3. osasto 28.11.2013 L 08/16911 Käräjätuomarit Jouko Räsänen Jussi Sippola Riikka Rask

1 HELSINGIN KÄRÄJÄOIKEUS TUOMIO 3. osasto 28.11.2013 L 08/16911 Käräjätuomarit Jouko Räsänen Jussi Sippola Riikka Rask Kantaja Vastaajat Asia Suomen valtio / Liikennevirasto Lemminkäinen Oyj VLT Trading Oy:n konkurssipesä (ent. Valtatie Oy) Skanska Asfaltti Oy SA-Capital Oy Rudus Asfaltti Oy NCC Roads Oy Interasfaltti Oy, purkautunut, jatketussa selvitystilassa Super Asfaltti Oy Kilpailuoikeudellinen vahingonkorvaus Vireille 17.6.2008

2 Sisällysluettelo 1. ASIAN KÄSITTELY KÄRÄJÄOIKEUDESSA... 5 2. KANNE... 7 2.1 Vaatimukset...7 2.2 Perusteet...22 3. VASTAUKSET... 51 3.1 Lemminkäinen Oyj...51 3.1.1 Vastaus ja vaatimukset... 51 3.1.2 Perusteet... 51 3.2 VLT Trading Oy:n konkurssipesä...69 3.2.1 Vastaus ja vaatimukset... 69 3.2.2 Perusteet... 70 3.3 Skanska Asfaltti Oy...74 3.3.1 Vastaus ja vaatimukset... 74 3.3.2 Perusteet... 75 3.4 SA-Capital Oy...110 3.4.1 Vastaus ja vaatimukset... 110 3.4.2 Perusteet... 110 3.5 Rudus Asfaltti Oy...119 3.5.1 Vastaus ja vaatimukset... 119 3.5.2 Perusteet... 119 3.6 NCC Roads Oy...133 3.6.1 Vastaus ja vaatimukset... 133 3.6.2 Perusteet... 134 3.7 Interasfaltti Oy, purkautunut, jatketussa selvitystilassa...151 3.7.1 Vastaus ja vaatimukset... 151 3.7.2 Perusteet... 152 3.8 Super Asfaltti Oy...163 3.8.1 Vastaus ja vaatimukset... 163 3.8.2 Perusteet... 163 4. VASTAAJIEN PÄÄKÄSITTELYN AIKANA ESITTÄMÄ UUSI VASTUSTAMISPERUSTE... 168 4.1 Valtion osallistuminen KHO:n päätöksessä todettuun valtion urakoita koskevaan kilpailunrajoitukseen ja tietoisuus siitä...168 4.2 Näytönarvioinnin lähtökohdat...170 4.3 Merkitys vastuuperusteiden kannalta...170 4.4 Merkitys vanhentumisväitteen kannalta...172 4.5 Merkitys valtion esittämien pätemättömyys- ja kohtuuttomuusväitteiden kannalta...172 4.6 Merkitys Skanska Asfaltin sovitteluvaatimuksen kannalta...172 4.7 Merkitys Skanska Asfaltin reklamaatioväitteen kannalta...172 4.8 SA-Capitalin ja Super Asfaltin (toissijainen) vaatimus...173

4.9 Suomen valtio vastaa kaikilta osin valtion osallisuudesta KHO:n päätöksessä todettuun valtion töitä koskevaan kilpailunrajoitukseen...173 5. VALTION VASTAUS VASTAAJIEN PÄÄKÄSITTELYN AIKANA ESITTÄMÄÄN UUTEEN VASTUSTAMISPERUSTEESEEN... 175 KÄRÄJÄOIKEUDEN RATKAISU... 178 A OIKEUDENKÄYNTIVÄITTEET... 178 1. Vaatimus jättää kanne tutkimatta kilpailunrajoituslakiin perustuvilta osin...178 2. Kielletty kanteen muutos (NCC Roads ja Interasfaltti)...178 2.1 NCC Roadsin ja Interasfaltin vaatimus ja valtion vastaus perusteineen... 178 2.2 Käräjäoikeuden ratkaisu perusteineen... 179 B. PÄÄASIAA KOSKEVAN RATKAISUN PERUSTELUT... 180 1. VALTION OSALLISTUMINEN KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖKSESSÄ TODETTUUN KILPAILUNRAJOITUKSEEN TAI TIETOISUUS SIITÄ180 1.1 Taustaa...180 1.2 Näyttötaakasta...182 1.3 Valtio toimijana asfalttimarkkinoilla...182 1.3.1 Tielaitosuudistus vuosina 1998-2002... 183 1.3.1.1 Tielaitoksen sisäinen jako hallintoon ja tuotantoon vuosina 1998-2000... 183 1.3.1.2 Tiehallinto ja Tieliikelaitos 1.1.2001 alkaen... 186 1.3.2 Tielaitosuudistuksen valmistelu... 188 1.3.3 Käräjäoikeuden johtopäätökset koskien valtion tienpidon organisointia... 189 1.3.3.1 Valtion päällystystoiminnan ja tielaitosuudistuksen kokonaisarviointi... 189 1.3.3.2 Tieliikelaitoksen ja valtion välisen suhteen arviointi... 190 1.4 Näyttö koskien valtion tietoisuutta ja/tai osallistumista korkeimman hallinto-oikeuden päätöksessä todettuun menettelyyn...192 1.4.1 Kilpailuviraston selvitykset koskien Tieliikelaitosta... 192 1.4.2 Henkilötodistelu... 193 1.4.3 Kirjalliset todisteista ja niihin liittyvästä henkilötodistelusta ilmenevät seikat... 199 1.4.3.1 Neuvottelu 25.2.1998... 199 1.4.3.2 Muu yhteydenpito... 200 1.4.3.3 Tielaitoksen sisäinen markkinaselvitys... 201 1.4.4 Johtopäätökset valtion osallistumisesta ja tietoisuudesta koskien asfalttikartellia... 202 1.4.4.1 Osallistuminen kartelliin vuodesta 1998... 202 1.4.4.2 Tietoisuus kartellista ennen vuotta 1998... 204 1.4.4.3 Käräjäoikeuden johtopäätös... 205 1.5 Valtion toiminnan ja tietoisuuden merkitys valtion vahingonkorvausoikeuden kannalta...205 2. OIKEUDENKÄYNTIKULUT... 207 2.1 Vastaajien vaatimat oikeudenkäyntikulut perusteineen...207 2.1.1 Lemminkäinen Oyj... 207 2.1.2 VLT Trading Oy:n konkurssipesä... 207 2.1.3 Skanska Asfaltti Oy... 208 2.1.4 SA-Capital Oy... 208 2.1.5 NCC Roads Oy ja Interasfaltti Oy, purkautunut, jatketussa selvitystilassa... 208 2.1.6 Rudus Asfaltti Oy... 208 2.1.7 Super Asfaltti Oy... 208

2.2 Valtion vastaus...208 2.2.1 Lemminkäinen Oyj... 209 2.2.2 VLT Trading Oy:n konkurssipesä... 209 2.2.3 Skanska Asfaltti Oy... 209 2.2.4 SA-Capital Oy... 209 2.2.5 NCC Roads ja Interasfaltti Oy, purkautunut, jatketussa selvitystilassa... 209 2.2.6 Rudus Asfaltti Oy... 210 2.2.7 Super Asfaltti Oy... 210 2.3 Käräjäoikeuden ratkaisu koskien oikeudenkäyntikulujen määrää...210 2.3.1 Yleisperustelut ja arvioinnin lähtökohta... 210 2.3.2 Oikeustieteelliset asiantuntijalausunnot... 212 2.3.3 Asianosaiskulut... 213 2.3.4 Lemminkäinen Oyj... 214 2.3.5 VLT Trading Oy:n konkurssipesä... 215 2.3.6 Skanska Asfaltti Oy... 215 2.3.7 SA-Capital Oy... 217 2.3.8 NCC Roads Oy ja Interasfaltti Oy, purkautunut, jatketussa selvitystilassa... 217 3. TUOMIOLAUSELMA... 219 MUUTOKSENHAKU... 219

