen EU:n sisälle saattaa helpottua sitä mukaa, kun Natoon kuuluvien EU-jäsenten osuus kasvaa. Heidän näkökulmastaan kyseessä on vain olemassaolevien turvatakuiden vahvistaminen myös EU-yhteydessä. Viimeistään tämä kehityskulku asettaa Suomen todellisen valintatilanteen eteen. Turvatakuujärjestelmässä mukanaolo edellyttää ainakin näköpiirissä olevassa tulevaisuudessa Nato-jäsenyyttä. Kaskeala: Puolustusvoimia kehitetään vastuullisesti siten, että valtionjohdon toimintavapaus säilyy. Puolustussuunnittelumme peruslähtökohta on riskitön: Suomea puolustavat aina suomalaiset, olipa Suomi liittoutumaton tai liittoutunut. Liittoutumisen mahdollisuutta ei pidä sulkea pois vaihtoehdoistamme - niin nopeasti Euroopan turvallisuusjärjestelmä muuttuu. Puolustusvoimien näkökulmasta liittoutumisessa on kuitenkin nykyoloissa kyse enemmän poliittisesta vaikutusvallasta kuin sotilaallisesta turvallisuudesta. Toisaalta Suomen suhteellisen vahva kansallinen puolustus yhdessä EU-jäsenyyden ja Nato-kumppanuuden kanssa varmistaa hyvin maamme turvallisuusedut nyt käynnissä olevassa Euroopan muutoksessa. Meillä on siis kaiken kaikkiaan hyvät kortit käsissämme ja ennen kokemattoman laaja turvallisuuspoliittinen toimintavapaus, kunhan vain muistamme huolehtia kansallisesta puolustuksestamme. Ahtisaari: Suomen tulevat turvallisuuspolitiikan keskeiset ratkaisut liittyvät siihen, ymmärrämmekö riittävän hyvin maailman muutoksen ja uuden turvallisuustilanteen mahdollisuuksineen ja uhkineen. Kun olen miettinyt omia valintojamme lähivuosina, peruskysymys yhteistyön muodoista on muuttunut minulle koko ajan pelkistetymmäksi. Ovatko meidän arvomme samat kuin muun demokraattisen maailman? Jos niin on, keiden kanssa meidän tulee arvojamme toteuttaa ja niitä puolustaa? Mikä ihmeen Euroopan Turvallisuusfoorumi? Kaksi kolmesta Säkylän seminaarin järjestäjistä oli useimmille tuttuja ainakin korvakuulolta. Euroopan Turvallisuusfoorumi sen sijaan kalskahtaa ylikansalliselta järjestöltä, jossa eri maiden edustajat pohtivat turvallisuuskysymyksiä enemmän tai vähemmän virallisissa puitteissa. Kyseessä on kuitenkin kaikille suomalaisille avoin rekisteröity yhdistys, joka järjestää turvallisuus-käsitteeseen kuuluvien eri alojen asiantuntijoiden pitämiä alustus- ja keskustelutilaisuuksia. 1990-luvun loppupuolella perustetun yhdistyksen puheenjohtajana toimii Huvudstadsbladetin ulkomaantoimituksen päällikkö Yrsa Grüne. Yhdistykseen kuuluu noin 100 jäsentä, ja sen varapuheenjohtaja on eversti Arto Räty. Lisätietoja/jäsenhakemuksia saa ETF:n sihteeriltä Kaisa Heikkilältä, e-mail kaisa.heikkila@formin.fi.
