4H-nuorisotyö 2017 2019, 1. luonnos 30.11.2015 YHTEINEN TAHTO 4H-NUORISOTYÖ 2017 2019 Mukana muutoksessa Joka kolmas vuosi Suomen 4H-liiton edustajakokous päättää 4H-nuorisotyön keskeiset linjat. Ennen edustajakokousta järjestöväki käy laajan keskustelun toimintaan vaikuttavista tekijöistä, pohtii järjestön tilannetta ja käsittelee tulevaisuuden vaihtoehtoja. Mahdollisuus vaikuttaa tulevaisuuteen on edellytys sitoutuneelle järjestötyölle. 4H-järjestön yli 80 toiminnan vuotta ovat luoneet työllemme vankan perustan ja yhteisen tahtotilan. Kasvatusajattelussamme korostuvat kansalaiskasvatus ja työelämävalmiuksien sekä yritteliäisyyden edistäminen. 4H kehittää ihmistä kokonaisuutena. Tätä kuvaavat neljän H:n perustana olevat sanat Head, Hands, Heart ja Health, suomeksi harkinta, harjaannus, hyvyys ja hyvinvointi. 4H-toimija pystyy luomaan arjen hyvinvointia itselleen ja muille. 4H-NUORISOTYÖN TOIMINTA-AJATUS, PÄÄMÄÄRÄ JA ARVOT Toiminta-ajatus 4H-harrastus tukee lapsen ja nuoren kasvua aktiiviseksi, suvaitsevaksi, vastuulliseksi ja yritteliääksi. Lapsen ja nuoren kehitysvaiheet huomioon ottavassa toiminnassa opitaan itse tekemällä. 4Hkerhossa omaksutaan elämänhallintaa tukevia käytännön tietoja ja taitoja koulutetun ohjaajan tuella. Erilaiset kurssit syventävät nuoren osaamista. Toiminnassa saadaan valmiuksia aktiiviseen kansalaisuuteen, työelämään ja yrittäjyyteen. Järjestöllinen päämäärä 4H-järjestö on valtakunnallinen, yhtenäinen ja kehittyvää lasten ja nuorten elämänhallintaa ja yritteliäisyyttä tukeva kansalaisjärjestö ja johtava nuorisopalvelujen tuottaja.
Arvot Arvot ilmaisevat, mikä on meille toiminnassamme tärkeää. Arvot luovat toiminnallemme perustan ja ohjaavat meitä jokapäiväisessä työssämme. Arvojen merkitystä käytännön toiminnassa tulee korostaa. Nuorisotyön toimintaympäristö on vuosikymmenten kuluessa muuttunut olennaisesti. 4H-nuorisotyön arvopohjaa ei kuitenkaan ole ollut tarvetta muuttaa. Järjestön arvopohja muodostuu neljästä H- kirjaimesta: Harkinta Head Harkinta kuvaa sitä, miten tärkeää ihmisen on jatkuvasti kehittää omaa ajatteluaan sekä pyrkiä kaikessa toiminnassaan rehellisyyteen ja oikeudenmukaisuuteen. Harjaannus Hands Harjaannus tarkoittaa käytännön ja käden taitoja, joita harjoitellaan kaikessa 4H-toiminnassa. Tähän liittyvät tärkeänä osana asenteet, kuten esimerkiksi yritteliäisyys ja ahkeruus. Hyvyys Heart Hyvyys kertoo toisen ihmisen kunnioittamisesta ja huolenpidosta. Siihen liittyvät myös suvaitsevaisuus, yhteistyötaidot ja hyvä käytös. Hyvinvointi Health Hyvinvointi on kokonaisvaltainen asia, johon liittyvät ihmisen fyysinen ja henkinen tasapaino sekä riittävä aineellinen hyvinvointi. 4H-toimija pystyy luomaan arjen hyvinvointia itselle ja muille. Kasvatusajattelu Lapsi- ja nuorisojärjestönä 4H:lla on kasvatustehtävä. 4H-kasvatusajattelu muodostuu kasvatustavoitteesta, arvoista ja menetelmästä sekä kasvatuksen kahdesta toimintamallista. 4H:n kasvatustavoitteena on lapsen ja nuoren kasvu aktiiviseksi, vastuulliseksi ja yritteliääksi. Perustan toiminnalle muodostavat 4H:n arvot Harkinta, Harjaannus, Hyvyys ja Hyvinvointi. Toimintamenetelmänä on amerikkalaisen kasvatusfilosofin John Deweyn ajatuksiin perustuva Tekemällä oppiminen (learning by doing). 4H-toiminta on kansalaiskasvatusta, jossa yrittäjyyskasvatuksella ja työelämävalmiuksilla on keskeinen asema. Yrittäjyyskasvatusta syventää David A. Kolbin kokemuksellisen oppimisen malli. tekoja lähellä ja kaukana-toimintamalli muodostaa perustan järjestössä tehtävälle kansalaiskasvatukselle. Nuoren kasvua työelämään ja yrittäjyyteen tuetan Kolme askelta työelämään-toimintamallin avulla. 4H-nuorisotyön näkökulma on positiivinen. Ongelmien sijaan keskitymme lapsen ja nuoren vahvuuksiin, myönteisiin ominaisuuksiin ja mahdollisuuksiin. Pidämme tärkeänä perheen merkitystä ja yhteistyötä perheiden kanssa. Olemme mukana vahvistamassa lasten ja nuorten itseluottamusta, kykyä huolehtia toisista ihmisistä, vuorovaikutustaitoja, osaamista ja omaa luonnetta. Nuoresta kasvaa osaava ja aktiivinen oman yhteisönsä jäsen. 4H-nuorisotyö on luonteeltaan ennaltaehkäisevää työtä.