5 1. ASIAN KÄSITTELY KÄRÄJÄOIKEUDESSA Käräjäoikeus on 21.11.2008 tekemällään päätöksellä numero 08/34276 jättänyt kanteen lepäämään. Vastaajat ovat, Super Asfaltti Oy:tä (jäljempänä Super Asfalttia) lukuun ottamatta, vastauksissaan vaatineet, että käräjäoikeus antaa välituomion erinäisistä kysymyksistä. Käräjäoikeus on 8.4.2011 antamallaan päätöksellä numero 12833 hylännyt vastaajien vaatimuksen antaa välituomio vaadituista kysymyksistä. Käräjäoikeus on 20.9.2011 antamallaan päätöksellä numero 11/35172 hylännyt Interasfaltti Oy:n (Interasfaltti) vaatimuksen jättää valtion kanne Interasfalttiin kohdistuvilta osin tutkimatta Interasfaltin asianosaiskelpoisuuden puuttumisen perusteella. Käräjäoikeus on 5.12.2011 tehdyllä päätöksellä numero 11/49638 tehnyt asiakirjojen esittämisvelvollisuutta koskevan päätöksen, jossa käräjäoikeus on velvoittanut Lemminkäisen ja Tempo Economicsin toimittamaan kantajan vaatiman aineiston sekä hylännyt Lemminkäinen Oyj:n Liikennevirastoon kohdistaman vaatimuksen. Valtio on valmisteluistunnossa 2.2.2012 muuttanut Lemminkäiseen kohdistamiaan vaatimuksia. Lemminkäinen on vaatinut, että valtion esittämät uudet vaatimukset jätetään tutkimatta katsoen, että kyse oli oikeudenkäymiskaaren 14 luvun 2 :n 1 momentissa tarkoitetusta kielletystä kanteenmuutoksesta. Käräjäoikeus on 9.2.2012 tekemällään päätöksellä numero 12/66146 hylännyt Lemminkäisen vaatimuksen jättää uudet vaatimukset tutkimatta. Käräjäoikeus on 5.4.2012 tekemällään päätöksellä numero 12/19031 kehottanut kantajia täyttämään oikeudenkäymiskaaren 5 luvun 20 :n 1 momentissa tarkoitetut velvollisuutensa 18.4.2012 mennessä uhalla, että määräajan jälkeen kantaja ei saa vedota uuteen vaatimukseen tai seikkaan taikka ilmoittaa uutta todistetta, ellei kantaja saata todennäköiseksi, että hänen menettelynsä johtuu pätevästä syystä. Käräjäoikeus on 25.4.2012 antamallaan päätöksellä numero 12/23576 yhdistänyt päätöksestä ilmenevät kanteet käsiteltäväksi samassa oikeudenkäynnissä.

Käräjäoikeus on 25.4.2012 tekemällään päätöksellä numero 12/23575 kehottanut vastaajia täyttämään oikeudenkäymiskaaren 5 luvun 20 :n 1 momentissa tarkoitetut velvollisuutensa 15.6.2012 mennessä uhalla, että määräajan jälkeen vastaaja ei saa vedota uuteen vaatimukseen tai seikkaan taikka ilmoittaa uutta todistetta, ellei vastaaja saata todennäköiseksi, että hänen menettelynsä johtuu pätevästä syystä. 6 Käräjäoikeus on 14.11.2012 tekemällään päätöksellä nro 12/57828 hylännyt useita Skanska Asfaltti Oy:n (Skanska Asfaltti) tekemiä oikeudenkäyntiväitteitä, joissa on ollut kysymys siitä, onko muun muassa Suomen valtion pääkäsittelyssä esittämissä väitteissä ollut kysymys uusista seikoista, jotka olivat vasta pääkäsittelyssä esitettyinä prekludoituneet. Käräjäoikeus on 7.1.2013 antamallaan päätöksellä numero 13/1195 hylännyt valtion vaatimuksen siitä, että Skanska Asfaltin, SA-Capital Oy:n (SA-Capital), Super Asfaltin, Lemminkäisen, NCC Roads Oy:n (NCC Roads), Interasfaltin, Rudus Asfaltti Oy:n (Rudus Asfaltti) esittämät väitteet Tielaitos tuotannon / Tieliikelaitoksen kuulumisesta tai mahdollisesta kuulumisesta kartelliin sekä siitä, että valtio olisi tiennyt kartellista jo aikaisemmin kuin, mitä vastaajat olivat ennen niille asetettua prekluusiota väittäneet, olivat prekludoituneet. Käräjäoikeus on 16.4.2013 tekemällään päätöksellä numero 13/17914 erottanut 25.4.2012 tekemällään päätöksellä nro 12/23576 samassa oikeudenkäynnissä käsiteltäviksi yhdistämänsä kanteet käsiteltäviksi erillisinä asioina.

7 2. KANNE 2.1 Vaatimukset Valtio on vaatinut, että käräjäoikeus velvoittaa vastaajat suorittamaan valtiolle seuraavasti: 1. Lemminkäisen 1.1.) 22.028.690 euroa, minkä määrän suorittamiseen VLT Trading Oy:n konkurssipesä (konkurssipesä) on velvoitettava yhteisvastuullisesti osallistumaan 21.564.745,42 euron osalta; 1.2.) Lemminkäisen korkolain 4 :n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen seuraavasti: - yhteensä 164.343 eurolle 29.5.2004 lukien - yhteensä 1.118.249 eurolle 30.5.2004 lukien - yhteensä 195.606 eurolle 7.6.2004 lukien - yhteensä 440.770 eurolle 17.6.2004 lukien - yhteensä 246.969 eurolle 25.6.2004 lukien - yhteensä 43.322 eurolle 3.7.2004 lukien - yhteensä 1.644.864 eurolle 24.2.2005 lukien - yhteensä 119.027 eurolle 14.3.2005 lukien - yhteensä 104.830 eurolle 8.4.2005 lukien - yhteensä 778.172 eurolle 11.4.2005 lukien - yhteensä 613.664,12 eurolle 16.4.2005 lukien - yhteensä 426.506 eurolle 23.4.2005 lukien - yhteensä 633.331 eurolle 20.5.2005 lukien - yhteensä 466.273 eurolle 8.4.2006 lukien - yhteensä 17.209 eurolle 3.5.2006 lukien - yhteensä 473.846 eurolle 18.5.2006 lukien - yhteensä 238.225 eurolle 19.5.2005 lukien - yhteensä 2.307.184 eurolle 5.9.2005 lukien - yhteensä 3.952 eurolle 13.2.2006 lukien - yhteensä 143.879 eurolle 16.3.2006 lukien - yhteensä 46.949 eurolle 19.7.2006 lukien - yhteensä 838.332 eurolle 5.11.2006 lukien - yhteensä 3.814.586,38 eurolle 19.1.2007 lukien - yhteensä 350.095 eurolle 22.1.2007 lukien - yhteensä 5.381.805,05 eurolle 22.8.2008 lukien tai toissijaisesti haasteen tiedoksiannosta lukien; 1.3) Lemminkäisen tuottokorkoa tai tuottokorkoa vastaavaa vahingonkorvausta 22.028.690 eurolle ensisijaisesti Lemminkäisen tilinpäätöstiedotteen mukaisen oman pääoman tuoton mukaan, kuitenkin enintään 47.103.795 euroa, seuraavasti: - vuodelta 1995 7,1 prosenttia

8 - vuodelta 1996 8 prosenttia - vuodelta 1997 12,1 prosenttia - vuodelta 1998 5,6 prosenttia - vuodelta 1999 20,6 prosenttia - vuodelta 2000 19,9 prosenttia - vuodelta 2001 31,4 prosenttia - vuodelta 2002 15,4 prosenttia - vuodelta 2003 12,7 prosenttia - vuodelta 2004 18,9 prosenttia - vuodelta 2005 24,5 prosenttia - vuodelta 2006 30,2 prosenttia - vuodelta 2007 27,5 prosenttia - vuodelta 2008 19,2 prosenttia, tai toissijaisesti Lemminkäisen oman pääoman tuoton mukaan, kuitenkin enintään 22.996.904 euroa, seuraavasti: - vuodelta 1995 7,1 prosenttia - vuodelta 1996 5,2 prosenttia - vuodelta 1997 8,7 prosenttia - vuodelta 1998 1,1 prosenttia - vuodelta 1999 11,0 prosenttia - vuodelta 2000 15,8 prosenttia - vuodelta 2001 13,5 prosenttia - vuodelta 2002 33,9 prosenttia - vuodelta 2003 5,5 prosenttia - vuodelta 2004 4,7 prosenttia - vuodelta 2005 1,8 prosenttia - vuodelta 2006 (-0,4) prosenttia - vuodelta 2007 (-26,8) prosenttia - vuodelta 2008 71,5 prosenttia kolmassijaisesti korkolain 4 :n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan, kuitenkin enintään 24.277.387 euroa, tai neljässijaisesti korkolain 3 :n 2 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan, kuitenkin enintään 8.018.529 euroa; Tuottokorko lasketaan kunkin urakkasopimuksen sopimusvuoden lopusta lukien kullekin erälle seuraavasti: - yhteensä 2.209.259 eurolle 31.12.1994 lukien - yhteensä 5.097.836 eurolle 31.12.1995 lukien - yhteensä 1.570.273 eurolle 31.12.1996 lukien - yhteensä 3.866.712 eurolle 31.12.1997 lukien - yhteensä 2.978.370 eurolle 31.12.1998 lukien - yhteensä 1.591.074 eurolle 31.12.1999 lukien - yhteensä 4.082.679 eurolle 31.12.2000 lukien - yhteensä 632.486 eurolle 31.12.2001 lukien

