KARKKILAN KAUPUNKI PAIKALLISAGENDA 21 2003 KARKKILAN YMPÄRISTÖKESKUS
KARKKILA 1 PAIKALLISAGENDA 21 Tähän raporttiin on kerätty Karkkilan Agenda 21-työryhmien laatima aineisto. Työn tuloksista laaditaan myös suppea tiivistelmä joukkojakeluun. TOIMITUSTYÖ: Agenda-johtoryhmä ja Hannu Tammelin TAITTO: MA-arkkitehdit VALOKUVAT: Antti Karvonen, Hannu Tammelin, Ilmakuva Vallas Oy. KAAVIOT: Veli Silvo, teoksesta: Kestävän yhdyskunnan käsikirja, KL-kustannus Oy PIIRROKSET: Ulla-Maija Upola, teoksesta: Hyvä ympäristö - yhteinen etu, Suomen Kuntaliitto JAKELU: Karkkilan ympäristökeskus AGENDA 21 KESTÄVÄ KEHITYS 4 TAVOITTEET 6 KEINOT 9 KESTÄVÄN KEHITYKSEN KARKKILA 10 SEKTORIEN AGENDAT 11 RAKENTAMISAGENDA 12 Rakentaminen 13 Kaavoitus 14 LIIKENNEAGENDA 17 ENERGIA-AGENDA 19 VESIHUOLTOAGENDA 20 JÄTEAGENDA 23 YRITYSAGENDA 25 HANKINTA-AGENDA 27 PERUSTURVA-AGENDA 28 SIVISTYSAGENDA 30 MAATALOUSAGENDA 32 METSÄAGENDA 34 YMPÄRISTÖAGENDA 36 Maaperä 36 Arvokas luonnonympäristö 38 Arvokkaat luontokohteet biotooppeina 39 Kulttuurimaisema- ja ympäristö 42 Perinnemaisema ja perinnebiotoopit 42 Virkistysalueet 44 Vesien tila 45 Ilman laatu 47 Melu 49 Radon 50 LÄHDELUETTELO 51 TARKISTUSLISTAT 53
PAIKALLISAGENDA 21 2 KARKKILA
KARKKILA 3 PAIKALLISAGENDA 21 ESIPUHE Paikallisagendan tavoite on kestävän kehityksen tuominen paikallisen suunnittelun ja päätöksenteon pohjaksi. Ohjelman tavoitteena on joskus tulevaisuudessa mahdollistaa kestävän kehityksen kunta. Karkkilassa paikallisagendan laatiminen aloitettiin vuonna 1999. Työtä suorittamaan valittiin MA-arkkitehdit, ja paikallisen työn vetäjäksi tuli Hannu Tammelin, t:mi Ekologinen ympäristökartoitus. Karkkilan kaupunginhallitus nimesi Agenda-työtä ohjaamaan asiantuntijatyöryhmän. Samalla kukin henkilö valittiin Karkkilan kaupungin eri keskusten edustajaksi. Ryhmään ovat kuuluneet seuraavat: - Arvi Akkanen pj. ympäristötoimi - Aarno Salonen siht. ympäristötoimi - Mauri Laakso hallintokeskus - Eivor Laine hallintokeskus - Jorma Lehtonen sivistyskeskus - Risto Sintonen tekninen keskus - Mauri Toivola tekninen keskus - Reino Immonen perusturvakeskus - Matti Kosonen yrityskeskus Paikallisessa Agenda-työssä keskityttiin selvittämään kunkin sektorin nykytilannetta ja löytämään kestävän kehityksen kannalta oleellisia kehittämisen ja muuttamisen kohteita. Keskeisiksi osa-alueiksi tässä selvittelyssä katsottiin kestävän kehityksen vaatimukset paikallisella tasolla kuten alueellinen omavaraisuus, säästäväisyys luonnonvarojen käytössä, ihmisläheinen yhdyskuntasuunnittelu, kuntalaisten parempi palvelu, uusiutuvien energialähteiden käytön lisääminen, työllisyyttä edistävä elinkeinopolitiikka ja liikennetarpeen vähentäminen. Paikallisagendatyössä päätettiin löytää kestävän kehityksen suuntalinjoja tulevalle vuosituhannelle seuraavilla kolmellatoista osa-alueella: maankäytön suunnittelu, liikennepolitiikka, energiapolitiikka, elinkeinopolitiikka, maaja metsätalouspolitiikka, kunnallistekniikan ympäristövaikutukset, rakentaminen, jätehuoltopolitiikka, kunnan hankinnat, ympäristövalistus ja koulutus, perusturva, ympäristötietämys ja ympäristöpolitiikka. Agendatyön tulokset esitellään sektoreittain ja näiden osa-alueiden avulla on luotu ympäristöpoliittinen ohjelma, jonka on katsottu mahdollistavan Karkkilan kaupungin kehittymistä edelleen kestävän kehityksen prosessissa. Kestävän kehityksen onnistumiseksi kaupungissamme tarvitaan myös seurantatoimia, sillä kestävän kehityksen prosessi on koko ajan uudistuva ja muuttuva yhteiskunnassa ja ympäristössä tapahtuvien muutosten vuoksi. Ja ennen kaikkea, kestävän kehityksen onnistuminen edes jossakin määrin vaatii meidän kaikkien - niin kuntalaisten kuin päätöksentekijöiden ja virkamiesten - sitoutumista kestävän kehityksen prosessiin. Lopuksi haluan kiittää kaikkia niitä, jotka ovat osallistuneet tähän paikallisagendatyöhön ja mahdollistaneet omaa kotikaupukiamme Karkkilaa esittelevän kestävän kehityksen raportin. Tästä on hyvä jatkaa. Hannu Tammelin KÄSITTELYT ALOITUS Ympäristö- ja lupalautakunta 9.6.1999 HYVÄKSYMINEN Ympäristö- ja lupalautakunta 18.6.2003 Kaupunginhallitus 1.9.2003 Kaupunginvaltuusto 15.9.2003 Kaupunginvaltuusto hyväksyy Karkkilan kaupungille laaditun Agenda 21-asiakirjan periaateohjelmaksi, jossa esitetyt perustiedot, toimenpiteet ja kannanotot tulee huomioida kaupungin maankäytön ja muiden toimintojen suunnittelussa sekä kehittämisessä ja päätöksenteossa, mutta eivät ole yksittäistapauksissa sellaisenaan sitovia.
PAIKALLISAGENDA 21 4 KARKKILA KESTÄVÄ KEHITYS BRUNTLANDIN KOMISSIO, 1987: Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa. YK:n ympäristö- ja kehityskonferenssissa (UNCED, 1992, Rio de Janeiro) hyväksyttiin kestävän kehityksen periaatteet sisältävä Rion julistus ja 21. Vuosisadan toimintaohjelma Agenda 21 periaatteiden toteuttamiseksi. Toimintaohjelmassa käsitellään ympäristön pilaantumisen ja luonnonvarojen ehtymisen taustalla olevia laajoja taloudellisia ja yhteiskunnallisia kysymyksiä, luonnonvarojen käyttöä ja keskeisiä ympäristöongelmia, eri toimijaryhmien asemaa ympäristöä ja kehitystä koskevissa kysymyksissä sekä ympäristönsuojelussa. Rio de Janeirossa oltiin yksimielisiä siitä, että ympäristö ja kestävä kehitys muodostavat kokonaisuuden ja syntyneessä Rion julistuksessa ja toimintaohjelma Agenda 21:ssa vahvistettiin kestävän kehityksen periaatteet ja tavoitteet. Yleisperiaatteen mukaan jokainen valtio on vastuussa omien kansalaistensa henkisestä, yhteiskunnallisesta ja taloudellisesta hyvinvoinnista, ja kestävän kehityksen toteuttamiseksi tarvitaan runsaasti eritasoisia toimenpiteitä ja menettelytapoja. Haastetta kestävästä kehityksestä tulee myös globaalisille, alueellisille ja paikallisille yhteisöille ja kestävän kehityksen vastuu ulottuu näinollen myös jokaiselle kansalaiselle. Suomessa valtioneuvoston periaatepäätös 4.6.1998 linjaa kestävän kehityksen toteuttamista. Hallituksen kestävän kehityksen ohjelman tarkoituksena on edistää ekologista kestävyyttä ja sen taloudellisia, sosiaalisia ja kulttuurisia edellytyksiä. Ohjelman tarkoitus on ohjata kestävää kehitystä koskevaa suunnittelua, päätöksentekoa ja toimintaa hallinnossa. Ohjelman puitteissa myös kunnille tuli velvoitteita kestävän kehityksen edistämiseksi. Kestävä kehitys on siis jatkuvaa ja ohjattua yhteiskunnallista muutosta, ja sen päämääränä on turvata nykyisille kansalaisille ja tuleville sukupolville hyvät elämisen mahdollisuudet. Laajasti määriteltynä kestävä kehitys sisältää kolme peruselementtiä: ekologisen kestävyyden, taloudellisen ja yhteiskunnallisesti oikeudenmukaisen kestävyyden sekä sosiaalisen ja kulttuurisen kestävyyden. EKOLOGINEN KESTÄVYYS Perusehtona kestävään kehitykseen on luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen ja ihmiskunnan taloudellisen ja aineellisen hyvinvoinnin sopeuttaminen maapallon luonnonvaroihin ja luonnon ja ympäristön sietokykyyn. Ekologisesti kestävässä kehityksessä on kuusi keskeistä periaatetta: 1. Kriittinen kuormitus - Kestävä kehitys on mahdollista vain luonnon asettamissa rajoissa - Vaikutukset luonnonympäristöön eivät saa ylittää luonnon sietokykyä 2. Aiheuttamisperiaate - Saastuttaja maksaa - Ympäristökuormituksen kustannukset siirretään tuotteiden hintoihin 3. Tuottajan vastuu - Tuote on valmistettu ympäristöä säästäen - Tuottajalla vastuu tuotteesta koko tuotteen elinkaaren ajan 4. Paras käyttökelpoinen tekniikka - Tuotteen valmistus säästää luonnonvaroja mahdollisimman hyvin - Tuote on mahdollisimman pitkäikäinen 5. Ympäristövaikutusten arviointi ja ympäristön tilan seuranta - Jatkuva ja kehittyvä - Myös paikallisella tasolla 6. Ympäristöpolitiikan integrointi Ympäristövaikutukset on otettava tasavertaisina tekijöinä mukaan talouden ja kehittämisen suunnitteluun ja kaikkien hallintoyksiköiden on vastattava suunnitelmiensa ja toimintojensa ympäristövaikutuksista. Kestävä kehitys vaatii taloudellisen kasvun sopeuttamista luonnon ja ympäristön asettamiin reunaehtoihin, ekologinen kestävä kehitys on mahdotonta, jos luonnon ja ympäristön kantokyky ylitetään. Tämä koskee yhtä hyvin teollistunutta maailmaa