TOIMINTAYMPÄRISTÖ MUUTOKSESSA Nuorisotyön toimintaympäristössä on tapahtunut poikkeuksellisen suuria muutoksia. Muutoskehityksen ennakoidaan edelleen jatkuvan. Nuorisojärjestön on välttämättä tiedostettava toimintaan vaikuttavat muutostekijät ja otettava ne huomioon ennakoivat toimintaa linjatessaan. Nuoret Suomessa Alle 29-vuotiaita nuoria on Suomessa noin kolmannes väestöstä. Nuorten suhteellinen osuus väestöstä tulee lähivuosina edelleen vähenemään ja alueelliset muutokset tulevat olemaan suuret. Ennusteen mukaan kymmenen vuoden kuluttua valtaosa nuorista asuu maan läntisissä kunnissa sekä suurimmilla opiskelupaikkakunnilla. Nuoret eriarvoistuvat suhteessa opiskelu, työ- ja harrastusmahdollisuuksiin. Haasteena on turvata kaikille lapsille ja nuorille yhdenvertaiset mahdollisuudet rakentaa omaa tulevaisuutta asuinpaikasta riippumatta. Perheyhteisöt, sukupolvien väliset kytkennät ja vakiintuneet yhteisöt moninaistuvat. Vertaisuus ja vertaisyhteisöt ovat korvaamassa perinteisiä instituutiota. Vertaisuutta koetaan erityisesti median välityksellä. Nuoret, maahanmuutto ja monikulttuurisuus Siirtolaisten, maahanmuuttajien ja pakolaisten virta Eurooppaan kasvaa. On vaikea ennustaa, millaiset mittasuhteet ilmiö lähivuosina saa. Huomattava osa tulijoista on lapsia ja nuoria. On todennäköistä, että suuri osa heistä tulee jäämään Suomeen pysyvästi. Lasten ja nuorten onnistunut kotoutuminen suomalaiseen yhteiskuntaan on tulevaisuuden kannalta avainkysymys, sillä heidän kohdallaan riski syrjäytyä yhteiskunnasta on muita nuoria suurempi. Suomalainen yhteiskunta on yleisesti muuttumassa yhä monikulttuurisemmaksi. Tämä koskee erityisesti nuoria, koska ulkomaalaistaustaisessa väestössä nuorten osuus on muuta väestöä suurempi. Nuorten onnistuneessa kotouttamisessa tarvitaan julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin hyvää yhteistyötä. Nuoret ja globalisaatio Nuoret ovat edellisiä sukupolvia selvästi vahvemmin osa eurooppalaista ja laajempaa kansainvälistä maailmaa. Monelle nuorelle liikkuminen rajojen yli on arkipäivää, samoin kansainväliset sosiaaliset suhteet. Asioita hoidetaan ja yhteyksiä pidetään yllä verkon välityksellä. Myös työelämä kansainvälistyy. Kansainvälisen osaamisen ja suvaitsevaisuuden merkitys korostuu kaikilla elämän osa-alueilla. Nuoret ja viestintä Viestintä muuttuu vuorovaikutteisemmaksi ja pirstaloituneemmaksi. Eri-ikäisillä ihmisillä on tarve osallistua ja vaikuttaa, mutta vaikuttamisen tavat ovat erilaisia. Viestinnän käyttö painottuu digitaalisiin kanaviin, kuten internetiin, sosiaaliseen mediaan, videoihin ja blogeihin. Ihmiset haluavat seurata asioita helposti, jonka vuoksi viestintä mobilisoituu yhä enemmän, myös yhteisöllisyyttä koetaan sosiaalisessa mediassa. Viestinnän visuaalinen rooli korostuu, sillä kuvallista viestintää on helpompi ja nopeampi lukea. Ihmiset hakevat elämyksiä ja haluavat viestinnän herättävän tunteita. Liikkuvan kuvan käyttö lisääntyy, sillä sen avulla voidaan myös kertoa ja todistaa enemmän. Ihmisiin ei enää vaikuteta pelkän tekstin avulla.
