4H-nuorisotyö TEKOJA JA TEKIJÖITÄ. Suomen 4H-liitto 2013 Edustajakokouksen hyväksymä

Transkriptio

1 4H-nuorisotyö TEKOJA JA TEKIJÖITÄ 4 H Suomen 4H-liitto 2013 Edustajakokouksen hyväksymä

2 Yhteinen tekemisen tahto 4H on valtakunnallisesti toimiva, poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton nuorisojärjestö. 4H-nuorisotyötä tehdään noin 100 maassa. Tekeminen on 4H-toimijoita yhdistävä asia. Nuoret oppivat aitoja asioita oikeissa ympäristöissä itse tekemällä. Aikuisten ja vapaaehtoisten tekeminen tukee nuorten onnistumista. 4H on tekevien ihmisten yhteisö. 4H:ssa nuori saa monipuolisia valmiuksia aktiiviseen kansalaisuuteen, työelämään ja yrittäjyyteen. Tämä strategia-asiakirja linjaa 4H-järjestön tulevaisuutta vuosille Se sisältää 4H-järjestön arvot, päämäärän ja toiminta-ajatuksen sekä yhteenvedon 4H:n kasvatusajattelusta. Toimintaympäristön muutoksen arvio antaa pohjaa toiminnan painoalueiden valinnalle. Strategia-asiakirja nojaa laajaan 4H-toimijoiden käymään keskusteluun. Nuoret, luottamushenkilöt, vapaaehtoiset, toimihenkilöt ja sidosryhmien edustajat ovat antaneet painavan näkemyksensä strategian valmisteluun. 2

3 4H-nuorisotyön toiminta-ajatus, päämäärä ja arvot Toiminta-ajatus 4H-harrastus tukee lapsen ja nuoren kasvua aktiiviseksi, vastuulliseksi ja yritteliääksi. Lapsen ja nuoren kehitysvaiheet huomioon ottavassa toiminnassa opitaan itse tekemällä. 4H-kerhossa omaksutaan elämänhallintaa tukevia käytännön tietoja ja taitoja koulutetun ohjaajan tuella. Erilaiset kurssit syventävät nuoren osaamista. Toiminnassa saadaan valmiuksia aktiiviseen kansalaisuuteen, työelämään ja yrittäjyyteen. Järjestöllinen päämäärä 4H-järjestö on valtakunnallinen, yhtenäinen ja kehittyvä lasten ja nuorten elämänhallintaa ja yritteliäisyyttä tukeva kansalaisjärjestö sekä johtava nuorisopalveluja tuottava järjestö. Arvot Arvot muodostavat perustan 4H:n kasvatusajattelulle. Ne ohjaavat toimihenkilöiden ja vapaaehtoisten työtä. Head - Harkinta Harkinta kuvaa sitä, miten tärkeää ihmisen on jatkuvasti kehittää omaa ajatteluaan sekä pyrkiä kaikessa toiminnassaan rehellisyyteen ja oikeudenmukaisuuteen. Hands - Harjaannus Harjaannus tarkoittaa käytännön ja käden taitoja, joita harjoitellaan kaikessa 4H-toiminnassa. Tähän liittyvät tärkeänä osana asenteet, kuten esimerkiksi yritteliäisyys ja ahkeruus. Heart - Hyvyys Hyvyys kertoo toisen ihmisen sekä luonnon kunnioittamisesta ja huolenpidosta. Hyvyyteen liittyvät myös yhteistyötaidot ja hyvä käytös. Health - Hyvinvointi Hyvinvointi on kokonaisvaltainen asia, johon liittyvät ihmisen fyysinen ja henkinen tasapaino sekä riittävä aineellinen hyvinvointi. 4H-toimija pystyy luomaan arjen hyvinvointia itselleen ja muille. 3