9
Porin Prikaatin jättävä eversti Räty: Voimakkaasta kehityksestä huolimatta seuraajalla riittää haasteita Teksti: Asko Tanhuanpää Kuvat: Samuli Vahteristo Eversti Räty paljastaa tehneensä Porin Prikaatin komentajaksi tullessaan itselleen kymmenkohtaisen tavoiteohjelman. Reilun kahden vuoden jälkeen hän voi sanoa onnistuneensa pääosin sen toteuttamisessa. 10 En halua korostaa omaa panostani, komentaja on sittenkin vain pieni osa kokonaisuutta. Minun onnistumiseni analysointi on alaisten ja ylemmän johtoportaan tehtävä, mutta henkilökohtaisesti voin sanoa olevani tyytyväinen, hän miettii. Kymmenen kohdan joukkoon kuuluivat mm. henkilöstörakenteen, infrastrukstuurin ja oman henkilöstön työskentelyolosuhteiden kehittäminen, johtamisen avoimmuuden ja vuorovaikutuksen lisääminen, uudenlainen suhtautuminen varusmiehiin sekä Porin Prikaatin imagon kehittäminen. Voin ylpeänä sanoa, että seuraajani saa johdettavakseen niin yhteishengeltään, kehityshakuisuudeltaan, työmoraaliltaan kuin sotilaan perushyveiltäänkin esimerkillisen joukko-osaston, Räty kiittelee. Haasteita eversti Markku Aherrolla kuitenkin riittää. Tärkeimmäksi kaikista Arto Räty nostaa esiin henkilöstörakentamisen edelleen kehittämisen. Markku saa johdettavakseen 60 työntekijää vahvemman joukon kuin minä aikanani. Ensi vuoden tavoitteeksi jää silti vielä yli 40 viran ja työntekijän hankkiminen, jotta prikaatin lisääntyvät tehtävät tulisivat hoidetuiksi hyvin. Kouluttajaongelmia uudet virat eivät ole ratkaisseet, mutta siltäkin osin tilanne on toki helpottunut, Räty muistuttaa. Rahassa mitaten eversti Räty sanoo Porin Prikaatin olevan nykyisellään hyvässä balanssissa toimintaa kohtaa asetettujen vaatimusten kanssa. Minä en näe mitään estettä sille, etteikö viime vuosien voimakasta rakentamista ja kehittämistä voitaisi jatkaa, hän korostaa. Asevelvollisten asema ja koulutus vaativat jatkuvaa kehittämistä Porin Prikaatin komentajan tehtävät vuoden vaihteessa kadettikoulun aikaiselle kurssikaverilleen Markku Aherrolle luovuttava Arto Räty sanoo lähtevänsä Huovinrinteeltä samalla kertaa sekä haikeutta että tyytyväisyyttä tuntien. Haikeutta everstin mieleen tuo koko hänen kautensa ajan vahvasti kaikilla sektoreilla kehittyneen varuskunnan jättäminen, tyytyväisyyttä taas uudet haasteet Maanpuolustuskurssien johtajana. Valehtelisin jos väittäisin, ettei uusi työtehtävä ole minun näköiseni. Se tarjoaa hyvän mahdollisuuden pysyä mukana yhteiskunnallisessa ja turvallisuuspoliittisessa keskustelussa. Seuraajalleen ja edelleen Säkylään jääville työtovereilleen eversti Räty haluaa muistuttaa, että kaiken kehityksen keskelläkin perusasiat ovat pysyneet entisellään. Perusasioilla hän tarkoittaa ensisijaisesti puolustusvoimien tärkeimmäksi voimavaraksi nimeämiään asevelvollisia ja heidän koulutustaan. Jos asevelvollinen ei lähde täältä motivoituneena reserviin, niin meiltä puuttuu kansakunnan tuki, Räty muistuttaa. Arto Rädyn mukaan asevelvollisten motivoiminen ei saa kuitenkaan tarkoittaa ikinä samaa kuin koulutuksen pehmentäminen. Koulutuksen on tiivistyttävä koko ajan loppua kohden ja varusmiehet ovat oleellinen osa tavoitteen onnistumista. Saamamme palautteen perusteella olemme myös onnistuneet tavoitteessamme. Kysymys ei ole kantahenkilökunnankaan kohdalla käskyn asiasta, vaan meidän on vastakin edettävä askel kerrallaan varusmiehen arvo tunnustamalla, eversti tiivistää korostaen samalla varusmiestoimikuntien panosta oikean kehityksen tiellä. Räty sanoo suhtautumisen varusmiehiin parantuneen muutaman viime vuoden aikana ratkaisevasti koko puolustusvoimissa. Yksi tärkeimmistä tekijöistä tämän tosiasian takana on onnistunut asennekasvatus. Koulutuksen on oltava sotilaallista, nousujohteista ja vaativaa, mutta samalla sen täytyy olla myös asiallista. Kansainvälisyys asettaa haasteita Rädyn mukaan valmiusyhtymän rakentamiseen ja Suomen Kansainvälisten Val-