ja kehitysmaita: tuhlaus ja köyhyys ovat molemmat tuhoavia. Keskeisiksi ratkaisukeinoiksi nousevat ekologisesti järkevän teknologian kehittäminen ja käyttöönotto sekä kuluttajien arvostusten ja elintapojen muuttaminen. Maapallon nykyinen väestönkasvu voi kuitenkin tehdä tyhjäksi edellä esitettyjen toimenpiteiden positiiviset vaikutukset. Ekologiset reunaehdot asettavat ne puitteet, joihin aineellisen hyvinvoinnin aikaansaaminen ja ylläpitäminen on sopeutettava. Sopeuttaminen voi tuoda ristiriitoja etunäkökohtien ja tavoitteiden välille. Selvimmin ristiriitoja esiintyy nykyisen sukupolven etujen ja tuleville sukupolville siirtyvien haittojen välillä. Ristiriitoja voidaan eliminoida, kun asetetaan etusijalle ekologiset näkökohdat käytettävissä olevien tietojen, teknologian ja olemassa olevien voimavarojen pohjalta. Tässä prosessissa ennalta varautuminen ja varovaisuuden periaate ovat avainasemassa. OIKEUDENMUKAISTA YHTEISKUNNALLISTA KEHITYSTÄ Kestävällä kehityksellä voidaan turvata yhteiskunnallisesti oikeudenmukainen kehitys, joka turvaa hyvinvoinnin tasapuolisen jakaantumisen, perusoikeuksien toteutumisen ja perustarpeiden tyydyttämisen. Samalla se luo mahdollisuudet tasapuoliseen päätöksentekoon osallistumiseen ja kehityksen kulkuun vaikuttamiseen. Köyhyyden poistaminen voi toteutua vain sosiaalisesti oikeudenmukaisen kehityksen kautta. Kaikille kansakunnille tulee taata maailmanyhteisössä oikeudenmukainen osuus uudesta teknologiasta ja luonnonvaroista sekä aineellisesta, sosiaalisesta ja kulttuurisesta hyvinvoinnista. Taloudellinen kestävyys on tässä prosessissa hyvin keskeisessä osassa. Taloudellinen kestävyys on mm.: - sisällöltään ja laadultaan tasapainoista kasvua - tavaroiden ja palvelujen tuottamista ympäristöä mahdollisimman vähän rasittaen ja käyttäen luonnonvaroja ja energiaa säästävästi
KARKKILA 5 PAIKALLISAGENDA 21 - kansallisvarallisuuden säilyttämistä ja karttumisedellytysten luomista - tuotannon ja kulutuksen elinkaariajattelua, jota hintapolitiikka ja taloudellinen ohjaus suuntaa HENKISESTI UUDISTUVAA KEHITYSTÄ Kestävän kehityksen kolmas elementti on henkisen uudistumisen ajatus. Sen mukaan on mahdollistettava ihmisten henkisen ja kulttuurisen luomisvoiman säilyminen sukupolvelta toiselle ja eettisen kasvun mahdollisuus. Henkisen uudistumisen ajatus vahvistaa kestävän kehityksen kolmen erilaisen elementin keskinäistä vuorovaikutusta sekä kulttuurien moninaisuutta. Kestävässä kehityksessä kulttuurilla on keskeinen tehtävä ihmislajin säilymisen kannalta tärkeän tiedon löytäminen, säilyttäminen ja siirtäminen. Kunkin kansakunnan tai yhteisön sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys vaatii toteutuakseen: - hyvinvoinnin edellytysten siirtyminen taataan sukupolvelta toiselle - kansalaisten hyvinvointi on tärkeä edellytys ekologisen kestävyyden edistämiselle - hyvinvointivaltion peruselementtien ylläpitäminen ja kehittäminen (ongelmia: työttömyys, syrjäytyminen, sosiaalisten erojen kasvu, muuttoliike jne.) - kulttuurin ja sen tuottamien käyttäytymismallien merkitys kestävälle kehitykselle on tärkeä - kulttuurin monimuotoisuuden säilyttämistä MAAPALLON SIETOKYKY Ensimmäistä kertaa maapallon historiassa ollaan tilanteessa, jossa yhden lajin toiminta vaikuttaa koko maapallon kaikkien biomien toimintaan ja myös muiden lajien evoluutioon. Näitä vaikutuksia kutsutaan antropogeenisiksi - ihmisen toiminnan aiheuttamiksi muutoksiksi - kun halutaan erottaa ne luonnon omista muutosprosesseista. Samalla nuo antropogeeniset vaikutukset näyttävät myös osoittautuvan uhkaksi ihmislajille itselleen, sillä monet ihmistoimintojen vaikutukset ylittävät nykyisin luonnon oman kantokyvyn rajat. - Energian käyttö koko maailmassa on lisääntynyt 30-kertaiseksi vuodesta 1850 vuoteen 1990 - Noin 40 vuodessa energiankulutus on viisinkertaistunut - Väestön määrä on yli kaksinkertaistunut 1950-luvulta tähän päivään - Fotosynteesin on arvioitu vähentyneen maailmanlaajuisesti 20 % metsien häviämisen, aavikoitumisen ja rakennetun ympäristön lisääntymisen myötä - Ihminen on nopeuttanut lajien tuhoutumista 10 000-kertaiseksi lajien luontaiseen tuhoutumisnopeuteen verrattuna - Hiilidioksidin määrä ilmakehässä on lisääntynyt vuoden 1958 315ppm arvosta lähes 350ppm arvoon. Vuotuisen lisäyksen arvioidaan olevan 1-2ppm/vuosi Ekologinen jalanjälki on eräs keino mitata ihmisen vaikutusta ympäristöön. Se kuvaa tietyn väestön tai alueen luonnonvarojen käyttöä ja jätteiden sijoittamista takaisin luontoon. Mittana käytetään ekologisesti tuottavaa maa-alaa. Keskimääräisen kanadalaisen jalanjälki on 4,3 hehtaaria, mutta intialaisen vain 0,4 hehtaaria. Hollannin ekologinen jalanjälki on 14 kertaa suurempi kuin sen maantieteellinen pinta-ala. SUURIA JA PIENIÄ YMPÄRISTÖONGELMIA Kasvihuoneilmiön voimistuminen Otsonikato Happamat sateet Maaperän lisääntynyt eroosio Fotosynteesin vähentyminen Tuottavan maanviljelysmaan vähentyminen Lajien sukupuuton voimistuminen Ympäristön saastuminen Lajien evoluution estyminen Elinympäristöjen pirstoutuminen Eksoottisten lajien siirtyminen ihmisen mukana Monimuotoisuuden vähentyminen Kalakantojen vähentyminen
PAIKALLISAGENDA 21 6 KARKKILA TAVOITTEET KESTÄVÄ KEHITYS JA KANSAINVÄLISYYS Kestävän kehityksen onnistumiseksi kansainvälinen yhteistyö on erityisasemassa ja välttämätöntä. Kehitystä, väestönkasvua, köyhyyttä, vallitsevia tuotanto- ja kulutustapoja ja ympäristön pilaantumista koskevia kysymyksiä ei voida ratkaista yhden valtion toimin. Jokaisen valtion on noudatettava Rion julistuksen periaatteita ja osallistuttava toimintaohjelma Agenda 21:n sekä ilmastomuutosta ja biologisen monimuotoisuuden suojelua koskevien sopimusten toteuttamiseen ja edelleen kehittämiseen. Agenda 21:n keskeisistä ajatuksista erityistä haasteetta kansainväliselle yhteistyölle aiheutuu mm. seuraavista: - tuotanto- ja kulutustapojen muuttaminen erityisesti teollisuusmaissa - luonnon uusiutumis- ja sietokykyä ei ylitetä - kansainvälisen kaupan vapautuessa ympäristönäkökohdat otetaan huomioon kaupan sääntöjä kehitettäessä - kehitysmaiden laajamittaisen köyhyyden vähentäminen - globaalien ympäristöuhkien torjuminen - tasa-arvon, kansanvallan ja ihmisoikeuksien edistäminen RATKAISEVAT TAVOITTEET Suomi on sitoutunut noudattamaan YK:n ympäristö- ja kehityskonferenssissa (UN- CED, 1992, Rio de Janeiro) hyväksyttyjä kestävän kehityksen periaatteet sisältävän Rion julistuksen ja 21. Vuosisadan toimintaohjelman Agenda 21 periaatteet sekä muita kansainvälisiä sopimuksia, joilla on ympäristön tilaan vaikutusta. Kestävän kehityksen toteuttaminen maassamme on määrätty ympäristöministeriön ja ympäristöneuvoston tehtäväksi. Ympäristöhallinnon uudistamisen yhteydessä (joulukuu 1994) kestävän kehityksen edistäminen kuuluu myös alueellisten ympäristökeskusten ja kuntien tehtäviin. Tässä osassa keskitytään kansallisen Agendan painopistealueisiin. EKOLOGINEN RAKENNEUUDISTUS Ekologinen rakenneuudistus tarkoittaa tuotanto- ja kulutustapojen muuttamista ympäristövastuulliseksi yritystoiminnaksi ja ympäristötietoiseksi kulutukseksi. Ekologinen rakenneuudistus saavutetaan seuraavasti: - taloudellisten ohjauskeinojen käyttö, jotka tukevat ja vahvistavat muita ohjauskeinoja - elinkeinotukien kohdistus ympäristöä säästäviin tarkoituksiin ja ympäristöteknologian edistämiseen - ympäristöverojen ja maksujen käyttö tuotanto- ja kulutustapamuutosten edistämiseen - julkisissa hankinnoissa ympäristöä säästävien tuotteiden käytön tukeminen - kuluttajien ympäristövalistuksen kehittäminen ja vaikutusmahdollisuuksien parantaminen - ympäristömerkittyjen tuotteiden käyttöä lisätään ja edistetään - tietoa tuotteiden ympäristövaikutuksista tuotetaan - ympäristövaikutusten arviointia kehitetään - ympäristövaikutusten arviointia sovelletaan eri hallinnonalojen suunnitelmiin, ohjelmiin ja lainsäädäntöön - ympäristölainsäädännön ja lupajärjestelmän yhtenäistäminen - vapaaehtoisten ympäristötoimien tukeminen sekä julkisella että yksityisellä sektorilla (ympäristöjohtaminen, ympäristöasioiden hallintajärjestelmät, ympäristötarkastukset) - vapaaehtoisten sopimusten solmiminen