4 4H-kasvatusajattelu Lapsi- ja nuorisojärjestönä 4H:lla on kasvatustehtävä. 4Hkasvatusajattelu muodostuu kasvatustavoitteesta, arvoista ja menetelmästä sekä kasvatuksen kahdesta toimintamallista. 4H:n kasvatustavoitteena on lapsen ja nuoren kasvu aktiiviseksi, vastuulliseksi ja yritteliääksi. Perustan toiminnalle muodostavat 4H:n arvot Harkinta, Harjaannus, Hyvyys ja Hyvinvointi. Toimintamenetelmänä on amerikkalaisen kasvatusfilosofin John Deweyn ajatuksiin perustuva Tekemällä oppiminen (Learning by doing). 4H-toiminta on kansalaiskasvatusta, jossa työelämävalmiuksilla ja yrittäjyyskasvatuksella on keskeinen asema. Yrittäjyyskasvatusta syventää David A. Kolbin kokemuksellisen oppimisen malli. Tekoja lähellä ja kaukana -toimintamalli muodostaa perustan järjestössä tehtävälle kansalaiskasvatukselle. Nuorten kasvua yrittäjyyteen ja työelämään tuetaan Kolme askelta työelämään -toimintamallin avulla. Toimintaympäristö muutoksessa 4H-nuorisotyötä tehdään ympäristössä, jossa tulevaisuutta on yhä vaikeampi ennustaa. 4H-nuorisotyön toimintaympäristöä tarkastellaan seuraavassa erityisesti nuorten elämän näkökulmasta. Hyvin ja huonosti voivat nuoret Suurin osa suomalaisista nuorista voi hyvin. He opiskelevat, harrastavat ja suunnittelevat tulevaisuuttaan. Samaan aikaan huolta aiheuttaa suuri joukko nuoria, jotka ovat vaarassa jäädä koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle. Nuorten syrjäytyminen on koko yhteiskuntaa koskeva taloudellinen ja inhimillinen haaste, jonka ratkaisemiseen tarvitaan kaikkia toimijoita. Kolmannella sektorilla voi olla tässä merkittävä rooli. Syrjäytymistä voidaan ehkäistä, kun työ käynnistetään riittävän varhain. Tarvitaan ennaltaehkäisevää nuorisotyötä. Erilaiset perheet Perheiden elämää kuormittavat työn ja perhe-elämän yhteensovittamiseen, ihmissuhteisiin ja talouteen liittyvät monet haasteet. Moni nuori tarvitsee erityistä tukea kasvussaan ja arjen hallintaan liittyvissä käytännön taidoissa. Terveellinen ruoka, riittävä uni ja liikunta sekä turvallinen ja tasapainoinen arki muodostavat edelleen nuorten hyvinvoinnin perustan. Muiden kasvattajien merkitys perheiden rinnalla korostuu. Kaupunki ja maaseutu Väestö keskittyy pääkaupunkiseudulle ja kasvukeskuksiin. Kuntaliitosten seurauksena kuntien määrä vähenee ja kuntakoko kasvaa. Monet aiemmin itsenäiset kunnat jatkavat elämäänsä kaupunginosina tai kylinä. Reuna-alueilla asuvien nuorten määrä lisääntyy. Näillä nuorilla tulee olla mahdollisuus harrastaa ja käyttää nuorisotyön palveluja. Kohti työelämää Nuorisotyöttömyys jatkuu, vaikka ikäluokat pienenevät ja väestö ikääntyy. Samalla yrityksiä vaivaa ammattitaitoisen työvoiman puute. Nuorten työllistymiseen liittyy monenlaisia haasteita. Valtaosa nuorista on halukas osallistumaan työelämään yhteiskunnan täysivaltaisina jäseninä. Usein kuitenkin nuorten työllistymistä vaikeuttavat henkilökohtaiset ongelmat sekä osaamisen ja koulutuksen puute. Monilta puuttuu 4