TULEVA TYÖMAA. Eversti Räty siirtyy vuodenvaihteessa Maanpuolustuskurssien johtajaksi. Kuvassa Maanpuolustuskurssi tutustuu maavoimien kalustoon Säkylässä. 10-KOHTAINEN OHJELMA. Johtamisen avoimmuus ja vuorovaikutuksen lisääminen olivat osa eversti Rädyn 10-kohtaista tavoiteohjelmaa. KUNNIA - VELVOLLISUUS - TAHTO OMISTAJAT KYLÄSSÄ. Niin varusmiehet kuin heidän omaisensakin on ymmärrettävä puolustusvoimien "omistajiksi". miusjoukkojen kehittämiseen liittyvät tulevaisuuden suurimmat koulutukselliset haasteet. Me olemme tältä osin edelleen murrosvaiheessa, eikä tehtävässä voi minun kokemukseni mukaan olla ikinä täysin valmis. Eversti Markku Aherron alaisuudessa Porin Prikaatin lähiajan tehtäviin kuuluu mm. kahden täysin uuden joukon eli Etiopia Eritreaan UNMEE-operaatioon lähtevän esikunta- ja vartiokomppanian sekä Kosovoon Suomen johtoon tulevan prikaatin tukemiseen tarvittavan joukon perustaminen. Henkilökohtaista haastetta seuraajani saa myös pohjoismaisen Nordcapsjoukon johtovastuusta sekä ensi vuonna Suomessa toteutettavan Nordic Peaceharjoituksen järjestämisestä, hän muistuttaa. Suoraa jatkoa Kosovon kaudelle Arto Räty astui Porin Prikaatin komentajan virkaan käytännössä suoraan Kosovosta, missä hän toimi suomalaisen rauhanturvaajapataljoonan komentajana. Tätä taustaa vasten Säkylässä vietetyt vuodet antoivat erittäin paljon. Kansainvälisiin tehtäviin lähteviä suomalaisia sotilaita kouluttavan joukkoosaston komentaminen oli suoraa jatkoa Kosovossa saamalleni kokemukselle operatiivisen pataljoonan johtamisesta. Jalat pysyivät ainakin maassa ilman ongelmia. Molemmissa paikoissa olen saanut nähdä, miten valtava ammattitaito yhdistyy suomalaisessa sotilaassa käsittämättömän korkeaan työmoraaliin ja yrittämisen haluun, omaa johtamistyyliään vastaavasti avoimeksi, läpinäkyväksi, alaiset huomioivaksi ja vuorovaikutteiseksi kuvaileva Räty selvittää. Rädyn mukaan aika Porin Prikaatissa on vain vahvistanut hänen uskoaan suomalaiseen järjestelmään. Tuskin mikään muu instituutio voi nauttia vastaavasta yhteiskunnan tuesta, meillä koko valtakunnan sivistystaso on mukana myös maanpuolustuksessa. Uudessa työpaikassani yksi kovimmista haasteistani onkin yhteiskunnan vaikuttajien motivoiminen lähtemään kolmeksi ja puoleksi viikoksi pois työpaikaltaan yhteisten asioiden takia, hän miettii. Lopuksi haluan lausua lämpimät kiitokseni Porin Prikaatin sotilaille ja siviileille sekä varusmiehille ja reserviläisille komentajakauteni aikana saamastani tuesta. 11
Itsenäisyyspäivän vierasjoukko valtasi varuskuntakerhon Teksti: Matti Vihurila Kuvat: Esa Nikulainen 12 Porin Prikaati ei järjestänyt itsenäisyyspäivänä omaa paraatia. Prikaatin komentaja, lippuvartio ja lippukomppania osallistuivat Lohjalla järjestettyyn puolustusvoimien valtakunnalliseen paraatiin. Itsenäisyyspäivän kääntyessä iltaan syttyivät tervapadat Huovinrinteen varuskuntakerhon edustalla, kun prikaatin henkilökunta ja kutsuvieraat saapuivat komentajan isännöimälle vastaanotolle. Yli 400-henkinen vierasjoukko nautti mukavasta yhdessäolosta ja muonituskeskuksen henkilökunnan loihtimista tarjoiluista. Illan aikana jaettiin myös Jalkaväen ansioristit sekä muut itsenäisyyspäivän huomionosoitukset. Illan musiikista vastasi tuttuun tapaan Porilaissoittokunta Timo Mäntyrannan ja Ahti Laineen tahdittamina. ISÄNTÄPARI. Arto ja Päivi Räty toivottivat illan yli 400 vierasta lämpimästi tervetulleiksi.