9 siihen saakka kunnes oikeus viivästyskorkoon on syntynyt; sekä 1.4.) Lemminkäisen korkolain 4 :n 1 momentin mukaista viivästyskorkoa tuottokorolle samasta ajankohdasta lukien kuin pääomalle seuraavasti kohdasta 1.1.) ilmenevällä tavalla: Ensisijainen tuottokorkovaatimus: - yhteensä 230.893 eurolle 29.5.2004 lukien - yhteensä 1.571.653 eurolle 30.5.2004 lukien - yhteensä 275.725 eurolle 7.6.2004 lukien - yhteensä 623.581 eurolle 17.6.2004 lukien - yhteensä 350.421 eurolle 25.6.2004 lukien - yhteensä 61.647 eurolle 3.7.2004 lukien - yhteensä 2.438.414 eurolle 24.2.2005 lukien - yhteensä 177.889 eurolle 14.3.2005 lukien - yhteensä 158.430 eurolle 8.4.2005 lukien - yhteensä 1.177.622 eurolle 11.4.2005 lukien - yhteensä 930.728 eurolle 16.4.2005 lukien - yhteensä 648.875 eurolle 23.4.2005 lukien - yhteensä 825.054 eurolle 6.5.2005 lukien - yhteensä 366.587 eurolle 19.5.2005 lukien - yhteensä 975.011 eurolle 20.5.2005 lukien - yhteensä 3.315.474 eurolle 5.9.2005 lukien - yhteensä 6.508 eurolle 13.2.2006 lukien - yhteensä 240.629 eurolle 16.3.2006 lukien - yhteensä 788.690 eurolle 8.4.2006 lukien - yhteensä 29.465 eurolle 3.5.2006 lukien - yhteensä 766.441 eurolle 18.5.2006 lukien - yhteensä 83.376 eurolle 19.7.2006 lukien - yhteensä 1.463.032 eurolle 5.11.2006 lukien - yhteensä 6.688.623 eurolle 19.1.2007 lukien - yhteensä 622.576 eurolle 22.1.2007 lukien - yhteensä 11.023.621 eurolle 22.8.2008 lukien Toissijainen tuottokorkovaatimus: - yhteensä 170.446 eurolle 29.5.2004 lukien - yhteensä 1.159.918 eurolle 30.5.2004 lukien - yhteensä 203.096 eurolle 7.6.2004 lukien - yhteensä 458.213 eurolle 17.6.2004 lukien - yhteensä 256.996 eurolle 25.6.2004 lukien - yhteensä 45.125 eurolle 3.7.2004 lukien - yhteensä 1.639.695 eurolle 24.2.2005 lukien - yhteensä 118.759 eurolle 14.3.2005 lukien - yhteensä 104.723 eurolle 8.4.2005 lukien - yhteensä 777.492 eurolle 11.4.2005 lukien - yhteensä 613.279 eurolle 16.4.2005 lukien - yhteensä 426.386 eurolle 23.4.2005 lukien - yhteensä 539.410 eurolle 6.5.2005 lukien

10 - yhteensä 238.463 eurolle 19.5.2005 lukien - yhteensä 633.996 eurolle 20.5.2005 lukien - yhteensä 2.060.702 eurolle 5.9.2005 lukien - yhteensä 3.793 eurolle 13.2.2006 lukien - yhteensä 138.027 eurolle 16.3.2006 lukien - yhteensä 447.193 eurolle 8.4.2006 lukien - yhteensä 16.500 eurolle 3.5.2006 lukien - yhteensä 422.892 eurolle 18.5.2006 lukien - yhteensä 44.976 eurolle 19.7.2006 lukien - yhteensä 729.234 eurolle 5.11.2006 lukien - yhteensä 3.202.171 eurolle 19.1.2007 lukien - yhteensä 296.833 eurolle 22.1.2007 lukien - yhteensä 5.081.867 eurolle 22.8.2008 lukien Kolmassijainen tuottokorkovaatimus: - yhteensä 171.492 eurolle 29.5.2004 lukien - yhteensä 1.167.180 eurolle 30.5.2004 lukien - yhteensä 204.571 eurolle 7.6.2004 lukien - yhteensä 462.116 eurolle 17.6.2004 lukien - yhteensä 259.442 eurolle 25.6.2004 lukien - yhteensä 45.599 eurolle 3.7.2004 lukien - yhteensä 1.602.706 eurolle 24.2.2005 lukien - yhteensä 116.534 eurolle 14.3.2005 lukien - yhteensä 103.316 eurolle 8.4.2005 lukien - yhteensä 767.545 eurolle 11.4.2005 lukien - yhteensä 606.082 eurolle 16.4.2005 lukien - yhteensä 422.013 eurolle 23.4.2005 lukien - yhteensä 535.360 eurolle 6.5.2005 lukien - yhteensä 237.328 eurolle 19.5.2005 lukien - yhteensä 631.110 eurolle 20.5.2005 - yhteensä 1.836.919 eurolle 5.9.2005 lukien - yhteensä 3.701 eurolle 13.2.2006 lukien - yhteensä 135.904 eurolle 16.3.2006 lukien - yhteensä 443.221 eurolle 8.4.2006 lukien - yhteensä 16.470 eurolle 3.5.2006 lukein - yhteensä 400.579 eurolle 18.5.2006 lukien - yhteensä 45.886 eurolle 19.7.2006 lukien - yhteensä 752.122 eurolle 5.11.2006 lukien - yhteensä 3.254.121 eurolle 19.1.2007 lukien - yhteensä 303.171 eurolle 22.1.2007 lukien - yhteensä 5.063.944 eurolle 22.8.2008 lukien Neljässijainen tuottokorkovaatimus: - yhteensä 61.246 eurolle 29.5.2004 lukien - yhteensä 416.815 eurolle 30.5.2004 lukien - yhteensä 73.017 eurolle 7.6.2004 lukien - yhteensä 164.834 eurolle 17.6.2004 lukien - yhteensä 92.494 eurolle 25.6.2004 lukien

11 - yhteensä 16.248 eurolle 3.7.2004 lukien - yhteensä 549.092 eurolle 24.2.2005 lukien - yhteensä 39.881 eurolle 14.3.2005 lukien - yhteensä 35.303 eurolle 8.4.2005 lukien - yhteensä 262.223 eurolle 11.4.2005 lukien - yhteensä 206.998 eurolle 16.4.2005 lukien - yhteensä 144.072 eurolle 23.4.2005 lukien - yhteensä 182.624 eurolle 6.5.2005 lukien - yhteensä 80.895 eurolle 19.5.2005 lukien - yhteensä 215.107 eurolle 20.5.2005 lukien - yhteensä 583.202 eurolle 5.9.2005 lukien - yhteensä 1.178 eurolle 13.2.2006 lukien - yhteensä 43.191 eurolle 16.3.2006 lukien - yhteensä 140.706 eurolle 8.4.2006 lukien - yhteensä 5.223 eurolle 3.5.2006 lukien - yhteensä 125.474 eurolle 18.5.2006 lukien - yhteensä 14.507 eurolle 19.7.2006 lukien - yhteensä 232.976 eurolle 5.11.2006 lukien - yhteensä 1.010.482 eurolle 19.1.2007 lukien - yhteensä 94.154 eurolle 22.1.2007 lukien - yhteensä 1.623.348 eurolle 22.8.2008 lukien tai toissijaisesti haasteen tiedoksiantoon mennessä kertyneelle määrälle haasteen tiedoksiannosta lukien seuraavasti: - ensisijaisessa tuottokorkovaatimuksessa 47.103.795 eurolle, - toissijaisessa tuottokorkovaatimuksessa 22.996.904 eurolle, - kolmassijaisessa tuottokorkovaatimuksessa (ei toissijaisen ylittävälle laskennalliselle 24.277.387 eurolle vaan enintään samalle kuin toissijaiselle) 22.996.904 eurolle ja - neljässijaisessa tuottokorkovaatimuksessa 8.018.529 eurolle; 1.5.) 3.185.443 euroa korkolain 4 :n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 10.4.2012 lukien; 1.6.) tuottokorkoa tai tuottokorkoa vastaavaa vahingonkorvausta kohdassa 1.5.) tarkoitetulle määrälle ensisijaisesti Lemminkäisen tilinpäätöstiedotteiden mukaisen oman pääoman tuoton mukaan, kuitenkin enintään 7.061.712 euroa, kohdassa 1.3.) kerrottujen ensisijaisten korkoprosenttien mukaan laskettuna sekä - vuodelta 2009 (-7,4) prosentilla, - vuodelta 2010 0,4 prosentilla ja - vuodelta 2011 10,5 prosentilla, toissijaisesti Lemminkäisen oman pääoman tuoton mukaan, kuitenkin enintään 5.045.725 euroa, kohdassa 1.3) kerrottujen toissijaisten korkoprosenttien mukaan laskettuna sekä vuodelta 2009 32,3 prosentilla,

