SYKÄRINKULMA KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2005

SYKÄRINKULMA KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2005

SISÄLLYS 1 JOHDANTO 3 2 SYKÄRINKULMA ALUEENA 4 2.1 Rajaus 4 2.2 Historiaa 4 2.3 Maisemat 5 2.4 Yhdistykset, palvelut ja harrastustoiminta 7 2.5 Kulkuyhteydet 8 3 SYKÄRINKULMA TÄNÄÄN 9 3.1 Luontokartoitusten tulokset 9 3.1.1 Sykärinkulmalla laaditut ympäristöselvitykset 9 3.1.2 Lintukartoitukset 9 3.1.3 Kasvillisuuskartoitukset 11 3.2 Asukaskyselyn tulokset 12 3.3 Asukkaiden näkemys ympäristöstä 13 3.4 Palvelut ja sosiaalinen toiminta 15 4 SYKÄRINKULMA HUOMENNA 17 4.1 Kehittämistoiveet 17 4.2 Osallistuminen 20 4.3 Kohti tulevaa 21 LÄHTEET YHDISTYSTEN JA YRITYSTEN YHTEYSTIEDOT LIITTEET 1 Kyselylomake 2 Kartta lintukartoitusalueista 3 Sykärinkulman lintukartoituksissa tavatut lajit 4 Sykärinkulman kasvillisuuskartoituksissa tavatut lajit 5 Kartta mieluisista luontokohteista 6 Kartta vaarallisiksi koetuista tieosuuksista 2

1 JOHDANTO Tämän Sykärinkulman kehittämissuunnitelman tarkoituksena on kertoa Sykärinkulman alueesta sekä niistä toiveista ja tarpeista, joita alueella asuvilla ja vapaa-aikaansa viettävillä ihmisillä on elinympäristönsä kehittämisen suhteen. Lähtökohtana suunnitelman laatimiselle oli paikallisen asukasyhdistyksen, Sykärinkulman asukasyhdistys ry:n, halu edistää yhteistoimintaa alueen asukkaiden keskuudessa ja kehittää Sykärinkulmaa. Sykärinkulman kehittämissuunnitelmaa tehtäessä on apuna käytetty kyläsuunnitelmien laatimisen menetelmiä, sillä kyläsuunnitelmien tekemisestä on varsin runsaasti kokemuksia ja niitä käytetään nykyisin yhdyskuntasuunnittelun apuvälineinä ympäri Suomea. Kehittämissuunnitelmien laatiminen kyläsuunnitelmiin verrattuna ympäristönäkökohdat huomioiden on toistaiseksi melko uutta ja tässä suhteessa Sykärinkulman kehittämissuunnitelma onkin ensimmäinen laatuaan. yhteensä 140 Sykärinkulman vakituista ja vapaa-ajan asukasta. Kyselyyn liitettiin kartta Sykärinkulmasta, johon asukkaat saattoivat merkitä mieluisiksi kokemiaan luontokohteita sekä vaarallisia tieosuuksia. Kartoista saatujen vastausten pohjalta Laurea-ammattikorkeakoulun kestävän kehityksen opiskelijat Evita Reitti ja Terhi Käppi laativat lehtori Rauni Varkian ohjauksessa MapInfo-ohjelmalla kartta-aineistoa kehittämissuunnitelman tueksi. Ympäristöpainotteisesta kehittämissuunnitelmasta on hyötyä monin eri tavoin. Merkittävin hyöty on alueen asukkaiden mielipiteiden esille tuleminen halukkuus osallistua elinympäristönsä hoitoon ja kehittämiseen varmasti lisääntyy, kun omilla mielipiteillään kokee voivansa vaikuttaa asioihin. Ympäristöasioihin tullaan kiinnittämään tulevaisuudessa yhä enemmän huomiota, joten suunnitelmia laadittaessa on kaukokatseista ottaa nämäkin asiat huomioon. Kehittämissuunnitelmaa voidaan lisäksi käyttää monenlaisen suunnittelun ja päätöksenteon tukena. Kehittämissuunnitelmaa varten kerättiin tietoa asukaskyselyn ja luontoselvitysten avulla. Sykärinkulman asukasyhdistys yhdessä Laurea-ammattikorkeakoulun kanssa laativat ja toteuttivat asukaskyselyn, josta saatiin tietoa alueen asukkaista sekä heidän toiveistaan ja tarpeistaan alueen kehittämisen suhteen (Liite 1). Luontoselvityksiä alueella tekivät biologi Leila Järvinen ja Laurea-ammattikorkeakoulun kestävän kehityksen opiskelija Evita Reitti. Rauno Yrjölä Ympäristötutkimus Yrjölä Oy:stä konsultoi selvitysten menetelmiä. Asukaskyselyn avulla selvitettiin Sykärinkulman asukkaiden ajatuksia alueen palveluista, ympäristöstä ja sosiaalisesta toiminnasta. Asukaskyselyn toteuttivat Sykärinkulman asukasyhdistyksen jäsenet oveltaovelle -menetelmällä. Vastauksia saatiin 62 kappaletta ja ne koskivat Metsäviklo on Sykärinkulmalla yleinen lintu 3

2 SYKÄRINKULMA ALUEENA 2.1 Rajaus Sykärinkulman rajaaminen on melko ongelmallista, koska se ei ole millään tasolla hallinnollinen kokonaisuus. Siihen luetaan kuuluvaksi alueita kahdesta kunnasta: Hyvinkäältä Ridasjärven kylään kuuluva itäinen osa sekä Hausjärveltä kaakkoisosa. Kyseiset kunnat kuuluivat aiemmin eri lääneihin, nyt ne ovat eri maakuntien aluetta. Hyvinkää on Uudenmaan maakunnassa ja Hausjärvi on osa Kanta-Hämettä. Tiettyä alueellista yhteenkuuluvuutta syntyy siitä, että alueen halki kulkee Sälinkääntie eli vanha Hyvinkää - Mäntsälä-maantie. Sitä kaikki Sykärinkulmalla joko vakituisesti tai vapaa-aikanaan asuvat käyttävät asioidessaan, yleensä Hyvinkäällä. Kulmakunnan tärkein määrittäjä on myös Laitilanjärvenä tunnettu Sykärinjärvi, joka sijaitsee Hyvinkään kaupungin alueella. Sykärinjärven pohjois- ja itärannan asukkaat luetaan Sykärinkulmaan kuuluviksi, Kaitarannan asukkaiden luontaiset yhteydet taas suuntautuvat kyläkeskukseen eli Ridasjärvelle. Sälinkääntien varrella asuvat hausjärveläiset ovat olleet alusta asti perustamassa Sykärinkulman asukasyhdistystä. 2.2 Historiaa Sykärinjärven läheisyydessä on todistettavasti ollut asutusta jo kivikaudella. Museovirasto on inventoinut Hyvinkään kunnan alueella sijaitsevat muinaismuistot vuonna 2002 ja Hausjärven kunnan alueella sijaitsevat muinaismuistot vuonna 2000. Inventoinneissa Sykärinjärven eteläosasta, Kaidanpäästä, löydettiin kivikautinen asuinpaikka. Asuinpaikka sijaitsee Tervalamminojan itäpuolisella rantatörmällä ja sen harjalla Ridasjärveltä Kaidanpäähän tulevan tien molemmilla puolilla. Inventoinneissa asuinpaikalta löytyi muun muassa haljennut kaavin. Järven läheisyydestä on löydetty myös poikkikirves kampakeraamiselta kaudelta sekä keihäänkärki viikinkiajalta. Sykärinjärvi lähialueineen tunnettiin historiallisella ajalla Hausjärven pitäjään kuuluneen Laitilanmaan erämaa-alueena. Sykärinkulmaksi luettu alue sijoittui silloin osittain Ridasjärven ja osittain Vantaan kylien alueelle. Hyvinkään kunnan itsenäistyttyä vuonna 1918 laajat alueet Hausjärvestä, Sykärinkulma mukaan lukien, liitettiin Hyvinkään kuntaan. Vakituinen asutus Sykärinkulmalla on saanut alkunsa 1700-luvun lopulla. Maatalouden harjoittamiseen sopiva Sykärinkulman alue houkutteli asukkaikseen varsinkin torppareita. Vuonna 1850 alueella mainitaan olleen viisi tilaa ja kolme torppaa. Sykärinkulman alueen vanhimpia tiloja ovat 1700-luvun lopulla torpista muodostuneet Sykärinsaari ja Koskela. Hautalan ja Mattilan tilat on perustettu 1800- luvun alkupuoliskolla. Sykärin nimi juontuu ilmeisesti Hausjärven kunnallislautakunnan esimiehestä Pelet Sykäristä, joka asui 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa Sykärinsaaren tilalla järven luoteisrannalla. Sykärinsaaren tila oli saanut alkunsa Matti Simonpojan vuonna 1773 rakentamasta torpasta, jonne rakennettiin myöhemmin uudistalo. Vuonna 1854 Sykärinsaaren haltijana oli Matti Eeronpoika, jonka poika Pelet Sykäri toimi Hausjärven kunnallislautakunnan esimiehenä vuosina 1892 1901 ja tuli tehtävistään varsin kuuluisaksi Hausjärvellä. Pelet Sykärillä oli mitä ilmeisimmin runsaasti luontaista arvovaltaa ja karismaa, sillä hänen hautajaistilaisuudessaan sanottiin: Kun Hausjärven kunnan historia joskus kirjoitetaan, esiintyy siinä Pelet Sykärin nimi huomattavasti. 4