Viestintä muuttuu yhä kiinteämmäksi osaksi toimintaa, ja se on osa kaikkien työntekijöiden työtä. Viestit pitää yhä enemmän muotoilla pienille kohderyhmille sopiviksi. Asiantuntijoiden viestintäosaaminen korostuu, sillä asioihin ja tilanteisiin pitää pystyä reagoimaan nopeasti. Ihmiset odottavat viestinnän olevan vaikuttavaa ja vakuuttavaa, jolloin se myös vahvistaa organisaatiosta rakennettavaa brändimielikuvaa. Viestit pitää tiivistää ytimekkäiksi, ja kaikkien organisaatiossa työskentelevien on sitouduttava mediaviestintään organisaation brändin rakentamiseksi. Digitaalinen toimintaympäristö on muuttanut ja muuttaa nuorten tapaa harrastaa, vaikuttaa, osallistua ja kommunikoida. Se on muuttanut myös nuorisotyölle asetettuja vaatimuksia. Sähköinen toimintaympäristö on merkittävä nuorten toimintaympäristö. 15-29-vuotiaista nuorista lähes kaikki käyttävät nykyisin internetiä. Yhteisöllisten median käyttäjiä on lähes 90 % nuorista. Yhteisöllisen median kasvu laajentaa ja muuttaa nuorisotyön kenttää myös tulevaisuudessa. Nuoria tavoitetaan ja heidän kanssaan toimitaan monien eri kanavien kautta. Nuoret ja työelämä Työelämä on kokonaisuutena suuressa murroksessa, muutosten suuntaa ja vaikutuksia on vaikea ennustaa. Tietotekniikka tulee korvaamaan merkittävän osan nykyisistä ammateista seuraavan kahden vuosikymmenen aikana. Yhä useampaa odottaa ura itsenäisenä ammatinharjoittajana, osaaikatyössä, freelancerina tai yrittäjänä. Työn tekeminen on yhä useammin ajasta ja paikasta riippumatonta. Vakituisten työsuhteiden määrä tulee vähenemään ja pitkät työurat jäävät vähitellen historiaan. Ihmisillä on tulevaisuudessa useita peräkkäisiä ja rinnakkaisia työuria. Oman suunnan löytäminen työelämässä on monelle haasteellista, toimeentulo voi rakentua monesta eri osasta. Elämänhallinnan ja itsensä johtamisen taidoilla tulee olemaan tärkeä merkitys. Suomen talouden näkymät tulevat olemaan pitkään heikot ja työttömyys sen seurauksena korkealla tasolla. Tämä heijastuu myös nuorten työllisyyteen. Tarjolla tulee olemaan vähemmän työpaikkoja ja on mahdollista, että myös nuorille suunnatut tukipalvelut heikkenevät. Tällöin mahdollisuus jäädä kokonaan työelämän ulkopuolelle kasvaa. Nuorten työllistymisen tukemisessa tarvitaan yhteiskunnan kaikkien sektoreiden laajaa yhteistyötä, myös kolmannen sektorin vahvaa osallistumista. Yritykset tarvitsevat jatkossakin tavallisia, hyviä työntekijöitä. Työelämän muutos haastaa perinteiset oppimiskäsitykset ja koulun toimintakulttuurin. Nuorisotyö Hallitusohjelman linjaukset antavat kunnille aiempaa enemmän harkinnanvaraa, miten nuorisotyötä kunnassa toteutetaan. Näyttää mahdolliselta, että tiedossa on säästöjä ja tehostamisvaatimuksia. Etenkin pienten kuntien resurssit ovat niin pienet, että säästöjä voi olla vaikea löytää ilman perustavanlaatuisia muutoksia. Säästöjä haettaessa mahdollinen vaihtoehto voi olla nuorisotyön ulkoistaminen järjestön tai muun toiminnan toteuttavaksi. Niissä kunnissa, joissa heikentynyt taloustilanne on vaikuttanut kunnallisen nuorisotyön resursseihin, järjestöjen merkitys kuntakentän toimijana on usein kasvanut. Tällöin järjestöjen tehtäväksi on jäänyt entistä enemmän myös sellaista toimintaa, jonka kunta on aiemmin toteuttanut itse. Järjestöiltä tarvitaan osaamista ja valmiuksia monenlaiseen yhteistyöhön nuorisopalvelujen turvaamiseksi kunnissa. Kunnat ja järjestöt sopivat jo nyt yhä enemmän paikallisesti lakisääteisten palvelujen tuottamisesta. Tämä edellyttää mahdollisuutta paikalliset olosuhteet huomioon ottavaan toimintaan laissa