12 vuodelta 2010 2,3 prosentilla ja vuodelta 2011 (-5,0) prosentilla, kolmassijaisesti korkolain 4 :n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan, kuitenkin enintään 4.403.553 euroa, tai neljässijaisesti korkolain 3 :n 2 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan, kuitenkin enintään 1.295.739 euroa - 21.170,52 eurolle 1.1.1995 lukien - 342.149,68 eurolle 1.1.1996 lukien - 1.069.679,48 eurolle 1.1.1997 lukien - 663.502,73 eurolle 1.1.1998 lukien - 28.517,31 eurolle 1.1.1999 lukien - 612.288,02 eurolle 1.1.2000 lukien - 190.013,45 eurolle 1.1.2001 lukien - 258.122,66 eurolle 1.1.2002 lukien siihen saakka kunnes oikeus viivästyskorkoon on syntynyt; sekä 1.7.) korkolain 4 :n 1 momentin mukaista viivästyskorkoa kohdassa 1.6.) tarkoitetulle tuottokorolle 10.4.2012 lukien kohdasta 1.1.) ilmenevällä tavalla; 2.) Lemminkäisen ja konkurssipesän yhteisvastuullisesti 2.1.) 4.676.225 euroa, minkä määrän suorittamiseen NCC Roads on velvoitettava yhteisvastuullisesti osallistumaan 2.305.175 euron osalta; 2.2.) korkolain 4 :n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 2.2.1) konkurssipesä seuraavasti: - yhteensä 352.968 eurolle 12.2.2005 lukien - yhteensä 105.513 eurolle 18.3.2005 lukien - yhteensä 72.477 eurolle 4.5.2005 lukien - yhteensä 401.637 eurolle 20.5.2005 lukien - yhteensä 392.778 eurolle 4.9.2005 lukien - yhteensä 126.070 eurolle 19.5.2006 lukien - yhteensä 919.607 eurolle 20.1.2007 lukien - yhteensä 2.305.175 eurolle 20.8.2008 lukien tai toissijaisesti haasteen tiedoksiannosta lukien, minkä viivästyskoron maksamiseen 2.2.2.) Lemminkäinen ja NCC Roads on velvoitettava yhteisvastuullisesti konkurssipesän kanssa osallistumaan siltä osin kuin sitä on kertynyt - 1.568.422 eurolle haasteen tiedoksiannosta lukien ja - 736.753 eurolle 10.4.2012 lukien, sekä

13 2.2.3.) Lemminkäinen on velvoitettava yhteisvastuullisesti konkurssipesän kanssa osallistumaan siltä osin kuin sitä on kertynyt - 2.371.050 eurolle 2.2.2012 lukien; 2.3.) 1.653.151 euroa korkolain 4 :n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 10.4.2012 lukien; 3.) Lemminkäisen ja Skanska Asfaltti yhteisvastuullisesti 3.1.) 7.681.033,10 euroa, minkä määrän suorittamiseen konkurssipesä on velvoitettava yhteisvastuullisesti osallistumaan 7.580.492,24 euron osalta; 3.2.) korkolain 4 :n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 3.2.1.) Skanska Asfaltti seuraavasti: - yhteensä 422.762,03 eurolle 5.6.2004 lukien - yhteensä 56.003,60 eurolle 7.6.2004 lukien - yhteensä 336.609,15 eurolle 7.5.2005 lukien - yhteensä 321.106,32 eurolle 18.5.2005 lukien - yhteensä 343.014,04 eurolle 22.4.2005 lukien - yhteensä 249.795,00 eurolle 20.5.2005 lukien - yhteensä 135.653,39 eurolle 20.2.2006 lukien - yhteensä 377.778,49 eurolle 8.4.2006 lukien - yhteensä 781.987,29 eurolle 24.5.2006 lukien - yhteensä 58.262,06 eurolle 27.7.2006 lukien - yhteensä 908.535,05 eurolle 9.11.2006 lukien - yhteensä 787.895,48 eurolle 22.1.2007 lukien - yhteensä 2.901.631,22 eurolle 15.8.2008 lukien tai toissijaisesti haasteen tiedoksiannosta lukien; 3.2.2.) minkä viivästyskoron maksamiseen Lemminkäinen on velvoitettava yhteisvastuullisesti Skanska Asfaltin kanssa osallistumaan siltä osin kuin sitä on kertynyt - 3.810.160 eurolle haasteen tiedoksiannosta lukien ja - 3.870.873 eurolle 2.2.2012 lukien; 3.3.) 997.260 euroa korkolain 4 :n 1 momentin viivästyskorkoineen 10.4.2012 lukien; 4.) Lemminkäisen, SA-Capitalin ja konkurssipesän yhteisvastuullisesti 4.1.) 9.217.863 euroa; 4.2.) korkolain 4 :n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 4.2.1.) SA-Capital seuraavasti:

14 - yhteensä 117.608 eurolle 13.5.2005 lukien - yhteensä 1.634.439 eurolle 15.3.2005 lukien - yhteensä 120.105 eurolle 21.4.2005 lukien - yhteensä 219.018 eurolle 1.5.2005 lukien - yhteensä 116.025 eurolle 20.5.2005 lukien - yhteensä 963.616 eurolle 23.2.2006 lukien - yhteensä 725.321 eurolle 17.3.2006 lukien - yhteensä 172.868 eurolle 13.4.2006 lukien - yhteensä 3.015.961 eurolle 20.1.2007 - yhteensä 158.275 eurolle 27.1.2007 lukien - yhteensä 1.974.627 eurolle 20.8.2008 lukien tai toissijaisesti haasteen tiedoksiannosta lukien; 4.2.2.) minkä viivästyskoron maksamiseen Lemminkäinen on velvoitettava yhteisvastuullisesti SA-Capitalin kanssa osallistumaan siltä osin kuin sitä on kertynyt - 1.974.626 eurolle haasteen tiedoksiannosta lukien, - 7.214.694 eurolle 2.2.2012 lukien ja - 28.543 eurolle 10.4.2012 lukien; 4.3.) 1.309.371 euroa korkolain 4 :n 1 momentin viivästyskorkoineen 10.4.2012 lukien; 5.) Lemminkäisen, Rudus Asfalttin ja konkurssipesän yhteisvastuullisesti 5.1.) 1.333.370 euroa; 5.2.) korkolain 4 :n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 5.2.1.) Rudus Asfaltti seuraavasti: - yhteensä 433.930 eurolle 20.1.2007 lukien - yhteensä 899.440 eurolle 6.8.2008 lukien tai toissijaisesti haasteen tiedoksiannosta lukien, 5.2.2.) minkä viivästyskoron maksamiseen Lemminkäinen on velvoitettava yhteisvastuullisesti Rudus Asfaltin kanssa osallistumaan siltä osin kuin sitä on kertynyt - 899.440 eurolle haasteen tiedoksiannosta lukien ja - 433.930 eurolle 2.2.2012 lukien; 6.) Lemminkäisen, Interasfaltin, NCC Roadsin ja konkurssipesän yhteisvastuullisesti

15 6.1.) 4.442.070 euroa 6.2.) korkolain 4 :n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 6.2.1.) Interasfaltti ja NCC Roads yhteisvastuullisesti seuraavasti: - yhteensä 274.697 eurolle 4.1.2007 lukien - yhteensä 964.052 eurolle 22.1.2007 lukien - yhteensä 3.203.321 eurolle 22.8.2008 lukien tai toissijaisesti haasteen tiedoksiannosta lukien, 6.2.2.) minkä viivästyskoron maksamiseen Lemminkäinen on velvoitettava yhteisvastuullisesti Interasfaltin ja NCC Roadsin kanssa osallistumaan siltä osin kuin sitä on kertynyt - 3.066.546 eurolle haasteen tiedoksiannosta lukien ja - 1.375.524 eurolle 2.2.2012 lukien; 7.) Lemminkäisen, Interasfaltin ja NCC Roadsin yhteisvastuullisesti 32.994,94 euroa korkolain 4 :n 1 momentin viivästyskorkoineen 10.4.2012 lukien; 8.) Lemminkäisen, Super Asfalttin ja konkurssipesän yhteisvastuullisesti 8.1.) 126.052 euroa; 8.2.) mille määrälle Lemminkäinen ja Super Asfaltti on velvoitettava yhteisvastuullisesti suorittamaan korkolain 4 :n 1 momentin mukaista viivästyskorkoa haasteen tiedoksiantopäivästä 1.9.2008 lukien; 9) konkurssipesän 9.1) tuottokorkoa tai tuottokorkoa vastaavaa vahingonkorvausta kohdassa 2.1.) vaaditulle pääomalle 4.676.225 eurolle korkolain 3 :n 2 momentin mukaan laskettuna kunkin urakkasopimuksen sopimusvuoden lopusta lukien kullekin erälle, kuitenkin enintään 1.506.671 euroa, seuraavasti: - yhteensä 932.596 eurolle 31.12.1995 lukien - yhteensä 282.055 eurolle 31.12.1996 lukien - yhteensä 751.054 eurolle 31.12.1997 lukien - yhteensä 405.346 eurolle 31.12.1998 lukien - yhteensä 794.764 eurolle 31.12.1999 lukien - yhteensä 691.797 eurolle 31.12.2000 lukien - yhteensä 818.614 eurolle 31.12.2001 lukien siihen saakka kunnes oikeus viivästyskorkoon on syntynyt; sekä