Sittemmin maatalouselinkeinot saivat väistyä vapaa-ajanasutuksen myötä, sillä viime vuosisadan puolella Sykärinjärvi houkutteli Hyvinkäällä toimineita teollisuuslaitoksia rakentamaan loma-asuntoja työntekijöilleen. VR Hyvinkään Konepaja teki vuonna 1951 vuokrasopimuksen Metsähallituksen kanssa Laitilanmaan Valtionpuistossa Sykärinjärven itärannalla sijainneesta neljän hehtaarin laajuisesta maa-alueesta, jolla aikaisemmin oli sijainnut metsänvartija Adolf Rinteen talo. Ensimmäiset mökit rakennettiin alueelle vuonna 1953 ja kaikkiaan mökkejä valmistui alueelle kolmisenkymmentä. Mökit olivat konepajalaisten yksityisomistuksessa. 1960-luvulla myös Villayhtymä Oy vuokrasi Metsähallitukselta maata Sykärinjärven itärannalta, johon rakennettiin vuosikymmenen loppuun mennessä nelisenkymmentä mökkiä. Suurin osa Villayhtymänkin mökeistä oli työntekijöiden yksityisomistuksessa, mutta yhteiseen käyttöön oli varattu yksi suurempi mökki ja kuusi huonetta. 2.3 Maisemat Sykärinkulman maasto on korkokuvaltaan sangen vaihtelevaa. Korkeussuhteidenkin perusteella Sykärinkulma on raja-aluetta, sillä Vantaanjoen ja Mustijoen vesistöjen vedenjakaja muodostuu Sykärinjärven itärannan kallioselänteistä. Vedenjakaja jatkuu sieltä Lehtitien - Latvatien risteyksen kautta Sälinkääntien pohjoispuolelle ja yhtyy korkeimpien kallioitten jaksoon Hyypiönkallion koillispuolella. Sykärinjärvi uimarannan kohdalta Useat Sykärinkulman kallioista ovat maisemallisesti merkittäviä ja myös hyviä näköalapaikkoja. Sykärinjärveen pistävän niemekkeen ja komean maisemaelementin muodostaa Sarvikallio, mutta kauniin siluetin järveltä katsoen antavat itärannalle muutkin kalliot. Aivan 5

järven pohjoispäässä sijaitsevalta kalliolta, jonka korkein kohta on yli 40 metriä järven pinnasta, avautuu kaunis panoraama järvelle. Hyypiönkallio, joka kohoaa 133 metriä merenpinnasta, on seudun korkein. Sieltä näkee muun muassa Hyvinkään kirkon ja muutamia muita Hyvinkään korkeita rakennuksia, Erkylän linkkitornin ja itäreunalta kauas Mäntsälän suuntaan. Rytömäki on nimensä mukaisesti itärinteeltään melko vaikeakulkuinen, mutta senkin korkeimmalta huipulta järvi näkyy kauniisti. Haukankallio on kaunispiirteinen ja selvärajaisesti ympäristöstään erottuva, varsinkin sen länsirinteessä on komea jyrkänne. Kallion nimi todennäköisesti viittaa siihen, että se on ollut uljaimpiin petolintuihimme kuuluvan muuttohaukan pesimäkallio silloin, kun laji vielä eteläisessä Suomessa pesi. Kaunispiirteinen on myös Laahankallio, alueen toiseksi korkein kukkula, jossa vielä hiljattain kohosi kolmiomittaustorni. Sieltä näkee kauas länteen Erkylän - Hyvinkään suuntaan, jossa Sileäkalliolla oli seuraava kolmiomittaustorni. Itäkaakon horisontissa pilkottavat Mäntsälän kirkko ja vesitorni metsän yli. Kallioiden väliset painanteet ovat sisältämiensä savikerrostumien vuoksi vettä pidättäviä ja näin ollen suurimmaksi osaksi soistuneita. Vedenjakajaseudulle tyypillisiä laaja-alaisempiakin soita Sykärinkulmalla on. Ne on yleensä ojitettu metsän kasvun vauhdittamiseksi. Näin on esimerkiksi Hyypiönsuo, jonka Sykärinjärveen valuvat vedet lienevät yksi syy järven ruskeavetisyyteen. Myös Rajasuo, Välisuo ja Mastosuo ovat täysin ojitettuja, mutta niiden vedet virtaavat vedenjakajan itäpuolelle Mustijokeen. Sykärinkulmalla ei ole kovin suuria peltoaukeita. Laajimmat pellot ovat itäosassa Hautalankulmalla, mutta osa niistä on tällä hetkellä viljelemättömiä. Järven rannalla sijaitseva nimikkotalo, Sykärinsaari, on vanha perinteinen maatila. Pienehköt, aiemmin metsien keskellä sijainneet peltoraiviot, ovat jo täysin metsittyneet. Tällaisia ovat muun muassa Juholan, Arolan ja Kaunismäen pellot. Pellot ovat kuitenkin tärkeä maisemallinen lisä metsien ja kallioitten hallitsemaan yleisilmeeseen Sykärinkulmalla. Näkymä pohjoisrannan näköalakalliolta järveä kohti. Kallion rinteillä jääkauden jälkeisen Yoldiamerivaiheen rantakivikkoa Haukankallion laelta kohti länttä avautuva näkymä 6

Sykärinkulman kasvillisuuteen vaikuttaa metsien vallitsevuus alueen luontotyyppinä. Hakkuiden ja soiden ojittamisen vuoksi alkuperäistä metsä- ja suotyyppiä on hankala määrittää. Valumavesistä kosteutta saavilla rinteillä on tuoreita kangasmetsiä. Kuivia kangasmetsiä on kallioilla ja sora-alueilla, missä maa on huokoisempaa ja vettä läpäisevää. Tuoreet kangasmetsät ovat kuusivaltaisia sekametsiä, mustikkatai käenkaali-mustikkatyyppisiä. Puustoltaan vanhaa ja järeää metsää on melko vähän. Laikkuina sellaista löytää muun muassa Rytömäen koillispuolelta, Hyypiönkallion länsirinteeltä tai Kaunismäentien molemmin puolin rippeinä. Komeimmat vanhat metsät ovat kuitenkin Taisto Tapolan ja Juholan tilojen metsät Hautalankulmalla. Vanhan puuston lisäksi siellä on tunnelmallisia saniaisten reunustamia purolaaksoja ja metsän terveydestä kertovia valtaisia muurahaiskekoja. Lakialueitten kalliometsät ovat kanervain tai jäkälien leimaamia. Lehtomaisia metsiäkin Sykärinkulmalta löytyy. Ne sijaitsevat yleensä mäkien alarinteillä ja järven rannoilla. 2.4 Yhdistykset, palvelut ja harrastustoiminta Sykärinkulmalla toimivia yhdistyksiä ovat Ridasjärven kalastuskunta, Ridasjärven Metsästysyhdistys ry, Hyvinkään Metsänkävijät ry sekä Sykärinkulman asukasyhdistys ry. Ridasjärven kalastuskunta huolehtii muun muassa Sykärinjärven hoidosta, kalastusoikeuksista sekä kalastuslupien myynnistä. Ridasjärven Metsästysyhdistys ry sekä Hyvinkään Metsänkävijät ry ovat metsästysseuroja, joiden toimintaan kuuluvat erilaiset riistanhoidon tehtävät. Hyvinkään Metsänkävijöillä on ollut toimintaa alueella jo vuosikymmenten ajan ja riistanhoitotyön ohella yhdistys on keskittynyt myös metsästyskoirien kenneltoimintaan. Lisäksi VR:n ja Valvillan alueilla toimivat omat yhdistyksensä. Sykärinkulman asukasyhdistys ry on aloittanut toimintansa 28.2.2004. Yhdistyksen tarkoituksena on edistää alueella asuvien ihmisten välistä yhteistyötä ja parantaa asukkaiden elämänlaatua muun muassa edistämällä lähiluonnon tuntemusta ja ympäristön viihtyisyyttä sekä parantamalla asukkaiden mahdollisuuksia osallistua kiinnostaviin harrastustoimiin. Asukasyhdityksen perustamiskokous. Puheenjohtaja Lahja Kokkonen oikeassa reunassa 7