JUHLAKATTTAUS. Muonituskeskuksen loihtimista kattauksista oli löydettävissä itsenäisen Suomen lipun värit. JUHLAMUSIIKKIA. Porilaissoittokunta viihdytti vieraita Timo Mäntyrannan ja Ahti Laineen johdolla. VARUSKUNTAKERHON PUKULOISTOA. Itsenäisyyspäivän iltavastaanotolla oli nähtävillä upeita naisten iltapukuja. Valtaosa miehistä suosi tänäkin vuonna pukunsa värivalinnassa harmaata. 13
Mitä useampi kokki, sitä parempi soppa 14 SUURTALOUSKOKIT. Rankka työn ohessa tapahtunut opiskelu on onnellisesti takanapäin ja hymy herkässä. Lopputöiden aiheet oli valittu siten, että ne palvelevat muonituskeskusta sen jokapäiväisessä työssä. Teksti: Matti Vihurila Kuvat: Esa Nikulainen Neljätoista Porin Prikaatin muonituskeskuksen työntekijää on viimeisten kahden vuoden aikana opiskellut ahkerasti tähtäimenään suurtalouskokin ammattitutkinto. Oppisopimuskoulutus suunniteltiin ja toteutettiin yhdessä Kokemäenjokilaakson ammattioppilaitoksen kanssa, ja se räätälöitiin muonituskeskuksen toiveiden mukaiseksi. Lisääntyneen ammattitaidon ohella syntyi mm. kenttämuonituksen omavalvontaohjeet ja juhlaruokakansio. Kaksivuotisen opiskelun aikana opiskelijat perehtyivät ruokatuotannon perusteisiin, annos- ja ateriakokonaisuuksien toteuttamiseen sekä ruokatuotannon suunnitteluun ja kehitykseen. Koulutukseen kuului myös kolme erillistä näyttökoetta, joista ensimmäisessä annettiin tehtäväksi suunnitella aterianvalmistus 300 hengelle. Maastomuonituksen taidot sisältyivät myös opetukseen. Viimeisenä näyttötyönä työryhmät tekivät vaativan projektityön. Aiheet oli valittu siten, että niitä voidaan hyödyntää muonituskeskuksen jokapäiväisessä työssä. Projektien tuloksena Porin Prikaati sai oman juhlaruokakansion, kenttämuonituksen omavalvontaohjeet, maastomuonituksen kehittämissuunnitelman sekä ravitsemusneuvontaa varusmiehille -suunnitelman.
Ammattitaito ja motivaatio parantuivat Ravitsemispäällikkö Tarja Kalliola kertoo vinkin ammattitutkintojen hyväksikäytöstä tulleen Tykistöprikaatista, missä vastaava koulutus toimeenpantiin jokin aika sitten. Emme valitettavasti pysty tarjoamaan opiskelunsa päättäneille uutta ammattitutkintoa vastaavaa vakanssia. Pyrimme siihen, että laajemman tehtävänkierron kautta ammattitutkinnon suorittaneiden työhön saadaan uutta sisältöä, Kalliola toteaa. Jo nyt koulutuksen mukaan tuomat hyödyt ovat kuitenkin olleet nähtävissä. Motivaatio on selvästi lisääntynyt, Tarja Kalliola iloitsee. Hirvikääryleet ja karpalokastike 150 g Saksanhirven paistisiivua (2 kpl) Tuorejuustotahna: 33 g Tuorejuustoa Tuoretta salviaa Tuoretta timjamia 1/2 Valkosipulin kynsi Mustapippuria Suolaa Painele paistisiivuja hieman kämmenellä. Mausta suolalla ja pippurilla. Valmista tuorejuustotahna sekoittamalla juustoon yrtit ja valkosipuli. Jaa seos lihaviipaleille ja kääri rullalle. Kiinnitä cocktailtikulla. Kuumenna voi pannussa ja ruskista kääryleet. 15
Ei tullut Virtasen Jannesta upseeria, tulikin näyttelijä Teksti: Asko Tanhuanpää Kuvat: Janne Virtasen albumi 16 Nuoren miehen mieli on häilyväinen käsite. Kun turkulainen Janne Virtanen oli ponteva peruskoulun ekaluokkalainen, tuli ammattihaave kuin tykin piipusta. Kalle Holmbergin ohjaaman Seitsemän veljestä kymmeniä kertoja nähnyt Janne vannoi ryhtyvänsä isona näyttelijäksi. Mutta armeijan harmaisiin Porin Prikaatissa astuessaan samainen Virtanen uskoi ryhtyvänsä upseeriksi. Tänään 35-vuotias Janne Virtanen on yksi valtakunnan tunnetuimmista näyttelijöistä. Tunnetuksi miehen teki Sydän toivoa täynnä-sarja ja entistäkin tunnetummaksi Giljotiini-visailu. Polttava