16 9.2.) korkolain 4 :n 1 momentin mukaista viivästyskorkoa tuottokorolle samasta ajankohdasta lukien kuin pääomalle kohdasta 2.2.1.) ilmenevällä tavalla seuraavasti: - yhteensä 117.538 eurolle 12.2.2005 lukien - yhteensä 35.382 eurolle 18.3.2005 lukien - yhteensä 24.537 eurolle 4.5.2005 lukien - yhteensä 136.414 eurolle 20.5.2005 lukien - yhteensä 103.232 eurolle 4.9.2005 lukien - yhteensä 38.398 eurolle 19.5.2006 lukien - yhteensä 249.614 eurolle 20.1.2007 lukien - yhteensä 17.759 eurolle 12.6.2008 lukien - yhteensä 557.444 eurolle 20.8.2008 lukien tai toissijaisesti haasteen tiedoksiantoon mennessä kertyneelle määrälle 1.506.671 eurolle haasteen tiedoksiannosta lukien; 9.3.) tuottokorkoa tai tuottokorkoa vastaavaa vahingonkorvausta kohdassa 2.3.) vaaditulle pääomalle 1.653.151 eurolle korkolain 3 :n 2 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti seuraavasti: 518.135,41 eurolle 1.1.1996 lukien 637.625,26 eurolle 1.1.1997 lukien 4.159,54 eurolle 1.1.1998 lukien 396.323,89 eurolle 1.1.1999 lukien 96.907,29 eurolle 1.1.2000 lukien siihen saakka, kunnes oikeus viivästyskorkoon on syntynyt; 9.4.) korkolain 4 :n 1 momentin mukaista viivästyskorkoa kohdassa 9.3.) sanotulle tuottokorolle 10.4.2012 lukien; 10) Skanska Asfaltin 10.1.) kohdassa 3.1.) vaaditulle pääomalle 7.681.033,10 eurolle tuottokorkoa tai tuottokorkoa vastaavaa vahingonkorvausta ensisijaisesti kantajan ja Skanska Asfaltin välisten sopimusten perusteella 5.642.800,34 eurolle, kuitenkin enintään 3.807.032 euroa, Skanska Asfaltin tilinpäätöksiin perustuvan oman pääoman tuoton mukaan seuraavasti: - ajalta 1.1.1995-31.1.1995 123,4 prosenttia - ajalta 1.2.1995-31.12.1995 75 prosenttia - vuodelta 1996 75 prosenttia - vuodelta 1997 52,2 prosenttia - vuodelta 1998 103,3 prosenttia - vuodelta 1999 50,5 prosenttia - vuodelta 2000 75,7 prosenttia - vuodelta 2001 39,1 prosenttia

17 - vuodelta 2002 17,8 prosenttia - vuodelta 2003 1,3 prosenttia - vuodelta 2004 (-0,4 prosenttia) - vuodelta 2005 (-33,0 prosenttia) - vuodelta 2006 (-23,2 prosenttia) - vuodelta 2007 (-26,1 prosenttia) - vuodelta 2008 ( -38,7 prosenttia) sekä kantajan ja Sata-Asfaltin välisten sopimusten perusteella 2.038.232,76 eurolle korkolain 3 :n 2 momentin mukaan, tai toissijaisesti kulloinkin voimassaolevaa korkoa korkolain 3 :n 2 momentin mukaisesti kunkin urakkasopimuksen sopimusvuoden lopusta lukien kullekin erälle, kuitenkin enintään 2.490.811 euroa, seuraavasti: - yhteensä 478.765,62 euroa 31.12.1994 lukien - yhteensä 1.250.524,51 euroa 31.12.1995 lukien - yhteensä 930.230,21 euroa 31.12.1996 lukien - yhteensä 879.071,03 euroa 31.12.1997 lukien - yhteensä 332.275,46 euroa 31.12.1998 lukien - yhteensä 2.124.155,21 euroa 31.12.2000 lukien - yhteensä 1.686.011,06 euroa 31.12.2001 lukien siihen saakka kunnes oikeus viivästyskorkoon on syntynyt; sekä 10.2.) korkolain 4 :n 1 momentin mukaista viivästyskorkoa tuottokorolle samasta ajankohdasta lukien kuin pääomalle kohdasta 3.2.1.) ilmenevällä tavalla, Ensisijainen tuottokorkovaatimus - yhteensä 631.176 eurolle 5.6.2004 lukien 14.8.2008 saakka - yhteensä 20.905 eurolle 7.6.2004 lukien 14.8.2008 saakka - yhteensä 1.224.105 eurolle 22.4.2005 lukien 14.8.2008 saakka - yhteensä 114.028 eurolle 7.5.2005 lukien 14.8.2008 saakka - yhteensä 109.018 eurolle 18.5.2005 lukien 14.8.2008 saakka - yhteensä 885.113 eurolle 20.5.2005 lukien 14.8.2008 saakka - yhteensä 40.499 eurolle 20.2.2006 lukien 14.8.2008 saakka - yhteensä 999.390 eurolle 8.4.2006 lukien 14.8.2008 saakka - yhteensä 221.480 eurolle 24.5.2006 lukien 14.8.2008 saakka - yhteensä 171.408 eurolle 27.7.2006 lukien 14.8.2008 saakka (yhteensä (- 301.853) eurolle ei vaadita viivästyskorkoa) - yhteensä 1.374.678 eurolle 22.1.2007 lukien 14.8.2008 saakka - (- 1.682.916) eurolle ei vaadita viivästyskorkoa) - 3.807.032 eurolle 15.8.2008 lukien Toissijainen tuottokorkovaatimus - yhteensä 157.753 eurolle 5.6.2004 lukien - yhteensä 20.905 eurolle 7.6.2004 lukien

18 - yhteensä 115.845 eurolle 22.4.2005 lukien - yhteensä 114.028 eurolle 7.5.2005 lukien - yhteensä 109.018 eurolle 18.5.2005 lukien - yhteensä 84.841 eurolle 20.5.2005 lukien - yhteensä 40.499 eurolle 20.2.2006 lukien - yhteensä 114.001 eurolle 8.4.2006 lukien - yhteensä 221.480 eurolle 24.5.2006 lukien - yhteensä 18.041 eurolle 27.7.2006 lukien - yhteensä 125.589 eurolle 9.11.2006 lukien - yhteensä 214.486 eurolle 22.1.2007 lukien - yhteensä 703.011 eurolle 15.8.2008 lukien tai toissijaisesti haasteen tiedoksiantoon mennessä kertyneelle määrälle haasteen tiedoksiannosta lukien; 10.3.) kohdassa 3.3.) vaaditulle pääomalle 997.260 eurolle korkolain 3 :n 2 momentin mukaista tuottokorkoa tai sitä vastaavaa vahingonkorvausta, kuitenkin enintään 367.069 euroa, seuraavasti: - 72.646,59 eurolle 1.1.1996 lukien, - 340.381,25 eurolle 1.1.1999 lukien ja - 584.233,11 eurolle 1.1.2000 lukien siihen saakka, kunnes oikeus viivästyskorkoon on syntynyt; 10.4.) korkolain 4 :n 1 momentin mukaista viivästyskorkoa kohdassa 10.3) sanotulle tuottokorolle 10.4.2012 lukien; 11.) SA Capitalin 11.1.) kohdassa 4.1.) vaaditulle pääomalle 9.217.863 eurolle tuottokorkoa tai sitä vastaavaa vahingonkorvausta korkolain 3 :n 2 momentin mukaan laskettuna kullekin erälle kunkin urakkasopimuksen sopimusvuoden lopusta lukien, kuitenkin enintään 3.364.086 euroa, seuraavasti: - yhteensä 2.207.195 eurolle 31.12.1995 lukien - yhteensä 1.861.805 eurolle 31.12.1996 lukien - yhteensä 1.413.991 eurolle 31.12.1997 lukien - yhteensä 1.760.244 eurolle 31.12.1998 lukien - yhteensä 1.974.627 eurolle 31.12.1999 lukien siihen saakka kunnes oikeus viivästyskorkoon on syntynyt; sekä 11.2.) korkolain 4 :n 1 momentin mukaista viivästyskorkoa tuottokorolle samasta ajankohdasta lukien kuin pääomalle kohdasta 4.2.1.) ilmenevällä tavalla seuraavasti: - yhteensä 547.739 eurolle 15.3.2005 lukien - yhteensä 40.554 eurolle 21.4.2005 lukien - yhteensä 74.103 eurolle 1.5.2005 lukien