ympäristölle haitallisten toimintojen alasajosta LUONNON MONIMUOTOISUUDEN TURVAAMINEN Suomalainen luonto kuuluu tärkeänä osana maapallon ekologiseen verkostoon edustaen pohjoisen pallonpuoliskon havumetsävyöhykkeen luontoa. Sen erityispiirteisiin kuuluu se, että maamme eliölajistossa on edustettuna elementtejä sekä arktisesta, siperialaisesta että eteläisestä lajistosta. Näin ollen maamme on erityisasemassa monien lajien säilymisen kannalta ainakin EU:n alueella: meillä tavataan monia sellaisia lajeja, joita ei esiinny muiden EU-maiden alueella. Vastuu alkuperäisluonnon ja historian luontoon jättämien kulttuuristen arvojen säilyttämisestä on meillä itsellämme. Luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen on mahdollista: - ekologisten perusrakenteiden suunnitelmallisella vaalimisella - riittävän luonnonsuojelualueiden verkoston kehittämisellä - luonnon jokamiesnautinnan luontoperustan turvaamisella myös tulevaisuudessa - monimuotoisuus on turvattu myös talouskäyttöalueilla KESTÄVÄ METSÄTALOUS Kestävä metsätalous tarkoittaa, että metsiä hoidetaan ja käytetään niin, että säilytetään niiden monimuotoisuus, tuottavuus, uusiutumiskyky, elinvoimaisuus ja mahdollisuus toteuttaa myös tulevaisuudessa merkityksellisiä ekologisia, taloudellisia ja sosiaalisia toimintoja sekä paikallisesti että kansallisesti. Kestävä metsätalous edellyttää: - metsien hoidon ja käytön yhteensovittamista metsäluonnon ja ympäristöarvojen kanssa - pitkän aikavälin metsäluonnon kehittämisen kokonaisstrategian laatimista - kansainvälisen metsäyhteistyön sisällön kehittämistä suomalaisten boreaalisten metsien tuntemusta hyödyntäen - luonnon monimuotoisuuden turvaaminen ja metsätalouden taloudellisten intressien yhteensovittaminen luomalla järjestelmä, joka huomioi kestävän kehityksen sosiaalista ulottuvuutta. Tämä edellyttää paikallisen väestön ja
KARKKILA 7 PAIKALLISAGENDA 21 TAVOITTEET metsäammattilaisten laajaa osallistumista käytäntöjen kehittämiseen kestävässä metsätaloudessa. KESTÄVÄ MAATALOUS Kestävä maatalous tarkoittaa maataloustuotannon harjoittamista niin, että sen luontoperusta säilyy tuottavana eivätkä viljelyn vaikutukset johda haitallisiin ympäristömuutoksiin. Kestävä maatalous edellyttää: - rakenne- tuotanto- ja tulopolitiikan ympäristövaikutukset otetaan huomioon - maatalouden tukiin liitetään hyviä viljelykäytäntöjä kannustavia ympäristöehtoja - luonnon monimuotoisuutta säilytetään sovittamalla yhteen maanviljelyalueiden, kulttuuri- ja puolikulttuurialueiden ja luonnonalueiden käyttö ja hoito - suomalaisia sovelluksia luonnonmukaisessa viljelyssä kehitetään - levitetään ja kehitetään tutkimus-, koeja neuvontatoimintaa KESTÄVÄ ENERGIATALOUS Energiajärjestelmäämme kehitetään määrätietoisesti yhä lisääntyvässä määrin uusiutuviin energialähteisiin perustuvaksi, palvelutehokkaaksi ja vähäpäästöiseksi. Kestävä energiatalous edellyttää: - energiankäytön tehostamista ja säästötoimenpiteitä - terveyden ja ympäristön kannalta turvallisten energialähteiden ja -tuotantomuotojen kehittämistä - ympäristövaikutusten sisällyttämistä energian hintaan - metsäteollisuuden energiapotentiaalia kehittämällä - yhdyskuntien ja tuotannon jäte- ja sivuvirtoja hyödynnetään uudella, vähäpäästöisellä teknologialla - uusien teknologioiden kehittämisellä ja helpottamalla niiden käyttöönottoa
PAIKALLISAGENDA 21 8 KARKKILA TAVOITTEET KESTÄVÄ YHDYSKUNTAKEHITYS Kestävän kehityksen ja sosiaalisen ja kulttuurisen kestävyyden vahvistaminen vaatii yhdyskuntien suunnittelu- ja rakennusperiaatteiden ja -käytäntöjen uudistamista. Tosin jo aiemmin rakennetullakin ympäristöllä ja kaupunkisuunnittelulla on kestävä kehitys huomioiden paljon sellaisia elementtejä, joita voidaan säilyttää ja pitää onnistuneina esimerkkeinä luonnonvarojen säästön, tehokkaan käytön ja kaupunkiekologian huomioonottamisen kannalta. Kestävä yhdyskuntakehitys edellyttää: - yhdyskuntarakenne edistää sosiaalista toimivuutta ja jäsenten hyvinvointia sekä lisää vastuuta omasta ympäristöstään - suunnittelussa ja kustannusten vastuunjaossa erityistä huomiota kiinnitetään energiankulutukseen ja muihin käyttökustannuksiin - rakennusten ja rakentamisen ympäristövaikutukset (jätehuolto, energiansäästö) otetaan suunnittelussa ja rakentamisen ohjeistuksessa huomioon - laatuvaatimuksiin liitetään myös ympäristövaatimukset - kansalaisten osallistumista kehittämiseen lisätään
KARKKILA KEINOT 9 PAIKALLISAGENDA 21 KANSALLISET OHJELMAT TALOUDELLINEN OHJAUS - kestävä kehitys koskee kaikkia yhteiskunnan sektoreita - kaikkien sektorien käytäntöjä tarkastellaan kriittisesti ja yksityiskohtaisesti kestävän kehityksen näkökulmasta - ohjelmien ja strategioiden toteutumisen seuranta, tarkistus ja täydentäminen - kestävän kehityksen ohjelmia tehdään myös niille sektoreille, joilla niitä ei vielä ole (Ympäristöministeriön ympäristöohjelma vuoteen 2005) - ohjelmatyö käynnissä koskien ilmastomuutosta ja luonnon monimuotoisuuden suojelua LAINSÄÄDÄNTÖ - uudet lait toteuttavat kestävän kehityksen päämääriä - kestävän kehityksen periaate jo rakennuslaissa ja jätelaissa - valmisteilla metsälainsäädännön kokonaisuudistus YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI - laki ympäristövaikutusten arvioinnista tuli voimaan syyskuun alussa 1994, sitä täydennettiin 1999 - laki ja sen täydennys laajentaa merkittävästi kansalaisten osallistumista ympäristöä koskevaan päätöksentekoon - laki toi muutoksia 12 muuhun ympäristön käyttöä ja suojelua koskevaan lakiin - yksittäisten hankkeiden lisäksi laki edellyttää, että YVAa kehitetään sektoriohjelmien ja -suunnitelmien arviointiin - ympäristöperusteisten kannustimien, tukien, verotuksen, maksujen ja panttijärjestelmien käyttö - tukien myöntämistä varten kehitetään kestävän kehityksen kriteerit - ympäristönsuojelun kustannusten ja hyötyjen tarkastelua niin että ne ohjaavat päätöksentekoa kestävän kehityksen suuntaan - julkisia hankintoja käytetään helpottamaan ympäristöystävällisten teknologioiden ja tuotteiden markkinoille pääsyä TIEDOLLINEN OHJAUS - päätöksenteon tueksi on olemassa riittävästi kestävän kehityksen kriteerit täyttävää tietoa viranomaisille, yrityksille, järjestöille ja kuluttajille - kestävää kehitystä koskevat mittarit, toimenpiteiden vaikutusarvioinnit ja ympäristömerkkijärjestelmät KOULUTUS - valistus, koulutus ja tiedotus hyvin keskeisiä luomaan edellytyksiä kestävän kehityksen mukaisille elämäntavoille ja että tavoitteiden saavuttamiseen tarvittavaa ammattitaitoa on riittävästi - kestävän kehityksen haaste on pitkälti sivistyksellinen, arvoja ja osaamista koskeva prosessi TUTKIMUS JA TEKNOLOGIA - kestävän kehityksen tutkimus edellyttää laaja-alaista ja poikkitieteellistä lähestymistä - tehtävänä tiedon tuottaminen, joissa selvitetään kestävän kehityksen edistämistä, ratkaisuja, keinoja ja toimenpiteiden vaikutuksia kokonaisuutena, eri sektoreilla tai yksittäisissä hankkeissa - ympäristöä säästävän ja luonnonvaroja vähemmän kuluttavan teknologia kehittäminen - teknologian kehittämisessä noudatetaan kierrätyksen, luonnonvarojen tehokkaan hyödyntämisen ja jätteiden ja saasteiden minimoinnin periaatetta - suomalainen tutkimus osallistuu niihin hankkeisiin, joissa kehitetään kestävän kehityksen edistämistä KANSALAISTEN OSALLISTUMINEN - kestävän kehityksen tärkeitä toimijoita ovat kansalais- ja etujärjestöt sekä kunnat - kuntien vastuulla paikallinen kestävän kehityksen edistäminen (paikalliset Agendat) PÄÄTÖKSENTEKIJÄT Yhteisöissä päättäjillä on suuri vastuu kestävän kehityksen toteuttajina. Eniten kestävään kehitykseen vaikuttavat yhteisön yhdyskuntarakenne ja energiantuotanto. Paikallistasonkin päätöksentekijä on paljon haltija. Kestävän kehityksen edistämiseen on olemassa kaikki mahdollisuudet. Väärät ratkaisut voivat osoittautua kohtalokkaiksi yhdyskunnalle ja useat virheratkaisut yhdessä koko maapallolle. Kestävien ratkaisujen etsintä, löytäminen ja läpi ajaminen on haastavaa ja samalla palkitsevaa. Jonkinlaisen käsityksen päätöksenteosta ja kestävän kehityksen yhteydestä voi saada katsomalla liitesivuilla olevia päätöksentekijän tarkistuslistoja.