säädettyjen tavoitteiden saavuttamiseksi. Kansalaistoimintaan kohdistuu ristiriitaisia odotuksia: ilman jäsenyyttä osallistuville olevia avoimia palveluja ja toisaalta jäsenmäärillä osoitettua osallisuutta ja vaikuttavuuden osoittamista. Kuntakoon kasvaessa harvaan asutun maaseudun maantieteellinen osuus kasvaa. Myös kylien merkitys maaseudun toimijoina korostuu. Nuoret ja yrittäjyys Ihmisten vastuu omasta työllistymisestään tulee kasvamaan ja henkilökohtaisten yrittäjyysvalmiuksien merkitys tulee korostumaan kaikenlaisissa töissä. Harvaan asutuilla alueilla työllistymismahdollisuudet vähenevät, näillä alueilla yrittäjyyden merkitys korostuu erityisesti. Nuoria yrittäjiä tarvitaan myös ikääntyvien yrittäjien yritystoiminnan jatkajiksi. Nuorten valmiuksia työllistää itsensä joko osittain tai kokonaan itsenäisenä yrittäjänä tulee vahvistaa. Nuoria tulee rohkaista yrittäjyyteen ja sen harjoitteluun tulee kehittää nuorille soveltuvia muotoja. Nuoret ja yhteisöllisyys Yhteisöllisyys on muutoksessa, sitä koetaan yhä enemmän median välityksellä esimerkiksi verkkoyhteisöissä. Sosiaalinen media on monelle tärkein sosiaalinen verkosto. Vertaisyhteisöt korvaavat perinteisiä yhteisöjä. Nuorten parissa tarve kasvokkain tapahtuvaan kohtaamiseen on silti myös säilynyt. Järjestöjen tehtävänä on tarjota nuorille turvallinen ympäristö yhdessä oloon. Nuoret ovat kiinnostuneet ympäristön tulevasta kehityksestä ja kansalaisten ympäristötietoisuus on parantunut osittain nuorten ansiosta. Ympäristöön ja kestävään kehitykseen liittyvät kysymykset ovat korkealla nuorten arvoasteikossa ja vaikuttavat heidän päätöksiinsä ja valintoihinsa. Biotalous avaa uusia opiskelu- ja työtilaisuuksia. Yhteiskunnallisten palvelujen tuottaminen Väestön ikääntyminen ja väestön muuttaminen asutuskeskuksiin ovat muiden tekijöiden ohella haastaneet perinteiset palvelurakenteet, jotka koskevat mm. sosiaali-, terveys-, ja koulutuspalvelujen järjestämistä. Hallitus on ilmoittanut, että Suomeen tulee 15 sote-aluetta ja 18 itsehallintoaluetta. Linjaukset ja tuleva maakuntahallinto vaikuttavat olennaisesti valtion ja kuntien aikaisempaan työnjakoon palvelujen järjestämisessä ja tuottamisessa. Taloudellinen viitekehys Suomen taloudellinen tilanne on vakava. Talouskehitys on ollut heikkoa useita vuosia. Työttömyys on kasvanut ja työttömyysjaksot pidentyneet. Väestön ikääntyminen heikentää huoltosuhdetta. Yhteiskunnassa tarvitaan rakenteellisia uudistuksia hyvinvoinnin turvaamiseksi myös tulevaisuudessa. Valtion velka on kasvanut nopeasti, mikä on pakottanut päätöksentekijät ankariin budjettileikkauksiin. Leikkaukset ovat olennaisella tavalla heikentäneet 4H-nuorisotyön toimintaedellytyksiä.