Yrityksistä rakennustoimintaa harjoittava Rakennus Herkko Oy on ilmoittanut toimivansa Sykärinkulman alueella. Muita yrityksiä Sykärinkulmalla ei selvityksen mukaan ole. Lähimmät palvelut löytyvät vajaan kymmenen kilometrin päästä Ridasjärven kyläkeskuksesta, jossa toimii kyläkauppa, postin toimipaikka sekä hyötyjätteiden aluekeräyspiste. Hausjärven kirjastoauto pysähtyy Sälinkääntiellä kerran kahdessa viikossa ja Hyvinkään kirjastoauto Ridasjärven kyläkoululla kerran kahdessa viikossa. Tiedotus Sykärinkulman ajankohtaisista asioista on toiminut aikaisemmin lähinnä paikallislehtien, kuten Aamupostin, Hyvinkään Viikkouutisten ja Hyvinkään Kellokkaan kautta. Lisäksi kesällä 2004 asukasyhdistys pystytti Sälinkääntien ja Kaunismäentien risteykseen ilmoitustaulun tiedotustoiminnan parantamiseksi. Vaikka järjestettyä harrastustoimintaa ei alueella ole, tarjoaa Sykärinkulman vaihteleva maasto järvineen ja kallioineen luonnossa viihtyvälle monia harrastusmahdollisuuksia. Sykärinkulman luonnosta on mahdollisuus nauttia niin kalastuksen, metsästyksen, sienestyksen, marjastuksen, veneilyn, uinnin kuin muun ulkoilmassa oleilemisenkin muodossa. Esimerkiksi Suomen retkiluistelijat ry on järjestänyt vuonna 2001 luisteluretken Sykärinjärvellä. 2.5 Kulkuyhteydet Sykärinkulman sijainti lähellä Hyvinkään kaupunkia sekä pääkaupunkiseutua on monen asukkaan mielestä yksi alueen parhaimmista puolista. Sykärinkulma sijaitsee noin 15 kilometrin päässä Hyvinkään keskustasta. Hausjärven keskustaan matkaa kertyy noin 19 kilometriä, Mäntsälän keskustaan noin 24 kilometriä ja Helsinkiin noin 67 kilometriä. Vaikka Sykärinkulma sijaitseekin lähellä kaikkea, voi matka kuitenkin tuntua pitkältä ja hankalalta, mikäli mahdollisuutta yksityisautoiluun ei ole. Vaikka linja-autopysäkkiä ei Sykärinkulmalta löydy, linja-autot pysähtyvät tarvittaessa. Sykärinkulmalta pääsee linja-autolla arkisin päiväsaikaan Hyvinkäälle ja Mäntsälään. Hyvinkään liikenteen palvelubussi ei kulje Sykärinkulmalla. Sykärinkulman päätie on Sälinkääntie, joka alkaa Ridasjärventieltä. Tie on asfaltoitu, mutta mutkainen, kapea ja valaisematon, eikä sen reunassa ole kevyenliikenteenväylää. Sykärinkulman toinen merkittävä tie on Kaunismäentie, joka niin ikään on kapea ja mutkainen. Kaunismäentie on yksityisen tienhoitokunnan ylläpitämä 8

3 SYKÄRINKULMA TÄNÄÄN 3.1 Luontokartoitusten tulokset 3.1.1 Sykärinkulmalla laaditut ympäristöselvitykset Sykärinkulman alueella on tehty jo aiemmin ympäristön tilaa koskevia tutkimuksia ja selvityksiä. Uudenmaan ympäristökeskus on tutkinut alueen ilmanlaatua osana laajempaa ilmanlaadun tutkimusta ja Hyvinkään kaupunki on tehnyt selvityksen Sykärinjärven tilasta osana Hyvinkään alueella sijaitsevien vesistöjen tilan tutkimusta. Vuonna 2000 Uudenmaan ympäristökeskus tutki Sykärinkulman alueella kolmessa eri mittauspisteessä 12 jäkälälajin esiintymistä mäntyjen rungoilla ja jäkälien vaurioitumisastetta sekä mäntyjen harsuuntumista. Tutkimus liittyi Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakuntien alueilla vuosina 2000 2001 tehtyyn ilmanlaadun bioindikaattoritutkimukseen. Mittauspisteistä kaksi sijaitsi järven pohjoispuolella ja yksi eteläpuolella. Tutkimuksessa kaikilta Sykärinkulman mittauspaikoilta löydettiin vähintään kahdeksan eri jäkälälajia. Lajistossa on kuitenkin ollut lieviä muutoksia ja ilmansaasteille herkimpiä lajeja on puuttunut. Rungoilla kasvanut sormipaisukarve on ollut tervettä lukuun ottamatta yhtä mittauspistettä, jossa on esiintynyt lieviä jäkälävaurioita. Mäntyjen neulaskato on ollut kahdessa mittauspisteessä 0-10 % ja yhdessä pisteessä 10-20 %. Tulosten perusteella käy ilmi, että ilmanlaatu on bioindikaattoritutkimuksen mukaan Sykärinkulmalla hyvä eikä puustossa ole havaittavissa merkittäviä ilmansaasteiden aiheuttamia ympäristövaikutuksia. Hyvinkään kaupunki on tutkinut Sykärinjärven tilaa viimeksi vuonna 1985, jolloin Hyvinkään kaupungin alueella sijaitsevista järvistä tehtiin yleispiirteinen selvitys. Järvistä tutkittiin tällöin niiden rantoja, luontoa, maisemaa, maankäyttöä ja vedenlaatua. Tutkimuksen mukaan järvet soveltuvat virkistyskäyttöön vedenlaatunsa puolesta. Sykärinjärvellä on suoritettu leväseurantaa viikoittain kesän 2004 aikana. Järven tilasta ollaan myös tekemässä Sykärinkulman asukasyhdistyksen toivomuksesta uutta selvitystä. Tarkoituksena on tutkia Sykärinjärven veden laatua vuoden kestävällä seurantatutkimuksella sekä selvittää järven pohjasedimentin koostumusta. Tutkimuksen suorittaa Laurea-ammattikorkeakoulu yhdessä Helsingin yliopiston kanssa. Veden laadun seuranta aloitettiin kesällä 2004, jolloin myös näytteet pohjasedimentistä otettiin. Tulokset tutkimuksista valmistuvat kesällä 2005. 3.1.2 Lintukartoitukset Tätä selvitystä varten on tehty neljä kartoituskierrosta alkukesällä 2004. Kolme kartoituksista tehtiin Sälinkääntien pohjoispuoliseen kalliomaastoon, yksi Sälinkääntien eteläpuolelle (Liite 2). Tulokset näistä on esitetty liitteenä olevassa taulukossa päivämäärillä 9. - 22. 6. (Liite 3). Kartoituksen tekijä, biologi Leila Järvinen, on asunut kesäisin alueella vuodesta 1963 lähtien, vakituisesti vuodesta 2001. Aikaisempina vuosina muovautunut käsitys alueen pesimälintukannasta on taulukossa sarakkeena muu havainto. Hyvinkään lintutieteellisen yhdistyksen aluevastaava Ari Ahtiainen on luovuttanut käytettäväksi Sykärinjärven mökillään kesien 2002 2004 aikana tehdyistä pesimälintuhavainnoista yhteenvedon, joka on taulukossa sarakkeena Ahtiainen. Taulukkoon on otettu mukaan vain lajeja, joita on syytä pitää alueella pesivinä tai ainakin pesintää yrittäneinä. 9