PAIKALLISAGENDA 21 10 KARKKILA KESTÄVÄN KEHITYKSEN KARKKILA MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU - Vaikuttaa toimintoja sijoittamalla energiatarpeeseen (lämmitys, sähkö ja liikenne) sekä päästöjen vähentämiseen - Ottaa huomioon luonnonolosuhteet ja ohjaa luonnonvarojen käyttöä - Käyttää kaavalliset keinot luonnonsuojelussa, luonnonvarojen kestävässä käytössä ja liikennesuunnittelussa RAKENTAMINEN - Rakentaa energiataloudellisesti mahdollisimman järkeviä kiinteistöjä - Käyttää rakennusmateriaalina uusiutuvia rakennusmateriaaleja, jotka eivät sisällä haitallisia aineita LIIKENNEPOLITIIKKA - Turvaa julkisen liikenteen taloudelliset toimintaedellytykset - Parantaa joukkoliikenteen kilpailukykyä ja palvelutasoa liikennesuunnittelulla - Parantaa kevyen liikenteen edellytyksiä KUNNALLISTEKNIIKKA - Ottaa ympäristönäkökohdat huomioon kunnallistekniikan suunnittelussa, rakentamisessa ja ylläpidossa JÄTEHUOLTO - Vaikuttaa jätehuoltosuunnitelmilla, -määräyksillä ja -maksuilla siihen, että jätteet vähenevät ja ne ohjataan oikeaan paikkaan - Organisoi hyöty- ja ongelmajätteen keräyksen - Valistaa kuntalaisia jätehuoltoa ja kierrätystä koskevissa kysymyksissä ENERGIAPOLITIIKKA - Tehostaa energiankäyttöä ja edistää säästämistä suunnittelulla, tariffipolitiikalla, neuvonnalla, rakennuslupamenettelyllä, teknologian avulla jne. KUNNAN HANKINNAT - Suosii ympäristöä mahdollisimman vähän kuormittavia palveluita, tuotteita ja uusiotuotteita kunnan hankinnoissa - Vähentää määrätietoisesti kertakäyttötuotteita ELINKEINOPOLITIIKKA -Tarjoaa toimintaedellytykset ympäristöä ja luonnonvaroja säästävään toimintaan - Säätelee ympäristöä kuormittavan teollisuuden sijoittumista ympäristön kriittistä kuormitusta välttäen - Edistää työllisyyttä paikallisella tasolla, jolloin liikennetarve vähenee MAA- JA METSÄTALOUSPOLITIIKKA - Neuvoo ja ohjaa maatalouden ympäristöhaittojen vähentämistä - Hoitaa kunnan omia metsäalueita mahdollisimman luonnonmukaisesti YMPÄRISTÖVALISTUS JA KOULUTUS - Huolehtii ympäristönsuojelun perustäydennys- ja jatkokoulutuksesta - Laatii koulutus- ja opetussuunnitelmat ja järjestää opetusta YMPÄRISTÖTIETO - Kerää ja käyttää päätöksenteossaan hyödyksi tutkimustietoa ja välittää sitä myös kuntalaisille - Laatii ensisijaisesti paikalliseen tarpeeseen tarkoitetun ympäristönseurantaohjelman, johon liittyvät säännölliset ympäristöntilaraportit
KARKKILA 11 PAIKALLISAGENDA 21 SEKTORIEN AGENDAT
PAIKALLISAGENDA 21 12 KARKKILA RAKENTAMISAGENDA RAKENNUSLAKI Uudistettu maankäyttö- ja rakennuslaki ja -asetus painottavat voimakkaasti ympäristönäkökohtia ohjaten sekä tavoitteenasettelua että toimintaprosesseja kaavoituksessa kuten myös rakennussuunnittelussa ja toteutuksessa. Rakennetun ympäristön muotoutumista säädellään kaavoituksen ja rakennusvalvonnan avulla. Rakennuslaki edellyttää myös erillisen osallistumissuunnitelman tekemistä. Tällä tavoin voidaan yhdistää asiantuntijatieto ja kansalaisten arkikokemus ja käsitys tulevaisuuden tarpeista, sekä myös sitouttaa asukkaat kaavan toteuttamiseen. Rakennettu ympäristö luo puitteet asukkaiden ja yhteisöjen jokapäiväiselle toiminnalle vaikuttaen ihmisten talouteen, elämäntapaan, ajankäyttöön ja sosiaalisiin suhteisiin - koko paikalliseen kulttuuriin. Taustalla vaikuttavat päätöksentekijöiden arvot ja käsitykset yhteiskunnan kehittämisestä. Rakennusvalvonnan roolina on seurata kaavoituksen toteutumista ja rakentamisen laatua. Tämä tapahtuu pääasiassa valvomalla suunnittelijoiden ja rakentajien, jotka myös ovat varsinaisia vastuunkantajia, osaamisen tasoa ja itse rakennusprosessin hallintaa. Rakennetun ympäristön kehittäminen kestävällä tavalla edellyttää kriittistä vaikutusten arviointia läpi koko prosessin, hankevaiheesta toteutumiseen ja toteutuvan yhdyskuntarakenteen tuottamaan elämäntapaan. Ratkaisuvaihtoehtoja tarkasteltaessa tulisi arvioida myös erilaisia riskitekijöitä, joita voi aiheutua esimerkiksi luonnonkatastrofeista, teollisesta toiminnasta, liikenteestä, rikollisuudesta, ilkivallasta tai huolimattomuudesta. SOSIAALINEN JA KULTTUURINEN NÄKÖKULMA Rakennuslain mukaan rakennetun ympäristön tulee olla toimiva, turvallinen, terveellinen ja viihtyisä. Kaavoituksella luodaan ympäristöjä, joilla on esteettisiä ja sisällöllisiä ominaisuuksia. Ne liittyvät materiaaleihin ja väreihin, tilallisiin suhteisiin, mutta myös paikalliseen historiaan ja kulttuuriin, toiminnallisesti tärkeisiin julkisiin ja yksityisiin paikkoihin. Yhteiskuntapolitiikan tavoitteena on toimiva yhdyskunta, jossa erilaiset asukkaat voivat elää tasapainoista elämää. Voidaan puhua vuorovaikutuksesta, yhteisöllisyydestä ja omaehtoisesta elämänhallinnasta. Tärkeätä on yksilön arvostaminen sekä yksilöllisten tarpeiden ja elämäntilanteiden huomioiminen. Toimintakyvyltään erilaisten asukkaiden tarpeiden tulee jo lainkin mukaan olla suunnittelun lähtökohtana.. Karkkilan vahvuudet - luonnonläheisyys, kauniit maisemat, kosket - vanha teollisuuskulttuuri, tärkeä osa paikallista identiteettiä - kaavoituksen keinoin suojeltu vanhaa rakennuskantaa - ydinkeskusta torin ja kirkon ympärillä, pikkukaupunkimainen ilme Karkkilan kehittämiskohteet - erilaisia kohtaamispaikkoja tarvittaisiin lisää; tulisi miettiä, minkälaisia tarpeita mahdollisilla paikkakunnalle muuttavilla voisi olla TALOUDELLINEN NÄKÖKULMA Kaavoitusratkaisuilla on suora vaikutus kunnallistalouden lisäksi myös elinkeinoelämään ja yksityistalouksiin etenkin liikenneyhteyksien suunnittelun kautta. Rakentamisolosuhteet (mm. maaperä) ja tontin tilankäyttö, rakennusmassojen muoto, materiaalimääräykset vaikuttavat investointien suuruuteen. Kotitalouksien omatarveviljelymahdollisuuksien, kompostoinnin tai esim. aurinkoenergian ja maalämmön tai sadevesien hyödyntämisen edistämisellä on myös taloudellista merkitystä. EKOLOGINEN NÄKÖKULMA Yhdyskuntarakentaminen vaikuttaa luontoon paitsi itse rakentamisen kautta myös yhdyskuntarakenteen sisällä ja sen ehdoilla tapahtuvan toiminnan kautta niin materiaalinkulutukseen kuin päästöihin. Luonnon monimuotoisuuden suojeleminen: Luonnonvaraiset alueet - tieto luonnon nykytilasta tärkeää: lajisto, ekosysteemit Viheralueet - voisivat olla myös osa luonnonvaraisten alueiden verkostoa: puistot, pihat, katuvieret - ekologisia käytäviä Energian ja raaka-aineiden säästö, päästöjen vähentäminen Kaavoitus Vaatii onnistuakseen suuren määrän pohjatietoa ja yhteistyötä eri toimijatahojen kanssa kestävien ratkaisujen tuottamiseksi Liikenne Liikennetarpeen ja liikenneväylien rakentamistarpeen minimoimisen kehittämisnäkökohtia: - työpaikkaomavaraisuuden lisääminen - julkisen liikenteen kehittäminen - kevyen liikenteen kehittäminen - palvelurakenteen kehittäminen, julkiset ja yksityiset palvelut, tavoitettavuus - toimintojen sijoittumisella kaupunkirakenteeseen on luonnollisesti merkittävin vaikutus liikennesuoritteiden määrään Liikenneväylästön suunnittelussa huomioitavia seikkoja - maasto-olosuhteiden huomioiminen - maisema-arvojen huomioiminen - liikkumisen joustavuus ja turvallisuus - kaupunkirakenteen luettavuus - viihtyisyyden huomioiminen, yhteistyö eri alojen asiantuntijoiden välillä: esteettömyys, levähdysmahdollisuudet, istutukset, terveysongelmat : esim. astmaatikot - tekninen toimivuus, kestävyys, huolto, korjattavuus Rakennukset - maaperän huomioiminen, perustamisolosuhteet - mikroilmaston huomioiminen, ilmansuunnat, tuuliolosuhteet, suojavyöhykkeet - tontin käyttö ja koko, rakennusten suuntaus