halu esiintyä veti minua näyttelemisen suuntaan, urheilulliset harrastukset taas armeijan hommiin, Virtanen ynnää kesken ensi syksynä suomalaisiin olohuoneisiin ehtivän Irtiottoja-draamasarjan filmausten. Lopullinen ratkaisu kypsyi käytännön syistä Janne Virtasen RUK-aikana. Kävin Haminasta vielä Kadettikoulun pääsykokeissakin, mutta jo siinä vaiheessa tiesin päässeeni sisään Jussi Parviaisen johtamaan teatterikorkeaan. Pakko niihin kadiksenkin kokeisiin oli kuitenkin mennä, saihan siitä ylimääräisen lomapäivän, Virtanen naurahtaa. Majuri epäili suurta kusetusta Teatterikorkean pääsykokeet olivat yksi episodi sinänsä. Majuri Vahla, esimies Haminassa ei tahtonut nimittäin ymmärtää pääsykokeiden rakennetta. Sain ongelmitta lomaa ensimmäiseen karsintavaiheeseen samoin kuin toiseenkin. Mutta anoessani pääsyä kolmanteen, kutsui Vahla minut huoneeseensa. Majuri kysyi, että luulenko häntä tyhmäksi kun anon kerta toisensa jälkeen lomaa yhdellä ja samalla syyllä. Lopulta Vahla kuitenkin uskoi ja opiskelupaikan selvittyä hän osoittautui todelliseksi pelimieheksi onnittelemalla
ISKÄ ON KOMEA. Irtiottoja-televisiosarjassa esiintyvä Janne Virtanen katsoo Santtu-poikansa kanssa isän armeijakuvia. oli jäänyt räkäpää rynnäkkökiväärin piippuun ja puhdistusvaiheessa se tietysti paukahti komppanian keskellä. Ne tapaukset taisivat hahmottaa ainakin yliluutnantti Kallion silmissä koko alokasaikaani. Onneksi kysymys ei ollut kuitenkaan sen ihmeellisemmästä asiasta kuin alokkaan epävarmuudesta. Janne Virtasta alokasajan kokemukset eivät ole jääneet painamaan sen pahemmin kuin palaneet lomatkaan. Kallionkin kanssa yhteiset kokemukset kuitattiin naurulla ja parilla oluella, kun miehet kohtasivat toisensa pääkaupungin tummenevassa illassa. Kallio oli miehistä hienoimpia samoin kuin yleisurheilua harrastanut Viljo Kalliolakin, Porin Prikaatin 4. Jääkärikomppaniassa varusmiesaikansa aloittanut ja yhtäläisesti myös lopettanut Virtanen muistaa. minua koko komppanian edessä, Virtanen muistaa. Virtanenko taas vauhdissa? Helppoa ei Virtasella ollut aina Porin Prikaatissakaan. Alokasaikana sattui nimittäin kaksi tapausta, joista sittemmin myös tasavallan presidentin adjutanttina kunnostautunut yliluutnantti Jari Kallio otti nuoren miehen silmätikukseen. Muistan ikuisesti Kallion huudon Virtanenko taas, kun olin yhden myöhäiseksi menneen iltaloman jälkeen joutunut lyömään kasarmin ulko-oven lasin sisään päästäkseni kämpille. Pari lomaa siinä taisi palaa, muistaa Virtanen. Vähän aikaisemmin alokas Virtaselle Olemus ja tapa armeijan peruja Sekä Porin Prikaatin aliupseerikoulussa että RUK:ssa kurssijulkaisun tekemiseen aktiivisesti osallistunut Janne Virtanen vakuuttaa saaneensa armeijasta mukaansa paljon sellaista, mitä on pystynyt myöhemmin hyödyntämään ammatissaan. Vedän aika ajoin firmoille henkilöstökoulutusta. Olemus ja tapa, jolla otan ryhmän haltuuni ovat peräisin suoraan armeijan käskytystavasta. Kyllä minä tunnistan edelleenkin itsessäni armeija-ajan käskijää vaikka tyyli onkin vuosien varrella päässyt pehmenemään, Janne Virtanen miettii. Vuodesta 1996 free lance-näyttelijänä pääkaupungissa vaikuttanut Janne Virtanen paljastaa olevansa edelleenkin reservin vänrikki. Kertausharjoituksiin vuosina 1987-88 varusmiespalveluksensa suorittanutta miestä ei ole kutsuttu kertaakaan. Ehkä opin kaiken oleellisen jo ensimmäisellä kerralla, ehkä kiväärijoukkueen johtajia on valtakunnassa liikaa ja ehkä kutsujat eivät ole koskaan päässeet aakkosissa veehen asti. Innokkuutta ja aikaakin olisi varmasti riittänyt, vannoo Virtanen. Laulaja/näyttelijä Hanna-Riikka Siitosen kanssa yhteisen asunnon Helsingin Töölössä jakava Virtanen on sentään käynyt kerran oma-aloitteisesti varusmiesaikansa jälkeen Huovinrinteen sotilaskodissa kahvilla. Kaverilla on Yläneellä mökki ja sieltä me ajoimme piruuttamme katsomaan Porin Prikaatin menoa. Ihan yhtä epävarmoilta ne alokkaat näyttivät kuin meidänkin aikanamme, hän tiivistää. 17