Taulukosta havaitaan linnuston edustavan tyypillistä havu- ja sekametsän lajistoa. Jokaisella kartoituskierroksella havaittiin punarintoja, laulu-, punakylki- ja mustarastaita, lehtokerttuja, pajulintuja, tiltaltteja, harmaasieppoja, peippoja ja vihervarpusia. Varsin yleisiä olivat myös metsäviklo, käki, käpytikka, talitiainen, kirjosieppo, metsäkirvinen ja hippiäinen. Kansallislintumme laulujoutsenen ilmestyminen pesimälinnustoon on ilahduttavaa. Ensimmäinen varma pesintä oli kesällä 2001 ja sittemmin laji on yrittänyt pesintää. Kuluneena pesimäkautena joutsenparista tehtiin havaintoja myöhäiseen syksyyn asti. Päiväpetolinnuista ei kartoituskierroksilla tehty yhtään havaintoa, mutta muissa tilanteissa sekä kuluneelta kesältä että pitkältäkin ajalta on havaintoja kana-, varpus- ja nuolihaukasta sekä kalasääskestä. Ahtiaisen mukaan mehiläishaukalla oli reviiri Kaunismäen itäpuolella kesällä 2004. Nimenomaan järven läheisyydessä voi kuulla lehto-, helmi- ja varpuspöllöjä, vaikkei kartoituskierroksilla havaintoja saatukaan. Huuhkajakin ilmeisesti on joskus Sykärinkulmalla asustanut, viittaahan nimi hyypiö juuri huuhkajaan. Vuosi 2004 oli ylipäänsä huono pöllövuosi. Ainoa kartoitushavainto metsäkanalinnuista oli metso, jonka vakituista elinpiiriä on Hyypiönkallion ympäristö. Metsohan on yleisesti ottaen uhkaavasti harvinaistunut Etelä-Suomessa; se on yksi EU:n lintudirektiivin silmälläpidettävistä lajeista. Myös teeri ja pyy ovat Sykärinkulman vakiolajeja, vaikkeivät ne kartoittajalle esiintyneetkään. Valitettavaa on, että aikaisemmin kalliomänniköissä pesinyt kehrääjä näyttää hävinneen. Ahtiainen tosin on Kaunismäellä kerran kuullut kehrääjän öistä hyrinää. Myöskään kulorastasta ei kuluneena kesänä havaittu; taulukossa oleva merkintä 9.6. oli kaukana laulava koiras, eikä lajia pystytty riittävän hyvin varmistamaan. Kaunis ja harvinaisehko harmaapäätikka on keesän 2004 havaintojen perusteella alueen pesimälaji, samoin pikkutikka. Kumpaakaan ei kartoituksessa tavattu, ehkä siksi, että kartoitusretket tehtiin kallioilla. Peukaloisen ja rautiaisen kannat näyttävät suuresti vaihtelevan. Kesällä 2003 oli aivan järven rannan tuntumassa useita sekä peukaloisen että rautiaisen reviirejä, nyt kummastakin saatiin vain yksi havainto. Ilahduttavan runsas kanta vuodesta toiseen on pyrstötiaisella, jota tavataan kesällä rannan koivikoissa, talvella laajemmin kiertelevinä parvina. Useana kesänä, pesimäkauden jo ollessa pitkällä, on Sykärinjärven rannassa kuultu kahta harvinaista laulajaa, kultarintaa ja punavarpusta. Pesintä ei todennäköisesti ole onnistunut, mutta onnistunee lähitulevaisuudessa. Myös harmaahaikara saattaa yrittää lähivuosina pesintää. Nyt lajia on havaittu Sykärinkulmalla syyskesällä. Lehtopöllöä tavataan järven rantametsissä 10

Kartoituksessa havaittiin kaikkiaan 33 lintulajia, mutta Sykärinkulman pesimälinnusto on siihen nähden kaksinkertainen ja käsittää ainakin 71 lajia. Todettakoon vielä, että lintukartoitus Sykärinkulman linnuista on suuntaa-antava, sillä järven lajistoa ei ole riittävästi huomioitu. On toivottavaa, että yhä useammat asukkaat innostuvat havainnoimaan ja seuraamaan lintulajistossa tapahtuvia muutoksia, jolloin Sykärinkulman lajistosta saadaan kattavampi kuva. Tulevina kesinä Sykärinkulman asukasyhdistys pyrkii järjestämään ohjattuja linturetkiä alueen asukkaille. 3.1.3 Kasvillisuuskartoitukset Linnustoselvityksen lisäksi Sykärinkulmalla tehtiin kasvillisuuskartoitus kesällä 2004. Kartoituksessa viideltä rajatulta alueelta selvitettiin niillä kasvaneet putkilokasvit. Alueet sijaitsivat Sykärinjärven rannalla Kaitarannassa, Rajasuon ja Mastosuon väliin jäävällä kalliolla, Sälinkääntien ja Koskelantien risteyksessä, Sälinkääntien varrella Sykärinmäellä sekä Rytömäessä. Kartoitetuista alueista Sykärinmetsässä oli selkeästi eniten lehtomaisia piirteitä. Lehmusta ja vaahteraa kasvoi metsässä paikoitellen runsaasti ja erityisen näyttävä oli vanha, valtavan suuri kaatunut lehmus metsän lounaisosassa. Kenttäkerroksen lajisto oli varsin runsas ja paikoitellen metsässä esiintyi runsaasti osittain rauhoitettua sinivuokkoa sekä satunnaisesti näsiää, imikkää ja kevätlinnunhernettä. Myös alueella sijainnut niittyaukea oli lajistoltaan runsas ja niityltä löytyikin kolme harvinaista lajia: soikkoratamo, huhtakurjenpolvi ja metsänätkelmä. Myös Rytömäestä kartoitetulta alueelta löytyi lehtomaisia piirteitä. Kartoitettu alue käsitti lammen länsirannan puolella olevat metsät ja Rytömäen itä- ja pohjoisrinteet. Eri kasvilajeja esiintyi kartoitusalueella 145. Näistä osittain rauhoitettuja lajeja ovat kevätlinnunherne, imikkä ja näsiä. Alueelta löytyi lisäksi valkolehdokkeja, jotka ovat kokonaan rauhoitettuja. Kasvillisuuden esiintymistä arvioitiin merkitsemällä havaitut kasvilajit kasvupaikoittain sekä arvioimalla, kuinka runsaasti kasveja näillä paikoilla esiintyi. Kartoitukset tehtiin samoilla alueilla kolme kertaa kesän aikana kesäkuun, heinäkuun ja elokuun alkupuolella.kartoitetuilla viidellä alueella esiintyi yhteensä 211 eri putkilokasvilajia, jotka on esitetty liitteenä olevassa taulukossa (Liite 4). Lajirikkaimmalta Sykärinkulman kartoitusalueelta löytyi 156 eri kasvilajia. Valkolehdokki on kämmekkäkasvi, joka yöperhosia pölyttäjäksi houkutellen tuoksuu yöllä voimakkaasti. 11

Sälinkääntien ja Koskelan risteyksessä kartoitettu alue käsitti tuoretta kangasmetsää, joka rajoittui eteläpuolella kulkeneeseen ojanvarteen. Metsän pohjoispuolella sijainneen peltoaukean pientareet sisällytettiin kartoitukseen. Kartoitusalueelta löytyi 120 eri kasvilajia. Metsässä kasvoi jonkin verran osittain rauhoitettua sinivuokkoa sekä kevätlinnunhernettä. Pellon pientareilta löydetyistä kasveista mainitsemisen arvoinen on lehdoissa viihtyvä, Etelä-Suomessa harvinaistunut kullero. Vähäisin määrä lajeja löytyi Kaitarannasta kartoitetulta alueelta (96 eri lajia) sekä Rajasuon ja Mastosuon väliseltä kalliolta (44 eri lajia). Lajimäärän vähäisyyteen näillä alueilla vaikutti se, että osassa kartoitusaluetta oli suoritettu hakkuita ja kallion lakiosa on luontaisestikin vähälajinen. Kaitarannan kartoitusalueella oli kuitenkin havaittavissa yhä lehtomaisia piirteitä. Kartoitusalueen rajannut Sykärinjärven itäranta oli osittain soistunut ja paikoitellen rannalla kasvoi runsaasti näyttäviä suokasveja, kuten vehkaa, raatetta ja kurjenjalkaa. 3.2 Asukaskyselyn tulokset Sykärinkulman asukkaiden mielipiteitä alueen tilasta selvitettiin kesällä 2004 toteutetulla asukaskyselyllä. Taustatietoja asukaskyselyyn vastanneista on esitetty kaavioissa. Asukaskyselyyn vastanneista 73 % oli vapaa-ajanasukkaita, joista suurin osa asuu vakituisesti Hyvinkäällä. Muut haastatelluista vapaa-ajanasukkaista olivat kotoisin Helsingistä, Vantaalta, Hausjärveltä tai muista kunnista. (Kaavio 1.) Mielenkiintoinen löydös tutkituilta alueilta olivat poltinkarvattomat nokkoset, joita löytyi kahdelta tutkituista alueista, esimerkiksi Rytömäestä. Luonnontieteellisen keskusmuseon intendentti Mikko Piirainen arvioi, että kyseessä on Etelä-Suomessa kasvava poltinkarvaton nokkosrotu Urtica dioica var. holosericea, jota esiintyy Etelä-Suomen lisäksi myös Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa. Rotu on yksi Etelä-Suomen alkuperäisistä lehtokasveista. Kaikista haastatelluista 66 % oli asunut Sykärinkulmalla yli 10 vuotta. Vastaajista 29 % on asunut alueella 2-10 vuotta ja 5 % alle kaksi vuotta. Asukaskyselyyn vastaajista 47 % asui Sälinkääntien varrella. Kaunismäentien varrella asui 10 % vastaajista, VR:n alueella 31% ja Valvillan alueella 5 % vastaajista. Sykärintien varrella asui 6 % vastaajista. 12