KARKKILA 13 PAIKALLISAGENDA 21 RAKENTAMISAGENDA RAKENTAMINEN Globaalista näkökulmasta rakennusten aiheuttama ympäristön rasitus vaikuttaa ilmaston lämpenemiseen, maaperän happamoitumiseen, materiaalien sekä uusiutumattomien ja uusiutuvien energialähteiden käyttöön. Nykyisellä tekniikalla rakennettujen talojen ympäristökuormitus jakaantuu rakennuksen elinkaaritarkastelussa siten, että 5-7% syntyy itse rakentamisesta, 1-3% rakennusmateriaalien uusimisesta sekä huollosta ja käytöstä 80-90%. Rakennuksen elinkaaren aikana suurin osa ympäristövaikutuksista syntyy rakennuksen energiankulutuksesta, 50 vuoden aikana noin 85% kaikista ympäristövaikutuksista. Energian käytön tehostaminen rakennussuunnittelun avulla on siis tehokkain tapa vähentää rakennusten ympäristörasitusta. Ympäristötietoisuuden kasvaessa elinkaariajattelu tulee ohjaamaan suunnittelua yhä voimakkaammin ja ekotehokkuudesta tulee muodostumaan yrityksille kilpailutekijä. TEKESIN Rakentamisen ympäristöteknologia-ohjelman (1994-1999) edetessä on tultu siihen tulokseen, että rakennus-ja kiinteistöala tarvitsee yhteisesti määriteltyjä ympäristöpäämääriä ja tavoitteita. Tarvitaan myös havainnollisia, sekä kansallisesti että kansainvälisesti sovittuja kestävän kehityksen indikaattoreita. Onkin odotettavissa, että mm. erilaiset matalaenergiarakentamisen mallit tulevat siirtymään laajempaan käytäntöön säädösten ja normien kehittämisen myötä. Paikallisella tasolla neuvonta ja tiedotus voivat vaikuttaa kuluttajien valintoihin ja siten ohjata kehitystä kestävän kehityksen suuntaan. RAKENNUSSUUNNITTELU Luonnonvarat Luonnonvaroja säästävä rakentaminen on tehokasta tilasuunnittelua, teknisesti kestävää ja kierrätettäviä sekä uusiutuvia materiaaleja käytävää. Tilojen muunneltavuus, monikäyttöisyys ja yhteiskäyttöisyys ovat kestävää rakentamista tukevia tavoitteita. Olemassa olevan rakennuskannan hyödyntäminen uuden rakentamisen sijaan on tärkeä tavoite ja Karkkilassa hyvin tiedostettu. Luonnon monimuotoisuus - pihasuunnittelussa lähtökohtana tulee pitää tontin luonteenomaista kasvupaikkatyyppiä - hulevesien hyödyntäminen Passiivsen aurinkoenergian hyödyntäminen, mikroilmasto - rakennusten suuntaus, muoto, materiaalit, tilajärjestelyt, julkisivujen aukotus, lämpöä varaavien massojen hyödyntäminen, pihasuunnittelu Energiatarpeen minimoiminen - rakennuksen koko ja muoto, rakenteelliset ratkaisut, energiatehokkuus - rakennustekniset ratkaisut, energiatehokkuus Päästöjen ja jätteiden vähentäminen - rakennusten pitkäikäisyys, kestävyys, esteettömyys, monikäyttöisyys, muunneltavuus - rakennusmateriaalien pitkäikäisyys, kestävyys, huollettavuus ja korjattavuus - lämmitysjärjestelmien valinta, uusiutuvat energiamuodot - rakennus- ja purkujätteiden kierrätys Terveellisyys - turvallisten, myrkyttömien rakennusmateriaalien käyttö - terveellinen sisäilma edellyttää teknisesti korkealaatuista rakentamista, tärkeänä osana kosteuden hallinta - asuinympäristön viihtyisyys ja kauneus KAUPUNGIN ROOLI Kaikessa toiminnassa tulee huomioida toiminnan ympäristövaikutukset kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumisen näkökulmasta Kuntahallinnon tärkein tehtävä on tavoitteiden asettaminen kaavoitukselle ja rakentamiselle. Kaupungin hallinnollinen organisaatio toimii sekä tuottajana että tilaajana. Organisaation kehittäminen vastaamaan kestävän kehityksen haasteisiin tärkeätä. Tilaajana kaupunki voi vaikutta palvelujen toimittajiin mm. painottamalla ympäristöasioita kilpailuttamisen yhteydessä ja sisällyttämällä ympäristönäkökohdat erilaisiin sopimuksiin. Karkkilan vahvuudet - Maisemalliset arvot, vaihteleva maasto - Kosket resurssi - Väestömäärä pieni suhteessa pinta-alaan - Vilkas yhdistystoiminta antaa mahdollisuuksia vapaa-ajan viettoon paikkakunnalla - Ydinkeskusta kirkon ympärillä - Tonttivaranto riittävä, jotta kaavoitukseen voidaan paneutua rauhassa Karkkilan heikkoudet ja uhkat - Maasto epäedullinen kevyen liikenteen kannalta - Hajanainen taajamarakenne, johtuu osittain maastosta - Työpaikkojen vähäisyys, työmatkat lisäävät liikennesuoritteita - Kaupallisten palvelujen siirtyminen Helsingintien varteen saattaa vinouttaa kaupunkirakenteen kehittymistä - Kaavoitetut alueet liian kerrostalopainotteista kysyntään nähden - Vapaa-ajan tilojen puute, esim. uimahallin puuttuminen lisää liikennettä, keilailu, golf - Helsingintien rakennuskanta kirjava, ilme suoraan villistä lännestä - Kehittämisresurssit pienet, talouden ongelmat, työttömyys - Tiedon puutteellisuus ja ristiriitaisuus, nykytiedon perusteella tehdyt ratkaisut ehkä vääriä, rakennusmateriaalien ekologisuus - Korjausrakentajien tiedon puute TIETO Tiedon tarve - paikalliset olosuhteet / luonnon vuorovaikutussuhteet - asukkaiden elämäntapa / yksityisautoliikenteen määrä ja syyt, erityisryhmien ja erilaisista elämäntilanteista aiheutuvat ongelmat - tekniset ratkaisumallit Tiedon hallinta - tietolähteiden kartoittaminen - tiedon arviointi - tietojärjestelmien kehittäminen Tiedottaminen - koulutus - tiedotus / tilaisuudet, kirjasto, Internet, lehtikirjoitukset - neuvonta / infopiste
PAIKALLISAGENDA 21 14 KARKKILA RAKENTAMISAGENDA KAAVOITUS Kestävän kehityksen kannalta kaavoitus on hyvin keskeinen vaikuttaja. Suomalainen kaavoituskäytäntö ja lainsäädäntö on aikanaan syntynyt edistämään yhdyskuntien määrällistä ja alueellista kasvua. Kestävyyden ja laadun näkökulmat ovat tulleet merkittäviksi vasta aivan viime vuosina. Mitään kestävän kaavoituksen malleja ei ole osoitettavissa, vaan kysymys on uudesta näkökulmasta. Tämä tarkoittaa sitä, että kaavoittaessa muistetaan pohtia kunkin kaavaratkaisun kestävyyttä pitemmällä aikavälillä. Erityisen tärkeä kestävyyden näkökulma on yleiskaavoituksessa. KARKKILA Karkkilan alue jakautuu maisemarakenteeltaan ja maankäytöltään erilaisiin osiin seuraavasti: Länsiosa Maisemarakenteessa hallitsevia ovat kallioselänteet ja harjut sekä runsaat vesistöt. Tärkeimmät maankäytöt ovat metsätalous ja runsas vapaa-ajan asutus. Maatalouden kyläasutus on vähäistä. Keskiosa Maisemarakenteessa hallitsevia ovat Karjaanjoen-Saavajoen laaja jokilaakso ja harjut. Tärkeimmät maankäytöt ovat maatalous ja pientaloasutus. Runsaasti kyläasutusta, joka osin muuttuu pientaloasutukseksi ja vapaa-ajan asutukseksi. Itäosa Maisemarakenteessa hallitsevia ovat laajat harjuselänteet ja suppeat laaksot järvien ja jokien varrella. Tärkeimmät maankäytöt ovat metsätalous ja soranotto, maatalous on keskittynyt pariin kylään. Alueella on myös haja- ja vapaa-ajan asutusta. Keskustaajama Keskustaajama on kasvanut maisemarakenteelliseen solmukohtaan useasta pikku kylästä. Maankäytön elementtejä ovat tiiviimpi ydinkeskusta, kaksi laajaa teollisuusaluetta ja useita väljiä pientaloalueita sekä kaksi laajaa ulkoilualuetta. Karkkilan maankäyttöä leimaa asutuksen, työpaikkojen ja palvelujen voimakas keskittyminen tiiviiseen keskustaajamaan ja alueen läpi kulkeva valtakunnallinen pääväylä.