5 työelämässä tarvittavia perustaitoja, myös ammatillisissa taidoissa on puutteita. Toisaalta osa nuorista arvostaa vapaa-aikaa, turvallisuutta ja helppoutta. He eivät välttämättä halua elää ja tehdä työtä yhteiskunnan odottamalla tavalla. Monet työnantajat kokevat nuorten työllistämisen haasteelliseksi. Nuorille tarvitaan enemmän matalan kynnyksen työpaikkoja, joiden kautta heidän on mahdollista saada ensimmäisiä kokemuksia työelämästä. Nuoret tarvitsevat tukea ja ohjausta aloittaessaan työt. Työn tekemiseen kasvetaan vähitellen. Urana yrittäjyys Yrittäjyyden merkitys työpaikkojen ja talouden kasvun lähteenä kasvaa. Eläköityvät yrittäjät tarvitsevat yritystoiminnalleen jatkajia. Erot palkkatyön ja yrittäjyyden välillä pienenevät. Myös työntekijöiltä edellytetään yrittäjämäisempää toimintatapaa. Suomalaiset nuoret kokevat yrittäjyyden yhä melko epäkiinnostavana uravaihtoehtona. Nuoret innostuvat yrittäjyydestä, mutta myönteiset asenteet muuttuvat vain harvoin yrityskokeiluiksi. Yrittäjyyttä suunnittelevat nuoret tarvitsevat uudenlaista kannustusta, tukea ja ohjausta. Mahdollisuudet osallistua ja vaikuttaa Nuoret haluavat osallistua, mutta heidän kiinnostuksensa toimia pitkään samojen asioiden parissa on vähentynyt. Osallistumisen kohteita vaihdetaan usein ja harrastusta käytetään välineenä rakentaa omaa identiteettiä. Myös vapaaehtoistoiminnassa projektimaisten, lyhytkestoisten tehtävien suosio kasvaa. Nuorten kiinnostus omaehtoiseen, epämuodolliseen ja itsenäiseen toimintaan lisääntyy. Uutta yhteisöllisyyttä Perinteisen järjestötoiminnan rinnalle on syntynyt uudenlaista yhteisöllisyyttä, jossa korostuvat ihmisten aito halu toimia, oma-aloitteisuus ja konkreettiset teot. Toiminnassa hyödynnetään sosiaalista mediaa, jonka avulla välitetään tietoa ja kootaan ihmisiä yhteen. Järjestöjen tulee tarjota houkuttelevia mahdollisuuksia uudenlaisen yhteisöllisyyden rakentumiselle. Voidaan puhua myös uudesta demokratiasta, jossa teoilla on keskeinen asema. Uusi yhteisöllisyys kumpuaa sosiaalisten medioiden ja verkon mullistamasta yhteiskunnasta. Ne ovat muuttaneet tapamme viestiä. Viestintä ei enää tapahdu ylhäältä alas, vaan jokaisella yksilöllä ja yhteisöllä on mahdollisuus saada äänensä kuuluviin verkon välineiden avulla. Erilaiset digitaaliset välineet ovat osa nuorten päivittäistä elämää. Verkko on monille nuorille sosiaalisen elämän ja vapaa-ajan tärkein väline. Verkon merkitys ulottuu opiskeluun, tiedonhankintaan ja kaikkialle elämään. Verkon hyödyntäminen korostuu erityisesti nuorisotyössä. Nuoria kohdataan ja tavoitetaan verkon kautta. Verkolla voi olla merkittävä rooli nuorten osallisuutta vahvistavana kanavana. 4H-nuorisotyötä on tehtävä myös verkossa. Monikulttuurisuus Erilaiset kulttuurit ovat tulleet pysyväksi osaksi suomalaista elämänmuotoa. Maahanmuuttajien määrä kasvaa, ja Suomessa asuu paljon jo usean sukupolven maahanmuuttajia. Suomi tarvitsee työperäistä maahanmuuttoa. Suvaitsevaisuus ja kyky toimia erilaisista kulttuureista tulevien ihmisten kanssa ovat jokaisen kansalaisen perustaitoja, joita tarvitaan yhä enemmän myös työelämässä. Nuorten tulee pystyä vuorovaikutukseen erilaisista kulttuureista tulevien ihmisten kanssa. Nuorisovaihdot, leirit ja kehitysyhteistyö ovat osa monikulttuurista toimintaa. Kestävää hyvinvointia Hyvinvointi on tulevaisuudessa turvattava luonnon kantokyvyn mahdollistamissa rajoissa. Sitä tulee rakentaa kestävällä tavalla sekä kansallisesti että globaalisti. Kestävän kehityksen mukaiseen ajatteluun sisältyvät ekologiset, sosiaaliset, taloudelliset ja kulttuuriset ulottuvuudet. On ratkaistava mm. ilmastonmuutokseen ja väestörakenteen muutokseen liittyvät kysymykset. Erilaiset ympäristö- ja ruokaskandaalit vaikuttavat ihmisten arvostuksiin, asenteisiin ja käyttäytymiseen. Kestävään kehitykseen liittyen puhutaan myös vihreästä taloudesta ja biotaloudesta. Vihreä talous vastaa tarpeeseen luoda parempaa elämää ilman, että ihmisarvoa tai ympäristöä vahingoitetaan. Biotalous on uusiutuviin luonnonvaroihin perustuva osa vihreää taloutta. Menestys näillä alueilla on ratkaisevassa asemassa, kun pohditaan Suomen tulevaisuutta. Sen vuoksi niitä tulee pohtia myös osana nuorisotyötä. 4H-toiminnan sisällöt ovat yhteiskunnassa ajankohtaisempia kuin pitkään aikaan. Talouden raamit Talouden yleinen epävarmuus ja kestävyysvaje aiheuttavat säästöpaineita julkiseen talouteen. Valtion ja kuntien on jatkossa tehtävä selkeitä arvovalintoja julkisesti rahoitettavien palvelujen osalta. Näyttää siltä, että ihmisten on otettava enemmän vastuuta omasta elämästään ja läheistensä hyvinvoinnista. Epävarmuus heijastuu myös 4H-nuorisotyön rahoitukseen. Toiminnan turvaamiseksi on haettava aktiivisesti uusia ratkaisuja, joiden avulla voidaan vahvistaa taloudellista perustaa ja turvata työn jatkuminen. Toisaalta järjestöjä tarvitaan palvelujen tuottajina. 5