4H-JÄRJESTÖN TOIMINNAN PAINOPISTEET 1. Nuorille töitä ja yrittämisen mahdollisuuksia 4H-järjestö tukee lasten ja nuorten kasvua kohti tulevaisuuden työelämää ja yrittäjyyttä. Tavoitteenamme on, että 4H-toiminnassa mukana olevista lapsista ja nuorista kasvaa aktiivisia ja vastuullisia aikuisia, joilla on valmiuksia ansaita toimeentulonsa omalla työllään muuttuvassa maailmassa. Erilaisten ammatillisten tietojen ja taitojen lisäksi tulevaisuuden työelämä edellyttää ihmisiltä valmiuksia, jotka mahdollistavat jatkuvan oppimisen, uusien tilanteiden haltuunoton sekä kyvyn selviytyä työelämän muuttuvissa olosuhteissa. Ne kertovat ihmisen kyvystä selviytyä erilaisista tilanteista. Tarvitaan yritteliästä asennetta ja kykyä ottaa vastuuta omasta elämästä. Tietojen ja taitojen lisäksi tarjoamme nuorille monipuolisia työmahdollisuuksia maaseudulla ja kaupungeissa. Erityisenä kohderyhmänämme ovat alle 18-vuotiaat nuoret, joiden työllistymiselle alhainen ikä asettaa usein ylimääräisiä haasteita. Yrittäjyydestä kiinnostuneille nuorille tarjoamme mahdollisuuden oman yritystoiminnan aloittamiseen ja harjoitteluun 4H-yrittäjänä. Toimintamme perustuu Kolme askelta työelämään -malliin, joka on käytössä kaikissa 4Hyhdistyksissä. Se pitää sisällään myös paikallisille 4H-yhdistyksille määritellyt avaintuotteet, jotka ovat ryhmätoiminta, koulutukset, työllistäminen ja nuorten yritykset. Kolme askelta -ajattelun mukaisesti työelämään kasvetaan vähitellen. 4H-järjestö haluaa olla mukana tukemassa lasta ja nuorta kaikissa ikävaiheissa.
Perusta tulevaisuuden työelämätaidoille alkaa rakentua jo lapsena. 4H-kerhotoiminnassa lapset oppivat monipuolisesti elämänhallintaa tukevia käytännön ja käden taitoja. Samalla he oppivat tunnistamaan omat vahvuutensa ja kiinnostuksen kohteensa. Kerhojen ohjaus ja pedagogiikka tukevat työelämässä ja yrittäjyydessä tarvittavien ominaisuuksien kehittymistä. Yli 13-vuotiaat nuoret voivat harjoitella työelämätaitoja paikallisten 4H-yhdistysten järjestämillä kursseilla. Yleisiä työelämävalmiuksia antavat mm. Ajokortti työelämään-kurssi (työntekijänä toimiminen), 4H-yrityskurssi (yritystoiminta) sekä Osaava kerhonohjaaja-kurssi (ryhmien ohjaaminen). Lisäksi nuoria valmennetaan niihin käytännön töihin, joihin he ovat 4H:n kautta työllistymässä. Nuoret työllistyvät 4H:n kautta hyvin erilaisiin töihin, joista monet helpottavat ihmisten selviytymistä arjessa sekä maalla että kaupungeissa. Asiakkaana voivat olla myös yritykset ja yhteisöt. Yrittäjyydestä kiinnostuneita nuoria tuetaan oman 4H-Yrityksen perustamisessa. Tavoitteenamme on, että mahdollisimman moni nuori voisi saada ensimmäisen, onnistuneen työkokemuksen omalla kotiseudullaan jo yläkouluikäisenä.
Strategiakauden aikana: Vahvistamme toimintaamme nuorten työelämävalmiuksien, työllistymisen ja yrittäjyyden tukemisessa Kolme askelta työelämään-mallin pohjalta. Olemme aktiivisesti rakentamassa nuorten työelämätaitoihin, työllistymiseen ja yrittäjyyteen liittyviä kumppanuuksia kuntien, elinkeinoelämän ja muiden järjestöjen kanssa lasten ja nuorten hyväksi. 4H tunnetaan hyvänä ja luotettavana palvelujen tuottajana ja yhteistyökumppanina. Vahvistamme digitaalista työotetta. Kehitämme nuorten työelämävalmiuksia, työllistymistä ja yrittäjyyttä tukevaa verkkonuorisotyötä, painopistealueena erityisesti TOP-tehtäväpankki sekä 4H-akatemia. Otamme käyttöön uusia käytäntöjä nonformaalin oppimisen tunnistamisessa ja tunnustamisessa. Tavoitamme lapset ja nuoret ensisijaisesti kasvotusten mutta myös verkon välityksellä. Vahvistamme nuorten työelämätaitoja, työllistymistä ja yrittäjyyttä tukevaa vapaaehtoistoimintaa. Perheet ja aikuiset ovat mukana toiminnassa. Tarjoamme nuorille mahdollisuutta tehdä