19 - yhteensä 39.888 eurolle 13.5.2005 lukien - yhteensä 39.407 eurolle 20.5.2005 lukien - yhteensä 287.883 eurolle 23.2.2006 lukien - yhteensä 217.785 eurolle 17.3.2006 lukien - yhteensä 52.225 eurolle 13.4.2006 lukien - yhteensä 810.454 eurolle 20.1.2007 lukien - yhteensä 40.425 eurolle 27.1.2007 lukien - yhteensä 560.072 eurolla 20.8.2008 lukien tai toissijaisesti haasteen tiedoksiantoon mennessä kertyneelle määrälle 3.364.086 eurolle haasteen tiedoksiannosta lukien; 11.3.) kohdassa 4.3.) vaaditulle pääomalle 1.309.371 eurolle korkolain 3 :n 2 momentin mukaista tuottokorkoa tai sitä vastaavaa vahingonkorvausta, kuitenkin enintään 590.312 euroa, seuraavasti: - 448.544,24 eurolle 1.1.1996 lukien, - 130.859,71 eurolle 1.1.1997 lukien, - 484.121,58 eurolle 1.1.1998 lukien ja - 245.846,22 eurolle 1.1.1999 lukien siihen saakka, kunnes oikeus viivästyskorkoon on syntynyt; 11.4.) korkolain 4 :n 1 momentin mukaista viivästyskorkoa 11.3) kohdassa sanotulle tuottokorolle 10.4.2012 lukien; 12.) Rudus Asfaltin 12.1.) kohdassa 5.1.) vaaditulle määrälle 1.333.370 eurolle tuottokorkoa tai tuottokorkoa vastaavaa vahingonkorvausta korkolain 3 :n 2 momentin mukaan laskettuna kullekin erälle kunkin urakkasopimuksen sopimusvuoden lopusta lukien, kuitenkin enintään 379.872 euroa, seuraavasti: - yhteensä 109.457 eurolle 31.12.1997 lukien - yhteensä 324.474 eurolle 31.12.1998 lukien - yhteensä 344.804 eurolle 31.12.1999 lukien - yhteensä 554.637 eurolle 31.12.2000 lukien siihen saakka kunnes oikeus viivästyskorkoon on syntynyt; sekä 12.2.) korkolain 4 1 momentin mukaista viivästyskorkoa tuottokorolle samasta ajankohdasta lukien kuin pääomalle seuraavasti: - yhteensä 113.784 eurolle 20.1.2007 lukien - yhteensä 236.910 eurolle 6.8.2008 lukien tai toissijaisesti haasteen tiedoksiantoon mennessä kertyneelle määrälle 379.872 eurolle haasteen tiedoksiannosta lukien;

20 13.) NCC Roadsin ja Interasfaltin yhteisvastuullisesti 13.1.) kohdassa 6.1.) vaaditulle määrälle 4.442.070 eurolle tuottokorkoa tai sitä vastaavaa vahingonkorvausta korkolain 3 :n 2 momentin mukaan laskettuna, kuitenkin enintään 1.243.100 euroa, kullekin erälle, kunkin urakkasopimuksen sopimusvuoden lopusta lukien seuraavasti: - yhteensä 1.438 eurolle 31.12.1997 lukien - yhteensä 1.374.086 eurolle 31.12.1998 lukien - yhteensä 1.001.145 eurolle 31.12.1999 lukien - yhteensä 1.792.143 eurolle 31.12.2000 lukien - yhteensä 273.258 eurolle 31.12.2001 lukien siihen saakka kunnes oikeus viivästyskorkoon on syntynyt; sekä 13.2.) korkolain 4 :n 1 momentin mukaista viivästyskorkoa tuottokorolle samasta ajankohdasta lukien seuraavasti: - yhteensä 39.460 eurolle 4.1.2007 lukien - yhteensä 245.701 eurolle 22.1.2007 lukien - yhteensä 871.936 eurolle 22.8.2008 lukien tai toissijaisesti haasteen tiedoksiantoon mennessä kertyneelle määrälle 1.243.100 eurolle haasteen tiedoksiannosta lukien. 13.3.) kohdassa 7. vaaditulle 32.994,94 eurolle tuottokorkoa tai sitä vastaavaa vahingonkorvausta korkolain 3 :n 2 momentin mukaan laskettuna 1.1.1999 lukien siihen saakka kunnes oikeus viivästyskorkoon on syntynyt, kuitenkin enintään 12.623 euroa sekä 13.4.) korkolain 4 :n 1 momentin mukaista viivästyskorkoa kohdassa 13.3) sanotulle tuottokorolle 10.4.2012 lukien; 14.) Super Asfaltin 14.1.) kohdassa 8.1.) vaaditulle määrälle 126.052 eurolle tuottokorkoa tai sitä vastaavaa vahingonkorvausta 31.12.2000 lukien ensisijaisesti Super Asfaltin tilinpäätöksiin perustuvan oman pääoman tuoton mukaan, kuitenkin enintään 213.560 euroa, seuraavasti: - ajalta 1.4.2000-31.3.2001 21,9 prosenttia - ajalta 1.4.2001-31.3.2002 29,7 prosenttia - ajalta 1.4.2002-31.3.2003 34,0 prosenttia - ajalta 1.4.2003-31.12.2003 28,3 prosenttia - ajalta 1.1.2004-31.3.2004 28,3 prosenttia - ajalta 1.4.2004-31.12.2004 23,1 prosenttia - ajalta 1.1.2005-31.3.2005 23,1 prosenttia - ajalta 1.4.2005-31.3.2006 6,6 prosenttia - ajalta 1.4.2006-31.3.2007 20,1 prosenttia

21 - ajalta 1.4.2007-31.12.2007 11,3 prosenttia - ajalta 1.1.2008-31.3.2008 11,3 prosenttia - ajalta 1.4.2008-31.12.2008 25,9 prosenttia toissijaisesti korkolain 4 :n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan, kuitenkin enintään 99.826 euroa, tai kolmassijaisesti korkolain 3 :n 2 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan, kuitenkin enintään 32.154 euroa, mukaan; 14.2.) korkolain 4 :n 1 momentin mukaista viivästyskorkoa tuottokorolle haasteen tiedoksiannosta 1.9.2008 lukien; 15) Lemminkäinen, konkurssipesä, Skanska Asfaltti, SA Capital, Interasfaltti, NCC Roads, Rudus Asfaltti ja Super Asfaltti yhteisvastuullisesti korvaamaan valtion oikeudenkäyntikulut korkoineen. Jako-osuutta valtiolle konkurssipesästä laskettaessa on kohtien - 2.1. ja 2.3. pääomavaatimuksille laskettava jako-osuutta enintään jakoosuuksia laskettaessa jäljellä olevalle konkurssissa valvotulle 5.870.008 eurolle ja - 1.1., 3.1., 4.1., 5.1., 6.1. ja 8.1. pääomavaatimuksille laskettava jakoosuutta enintään jako-osuuksia laskettaessa jäljellä olevalle konkurssissa valvotulle 15.000.000 eurolle Haaste on annettu tiedoksi Lemminkäiselle, Interasfaltille ja NCC Roadsille 22.8.2008, Valtatie Oy:lle ja SA-Capitalille 20.8.2008, Skanska Asfaltille 15.8.2008, Rudus Asfaltille 6.8.2008 sekä Super Asfaltille 1.9.2008. Taustaa Valtio tilaajana Kantaja oli teettänyt vastaajayhtiöillä tienpäällystystöitä valtakunnallisesti kartellin toimintavuosina 1994-2002. Sopimukset oli solmittu vastaajien kanssa pääasiassa tarjouskilpailujen jälkeen. Kantaja oli maksanut vastaajille tienpäällystystöistä vuosina 1994-2002 satoja miljoonia euroja. Työ oli rahoitettu pääasiallisesti julkisin varoin ja jossain määrin oman toiminnan tuloista. Vuosina 1994-1997 kantaja (tuolloin Tielaitos tiepiireineen) oli tehnyt osan tienpäällystystöistä itse ja kilpailuttanut loput eli noin 60-80 prosenttia kaikista tienpäällystystöistä. Vuoden 1998 alussa Tielaitoksessa oli toteutettu sisäinen jako tilaaja-tuottaja -mallin mukaisesti. Uudessa mallissa Tielaitos Hallinto oli toiminut tilaajan roolissa ja Tielaitos Tuotanto tuottajan roolissa. Tielaitos Hallintoon kuuluneet tiepiirit olivat teettäneet suuria kokonaisuuksia Tielaitos Tuotannolla Tielaitoksen sisäisillä sopimuksilla. Tuotannon tehtäviin oli kuulunut näiltä osin kaikista tienpäällystystoiminnan tehtävistä