Asukaskyselyyn vastanneista 39 % asui kahden hengen talouksissa. Yhden hengen talouksia oli noin neljäsosa vastaajien talouksista ja kolmen hengen talouksia vähän yli viidennes. Vastaajista 13 % asui neljän hengen tai yli neljän hengen talouksissa. Suurin osa haastatelluista oli 18 65-vuotiaita aikuisia. Asukaskyselyyn vastanneista ikääntyneitä (yli 65- vuotiaita) oli viidennes ja nuoria (alle 18- vuotiaita) 11 %. Asukaskyselyn mukaan keskivertosykärinkulmalainen on siis 18 65- vuotias kahden hengen taloudessa asuva vapaa-ajanasukas, jonka kotikunta on Hyvinkää, ja joka on asunut Sälinkääntiellä yli 10 vuotta. Lisäksi keskivertosykärinkulmalainen on varsin tyytyväinen asuin- tai vapaa-ajanviettopaikan valintaansa, sillä 98 % vastaajista piti Sykärinkulmaa yleensä hyvänä paikkana asua ja elää. (Kaavio 2.) Sykärinkulmalla viihtymisestä kertoo myös se, että 97 % kyselyyn vastanneista voisi suositella Sykärinkulmaa ystävälleen asuin- tai lomanviettopaikaksi. Perusteluina 37 % vastaajista mainitsi, että alue on rauhallinen. Vastaajista 27 % mainitsi Sykärinkulman sijainnin lähellä Hyvinkäätä ja pääkaupunkiseutua hyvänä asiana. Myös luonto viehättää alueella asuvia, sillä 22 % vastaajista mainitsi alueen luonnonläheisyyden merkittäväksi tekijäksi. Alueen yleinen viihtyisyys, asukkaiden välinen hyvä yhteishenki, puhtaaksi koettu ympäristö ja hyvät mahdollisuudet sienestykseen, marjastukseen sekä kalastukseen olivat edelleen perusteluja sille, miksi Sykärinkulmaa suositeltaisiin asuinpaikaksi. 3.3 Asukkaiden näkemys ympäristöstä Asukaskyselyssä selvitettiin sykärinkulmalaisten mielipiteitä alueen ympäristön tilasta ja viihtyisyydestä kysymyksillä sekä karttatehtävällä, jossa vastaajia pyydettiin merkitsemään mieluisiksi kokemansa 1-3 luontokohdetta kartalle. Mieluisista luontokohteista kertyi karttoihin yhteensä 96 mainintaa ja 104 kohdetta kuvailtiin erikseen. Asukkaiden mielestä Sykärinkulman mieluisin luontokohde on Sykärinjärvi kokonaisuutena ja toiseksi mieluisin kohde on Hyypiönkallion kalliomaisema. Liitteenä olevaan karttaan on merkitty Sykärinjärven ja Hyypiönkallion lisäksi Sykärinkulman asukkaiden mieluisiksi kokemista luontokohteista 2-5 mainintaa saaneet kohteet (Liite 5). Venerantana käytetty pohjoisranta 13

Sykärinkulman kalliomaisema viehättää useaa vastaajaa, sillä karttojen selitysosiossa kallioista oli yhteensä 36 mainintaa. Hyypiönkallio lähikallioineen oli asukkaiden mielestä alueen kallioista näyttävin, mutta myös Laahankallio, Haukankallio ja Sarvikallio koettiin mieluisiksi luontokohteiksi. Vastaajista 11 mainitsi Sykärinkulman kalliomaisemat yleensä miellyttävänä piirteenä alueen ympäristössä. Sykärinjärvi on asukkaiden mielestä tärkeä piirre Sykärinkulman ympäristössä. Järvi mainittiin merkittävänä luontokohteena kaikkiaan 33 kertaa. Vastaajista 25 mainitsi järven kokonaisuutena mieluisaksi. Myös uimarantana käytetty ranta oli asukkaiden mielestä mieluisa kohde. Lisäksi kiinnostavaksi piirteeksi koettiin järven kasvi- ja eläinlajien havainnointi. Luonto yleensä harrastusmahdollisuuksineen viehättää sykärinkulmalaisia. Vastaajista 15 mainitsi metsämaisemat ja metsään liittyvät harrastusmahdollisuudet mieluisimmaksi Sykärinkulman ympäristöön liittyväksi piirteeksi. Erityisen mieluisana pidettiin marjastusta ja sienestystä, mutta myös luonnossa liikkuminen yleensä koettiin mieluisaksi. Lisäksi osa vastaajista piti kiehtovina Sykärinkulman soita, joista Hyypiön- ja Mastosuo olivat vastaajien mielestä parhaimmat. Kyselyn mukaan sykärinkulmalaiset pitivät alueen ympäristöä terveellisenä ja viihtyisänä, sillä ympäristön tilaa koskeneessa asukaskyselyn osiossa 91 % vastaajista oli täysin samaa tai samaa siitä, että Sykärinkulman ympäristö on terveellinen ja 68 % mielestä ympäristö on lisäksi hyvin hoidettu ja viihtyisä. Suurin osa sykärinkulmalaisista kokee myös voivansa hyödyntää Sykärinjärveä virkistäytymiseen. Asukaskyselyyn vastanneista 46 % koki melun häiritseväksi piirteeksi alueella. Melua Sykärinkulmalle kantautuu asukkaiden mielestä lähinnä läheisestä Hyvinkään ampumaurheilukeskuksesta. Myös Sykärinjärven kuntoa epäillään jonkin verran. Lisäksi 92 % vastaajista uskoi alueelle mahdollisesti tulevan murskaamon vaikuttavan viihtyvyyteen alueella. (Kaavio 3.) Yhtenä huomiona mainittiin, että alueen kaivovesissä on havaittu kohonneita radon-pitoisuuksia. Aukkohakkuiden koettiin heikentävän 14

alueen maisema-arvoa ja luonnossaliikkumismahdollisuuksia. Huomioiksi merkittiin myös monia ympäristön parannus- ja kehitysehdotuksia. Ehdotuksina esitettiin muun muassa uimarannan kunnostusta, venerannan perustamista sekä kalojen ja rapujen istutusta järveen. Myös hyötyjätteiden keräyspisteen perustamista ehdotettiin. Pusikoiden ja ryteikköjen raivaamista metsistä sekä jätteiden poistamista teiden varsilta pidettiin yhtenä keinona parantaa ympäristön viihtyisyyttä. 3.4 Palvelut ja sosiaalinen toiminta Palveluiden toimivuutta selvittäneessä asukaskyselyn osiossa ilmeni, että sykärinkulmalaiset ovat tyytyväisimpiä alueen teiden yleiskuntoon, aikuisväestön hyviin harrastusmahdollisuuksiin sekä postinjakeluun. Suuri ei osaa sanoa -vastausten määrä eri ikäryhmien tarpeita kartoittaneissa kysymyksissä kertonee siitä, että vastaajat kokivat hankalaksi arvioida, miten eri ikäryhmille suunnatut palvelut toimivat. (Kaavio 4.) Tyytymättömyyttä herättävät teiden turvattomuus, bussiliikenteen vähäinen määrä ja pelastuspalveluiden saavutettavuus. Vastauksista kävi ilmi, että tieturvallisuus koettiin ongelmalliseksi monessa suhteessa. Sälinkääntietä moitittiin yleisesti vaaralliseksi, sillä tie on mutkainen ja kapea. Useat vastaajat mainitsivat nykyisen 80 km/h nopeusrajoituksen tieosuudella sekä kevyenliikenteen väylän puuttumisen 15

turvattomuutta lisääviksi tekijöiksi. Myös katuvalojen puuttuminen sekä auraamattomat tiet talviaamuisin heikentävät vastaajien mielestä tieturvallisuutta. Osa vastaajista oli huolissaan siitä, tuleeko apu riittävän nopeasti perille sairastapausten sattuessa. Lisäksi valitettiin pitkiä matkoja terveydenhoitopalveluiden luo. Asukkaat kertoivat toivovansa palveluita Sykärinkulman alueelle. Palveluista eniten toivottiin kauppa-auton tai kioskin järjestämistä sekä bussivuorojen lisäämistä. Lisäksi tuotevalikoiman todettiin olevan vähäinen lähimmissä kaupoissa. Myös nuorille kunnan taholta järjestettyjen harrastusten puutteesta huomautettiin. Asukaskyselyn tulosten mukaan naapuriavun koetaan toimivan Sykärinkulmalla hyvin ja asukkaiden mielestä alueella on löydetty hyvin yhteisiä tavoitteita ja tahtoa Sykärinkulman kehittämiseksi. Ilmapiiri on myös koettu sellaiseksi, että jokaisen sykärinkulmalaisen on helppo toimia koko alueen kehittämiseksi. Yhteistyön vilkkaudesta sekä tiedonkulun toimivuudesta Sykärinkulmalla asukkaat olivat jossain määrin eri. (Kaavio 5.) Haastatelluilla oli lisäksi mahdollisuus merkitä vaarallisimmiksi kokemansa tieosuudet kyselyssä liitteenä olleeseen karttaan. Karttoihin merkittiin yhteensä 72 vaaralliseksi koettua tieosuutta, jotka näkyvät liitteenä olevassa kartassa (Liite 6). Neljä vastaajaa mainitsi lisäksi kokevansa koko tieosuuden vaaralliseksi. Mökkikylän olympialaiset 16