KARKKILA 15 PAIKALLISAGENDA 21 RAKENTAMISAGENDA KAAVATILANNE Koko kaupungin maankäyttöä ohjaavaa yleiskaavaa ei ole laadittu. Ainoa koko aluetta koskeva oikeusvaikutteinen kaava on seutukaava. Seutukaavan tilalle ollaan laatimassa maakuntakaavaa. Seuraavassa kuvataan lyhyesti kaavatilannetta ja arvioidaan nykyisten kaavojen suhdetta kestävän kehityksen haasteisiin. Keskustaajaman yleiskaava ja Asemanrannan osayleiskaava Oikeusvaikutteinen yleiskaava, kattaa koko keskustaajaman ja Järvenpään kylän. Uusi, laadittu kestävän kehityksen tavoittein. Keskustaajaman asemakaavat Pääosa keskustaajamasta on asemakaavoitettu. Asemakaavoja on laadittu 1930- luvulta lähtien. Kaavojen ikä on vaihteleva, osa on pahasti vanhentuneita. Osa on uusia tai äskettäin uudistettuja, laadittu kestävän kehityksen tavoittein. Rantayleiskaava Ei oikeusvaikutteinen, kattaa vain länsiosan, Vanhentunut, painottuu rakennusoikeuksien jakoon, vähäiset virkistysvaraukset. Ranta-asemakaavat Suurella osalla länsiosan rantoja on oikeusvaikutteiset ranta-asemakaavat. Virkistysvaraukset vähäiset, jätehuolto pohtimatta. Keski- ja itäosassa ei ole ranta-asemakaavoja. Maaseudun yleiskaavaluonnos Maaseudun yleiskaavatyö keskeytyi 1990-luvun puolivälissä. Luonnos laadittu kestävän kehityksen tavoittein. Muut suunnitelmat Rakennusjärjestys ja siihen liittyvä erityisten suunnittelutarvealueiden määrittely ohjaavat maankäyttöä. Uusi, laadittu kestävän kehityksen tavoittein. KAAVOITUKSEN TAVOITTEITA Seuraavassa esitetään kaavoituksen tavoitteita ja toimenpiteitä kestävän kehityksen näkökulmasta. Keskustaajama Tavoitteita: - taajaman kasvu sisäänpäin vajaakäyttöisille alueille, ei uusia aluelaajennuksia - kaikki taaja asutus kaavan ja kunnallistekniikan piiriin - ruukkialueen monipuolinen hyödyntäminen - teollisuuden keskittäminen Porintien varteen - keskustan tiivistäminen - rakennusperinnön ja kulttuuriympäristön vaaliminen - hyvät yhteydet luontoon, kulttuurimaisemaan ja virkistysalueille Keinoja: - ruukin tehdasalueen kaavoitus - Turuntien peltojen yli-ikäisen kaavan uusiminen ja Valtatien jatke - Asemanrannan ja Nahkion asuntoalueiden kaavoitus - keskustan kaavauudistus vaiheittain - lievealueiden (Taka-Vattola, Järvenpää, Länsi-Tuorila, Sireeninkylä) kaavoitus vaiheittain - Porintien varren uusien työpaikka-alueiden kaavoitus vaiheittain - teollisuusalueen eritasoliittymä ja eteläinen ohikulkutie - ulkoilualueiden (Toivike ja Haukkamäki) kaavoitus Maaseutu Tavoitteita: - ei laajaa hajarakentamista - uuden asutuksen ohjaaminen kyliin - elinkelpoisen maatalouden tukeminen - kylien rakennusperinnön ja kulttuurimaiseman vaaliminen - asutuksen ja vapaa-ajan asutuksen vesija jätehuolto kuntoon, vesistöjen kuormituksen vähentäminen - soranoton hallinta ja hyvä jälkihoito - metsätalouden, ulkoilun ja luonnonhoidon yhteensovittaminen Keinoja: - kylien osayleiskaavoitus vaiheittain - rantayleiskaava koko kunnan alueelle - maaseudun kokonaisyleiskaava - loma-asutuksen muuttaminen pysyväksi asutukseksi vain tiukoin ympäristöehdoin KAAVOITUKSEN TOIMINTATAVAT Tavoitteita: - kaavoituksen yhteydessä herätetään kaupunkilaisten mielenkiintoa ympäristöasioihin ja vuorovaikutteiseen osallistumiseen - kaavojen ympäristövaikutuksen arvioidaan huolella Keinoja: - vahvistetaan kaupungin suunnitteluvalmiuksia - lisää henkilökuntaa ja määrärahoja
PAIKALLISAGENDA 21 16 KARKKILA RAKENTAMISAGENDA YLEISÖTILAISUUDEN IDEOITA Luontoarvot - metsien käsittely järkeväksi / maaperän ravinteet / ei kaikkia risuja pois - soranotto / maisema, pohjavedet / löydettävä tasapaino - asumisen luonnonläheisyys tärkeää - luonnon elinkykyisyys turvattava - kansallisomaisuutta, kasvatettava - yhteistyö eri toimijoiden kesken tärkeää /asukkaat, järjestöt, elinkeinoelämä, hallintokunnat - neuvonta / tiedottaminen Kulttuuriympäristö - olemassa olevan arvokkaan rakennetun ympäristön suojelu tärkeää / ajalliset kerrostumat säilytettävä / paikkakunnan historian arvostaminen (Pakari) - kaavoituksen tarkistaminen jatkuvaksi - kansallisomaisuutta / vanhojen rakennusten hyödyntäminen - uudisrakentamisen hienovaraisuus osaksi suunnittelun laatua - viheralueita riittävästi - rakennetun ympäristön ja luonnonympäristön yhteiselon kehittäminen / jokivarsi, virkistyskäytön kehittäminen - uusien kulttuuriympäristöjen rakentaminen - moni-ilmeinen ympäristö - Helsingintien ympäristön jäsentäminen - Haapalan kehittäminen - polku harjun yli pidettävä auki talvella, paljon jalankulkijoita - siivoustalkoot / järjestöt, partiolaiset - pujotalkoot Toiminnallinen ympäristö - heikkojen ryhmien huomioiminen / erilaiset liikkujat, pyörätuoli, kelkat, potkulaudat - viisteet reunakiveyksiin - hissit, luiskat rakennuksiin / liittyy kerrostalojen kerrosalan mitoitukseen - hissejä myös vanhoihin rakennuksiin - uimahalli tai tehokkaat kuljetukset tarpeen - kevyen liikenteen verkostoa kehitettävä - nuorille lisää tiloja / esim. pientaloalueiden väestösuojelun kehittämisen yhteydessä, väestönsuojia bändikämpiksi - kohtaamispaikkoja aikuisille torin lisäksi Taloudellinen toimintaympäristö - työpaikkaomavaraisuuden lisääminen - palvelujen lisääminen / kaupalliset, vapaaaikapalvelut - väestötavoitteet / aluevaraukset - tukea kansalaisaktiivisuudelle - kotitalouksien omavaraisuus / kotitarveviljelyn mahdollisuuksien lisääminen / tonttikoko - oman alueen tuotteiden käytön edistäminen - paikallisraha? - luomutuotannon kehittäminen / elintarvikkeiden hintapolitiikkaan vaikuttaminen - maatalouden sivuelinkeinojen kehittäminen / mekaaninen puunjalostus / koulutusja rahoitusinstrumenttien kehittäminen - sektorien välinen yhteistyö / synergiaedut / yhteishankinnat Energia - vähän saastuttavaa energiaa - painopisteen siirtäminen uusiutuviin energiamuotoihin - tehokas savukaasujen puhdistus - puun käyttöä lisättävä - puu varalämpönä myös kerrostaloihin / asuntokohtaisesti takkoja - kaukolämpö kunniaan - passiivisen ja aktiivisen aurinkoenergian hyödyntäminen huomioitava kaavoituksessa - koskivoima - ajoneuvoliikenteen vähentäminen / yhdyskuntarakenteen tiivistäminen, toimintojen sijoittaminen / uudet tekniset ratkaisut - sisäistä joukkoliikennettä kehitettävä - lisää lähipalveluja - kevyen liikenteen kehittämisessä huomioitava esteettömyys, helppokulkuisuus / kaikki väestöryhmät huomioitava / liikenneväylien suunnittelulla houkuteltava ihmiset liikkumaan/ teiden ja katujen kunto / pölyämistä vähennettävä (päällystevalinnat, kastelu) / katujen kevätsiivous Rakennusmateriaalit ja -tuotteet, - tekniikka - paikallisuus - terveellisyys, pitkäikäisyys, korjattavuus - elinkaarikustannukset huomioitava - rakennusjätteiden kierrätys järjestettävä - kertarakentajien koulutus Jätehuolto - helpoksi toteuttaa / pientaloalueiden jätehuoltoa tehostettava / keräyspisteitä lisää / Hesarilta lisää keräysastioita / tyhjennysvälejä lyhennettävä - lajittelun tehostaminen - kierrätyksen tehostaminen - kompostointi huomioitava - jätteenpolttokeskus - paperin siistausjäte? - jatkuvan tiedotuksen tarve olemassa Tieto - kotisivujen kehittäminen - infopiste - terve talo - tietoa - koulutustilaisuudet - asukastoimintaa tuettava / järjestöt mukaan - tahtotilan luominen / pohja poliittiselle päätöksenteolle Muuta - sektoreiden välinen yhteistyö / kunnallishallinto - porkkanarahaa hyville ratkaisuille - kustannuslaskennan kehittäminen elinkaarikustannusten arvioimiseksi - kysymys on yksilötason toimintakulttuurista, ja sen heijastumisesta kaavoitukseen ja rakentamiseen