22 huolehtiminen. Tielaitos Tuotanto ei ollut toteuttanut kaikkia töitä kokonaan itse, vaan se oli kilpailuttanut ja teettänyt osan töistä vastaajilla. Sisäisen jaon aikana Tielaitos Hallinto oli kilpailuttanut jonkin verran urakoita suoraan markkinoilla niin sanottuina pilottiurakoina ilman, että Tielaitos Tuotanto oli toiminut välikätenä yllä kuvatulla tavalla. Vuodesta 1999 alkaen myös Tielaitos Tuotanto oli osallistunut pilottiurakoiden tarjouskilpailuihin. Voitettuaan tällaisen pilottikilpailutuksen Tielaitos Tuotanto oli toiminut voitetussa urakassa samoin kuin edellä kuvattujen sisäisten sopimusten osalta, eli osan urakasta Tuotanto oli tehnyt itse ja osan teettänyt aliurakoina markkinoilla. Näidenkin urakoiden toteutuksessa Tuotanto oli käyttänyt budjettivaroja. Vuonna 2001 Tiehallinto oli kilpailuttanut kaikista urakoista noin kolmanneksen ja loput Tiehallinto oli teettänyt Tiehallinnosta kokonaan eriytetyllä Tieliikelaitoksella tiehallinnosta annetun lain (568/2000) 7 :n 3 momentin nojalla neuvottelu-urakoina. Tielaitoksen Tielaitos Tuotanto -osiosta oli muodostettu Liikenneviraston liikelaitos. Tieliikelaitos oli kilpailuttanut neuvottelu-urakoista sen osan, joita se ei itse ollut toteuttanut. Vuoden 2001 jälkeen nämä neuvottelu-urakat olivat vähentyneet ja vuodesta 2003 lähtien Tieliikelaitos ei enää ollut saanut tienpäällystämisen urakoita neuvottelu-urakoina lainkaan, vaan Tiehallinto oli kilpailuttanut kaikki urakat. 2.2 Perusteet 1. Kilpailulainsäädännön rikkominen ja siitä valtiolle aiheutunut vahinko Vastaajien vastuu perustui lähtökohtaisesti kartelliin, joka oli kattavasti pantu täytäntöön Liikenneviraston ja vastaajien, taikka Liikenneviraston ja Skanska Asfalttia edeltäneen Sata-Asfaltin, Rudus Asfalttia edeltäneen Asfalttineliön ja NCC Roadsia edeltäneen Interasfaltin, välisissä urakkasopimuksissa. Urakkasopimuksiin sisältynyt kartellilisä oli palautettava tai se oli korvattava valtiolle laillisine korkoineen. KHO:n päätöksestä 2009:83 ilmeni, että vastaajat olivat vuosina 1994-2002 muodostaneet KRL:n vastaisesti valtakunnallisesti toimineen kartellin, jonka yksinomaisena tarkoituksena oli ollut kilpailun rajoittaminen. Menettelyllä oli harhautettu tarkoituksellisesti kantajaa luulemaan, että asfalttimarkkinoilla oli vallinnut normaali kilpailutilanne. Vastaajien tiedossa oli ollut, että valtio oli arvioinut kilpailun toimivuutta tarjousten

lukumäärän perusteella ja kilpailun kireyttä voittaneen ja toiseksi tulleen tarjouksen hintaeron perusteella. Kartellin olemassaolo ja vaikutus yksittäisissä urakkasopimuksissa Kartelli oli toiminut valtakunnallisesti ja se oli kattanut sekä Liikenneviraston että kuntien päällystystyöt. Vastaajat olivat rikkoneet kilpailulainsäädäntöä Liikenneviraston päällystystöissä, eli kartelliin osallistuneiden yhtiöiden ja kantajan välisissä sopimuksissa. Kartelliyhtiöt olivat etukäteen jakaneet Liikenneviraston ennalta julkisuuteen ilmoittamat päällystysurakat. Kartellisopimus oli toteutettu ja pantu täytäntöön viemällä kartellissa sovitut asiat sopimukseen. Näin oli saatu valtiolta salatun kartelliyhteistyön tulos eli ylihinta urakkasopimuksiin. Kartelliyhtiöt olivat myös seuranneet sopimusten toteutumista ja jälkikäteen korjanneet toteutumista vastaamaan kartellissa sovittua. Lisäksi vastaajat olivat eri tavoin toteuttaneet kartellia KHO:n päätöksestä ilmenevällä tavalla. Kartellin vahingolliset vaikutukset ilmenivät myös alan hintatasoa yleisesti nostavalla tavalla. KHO:n ratkaisusta voitiin suoraan päätellä, että kartelli ja kaikki siihen osallistuneet yhtiöt olivat olleet mukana kaikissa Liikenneviraston urakoissa. Vastaajien oli sopimuskumppanina osoitettava, etteivät ne vastoin KHO:n päätöksessä todettua olleet syyllistyneet kilpailurikkomukseen Liikenneviraston urakoissa. Kartelliin oli kuulunut sen huolellinen salaaminen tilaajalta. Kartellin olemassaolo oli salattu käyttämällä suojatarjouksia ja tarjoamalla ristiin. Liikennevirastolla ei ollut hallussaan näyttöä enempää kuin mitä kilpailuasian yhteydessä markkinaoikeudelle ja KHO:lle oli esitetty. Kartellin vaikutus valtion urakoissa oli ollut ajalla 5/1994-2/2002 keskimäärin 15 prosenttia lisäystä kilpailullisen urakkahintaan. Kartellissa toimineet yhtiöt olivat rikkoneet myös EU:n perustamissopimuksen 101 artiklaa. Kartellilla oli ollut tosiasiallinen tai mahdollinen vaikutus EU:n jäsenvaltioiden välisiin kauppavirtoihin suoraan tai välillisesti. Yhtiöillä oli yhdessä ollut kartellin ajan vähintään 70 prosentin markkinaosuus merkityksellisillä markkinoilla. Suurimmat toimijat olivat olleet valtakunnallisia. Kartellissa toimineilla yhtiöillä oli ollut tosiasiallinen tarkoitus estää ulkomaisten asfalttiyhtiöiden tulo Suomen markkinoille ja siten vaikuttaa kielteisesti rajat ylittävään kauppaan. Kilpailua rajoittavat menettelyt, jotka olivat kattaneet koko jäsenvaltion alueen, olivat lujittaneet markkinoiden jakautumista toisistaan erillisiin kansallisiin markkinoihin ja haitanneet EU:n perustamissopimuksessa tavoiteltua taloudellista vuorovaikutusta. Korvausvelvollisia kartellista aiheutuneesta vahingosta olivat ne vastaajat, jotka olivat osallistuneet kartelliin ja vaadituilta osin ne vastaajat, jotka olivat ottaneet vastaan liiketoiminnan määräysvallassaan olleelta yhtiöltä, joka oli osallistunut kartelliin. 23

24 1.1. Näyttötaakasta Vastaajien kartelli muodosti kantajan ja vastaajien välisessä sopimussuhteessa karkean sopimusrikkomuksen ja deliktin, mikä loi olettaman siitä, että vahinkoa oli aiheutunut. Vastaajien tuli näyttää, ettei kartellista ollut aiheutunut vahinkoa. Kansainvälisesti oli sovellettu olettamaa, jonka mukaan kartelli tyypillisesti johti 10-20 prosentin ylihintaan ja loi ylihintaolettaman. Vastaajien oli osoitettava, ettei olettama pitänyt paikkaansa ja että kahdeksan vuotta kestänyt kartelli oli ollut epäonnistunut. 2. Korvausvastuun oikeudelliset perusteet Liikenneviraston korvaus-/palautusvaatimus perustui useisiin vastuusäännöksiin ja oikeusperiaatteisiin, jotka olivat rinnakkaisia eivätkä ne sulkeneet toisiaan pois. Korvaus voitiin tuomita maksettavaksi myös sopimus- ja deliktivastuun välimaastossa, eikä kaikkia vastuuperusteita ollut välttämätöntä erottaa toisistaan. Ensisijaisesti vastaajien korvausvastuu perustui KRL 18a :ään siltä osin, kun sen voimaantulosäännöksestä ei muuta johtunut. Siltä osin kuin KRL ei soveltunut, vastaajat olivat korvaus- /palautusvastuussa sopimusvastuun nojalla, sekä siltä osin kuin kyse ei ollut sopimusvastuun piiriin kuuluvasta vastuusta, vahingonkorvauslain nojalla. Vastuuperusteita täydensivät perusteettoman edun/ liikaa maksetun hinnan palautusoppi sekä sovittelu. 2.1. KRL 18a :n perustuva vahingonkorvausvastuu kartellin aiheuttamasta vahingoista KRL:n 18a oli 1.10.1998 voimaantullut erityissäännös, jota muut vahingonkorvausvastuusta annetut säännökset täydensivät. Kaikki lainvoimaiseen kilpailunrikkomukseen perustuvat vahingot oli korvattava. Vastaajat olivat rikkoneet myös EU:n perustamissopimuksen 81 artiklaa (nyk. 101 artikla). KRL 18a :ää oli tulkittava EU:n kilpailusääntöjen ja EU-tuomioistuimen soveltamiskäytännön kanssa yhteensopivasti. KRL:n 18a :n soveltaminen ei sulkenut pois muita korvausvastuun perusteita. KRL 18a ei rajoittanut sopimusperusteisia kanteita kuten sopimuskumppanin mahdollisuutta saada palautetuksi hänen sopimuskumppaninsa pakottavan lain vastaisesti saama ylimääräinen etu eli ylihinta.