Sosiaalisen toiminnan vähäisyyteen osa vastaajista mainitsi syyksi ajan puutteen. Yhteistyön toimivuudessa on lisäksi koettu olevan jonkin verran ongelmia. Yksi vastaajista uskoi, että asukkailla olisi kyllä hyviä ideoita Sykärinkulman kehittämiseksi, mutta hankkeiden rahoitus on ongelmana. Lisäksi alueelle kaivattiin yhteyshenkilöä, jotta sosiaalista toimintaa pystyttäisiin koordinoimaan paremmin. Ilmoitustaulu sai suurimman määrän mainintoja ehdotuksena tiedonkulun parantamiseksi Sykärinkulmalla. Lisäksi tiedonkulun parantamiseksi ehdotettiin postilaatikkoon jaettavaa tiedotetta. Myös Sykärinkulman yhteisiä nettisivuja tai sähköpostin hyväksikäyttöä ehdotettiin. Muita ehdotuksia olivat asioiden tiedottamisesta vastaavan yhteyshenkilön valitseminen Sykärinkulmalle, aloitelaatikko sekä tiedotusrinki. 4 SYKÄRINKULMA HUOMENNA 4.1 Kehittämistoiveet Asukaskyselyssä Sykärinkulman nykytilaa ja tulevaisuutta arvioitiin kouluarvosanoin 4-10.Vastaajat arvioivat Sykärinkulman tämän hetken kouluarvosanaksi keskimäärin 7,8. Tulevaisuuden kouluarvosana Sykärinkulmalle on keskimäärin 7,1, eli Sykärinkulman viihtyvyys laskee asukkaiden mielestä hieman tulevaisuudessa. Vastaajista 46 % uskoi Sykärinkulman kouluarvosanan pysyvän samana tulevaisuudessa ja 10 % vastaajista uskoi arvosanan nousevan. Selitykseksi samana pysyvään tai nousevaan arvosanaan vastaajat mainitsivat, että alue on kehityskelpoinen ja lisääntynyt asukkaiden yhteistoiminta on hyvä asia, joka vie Sykärinkulman kehitystä parempaan suuntaan. 44 % vastaajista koki Sykärinkulman tulevaisuuden kouluarvosanan laskevan. Laskevaan arvosanaan vastaajat mainitsivat syyksi alueella mahdollisesti alkavan louhostoiminnan. (Kaavio 6.) Sykärinkulman asukasyhdistyksen ensimmäistä kesätapahtumaa ei sää, kesälle 2004 tyypillinen, suosinut 17

Merkittävimmät tekijät, jotka nostaisivat arvosanaa yhdellä numerolla, ovat asukkaiden mielestä liikenneturvallisuuden ja palveluiden parantaminen. Liikenneturvallisuutta toivottiin parannettavaksi erilaisilla toimenpiteillä, kuten tarkistamalla teiden nopeusrajoituksia. Kulkuyhteyksiä toivottiin parannettaviksi erityisesti julkista liikennettä lisäämällä. Tarpeelliseksi palveluksi koettiin myös kauppa-auton tai kioskin järjestäminen alueelle. Lisäksi terveydenhoito- ja pelastuspalveluiden saatavuuden parantaminen olisi vastaajien mielestä yksi alueen myönteistä kehitystä edistävä piirre. Vastaajat kokivat myös kirjastoauton palvelujen järjestämisen alueelle, Sykärinkulman omien nettisivujen laatimisen ja yhteinen kokoontumispaikan järjestämisen sykärinkulmalaisille alueen kehitystä edistäviksi toimenpiteiksi. Ympäristön viihtyisyyden kohentaminen mainittiin yhtenä keinona edistää alueen myönteistä kehitystä. Ympäristön viihtyisyyttä parantavina toimenpiteinä mainittiin rantojen kunnostus sekä uima- ja venerannan perustaminen. Lisäksi ympäristön siisteyden parantaminen, hyötyjätteiden keräyspisteen järjestäminen alueelle, meluntorjunta, luonto- tai hiihtopolkujen perustaminen, yleinen alueen virkistyskäytön lisääminen, järven kunnon vaaliminen ja kaivoveden laadun kohentaminen esimerkiksi vesiosuuskuntia perustamalla koettiin Sykärinkulman ympäristön tilaa parantaviksi asioiksi. Asukaskyselyssä vastaajilta tiedusteltiin, mihin asioihin Sykärinkulman kehittämisessä tulisi ensisijaisesti keskittyä. Väitteiden kanssa täysin samaa tai samaa olleiden vastaajien näkemykset on esitetty oheisessa kaaviossa (Kaavio 7). 18

Asukaskyselyn mukaan sykärinkulmalaisten mielestä alueen kehittämisessä tulisi keskittyä etenkin liikenteen ja ympäristön turvallisuuden parantamiseen. Tieturvallisuutta ehdotettiin parannettavaksi rakentamalla Sälinkääntielle kevyenliikenteen väylä. Alueelle toivotaan myös ulkoilupolkuja tai -reittejä. Lisäksi ehdotettiin järven tilan parantamista, joukkoliikenteen lisäämistä, hyötyjätteiden keräyspisteen perustamista, venerannan perustamista sekä kauppa-auton järjestämistä alueelle. Yhteishengen kohentaminen esimerkiksi erilaisten tapahtumien järjestämisen kautta oli viidennellä sijalla vastaajien kehittämistoiveita kartoitettaessa. Asukaskyselyyn vastanneilla oli mahdollisuus myös kuvailla, millaista yhteistoimintaa he kaipaisivat Sykärinkulmalle. Tulokset täysin samaa tai samaa olleista vastauksista on esitetty oheisessa kaaviossa (Kaavio 8). Yhteistoiminnasta asukkaiden kiinnostusta herätti eniten kylätapahtumien tai -juhlien järjestäminen. Haastateltuja kiinnostaisi myös luontoretkeily, kuten kasvi- tai linturetket, osallistuminen esimerkiksi ympäristön kunnostustalkoisiin sekä Sykärinkulmalla järjestettävät markkinat tai kirpputori. Leikkimieliset urheilukisatkaan eivät ole asukkaiden mielestä poissuljettujen vaihtoehtojen listalla. Vastaajista 17 % ei ollut kiinnostunut yhteistoiminnasta. Vastaajien omina ehdotuksina sykärinkulmalaisten yhteistoiminnaksi toivottiin kyläjuhlien, kuten veden ääressä vietettävän juhannusjuhlan järjestämistä. Lisäksi esitettiin yhteistä retkeilytoimintaa, esimerkiksi hiihtoretkeä talvella vaikkapa Sykärinjärvi-Ridasjärvi -välille. Tanssimatka linja-autokuljetuksineen mainittiin yhtenä ehdotuksena. Syksyllä yhteistoiminnaksi sopisi yhden ehdotuksen mukaan opastettu sieniretki. Lisäksi ehdotettiin pienriistan metsästystä ja onkikilpailuja. Myös yhdessäoloa asukasyhdistyksen parissa esitettiin mahdollisena yhteistoiminnan muotona. 19

4.2 Osallistuminen Asukaskyselyssä kartoitettiin myös vastaajien halukkuutta osallistua Sykärinkulman kehittämiseen. Vastaukset on esitetty oheisessa kaaviossa. Vastaajista 39 % on halukkaita osallistumaan Sykärinkulman kehittämiseen jollakin tavoin. Vastaajista 43 % ei osannut sanoa, haluaako osallistua alueen kehittämiseen tai jätti kohdan tyhjäksi. Kuitenkin vain 18 % vastaajista ilmoitti, ettei ole halukas osallistumaan alueen kehittämiseen lainkaan, joten vastaajien keskuudesta löytyy ainakin potentiaalista halua ja intoa Sykärinkulman kehittämiseen. Lisäksi kyselyssä selvitettiin, miten asukkaat haluaisivat osallistua alueen kehittämiseen. Väitteiden kanssa täysin samaa tai samaa olleiden vasttajien vastaukset on esitetty oheisessa kaaviossa (Kaavio 9). Vaikuttaminen alueen kehittämiseen talkoisiin osallistumalla ja asukasyhdistyksen kautta saivat eniten kannatusta mahdollisina osallistumistapoina. Myös tavaran tai rahan lahjoittaminen alueen kehittämiseen sekä mahdolliseen työryhmätyöskentelyyn osallistuminen katsottiin keinoiksi osallistua Sykärinkulman kehittämiseen. Suuri määrä ei osaa sanoa vastauksia kysyttäessä erityisosaamisen käyttöä alueen kehittämiseksi kertonee siitä, että vastaajat kokivat hankalaksi arvioida mahdollisuuksiaan hyödyntää taitojaan Sykärinkulman kehittämisessä. Haluttomimpia vastaajat olisivat myymään maata uusille asukkaille. Vain 7 % vastaajista ei ollut halukas osallistumaan lainkaan alueen hoitoon tai kehittämiseen. (Kaavio 9.) Vastaajat pitivät keinoina osallistua alueen asioiden hoitamiseen ikääntyneiden ja yksinäisten henkilöiden auttamista, ilmoitustaulun päivittämistä ja tiedotteiden jakamista. Myös lahjoitukset esimerkiksi Sykärinkulmalla järjestettävälle kirpputorille koettiin tapana osallistua alueen kehittämiseen. Sykärinkulman kehittämiseen vaikuttaminen kunnanvaltuustotyöhön osallistumalla sekä oman tietotaidon käyttö mainittiin myös käyttökelpoisina osallistumistapoina. Ongelmina Sykärinkulman kehittämisessä vastaajat mainitsivat korkean iän tai kiireisen aikataulun asettamat haasteet. 20