Oppilas Salko-Aholle armeija oli selkeä vaihtoehto Teksti ja kuva: Esa Nikulainen Turkulainen 20-vuotias Marika Salko-Aho oli aina miettinyt asepalveluksen suorittamista. Vaihtoehtoina oli viettää välivuosi ulkomailla tai kotimaassa töitä tehden. Armeija tuli hyvään rakoon, hän toteaa. 18 Marika Salko-Aho palvelee Aliupseerikoulun Jääkärilinjalla. Hänen lopullinen tehtävänsä tulee olemaan jääkäriryhmän johtaja. Leirit ovat olleet melko raskaita. Aliupseerikurssin 1. jaksolla motivaatio oli vielä melko korkealla, mutta laski, kun haku Lahteen talous- tai lääkintäaliupseeriksi ei tuottanut tulosta, Salko-Aho kertoo. Kun päämäärät olivat selvinneet, ryhmänjohtajan koulutus alkoi tuntua asialliselta. Hän pitää Aliupseerikoulun koulutusta tehokkaana. Eritysesti hän arvostaa johtajakurssin syväjohtamisen osuutta. Salko-Aho pitää myös leireistä, koska tällöin voidaan harjoitella käytännössä ryhmänjohtajan tehtäviä. Hänellä ei ollut juurikaan ennakkokäsityksiä koulutuksesta. Ihmiset kunnioittavat ja arvostavat varusmiespalveluksen suorittamista, Marika tietää. Hän uskoo myös, että saamastaan johtajakoulutuksesta on varmasti hyötyä siviilielämässä esimerkiksi töitä haettaessa. Radio selässä voittajafiilikseen AuK-marssi oli ehkä parhaimpia kokemuksia koulutuksen aikana. Sen jälkeen oli kyllä voittajafiilis, vaikka olikin väsynyt, kertoo Salko-Aho. AuK-marssin keskeytti hänen mukaansa kuitenkin melkein puolet. Itse hän pääsi loppuun asti neljän voittajan ryhmässä venttiseiska (LV-217 - radio) selässä. Joidenkin apukouluttajien suhtautuminen alaisiin on epäasiallista, enimmäkseen kuitenkin asiallisia kouluttajia, toteaa Salko-Aho. Häntä on kohdeltu tasaarvoisena taistelijana miespuolisten varusmiesten keskellä. Jätkät ajattelee, että naisille on helpommat olot, kun asuu alakerrassa, mutta PURA JA KOKOA. Asekäsittelyharjoitusten myötä mm. kevyt konekivääri on tullut oppilas Salko-Aholle tutuksi. ei se niin ole, kuuluu naisen kommentti. Mielestäni Suomen armeija toimii tehokkaasti. Pienellä rahalla saadaan koulutettua lukuisiin eri tehtäviin, hän sanoo. Salko-Aho ei koe oman maanpuolustustahtonsa ja isänmaallisuutensa muuttuneen armeijan aikana. Hän kuitenkin sanoo, että kuva maanpuolustuksesta nyt realistisempi ja että isänmaallisuus korostuu armeijassa. Yliopisto kutsuu intin jälkeen Lomilta paluun jälkeen menee aina muutama päivä tasaantumiseen. Salko-Aho kulkee lähes poikkeuksetta lomille Turkuun prikaatin lomakuljetuksilla, joiden toimivuuteen hän on erittäin tyytyväinen. AuK:n 2. jakson aikana tosin lomatj:tä aletaan laskea jo viiden päivän kohdalla, Salko-Aho toteaa humoristisesti. Salko-Aho harrastaa lenkkeilyä, lukemista ja ammuntaa. Hän on myös mukana järjestötoiminnassa Suomen Lukiolaisten Liitossa, jonka toimistossa on ollut kesätöissä. Armeijan jälkeen Salko-Aho aloittaa ruotsin kielen ja pohjoismaisen filologian opinnot Turun Yliopistossa. Hän aikoo kuitenkin hakea vielä yhteiskuntatieteelliseen tiedekuntaan lukemaan valtiooppia ja poliittista historiaa. Yhteiskuntatieteellisessä häntä kiinnostaa työllistyminen järjestöpuolelle tai Euroopan Unionin kansainvälisiin tehtäviin.