25 2.1.1. Vaatimuksen tutkimatta jättämiselle liikenneviraston puuttuvan asiavaltuuden takia ei ollut ollut perusteita Liikennevirasto oli kärsinyt vahinkoa maksaessaan ylihintaa tienpäällystystöistä vastaajien kartellitoiminnan takia. Vastaajat olivat saaneet perusteetonta etua kantajan kustannuksella. Liikennevirastolla oli oikeus esittää vaatimuksia asiassa eri oikeudellisilla perusteilla. Vastaajien väite asiavaltuuden puuttumisesta oli asia- eikä prosessiväite. Kanteen tutkimatta jättämiselle ei ollut perusteita. Vaatimus kanteen tutkimatta jättämisestä KRL:iin perustuvien vaatimusten osalta oli hylättävä. 2.1.2. Liikennevirasto oli KRL:ssa tarkoitettu elinkeinonharjoittaja Valtio ja kunnat olivat julkisyhteisöjä, jotka ostivat ammattimaisesti tavaroita ja palveluksia toisilta elinkeinonharjoittajilta. Valtion ja kuntien asfalttipäällysteiden ja asfaltointipalveluiden ostotoiminta ei ollut lakisääteistä toimintaa tai julkisen vallan käyttämistä. Valtio ja kunnat ostivat ammattimaisesti vastiketta vastaan asfalttipäällysteitä ja niissä tehtävissä kuuluivat KRL 3 :n 1 momentin elinkeinonharjoittajan määritelmän piiriin. Valtion ja kuntien asfalttipäällysteiden ja asfaltointipalveluiden ostotoiminta oli ammattimaista sekä toiminnan luonteen, suunnitelmallisuuden, keston että laajuuden perusteella. Jos julkisyhteisön oli mahdollista uskoa määrätty tehtävä yksityiselle elinkeinonharjoittajalle tai yksityiset muutoin harjoittivat kyseistä toimintaa, KRL:a sovellettiin julkisyhteisöjen vastaavaan toimintaan. Teiden ylläpito voitiin uskoa yksityiselle elinkeinonharjoittajalle. Yksityiset elinkeinonharjoittajat myös harjoittivat kyseistä toimintaa. Valtion ja kuntien teiden ylläpito voitiin myös yhtiöittää taloudellista voittoa tavoittelevaksi toiminnaksi. Valtio ja kunnat eivät käyttäneet julkista valtaa silloin, kun ne ostivat asfalttipäällysteitä ja asfaltointipalveluita yksityisiltä elinkeinonharjoittajilta. Asfalttipäällysteiden ja asfaltointipalveluiden ostotoiminnassa sinänsä ei ollut kyse lakisääteisestä toiminnasta, vaikka yleisten teiden ylläpito oli lakisääteistä toimintaa. Yleisten teiden ylläpito ei ollut julkisen vallan käyttämistä. Valtion ja kuntien asfalttipäällysteiden ja asfaltointipalveluiden ostotoiminta oli vastikkeellista. Valtio ja kunnat kilpailivat asfalttipäällysteiden ja asfaltointipalveluiden hankintamarkkinoilla

muiden elinkeinonharjoittajien kanssa. Valtio ja kunnat ostivat asfalttipäällysteitä ja asfaltointipalveluita markkinoilla määrittyvillä hinnoilla. Valtio ja kunnat eivät ostajan roolissaan poikenneet muista asfalttipäällysteitä ja asfaltointipalveluita hankkivista elinkeinonharjoittajista. Elinkeinonharjoittaja -käsite täyttyi, kun tehtävä voitiin antaa yksityisen tehtäväksi, esimerkiksi Lahti-Järvenpää moottoritie, Lohja-Muurla ja Koskenkylä-Kotka -moottoritiet. Valtion ja kuntien asemaa elinkeinoharjoittajana oli verrattava muihin vastaavaa toimintaa harjoittaviin tahoihin. Myös yksityiset yhtiöt ostivat asfalttipäällysteitä ja asfaltointipalveluja omien toimipaikkojensa ylläpitämiseksi ja kohentamiseksi, eivätkä ne tavoitelleet ostotoiminnalla voittoa. Valtion ja kuntien markkina-asema ostajana oli verrattavissa muihin elinkeinonharjoittajiin eikä kuluttajiin. Sopimussuhteissa ne olivat tasavertaisessa asemassa muiden elinkeinonharjoittajien kanssa. Julkisyhteisön oikeudellisella muodolla ei ollut merkitystä elinkeinonharjoittajan käsitteen kannalta. Markkinoilla toimiva julkisyhteisö oli elinkeinonharjoittaja, vaikka toimintaa ei harjoitettu yhtiömuodossa tai liikelaitoksena. Oikeussuojan saaminen ei riippunut siitä, miten julkisyhteisö oli organisoinut ostotoimintansa: oliko se toiminut virastona, liikelaitoksena tai yhtiönä. Kaikissa näissä muodoissa kyse oli ammattimaisesta ostotoiminnasta. Elinkeinonharjoittaminen ei edellyttänyt toimintaa harjoitettavan taloudellisen voiton tavoittelemiseksi. Elinkeinonharjoittajan käsitettä koskeva ratkaisukäytäntö perustui KRL:n kieltosäännösten soveltamiseen, eikä se soveltunut arvioitaessa valtion ja kuntien oikeutta kilpailurikkomukseen perustuvaan vahingonkorvaukseen. Epäselvissä tulkintatilanteissa valtio ja kunnat oli luokiteltava elinkeinonharjoittajiksi. KRL:n mukaista elinkeinonharjoittajan käsitettä oli tulkittava laajasti ja tapauksen erityispiirteet huomioon ottaen. Muu tulkinta rajoitti KRL:n tarkoituksen vastaisesti kartelliin ryhtyneen yrityksen vastuuta. Laaja tulkinta ei ollut vastoin perustuslaillisen lailla säätämisen periaatetta. KRL 3 :n 1 momentti sisälsi julkisyhteisön ammattimaisen ostotoiminnan. KRL:n elinkeinonharjoittajan käsite oli ratkaistava kyseistä lakia koskevien tulkintaperiaatteiden mukaan. KRL:a oli tulkittava yhdenmukaisesti EU-oikeudellisten kilpailusääntöjen ja niistä johdetun EU:n tuomioistuimen ratkaisukäytännön kanssa. EU:n tuomioistuimen ratkaisukäytännön 26

27 perusteella jokaisella tuli olla oikeus vaatia kilpailurikkomuksella aiheutetun vahingon korvaamista. EU-oikeudellista asiaa ratkaistaessa EU-oikeudellisilla periaatteilla, erityisesti vastaavuus- ja tehokkuusperiaatteilla, oli tulkintavaikutusta kansallisten säännösten sisältöä tulkittaessa. EU-oikeuden mukaan kilpailusäännösten vastaiseen toimintaan syyllistyneen elinkeinonharjoittajan korvausvelvollisuus oli laaja kattaen kaikki vahinkoa kärsineet tahot. EU-oikeuden kanssa ristiriitaisen kansallisen lain säännöksen henkilöllinen rajoitus oli jätettävä soveltamatta. Elinkeinonharjoittajan oli korvattava kilpailunrajoituksella aiheutettu vahinko jokaiselle. Valtio ja kunnat olivat olleet KRL 18a :ssä tarkoitettuja elinkeinonharjoittajia, kun ne olivat ostaneet asfaltointipalveluita vastaajilta. Valtiolla oli oikeus vaatia vahingonkorvausta kartellista aiheutuneesta vahingosta KRL 18a :n perusteella. 2.2. EU:n perustamissopimuksen 101 artiklan tulkintavaikutus Vastaajat olivat rikkoneet perustamissopimuksen 101 artiklaa. EUoikeus oli sovellettavissa asiassa. EU-oikeudellinen kartellikielto (art. 101) vaikutti välittömästi oikeussubjektien välisessä siviilioikeudellisessa suhteessa. Sekä yksityisten että julkisten oikeushenkilöiden oli mahdollista vedota artiklan 101 kartellikieltoon kansallisissa tuomioistuimissa siviilioikeudellisissa riita-asioissa. Vuonna 1994 EU -oikeudellisen kilpailurikkomuksen normipohja oli ollut ETA-sopimuksen artikla 53. EU-oikeuden mukaisesti jokaisella - myös julkisyhteisöllä - oli oikeus vaatia perustamissopimuksen 101 artiklan rikkomisen perusteella vahingonkorvausta siviilioikeudellisessa riita-asiassa. Lisäksi EUoikeuden ensisijaisuus edellytti, että yhteisön oikeussäännön vastaista kansallisen lain säännöstä ei sovellettu. Yhteensopimattomuus saattoi koskea ristiriitaisen normin alueellista, asiallista ja henkilöllistä soveltamisalaa. Kaikki kantajan ja vastaajien väliset urakkasopimukset olivat yksityisoikeudellisia sopimuksia, joissa julkisyhteisöt olivat yksityisiä sopimusosapuolia ja yksityisoikeudellisessa vahingonkärsijän asemassa, sekä EU oikeuden suojan piirissä. Vahingonkorvaukseen oikeutettujen piirin rajoittaminen olisi 101 artiklan tehokkuuden vastaista ja se loukkaisi myös EU -oikeuden ensisijaisuus-, vastaavuus- ja tehokkuusperiaatteita.