4.3 Kohti tulevaa Aluekehittämissuunnitelman ei voida katsoa alkavan projektiluontoisesti jostain pisteestä ja päättyvän toiseen, vaan kehittämissuunnitelmassa on loppujen lopuksi kyseessä alueen kehittämisprosessi, joka on jatkuvaa. Tämä Sykärinkulman kehittämissuunnitelma on lähtökohta alueen jatkuvaan kehittämiseen tähtäävälle toiminnalle. Kehittämissuunnitelmasta ilmenee asukkaiden näkemys siitä, miten aluetta toivotaan kehitettävän ja siitä saadaan työkaluja toiveiden toteuttamisen välineiksi. Asukkaat ovat olleet jo nyt varsin tyytyväisiä Sykärinkulmaan asuin- ja vapaa-ajanviettopaikkana, joten yksi tavoitteista voisi olla tyytyväisyyden ylläpito. Myös parannettavaa Sykärinkulmalta löytyy. Kehittämistoiveiksi asukaskyselyn pohjalta nousivat etenkin liikenneturvallisuuden parantaminen Sykärinkulman alueella eri keinoin, palveluiden lisääminen sekä Sykärinjärven kunnosta ja ympäristön viihtyisyydestä huolehtiminen. Yhteisen toiminnan järjestäminen voi lähentää asukkaita toisiinsa ja tehdä yhteen hiileen puhaltamisesta alueen kehittämisen hyväksi helpompaa. Paikallisen asukasyhdistyksen ja muiden kehittämiseen osallistuvien tahojen päätettäväksi jää, mitä kehittämistoiveita lähdetään jalostamaan toiminnaksi asti. Kehittämistoiveita voidaan toteuttaa hoitamalla kehittämissuunnitelmassa esiin nousseita asioita, laatimalla tulevaisuudessa mahdollisesti lisää selvityksiä ja tekemällä joistakin keskeisistä teemoista omia hankkeita. 21

22

LÄHTEET Hyvinkään kaupunki. 2004. Ympäristönsuojelu. Pintavedet. [wwwdokumentti]. <http://www.hyvinkaa.fi/ymparisto/ymp-suojelu/pintavedet.htm>. (Päivitetty 26.3.2004, luettu 20.11.2004). Hyytiä K., Koistinen J., Kellomäki E., Bergman G. 1983. Suomen lintuatlas. Helsinki: Lintutieto. Hämet-Ahti L., Suominen J., Ulvinen T., Uotila P. (toim.).1998. Retkeilykasvio. 4. painos. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo. Helsinki: Yliopistopaino. Bergström L. 2004. Amanuenssi Lea Bergströmin henkilökohtainen tiedonanto 24.11.2004. Hyvinkään kaupungin Kulttuurihistoriallinen osasto. Piirainen M. 2004. Intendentti Mikko Piiraisen sähköpostiviestit 1.11.2004 ja 2.11.2004. Luonnontieteellinen keskusmuseo. Pitkänen K. 2004. Kirsi Pitkäsen sähköpostiviesti 29.11.2004. VR. Ranta H. 2004. Tutkija Helena Rannan sähköpostiviestit 2.11.2004 ja 3.11.2004. Museovirasto. Jonsson L. 1995. Euroopan linnut: Eurooppa, Pohjois-Afrikka ja Lähi-itä. Helsinki: Tammi. Junnila O. 1989. Hyvinkään seudun historia. Hyvinkää: Hyvinkään kaupunki. Keskitalo O. 1964. Hausjärven historia. Hämeenlinna: Arvi A. Kariston kirjapaino. Lokki J., Ojanen J., Seppä P., Sansibar (toim.). 1997. Suomen Linnut CD-Fakta. [ATK-tallenne]. Helsinki: WSOY. Niskanen I., Ellonen T., Nousiainen O. 2001. Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakuntien alueen ilmanlaadun bioindikaattoritutkimus vuosina 2000 ja 2001. Uudenmaan ympäristökeskuksen julkaisuja 238. Helsinki: Yliopistopaino. Salmi J., Juusela A. (toim.). 1967. Kankuri. Villayhtymä Oy:n ja sen sisaryhtiöitten henkilökuntalehti. Kesällä 1967. Suomen retkiluistelijat ry. 2004. Tehtyjä retkiä kaudella 2001 2002. [www-dokumentti]. <http://www.skrinnari.fi/page08b.fi.shtml>. (Luettu 20.11.2004). Ahtiainen A. 2004. Ari Ahtiaisen sähköpostiviesti. Hyvinkään Lintutieteellinen yhdistys. 23

PIIRUSTUKSET Leila Järvinen KUVAT Pirkko Tolkki-Nurmi Leila Järvinen Lahja Kokkonen Rauni Varkia Jarl Borgman POHJAKARTTOJEN LUVAT Coyright Maanmittauslaitos 215/MYY/05 TAITTO Ulla-Maija Knuutti, Laurea-ammattikorkeakoulu PAINO Esa Print, Tampere YHDISTYSTEN JA YRITYSTEN YHTEYSTIEDOT Hyvinkään metsänkävijät ry. Puheenjohtaja Matti Salmenharju. 0400-794 700. Lomamajayhdistys Villaranta ry. Puheenjohtaja Viljo Nieminen. 040-561 6104 tai 019-417 081. Rakennus Herkko Oy. Herkko Pulliainen. 040-500 5890. Kaunismäentie 125, 05950 Hyvinkää. Ridasjärven kalastuskunta. Erkki Kerttunen. 0400-212 089. Ridasjärven metsästysyhdistys ry. Puheenjohtaja Olli Räsänen. 0400-483 902. Sykärinkulman asukasyhdistys. Puheenjohtaja Lahja Kokkonen. 0500-451 023 tai 0500-452 023. VR:n henkilöstön virkistysalue. Jorma Lehtinen. 0400-425 938. 24