töitä ja yrittää biotalouteen liittyvillä aloilla sekä tutustua mahdollisiin urapolkuihin. Biotalouteen liittyvien toimintojen osuus yrittäjyyskasvatuksessa vahvistuu. Luomme eri kulttuureista tuleville nuorille mahdollisuuksia osallistua Kolme askelta työelämään mallin mukaisiin toimintoihin. Kansainvälinen näkökulma ymmärretään osaksi kaikkea toimintaa. Viestimme toiminnasta monipuolisesti sähköisen median eri kanavissa. Nuoret, vanhemmat ja suuri yleisö tuntevat 4H:n tarjoamat mahdollisuudet nuorten työelämävalmiuksiin, työllistämiseen ja yritystoimintaan liittyen. Teemme 4H-toiminnan tunnetuksi vaikuttavalla ja proaktiivisella viestinnällä. Kerromme nuorten työllistymiseen ja yrittäjyyteen liittyviä tarinoita verkossa ja sosiaalisessa mediassa. Rohkaisemme nuoria itse kertomaan omista työ- ja yrittäjyyskokemuksistaan 4H:ssa erilaisissa viestintäkanavissa. 2. Tekoja nuorten tavalla 4H-harrastuksen parissa lapsi ja nuori kasvaa aktiiviseksi yhteiskunnan jäseneksi, itsetuntoiseksi ja avarakatseiseksi ihmiseksi, joka pystyy toimimaan yhdessä toisten ihmisten kanssa yhteiseksi hyväksi. 4H:ssa nuoret oppivat aktiivisen kansalaisen perustaitoja, osallistumista ja vaikuttamista. He oppivat suunnittelemaan ja toteuttamaan itsenäisesti tärkeinä pitämiään asioita ja projekteja. Heillä on kyky ja halu osallistua ja vaikuttaa asioihin omassa kylässään, omalla kotipaikkakunnallaan tai koko maailmassa konkreettisten tekojen kautta. Heistä kasvaa aktiivisia kansalaisia, jotka huolehtivat omista kansalaisvelvollisuuksistaan, hallitsevat riittävät tiedot ja taidot, huolehtivat sosiaalisesta yhteydestä läheisiin sekä osallistuvat vapaaehtoistoimintaan ja oman yhteisön kehittämiseen. Strategiakauden aikana Tuemme nuorten kasvua aktiiviseksi kansalaiseksi Tekoja lähellä ja kaukanatoimintamallin mukaisesti. Toiminnan lähtökohtana ovat paikalliset ideat ja tarpeet.
Kannustamme nuoria aktiiviseen järjestötoimintaan sekä omien ideoiden toteuttamiseen. Viestimme toteutuneista teoista yhdessä lasten ja nuorten kanssa. 3. 1. 2. 4. 1. Aktiivisen kansalaisuuden perustana ovat riittävät tiedot ja taidot. 4H:ssa lapsella ja nuorella on mahdollisuus harjoitella tekemistä, osallistumista ja vaikuttamista ikänsä ja kehitystasonsa mukaisesti esimerkiksi järjestön 4H-nuorisotoimikunnassa ja järjestön muussa virallisessa päätöksenteossa. Yhteisöllistä tekemistä harjoitellaan myös kerhoissa, leireillä, kursseilla, tapahtumissa ja järjestön tarjoamassa kansainvälisessä toiminnassa. Vahvistamme lasten ja nuorten osallisuutta toiminnan suunnittelussa. Kaikessa toiminnassa pidämme tärkeänä taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävää arvopohjaa 2. Tärkeä osa aktiivisen kansalaisen osaamista on kyky ja rohkeus muuttaa omat ideat ja ajatukset konkreettiseksi toiminnaksi. 4H-toiminnassa aikuisten ja vapaaehtoisten tehtävänä on tarjota lapsille ja nuorille tiloja, välineitä ja mahdollisuuksia omaehtoisen toiminnan harjoitteluun. Toimihenkilöiden ja vapaaehtoisten tehtävänä on myös toimia valmentajina. He näyttävät suuntaa, innostavat ja kannustavat, mutta eivät tee asioita nuorten puolesta.4h-järjestö tukee nuorten omaa toimintaa myöntämällä Itse tehty-rahaa nuorten itse ideoimille ja toteuttamille projekteille. 4H-liiton tarjoama valmentajakoulutus ja 4H-valmentajien ryhmä tarjoavat tukea valmentajana toimimiseen. 3. 4H-järjestön kasvatusajattelun mukaan aktiivinen kansalaisuus tulee parhaiten näkyväksi lasten ja nuorten tekeminä hyvinä tekoina omassa lähiympäristössä tai kauempana maailmassa. Parhaat teot