19
Teksti ja kuva: Samuli Vahteristo TERVEYSPOLIISI. Helena Mäkelä ja muut sairaala-apulaiset pitävät huolta siitä, etteivät "pöpöt" pääse valloilleen. Terveysaseman väki on yhtä perhettä 20 Säkylän varuskunnan terveysasemalla varusmiesten ja palkatun henkilöstön terveyttä vaalitaan monin eri tavoin. Työssä tarvitaan lääkärien ja sairaanhoitajien lisäksi monen tason ammattilaisia ja kaikki ovat yhtä tärkeitä. Tunnen, että olemme täällä terveysasemalla yhtä perhettä. Jokaisella on omat työnsä. Sairaala-apulaisen työ on tavallaan terveyspoliisin työtä, sillä me pidämme pöpöt ja bakteerit kurissa, sanoo Helena Mäkelä. Helena Mäkelä tietää mistä puhuu, sillä hänellä on takanaan hieman yli 15 vuoden kokemus sairaalaapulaisen työstä. Potilashuoneiden, vastaanoton tutkimustilojen, laboratorion ja yleisten tilojen hygienian pitää vastata annettuja määräyksiä. Välillä potilaat ihmettelevät, että pitääkö nämä huoneet joka päivä siivota, Mäkelä kertoo. Puhtaanapidon ja hygienian lisäksi sairaala-apulaisten tehtäviin kuuluu potilaiden ja henkilökunnan ruokahuollon järjestäminen sekä vaatetushuolto. Ruoka saadaan onneksi tilata muonituskeskukselta, jota se tuodaan lämpöastioilla terveysaseman keittiöön. Me suoritamme ruuan annostelun ja jakamisen sekä huolehdimme luonnollisesti tiskistä. Potilaiden ja henkilökunnan työasujen lajittelu sekä vuodevaatteiden huolto ja ylläpito kuluu myös meidän tehtäviimme, Mäkelä kertoo. Välillä vallitsee hallittu kaaos Terveysasemalla ei ole oikeastaan sellaista paikkaa, jossa ei terveyspoliisin käden jälki näkyisi. Huolehdimme myös instrumenttien steriloinnista ja sidostarpeiden täydennyksestä sekä monesta muusta pikku askareesta. Lääkintämiehet ovat usein meitä auttamassa ihan omasta halustaan, sanoo Mäkelä ja hymyilee salaperäisesti lääkintämiesten aktiivisuudesta mainitessaan. Työn luonne ei ole Mäkelän mukaan juurikaan vuosien saatossa muuttunut. Puhtaanapitoon liittyviä koneita on toki tullut lisää, jotka helpottavat työtä. Sairaala-apulaisia on yleensä aamuvuorossa kolme ja iltavuorossa sekä viikonloppuna yksi. Työstä selviää normaalisti kohtuudella, mutta flunssan tai muun sairasepidemian aikoihin täällä vallitsee hallittu kaaos. Silloin työ imee jokaisesta viimeisetkin mehut, Mäkelä sanoo. Perjantain levottomat lentävät Kun Helena Mäkelältä kysyy, mikä on työn ikävin puoli, hän miettii hyvin pitkään. Ajatuksissaan hän hyräilee ääneen ja pitkän tovin päästä tulee vastaus. Palkka voisi olla parempi. Työn hyvät puolet löytyvät siitä, että terveysaseman sairaat ovat nuoria varusmiehiä, joiden terveys on tilapäisesti alentunut. Heitä tarvitse vääntää, kääntää, pesettää tai syöttää, Mäkelä tiivistää. Toisena suuren plussan Mäkelä antaa työkavereille. Välitön yhteishenki tiivistyy kahvitauoilla. Ainakin minä tunnen itseni tasaarvoiseksi ja saan huomata, että meidän sairaala-apulaistenkin työpanosta arvostetaan. Parhaat hetket ovat tauoilla viikonlopun lähestyessä. Siiloin joutuu usein toteamaan, että jutuissa perjantain levottomat lentävät. Helena Mäkelän puoliso Heikki on työssä myös varuskunnassa. Lisäksi perheeseen kuluu 13-vuotias Henriikka-tyttö ja ensi vuonna intin maastovermeet ylleen pukee 20-vuotias Henri. Helenan vapaa-ajan harrastuksiin kuluu kävely, rullaluistelu ja sienestys.