Sykärinkulman asukaskysely Kesä 2004 TAUSTATIEDOT 1. Millä alueella asutte? Ympyröikää oikea vaihtoehto. 9. Alueen tiet ovat turvallisia 10. Pelastuspalvelut ovat nopeasti saatavilla 11. Postinjakelu on järjestetty hyvin Omat huomiot: LIITE 1 1 Sälinkääntien varrella 2 Kaunismäentien varrella 3 Sykärintien varrella a)vr:n alueella b)valvillan alueella 2. Oletteko Sykärinkulman 1 Vakituinen asukas 2 Vapaa-ajan asukas, kotikunta: 3 Muu, mikä? b) Ympäristö 12. Ympäristö on hyvin hoidettu ja viihtyisä 13. Asuinympäristö on terveellinen 14. Melu häiritsee minua ( esim. ampuma, lento, liikenne) Täysin samaa Samaa Ei osaa sanoa Eri Täysin eri 3. Montako henkilöä talouteenne kuuluu? 0-17 v. henkilöä 18-65 v. henkilöä yli 65 v. henkilöä 4. Miten kauan olette asuneet/ omistaneet asunnon alueella? 1 Alle 2 vuotta 2 2-10 vuotta 3 yli 10 vuotta SYKÄRINKULMAN NYKYTILA 15. Sykärinjärvi on hyvässä kunnossa 16. Asukkaat voivat hyödyntää Sykärinjärveä virkistäytymiseen 17. Alueelle mahdollisesti tuleva murskaamo ei vaikuta viihtyvyyteen Sykärinkulmalla Omat huomiot: c) Sosiaalinen toiminta 18. Naapuriapu toimii Sykärinkulmalla Täysin samaa Samaa Ei osaa sanoa Eri Täysin eri 5. Asumistyytyväisyys. Rastittakaa sopivin vaihtoehto. 1. Sykärinkulmalla on hyvä asua ja viettää vapaa-aikaa 2. Sykärinkulman asukkaiden yhteishenki on hyvä 3. Tunnen hyvin lähinaapurini 4. Olen oppinut tuntemaan hyvin naapurini viime vuosien aikana Täysin samaa Samaa Ei osaa sanoa Eri Täysin eri 19. Yhteistyö alueella on vilkasta ja se on vienyt Sykärinkulman asioita eteenpäin 20. Alueella vallitsee ilmapiiri, jossa jokaisen asukkaan on helppo toimia koko Sykärinkulman kehittämiseksi 21. Sykärinkulmalla on löydetty hyvin yhteisiä tavoitteita ja tahtoa alueen kehittämiseksi erilaisissa tilanteissa 22. Tiedonkulku Sykärinkulman sisällä toimii hyvin Omat huomiot: 6. Seuraavassa on lueteltu muutamia väittämiä. Rastittakaa sopivin vaihtoehto. a) Palvelut Täysin samaa Samaa Ei osaa Eri 1. Ikääntyneiden asiat on hoidettu hyvin sanoa 2. Alueen nuoriso voi hyvin 3. Lapsiperheiden asiat on hoidettu hyvin 4. Lapsille on turvallisia leikkipaikkoja 5. Nuorisolla on hyvät harrastusmahdollisuudet 6. Harrastusmahdollisuudet ovat hyvät (aikuiset) 7. Julkinen liikenne on hyvin järjestetty 8. Alueen tiet ovat hyvässä kunnossa Täysin eri KEHITTÄMISTOIVEET 7. Minkä arvosanan annatte kouluarvosanoin Sykärinkulman tämän hetken elinoloista? Ympyröikää sopivin vaihtoehto. 4 5 6 7 8 9 10 8. Mikä asia Sykärinkulmalla tulisi muuttaa, jotta antaisitte numeroa paremman arvosanan? 9. Mihin asioihin Sykärinkulman kehittämisessä tulisi keskittyä? Rastittakaa sopivin vaihtoehto 25

Täysin samaa Samaa Ei osaa sanoa Eri Täysin eri 3. Osallistun jonkin työryhmän työskentelyyn 1. Paikallisen kulttuuriperinnön esille tuomiseen 2. Yhteisen kierrätyspisteen perustamiseen 3. Ympäristön viihtyvyyden parantamiseen 4. Ulkoilu- tai luontopolkujen perustamiseen 5. Ympäristön turvallisuuden parantamiseen 6. Liikenneturvallisuuden parantamiseen 7. Asukkaiden yhteishengen kohentamiseen ( esim. erilaisten tapahtumien järjestämisen kautta) 8. Yhteisen kokoontumistilan järjestämiseen 9. Uimarannan perustamiseen 10. Venerannan perustamiseen 11. Kesäkioskin /-kahvion järjestämiseen alueelle Muu, mikä? 10. Minkälaista yhteistä toiminta kaipaisitte Sykärinkulmalle? 1. Erilaiset talkoot (esim. ympäristön kunnostus) 2. Markkinat/ kirpputorit 3. Leikkimieliset urheilukisat 4. Kylätapahtumat ja juhlat 5. Luontoretkeily (esim. lintu- tai kasviretket) 6. En ole kiinnostunut yhteisestä toiminnasta Täysin samaa Samaa Ei osaa sanoa Eri Täysin eri Olen kiinnostunut jostakin muusta yhteistoiminnasta, mistä? 4. Voin myydä maata uusille asukkaille 5. Käytän erityisosaamistani alueen kehittämiseen (esim. käden taidot, suunnittelu) 6. Olen halukas liittymään Sykärinkulman asukasyhdistykseen 7. En halua osallistua alueen hoitoon tai kehittämiseen Muu tapa, mikä? 13. Ehdotuksia Sykärinkulman tiedonkulun parantamiseksi 14. Voisitteko suositella aluetta ystävällenne asumis- tai lomanviettopaikaksi? Kyllä En Lyhyt perustelu vastauksellenne: 15. Arvioikaa kouluarvosanoin minkälaisena näette Sykärinkulman tulevaisuuden? Ympyröi sopivin vaihtoehto 4 5 6 7 8 9 10 Lyhyt perustelu vastauksellenne: 16. 11. Haluatteko itse osallistua Sykärinkulman kehittämiseen? Kyllä En En osaa sanoa 12. Miten tulisitte itse osallistumaan alueen asioiden hoitoon ja alueen kehittämiseen? Täysin samaa Samaa Ei osaa sanoa Eri 1. Osallistun talkoisiin 2. Lahjoitan tavaraa tai rahaa alueen kehittämiseen Täysin eri a) Merkitkää oheiseen karttaan 1-3 mieluisinta luontokohdetta Sykärinkulmalla kirjaimella L. Nimetkää kohteet omin sanoin. 1. 2. 3. b) Merkitkää 1-3 mielestänne vaarallisinta tieosuutta Sykärinkulmalla kirjaimella O. SYKÄRINKULMAN ASUKASYHDISTYS KIITTÄÄ VASTAUKSISTANNE! 26

27 LIITE 2

SYKÄRINKULMAN LINTUHAVAINNOT Sorsat 9.6. 15.6. 20.6. 22.6. Ahtiainen Muu Anas platyrhynchos sinisorsa x x x Bucephala clangula telkkä x x Cygnus cygnus laulujoutsen x x x x Metsäkanat Bonasa bonasia pyy x x Tetrao tetrix teeri x x Tetrao urogallus metso x x Haikarat Ardea cinerea harmaahaikara x Haukat Accipiter gentilis kanahaukka x x Accipiter nisus varpushaukka x Pernis apivorus mehiläishaukka x Sääkset Pandion haliaetus sääksi x x Jalohaukat Falco subbuteo nuolihaukka x x Kurjet Grus grus kurki x x Kurmitsat Vanellus vanellus töyhtöhyyppä x Kurpat Actitis hypoleucos rantasipi x x x Numenius arquata kuovi x Scolopax rusticola lehtokurppa x x Tringa ochropus metsäviklo x x x x x Lokit Larus canus kalalokki x x Tiirat Sterna hirundo kalatiira x x Kyyhkyt Columba palumbus sepelkyyhky x x x x Käet Cuculus canorus käki x x x x x Pöllöt Aegolius funereus helmipöllö x x Glaucidium passerinum varpuspöllö x Strix aluco lehtopöllö x x Kehrääjät Caprimulgus europaeus kehrääjä x x Kirskulinnut Apus apus tervapääsky x x Tikat Dendrocopos major käpytikka x x x x x Dendrocopos minor pikkutikka x Dryocopus martius palokärki x x Picus canus harmaapäätikka x Pääskyt Delichon urbicum räystäspääsky x x Hirundo rustica haarapääsky x LIITE 3 28 Västäräkit Anthus trivialis metsäkirvinen x x x x Motacilla alba västäräkki x x x Peukaloiset Troglodytes troglodytes peukaloinen x x x 9.6. 15.6. 20.6. 22.6. Ahtiainen Muu Rautiaiset Prunella modularis rautiainen x x x Rastaat Erithacus rubecula punarinta x x x x x x Turdus iliacus punakylkirastas x x x x x x Turdus merula mustarastas x x x x x x Turdus philomelos laulaurastas x x x x x x Turdus pilaris räkättirastas x x x Turdus viscivorus kulorastas (?) x Kertut Hippolais icterina kultarinta x x Phylloscopus collybita tiltaltti x x x x x x Phylloscopus sibilatrix sirittäjä x x x Phylloscopus trochilus pajulintu x x x x x x Regulus regulus hippiäinen x x x x x Sylvia atricapilla mustapääkerttu x x Sylvia borin lehtokerttu x x x x x x Sylvia curruca hernekerttu x x x Siepot Ficedula hypoleuca kirjosieppo x x x x x Muscicapa striata harmaasieppo x x x x x x Pyrstötiaiset Aegithalos caudatus pyrstötiainen x x x Tiaiset Parus ater kuusitiainen x x Parus caeruleus sinitiainen x x Parus cristatus töyhtötiainen x x x Parus major talitiainen x x x x x Parus montanus hömötiainen x x Puukiipijät Certhia familiaris puukiipijä x x Lepinkäiset Lanius collurio pikkulepinkäinen x Varikset Corvus corax korppi x x Corvus corone cornix varis x x Corvus monedula naakka x x Garrulus glandarius närhi x x Pica pica harakka x Peipot Carduelis chloris viherpeippo x x Carduelis spinus vihervarpunen x x x x x x Carpodacus erythrinus punavarpunen x Pyrrhula pyrrhula punatulkku x x Sirkut Emberiza citrinella keltasirkku x x x Yhteensä eri lajeja 71 23 25 21 11 55 70