ovat aidosti lasten ja nuorten itsensä ideoimia ja toteuttamia. Ne ovat osoitus siitä, että jokainen voi tehdä jotakin yhteiseksi hyväksi. 4. Oikeanlaiset teot tunnistaa siitä, että ne lisäävät yhteistä hyvinvointia. Tässä toteutuu myös 4Hjärjestön arvopohja, jonka mukaan 4H-toimija pystyy luomaan arjen hyvinvointia itselle ja muille. VAIKUTTAVAA VIESTINTÄÄ 4H:n viestintä on avointa, vuorovaikutteista ja ennakoivaa. Asiantuntijoiden rooli viestinnän toteuttamisessa kasvaa, sillä lapset, nuoret, vanhemmat, media ja sidosryhmät haluavat kohdata ihmisen. Asiantuntijat rakentavat omalla viestinnällään 4H:n mainetta. Sitoudumme tarttumaan viestinnän mahdollisuuksiin nuorten työllistämiseen ja yrittäjyyteen liittyvissä asioissa. Kehitämme 4H:n viestintäkulttuuria siten, että 4H:n asiantuntijoilta kysytään mielipiteitä. Koulutamme 4H-liiton ja yhdistyksien henkilökuntaa verkkoviestintään, sosiaalisen median käyttöön sekä mediakontaktointiin ja tiedottamiseen. Kehitämme Skypen-kautta toteutettavia viestintäkoulutuksia. Otamme rohkeasti käyttöön blogit, sosiaalisen median eri kanavat ja ennakoivan tavan viestiä. Uuden viestintätavan avulla rakennamme 4H-toiminnan tunnettuutta. Parannamme tapaamme viestiä medialle ja kohdennamme viestinnän resurssit mahdollisuusviestintään. Toteutamme erilaisia kampanjoita, jotka tukevat 4H:n tunnettuuden kasvua. Teemme aktiivisesti 4H-toimintaa tunnetuksi ja rakennamme brändiä. Verkkoviestinnän ja sosiaalisen median käyttö lisääntyy, jonka vuoksi 4H:n viestinnältä vaaditaan nopeaa muuntautumiskykyä. Nuorten tavoittaminen on haastavampaa, joten viestinnällistä suuntaa pitää pystyä muuttamaan nopeasti. Rohkaisemme nuoria kertomaan, mitä he ovat saaneet 4H:n kursseilta, työkokemuksesta ja 4H-yrittäjyydestä. Otamme aktiivisesti nuoret mukaan viestintään ja markkinointiin, kehitämme tähän nuorelle. Kehitämme eri kohderyhmille suunnattua viestintää. KANSALAISYHTEISKUNTA JA KANSALAISJÄRJESTÖT Suomalaisen yhteiskunnan vahvuus lepää paljon kansalaisyhteiskunnassa ja järjestöissä. Moninainen yhteiskunnallinen kehitys ja toimintaympäristön muutoksen ovat vaikuttaneet järjestöjen asemaan ja toimintatapaan. Vanhoja järjestöjä kuihtuu ja uusia perustetaan. Suomen haasteellinen taloudellinen tilanne ja suuret rakenteelliset muutostarpeet vaikuttavat järjestötoiminnan toimintaedellytyksiin. Vapaaehtoistoiminnan tarve kasvaa kun samanaikaisesti järjestöjen taloudelliset resurssit ohjata, tukea ja palkita vapaaehtoisia ovat vähenemässä. Vapaaehtoistoiminnan eri muotojen hyödyntämisessä on 4H-järjestössäkin vielä paljon käyttämätöntä potentiaalia. Vapaaehtoistoiminnan käsite on muuttumassa, mutta valmius vapaaehtoistoimintaan voi olla kasvussa. Vapaaehtoistoiminnan uusia muotoja ovat virtuaalivapaaehtoisuus, lyhytkestoset projektit ja globaalinen vapaaehtoisuus. 4H-järjestön on oltava valppaana kansalaisjärjestöjen muutoskehityksessä. Vapaaehtoistyötä on vahvistettava. Vastaavasti huolta on kannettava yhdistysten hallitusten jäsenten osaamisesta, jotta hallitus kykenee mahdollisimman menestyksellisesti johtamaan yhdistyksen toimintaa ja hoitamaan esimiestyötään. Hallituksilta vaaditaan aiempaa enemmän osaamista mm. hanketoiminnassa ja
kuntayhteistyössä. Hyvä johtaminen on tärkeä osa työntekijöiden jaksamista ja työhyvinvointia. Strategiakaudella panostetaan 4H-yhdistysten hallitusten vahvistamiseen, niin että meillä on osaavat luottamushenkilöt johtamassa yhdistystä ja tukemassa toiminnanjohtajaa. HANKETOIMINNALLA KEHITETÄÄN UUTTA TOIMINTAA Tavoitteena on nostaa järjestö merkittäväksi ja arvostetuksi hanketoimijaksi ja yhteistyökumppaniksi paikallisella, alueellisella, valtakunnallisella ja kansainvälisellä tasolla. Hanketoiminta mahdollistaa 4H-nuorisotyön innovatiivisen kehittämisen. Hanketoiminnan volyymi ja järjestöön saatava rahoitus kasvaa pitkäjänteisesti ja taloudellisesti