21
PORILAISEN PÄIVÄKIRJA PRIKAATIIN SIIRTYNEET: Turun- ja Porin Sotilasläänin Esikunnasta: Varastonhoitaja Kai Maanpää sotilasammattihenkilöksi 1.11.2002 Reservistä: Sopimussotilas (alik) Kalle Arvola 28.10.2002 Sopimussotilas (korpr) Simo Sikiö 28.10.2002 Sopimussotilas (ylik) Jussi Nummelin 11.11.2002 PRIKAATISTA SIIRTYNEET: Pääesikuntaan: Majuri Kari Kaakinen 1.12.2002 Reserviin: Sotilasammattihenkilö Soile Hänninen 1.11.2002 Teknikkokapteeni Mauri Nikunoja U16.10.2002 YLENNYKSET 6.12.2002 Everstiluutnantti Turkka Heinonen everstiksi Majuri Jukka Nikkari everstiluutnantiksi Yliluutnantti Raino Kukonlehto kapteeniksi Yliluutnantti Esa Rautio kapteeniksi Yliluutnantti Miikka Sävelkoski kapteeniksi Insinööriyliluutnantti Veli-Pekka Marjamäki insinöörikapteeniksi Lääkintäyliluutnantti Juha Tanner lääkintäkapteeniksi (res.) Luutnantti Jari Ahoniemi yliluutnantiksi Vänrikki Topi Hellsten luutnantiksi Vänrikki Tapio Huhtamäki luutnantiksi Vänrikki Jukka Kärkkäinen luutnantiksi Vänrikki Mikko Majava luutnantiksi Vänrikki Sami Mamia luutnantiksi Vänrikki Heikki Pellimaa luutnantiksi Vänrikki Ville Seppä luutnantiksi Vänrikki Samuli Vähä-Mäkilä luutnantiksi Sotilasmestari Esa Hyökyvirta luutnantiksi Kersantti Esa Pohjolainen ylikersantiksi (res.) Alikersantti Mikko Vahala kersantiksi (res.) Korpraali Jari Koivunen alikersantiksi (res.) Korpraali Veijo Käkelä alikersantiksi (res.) Viestimies Pasi Tegelberg korpraaliksi (res.) PALKITSEMISET 6.12.2002 Jalkaväen ansioristi Majuri Eero Hiitola Majuri Tero Minkkinen Majuri Reijo Savioja Majuri Matti Viljakainen Yliluutnantti Veikko Halkivaha Yliluutnantti Teijo Heinonen Yliluutnantti Jari Lintunen Yliluutnantti Jouni Mäentaus 22 Turkka Heinonen ylennettiin everstiksi Porin Prikaatin esikuntapäällikkö ja Porilaisen päätoimittaja Turkka Heinonen ylennettiin Itsenäisyyspäivänä everstiksi. Tämä lienee ensimmäinen kerta, kun prikaatin esikuntapäällikkönä toimii everstin arvoinen upseeri. Heinonen siirtyy vuoden vaihteessa pääesikunnan maavoimaosastoon apulaisosastopäälliköksi. Tehtävän nykyinen hoitaja, niin ikään "porilaistaustainen" eversti Seppo Toivonen ottaa vuoden alussa komentoonsa Kainuun Prikaatin. Jalkaväen ansioristi Jalkaväen ansioristi voidaan myöntää henkilölle joka on puolustusvoimissa toiminut jalkaväen tehtävissä ansiokkaasti vähintään kuuden vuoden ajan. Myös henkilö, joka on vähintään kymmenen vuoden ajan toiminut vapaaehtoisessa maanpuolustusjärjestössä jalkaväen hyväksi, on oikeutettu ansioristiin. Ristin myöntää Jalkaväen tarkastaja ansioristitoimikunnan esityksestä. Pelkistetyssä, vihreässä kultareunan omaavassa ansioristissä on Yrjönristissä ristikkäiset hopeiset kiväärit. Erityisistä ansioista ansioristin kantonauhaan voidaan liittää ristikkäiset, hopeiset pistimet.