KARKKILA LIIKENNEAGENDA 17 PAIKALLISAGENDA 21 YLEISTÄ Liikenne ja liikennesuunnittelu on kestävän kehityksen kannalta ristiriitainen ja ongelmallinen alue ja toisaalta kestävää kehitystä ratkaisevasti edesauttava, kun kyetään tekemään oikeita ratkaisuja. Tätä ongelmallisuutta pohditaan Uudenmaan ympäristöohjelma - julkaisussa seuraavasti: - väylästöinvestoinneilla voidaan vaikuttaa väylien toteutukseen, mutta vain vähän liikenteeseen ja eri kulkumuotoihin, koska vaikutus näihin tulee maankäytöstä. - liikenteen päätöksenteko on moniportaista ja sektoroitunutta - päätökset koskevat lähes aina yksittäisiä kohteita tai jopa niiden osia ja ratkaisuja ei tarkastella liikenteellisenä kokonaisuutena - nykyisien tiehankkeiden hyötykustannusarvioissa käytössä oleva arviointimenetelmä suosii yksityisautoilua - arviointimenetelmien puutteena on mm. se ettei ulkoisia kustannuksia huomioida. Mm. ilmansaasteiden aiheuttamat terveyshaitat on sellainen ulkoinen kustannus. - väylästön parannushankkeissa matka- aikojen lyhentymistä saatetaan yliarvioida ja väylästön parantaminen saattaa johtaa yhdyskuntarakenteen hajaantumiseen - liikennejärjestelmäsuunnittelua ollaan kehittämässä suuntaan, jossa tarkastellaan alueellisesti kaikkia liikennemuotoja samanaikaisesti - YTV tekee jo tällä hetkellä koko toiminta-alueellaan edellä mainittua suunnittelua, johon on myös liitetty strategiatason ympäristövaikutusten arviointi. Ongelmana tässä on se, että suunnittelu koskee vain pääkaupunkiseutua eikä laajempaa aluetta kuten työssäkäyntialuetta - muuallakin on tehty vastaavanlaisia ympäristöohjelmia ja mm. Uudenmaan tiepiirin ympäristöohjelma on valmistunut vuonna 1995 ja uusi ohjelma on valmisteilla. SEUDULLISET TAVOITTEET Tavoite: - yhdyskuntarakenne ja liikenne muodostavat kokonaisuuden niin että tarve liikennöintiin vähenee ja joukkoliikenteen käyttömahdollisuudet lisääntyvät. Ratkaisusuosituksia: - liikennesuunnittelua tehdään seutukunnittain ja työssäkäyntialueittain - väylää ei rakenneta tai sitä kevennetään, jos suunnittelun pohjana olleet liikennesuunnitteet ovat muuttuneet tai osoittautuneet virheellisiksi - ympäristövaikutukset arvioidaan ja arviot otetaan painokkaasti huomioon päätöksenteossa. Hankkeesta luovutaan, jos ympäristöhaittoja ei pystytä riittävästi lieventämään - sovitaan yhteiset tavoitteet liikennesuunnittelulle ja maakäytön suunnittelulle - asukkaille kehitetään joustavia ja vaikuttavia osallistumismenetelmiä vaikuttaa suunnitteluun sen eri vaiheissa - eri vaikuttajien ympäristösuojelutavoitteet ja -toimenpiteet määritellään ympäristöohjelmissa ja kestävän kehityksen ohjelmissa Tavoite: - Palvelut ja työpaikat ovat lähellä toisiaan. Asukkaita ja yrityksiä palvelee tehokas liikenneverkko, jossa joukkoliikenteellä on ratkaisevan tärkeä asema. Myös kevyenliikenteen verkosto on kattava ja laadukas. Ratkaisusuosituksia: - maankäytön suunnittelulla ja liikennejärjestelmäsuunnittelulla tuetaan joukkoliikenteen ja kevyenliikenteen mahdollisuuksia - joukkoliikenne asetetaan etusijalle asukkaiden perusliikkumistarpeiden tyydyttäjänä. ( esim. matkat työpaikoille, kouluun jne.) - kevyenliikenteen turvallisuutta ja palveluja parannetaan - autottomien alueiden perustaminen ( kävelykeskusta/kävelykadut) ja niiden saavutettavuuden suunnittelu ja saavutettavuuden parantaminen joukkoliikenteen/kevyen liikenteen avulla Tavoite: - Liikenteen aiheuttamat päästöt vähenevät ja melualueet liikenneväylien varrella kutistuvat. Ratkaisusuosituksia: - kaupan ja jakelun yhteiskuljetusten suosiminen - maankäytön suunnittelussa suositaan ratkaisuja, jotka vähentävät liikennetarvetta ja edistävät joukkoliikennettä ja kevyttä liikennettä - ympäristöä säästävän ajoneuvotekniikan käyttöönotto - asukkaille ja päättäjille jaetaan tietoa liikenteen vaikutuksista ympäristöön ja haittojen torjuntakeinoista, asuinalueiden ilmanlaadusta ja epäpuhtauksista - katujen päällysteet pidetään hyväkuntoisina. Erityistä huomiota kiinnitetään pölynsidontaan kastelemalla. Tavoite: - liikenne ei turmele tai vaikuta haitallisesti arkoihin ja arvokkaisiin luontokohteisiin, maisemaan ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaisiin alueisiin Ratkaisusuosituksia: - nykyisten liikenne väylien parantaminen ja jos uusia väyliä on pakko rakentaa, ne sijoitetaan nykyisten väylien yhteyteen - uusia väyliä ei rakenneta niin, että ne pirstovat yhtenäisiä luontoalueita - liikenneväylät linjataan mahdollisimman hyvin ympäristöön ja alueen topografiaan sopiviksi - ekologiset käytävät ja virkistyskäyttöyhteydet säilytetään - arvokkaille luontokohteille eikä niiden tuntumaan sijoiteta liikenneväyliä. Tämänkaltaisia kohteita ovat mm. uhanalaisten lajien elinympäristöt, arvokkaat kalliot ja harjualueet ja lintuvedet. - kulttuurihistoriallisten kohteiden tie- ja katualueet kunnostetaan kohteeseen sopivalla tavalla Tavoite: - Liikenneväylien rakentaminen, hoitaminen ja ylläpito eivät aiheuta vesistöjen ja pohjavesien pilaantumista eikä maaperän saastumista Ratkaisusuosituksia: - suolausta vähennetään erityisesti pohjavesialueilla - pyritään etsimään korvaavia vaihtoehtoja suolaukselle - pohjavesisuojausrakenteiden käyttö ja edelleen kehittäminen - vaarallisten aineiden kuljetusten erityinen huomioiminen läpikulku- ja kauttakul-
PAIKALLISAGENDA 21 18 KARKKILA LIIKENNEAGENDA kuväylien osalta ja niiden ohjaaminen väyläosuuksille, joissa riskit ovat vähäisiä. Myös erityistä huomiota kiinnitetään liikenteen vaatimien palveluiden kuten huoltamoiden sijoittamiseen ja ympäristöriskien minimointiin - uusien väylien rakentamisesta pohjavesialueille vältetään - väylien rakentamisessa käytetään materiaaleja säästävästi ja materiaalien uusiokäyttöastetta nostetaan Tavoite: - liikenteen ympäristövaikutuksista ja ympäristönsuojelukustannuksista on olemassa ajanmukaista tietoa, joka palvelee toiminnan ja hankkeiden suunnittelua. Myös ympäristön tilassa tapahtuneet muutokset kuuluvat tähän samaan tiedostoon. Ratkaisusuosituksia: - paikallinen ilmanlaadun seurantaohjelman ja tietorekisterin ylläpito - ohjelmien luominen ilmanlaadun parantamiseksi ja valmiussuunnitelmien laatiminen sellaisten tilanteiden varalta, joissa valtioneuvoston asettamat raja-arvot ylittyvät - määritellään selkeät ja seurattavat liikennehankkeiden ympäristönsuojelukustannukset NYKYTILANNE KARKKILASSA - julkisen liikenteen yhteydet ja tiestö pääkaupunkiseudulle kunnossa - kunnan toimia ohjataan nyt ja vastaisuudessa valtion hallinnon ohjaustoimilla (vakauttamisohjelma). Liikennepolitiikan osalta taloudelliset velvoitteet ohjaavat hyvin keskeisesti kunnan päätöksiä koskien liikenneverkon ylläpitoa ja rakentamista. - joukkoliikenteen sisäisiä vuoroja korvataan taksivuoroilla. - poistettavia kestopäällysteitä käytetään uuden päällysteen valmistukseen - keskustaajaman liikenteen jakautuminen verkolle on käynnissä. - uusien teiden ja väylien rakentamisessa syntyviä puhtaita maamassoja käytetään maisemointiin. - Päällystämättömät kadut asuntoalueilla aiheuttavat ongelmia(pöly, suolaus, korkeat hoitokustannukset). - Raskas liikenne kulkee keskustan läpi - Kevyen liikenteen väylästö puutteellinen. Kevyen liikenteen väylästön rakentamista vaikeuttaa Karkkilassa myös topografialtaan pienipiirteinen ja vaihteleva maisema. PAIKALLINEN KEHITTÄMINEN - Luodaan sitova ohjelma, jolla voidaan yhdistää liikenteen ja ympäristön kestävään ylläpitoon kohdistuvat tarpeet - Helsingintien liikenteen vähentäminen eli liikenteen jakautuminen verkolle - Sorapintaisten katujen päällystysohjelma - Kevyen liikenteen väylästön rakentamisohjelman laatiminen kattamaan koko kaupungin aluetta. - Paikoitusalueselvitys - Julkisen liikenteen kehittäminen ja monipuolistaminen erityisesti Lohjan suuntaan - Nopeusrajoitukset koko keskustan taajama-alueille (40 km/h). OMAT IDEAT - Kevyen liikenteen verkon suunnittelu ja rakentaminen käyttäen jo olemassa olevia mahdollisuuksia mm. vanhaa ratapohjaa - Kauttakulkuliikenteen ohjaaminen pois keskustan alueelta - Väylien ylläpitoon ja saneeraukseen tulee ohjata nykyistä enemmän voimavaroja - Kaavoituksessa tulee huomioida liikenteen aiheuttamat riskit entistä paremmin (kokoojaväylien sijoittelu, kevyenliikenteen käyttötarpeet, melutorjunta) - Paikoituksen keskittäminen torille ja tehtaan monttuun. - Katujen varsiin parkkeerattujen raskaan liikenteen ajoneuvoille yhteinen parkkeerausalue - Katujen ja teiden ääntä vaimentavan asfaltin käyttö ainakin uusissa ja uusittavissa kohteissa. PAIKALLISET ONGELMAT - Toiminnallisesti kestävää kehitystä on mahdotonta nykytalouden voimavaroilla ylläpitää. - Keskustan paikoitus hajanaista ja osin ongelmallista mm. Helsingintien alueella - Porintien pituusleikkaus välillä Karkkila - Olkkala liikenneturvallisuuden kannalta huono.
KARKKILA ENERGIA-AGENDA 19 PAIKALLISAGENDA 21 Energialla ja energiantuotannolla on varsin keskeinen asema nykyaikaisissa yhteiskunnissa ja niiden talous lepää paljolti energian varassa. Valtioiden taloudellinen kehittyminen vaatii ja perustuu sekin yhä lisääntyvään energiankäyttöön. Lisääntyvä energian tuotanto ja käyttö aiheuttaa myös vakavia ympäristöongelmia, joista merkittävämpiä ovat ilmastomuutos ja happamoituminen. Eräänä energiapolitiikan ongelmana nähdään myös energiavarojen riittävyys pitkällä aikavälillä sekä energiavarojen ja niistä saatavien hyötyjen epäoikeudenmukainen jakautuminen globaalisesti. Maapallon energiankulutuksen ja etenkin ns. fossiilisten polttoaineiden käytön kasvuennusteista seuraa, että maapallon kasvihuonekaasupäästöt (hiilidioksidi) lisääntyvät vuoteen 2010 mennessä 50 %. Ennustettu lisäys ja ilmastomuutoksen pysäyttämiseksi solmittu Kioton sopimus ovat jyrkässä ristiriidassa. Jotta ilmastonmuutoksen pysäyttäminen onnistuisi, olisi teollisuusmaissa vähennettävä ratkaisevasti fossiilisten polttoaineiden käyttöä. - kuntakohtaiset energiansäästöohjelmat osana kuntien kestävän kehityksen ohjelmia - energiansäästötoimien toteuttaminen kotitalouksissa - ympäristölupamenettelyssä vaaditaan riittäviä selvityksiä energiatehokkuudesta (IPPC-direktiivi) - energiaa säästävän uuden tekniikan tukeminen ja kehittäminen - tariffipolitiikka energiatehokkuutta ja energiansäästöä tukevaksi Tavoite: - talven kulutushuippu ja päivittäiset kulutushuiput vähenevät Ratkaisusuosituksia: - kulutuksesta ja kulutuksen ympäristövaikutuksista jaetaan tietoa suoraan energian käyttäjille - tuetaan energiansäästötoimenpiteitä - kannustetaan nykyistä tasaisempaan energiankäyttöön - tariffipolitiikka entistä tehokkaammin leikkaamaan kulutushuippuja Tavoite: - vähän päästöjä ja jätteitä tuottavien energiamuotojen osuus kasvaa ja ympäristöriskit vähenevät Ratkaisusuosituksia: - energiatuotannon ympäristövaikutuksia tarkastellaan sekä kokonaisvaltaisesti että hankekohtaisesti - päästöt ilmaan, jätteiden synty ja vesiin kohdistuva lämpökuorma minimoidaan ja hukkaenergian vähentäminen - ympäristöystävällisen energiatuotannon tukeminen - edistetään ja kehitetään kotimaisen polttoaineen käyttöä - energiatuotannossa pyritään kokonaan eroon raskaasta polttoöljystä - kaukolämmön käytön lisääminen - energiatuotantomenetelmien kehittäminen KARKKILA Tilanne - Keravan energia on rakentamassa kaukolämpöverkkoa kaupungin keskustaan - Kyseinen verkko laajenee myöhemmin myös teollisuuskylään - Pysyvä kaukolämpöverkon voimala tullaan sijoittamaan vanhan kaatopaikan tuntumaan teollisuuskylässä, jolloin on mahdollista myös käyttää kaatopaikan metaania energiantuotannossa - Puun käyttö energialaitosten polttoaineena on lisääntymässä - Nahkion vesivoimalan käyttö imagollisesti tärkeää Ongelmia - Nykyisten kaukolämpölaitosten hyödyntäminen vielä heikkoa - Karkkilan energiahuollossa tuontienergian osuus on liian suuri Kehittäminen - Kaukolämmön jatkorakentaminen ja nykyistenkin laitosten käytön tehostaminen - Eri materiaalin polton yhdistäminen - Aurinkoenergian ja aurinkosähkön käytön lisääminen uuden tekniikan myötä - Muiden vaihtoehtoisten energiamuotojen hyväksikäytön kehittäminen - Turhan energian käytön kartoittaminen ja sitä kautta vähentäminen/energia neuvonta - Aktiivinen alalla tapahtuvan teknisen kehityksen seuranta mahdollistaa uusien ideoiden nopean hyödyntämisen Paikallisesti energiastrategiaan ja -tuotantoon voidaan vaikuttaa vain vähän. Mahdollisuudet rajoittuvat lähinnä siihen millaisia vaihtoehtoja valitsemme paikallisen energiantuotannon tarpeiden tyydyttämiseksi ja erilaisiin toimiin, joilla edistämme energiankäytön säästötoimia ja energiankulutuksen hyötysuhdetta. SEUDULLISET TAVOITTEET Tavoite: - energiakäytön tehokkuus lisääntyy ja energian käyttö asukasta kohti vähenee 20 % Ratkaisusuosituksia: Energiantuotannon polttoaineet, päästöt ja ympäristöriskit Polttoaine Tärkeimmät päästöt Ympäristöriskit Kivihiili Hiilidioksidi, typen oksidit, rikkidi- Kasvihuoneilmiö, oksidi, hiukkaset, polyaromaattiset happamoituminen, hiilivedyt (PAH-yhdisteet) allergiat Öljy Hiilidioksidi, typen oksidit, kuten edellä rikkidioksidi, hiukkaset Maakaasu Hiilidioksidi, typen oksidit ja Kasvihuoneilmiö, tuotannossa metaani allergiat Puu Hiilidioksidi, hiukkaset, typen Allergiat oksidit, PAH Yhdyskuntajäte Hiukkaset, hiilidioksidi, raskasmetallit, Allergiat dioksiini Ydinpolttoaine Lämpökuorma Säteilyvaara