kestävästi. Tavoitteeseen päästään vaikuttavalla, tavoitteellisella, suunnitelmallisella ja ammattimaisesti hoidetulla hanketoiminnalla: Tehdään aktiivisesti hanketoiminnan edunvalvontaa eri tasoilla. Osallistutaan kehittämisohjelmien valmisteluun ja tuodaan mukaan 4H-nuorisotyön näkökulma. Lisätään liiton ja yhdistysten toimihenkilöiden hanketoiminnan osaamista. Tarjotaan yhdistyksille hanketoiminnan neuvontaa. Tehdään paikallisia, alueellisia, valtakunnallisia ja kansainvälisten hankehakemuksia. Hallinnoidaan ja toteutetaan hankkeita. Ollaan mukana muiden tahojen hallinnoimissa hankkeissa. Jaetaan hyviä käytäntöjä ja malleja. Tarjotaan yhdistyksille hankkeiden hallinnointia erityistilanteissa. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 tarjoaa useita merkittäviä hankevaihtoehtoja. Myös useat ministeriöt, Euroopan komissio, säätiöt ja yritykset voivat rahoittaa kehittämishankkeita. 4H-järjestön hanketoiminta tukee nuorisotyölle asetettuja tavoitteita ja strategisia painopistealueita. Paikallisia 4H-yhdistyksiä tuetaan erilaisten rahoitusmahdollisuuksien hyödyntämisessä. Varainhankinta on tärkeä osa järjestön rahoitusta. Varainhankintaa kehitetään pitkäjänteisesti ja kestävästi. Valtakunnalliset varainhankinnan mallit ja yhtenäiset toimintatavat mahdollistavat yhä paremman varainhankinnan tuloksen kaikilla järjestötasoilla. Varainhankinnan teemoittamisella ja kohderyhmien jaottelulla voidaan tavoittaa uusia kohderyhmiä ja yhteistyökumppaneita. PAIKALLISEN 4H-NUORISOTYÖN RAKENTEET Nuorisotyön lähtökohta on nuorten kohtaaminen. Käytännön nuorisotyössä avainasemassa ovat paikalliset 4H-yhdistykset, joiden ansiosta nuoriin saadaan kontaktia mm. kerhoissa, koulutuksissa, työllistämisessä, kilpailuissa, leireillä ja tapahtumissa. 4H-yhdistysten rakenne on pääosin vastannut kuntarajoja. Kuntaliitoksissa usein myös alueen 4Hyhdistykset ovat yhdistyneet. On olemassa myös useamman kunnan alueen kattavia 4H-yhdistyksiä. Yhdistykset päättävät itse toimintamallistaan paikallisista olosuhteista lähtien. Yhdistysten toimintarakenteisiin vaikuttavat kuntarakenteiden ohella mm. informaatio- ja viestintärakenteet ja taloudelliset tekijät. Keskusjärjestö auttaa asiantuntemuksellaan yhdistyksiä niiden mahdollisissa yhdistymistilanteissa tai muissa rakenteellisissa ratkaisuissa.
YHDESSÄ OLEMME VAHVOJA Järjestössä toteutetun työhyvinvointikyselyn mukaan sosiaalinen tuki edistää merkittävästi työhyvinvointia. Strategiakaudella lisäämme vertaistukea 4H-yhdistysten toiminnanjohtajien kesken, samoin 4H-liiton henkilöstön ja 4H-yhdistysten hallitusten kesken. Perinteisiä vertaistuen muotoja toiminnanjohtajille ovat mm. toimihenkilöpäivät. Strategiakaudella on tarkoitus jatkaa hyväksi koettuja toimintatapoja ja ottaa niiden rinnalle käyttöön uusia, esimerkiksi vertaismentorointi verkon välityksellä ja työvierailut toisissa yhdistyksissä. Vertaistuen ja vuorovaikutuksen avulla voimme jakaa hyviä käytäntöjä ja onnistumisia, ja toisaalta saada tukea haastavissa tilanteissa. HALLINTO TUKEE TOIMINTAA Strategiakauden aikana hallinto keskittyy toimintojen vakauttamiseen ja tehostamiseen. Liiton sisäistä tuloksen seurantaa ja raportointia kehitetään entisestään, ottaen huomioon myös entistä painokkaammin rahavirtojen seurannan sekä ennusteen. Henkilöstöhallinnon osalta työaikaseurantaa parannetaan ja tehostetaan. Tätä kautta saadaan liittymäpintaa henkilöstön työhyvinvointiin ja jaksamiseen. Jäsenmaksuhallintoa kehitetään ja sujuvoitetaan edelleen, varmistetaan järjestelmän toimivuus sekä tehdään suunnitelmat poikkeustilanteiden varalle. Yhdistyksille tarjottavia taloushallintopalveluita kehitetään edelleen ja keskitytään palvelun tehostamiseen ja laadun tarkkailuun.