6 Toiminnan päälinjaukset vuosille Kolme askelta työelämään 1 4H-kerhot yleis- ja teemakerhot kerhoa Kilpailut TOP-tehtäväpankki tehtävää Puutarha ja viherympäristö Metsä ja luonto Eläimet Koti ja keittiö Taitavat kädet Teknologia Kansainvälisyys Viestintä- ja vuorovaikutustaidot Töitä ja omaa rahaa Ympäristö ja kierrätys Kasvu vastuulliseksi ja yritteliääksi Ajokortti työelämään (8 t) työnhaku ja työelämän pelisäännöt 4H-työelämäkurssit 2 Lastenhoito Koiranhoito Kotityö Pihatyö Metsätyö Osaava kerhonohjaaja 4H-yritys Muut paikallisesti järjestettävät kurssit Työpaikka 4H-yhdistykset työllistävät yli nuorta vuosittain 4H-Yritys yli 300 yritystä nuoren / ryhmän yritys henkilökohtainen ohjaaja myynti /vuosi 3 Kosketuspintoja työelämään ja yrittäjyyteen Kolme askelta työelämään Kolme askelta työelämään -toimintamalli on 4H-järjestön vastaus nuorten syrjäytymistä koskeviin ajankohtaisiin haasteisiin. Sen avulla tuetaan nuorten elämänhallintaan liittyvien taitojen kehittymistä sekä nuorten kasvua työelämään ja yrittäjyyteen. Kolme askelta työelämään -toimintamalli tarjoaa monipuolisia vaihtoehtoja nuorisotakuulle asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen. Kolme askelta työelämään -toimintamalli sisältää 4H-nuorisotyön avaintuotteet, jotka ovat ryhmätoiminta, koulutukset, työllistäminen ja nuorten yritykset. Ryhmätoiminta Ryhmätoiminnan tärkein muoto on 4H-kerho. 4H-yhdistykset vastaavat kerhotoiminnan organisoinnista paikallistasolla. Kerhoja ohjaavat vapaaehtoiset ohjaajat, joille tarjotaan tehtävää tukevaa koulutusta. Lasten, nuorten ja vapaaehtoisten ohjaajien tärkeimpänä työvälineenä on jatkuvasti uudistuva ja kehittyvä TOP-tehtäväpankki. Kerhojen toimintaa aktivoidaan vuosittain valtakunnallisilla TOP-kilpailuilla sekä Vuoden 4H-kerho -kilpailulla. Tavoitteena on, että 4Hyhdistykset tarjoavat jäsenilleen laadukasta kerhotoimintaa kaikkialla Suomessa. Nuorten työelämätaidot Nuorten työelämätaitoja kehitetään Ajokortti työelämään -kursseilla, 4H-työelämäkursseilla, 4H-yrityskursseilla sekä paikallisesti kehitetyillä, nuoria työelämään valmentavilla kursseilla. Nuorten työhyvinvointi otetaan huomioon asianmukaisissa koulutuksissa ja ohjeistuksissa esimerkiksi siten, että järjestetään heille vertaistapaamisia. Tavoitteena on, että kaikissa yhdistyksissä järjestetään nuoria työelämään valmentavia kursseja. Osa yhdistyksistä toteuttaa 4H-työpajatoimintaa. Nuorten työllistyminen Nuori voi työllistyä joko 4H-yhdistyksen välittämiin tai tarjoamiin töihin tai perustaa oman 4H-Yrityksen. Nuoret saavat mahdollisuuden kokeilla yrittäjyyttä ohjatusti perustamalla 4H-Yrityksen. Yritysten perustamista tuetaan kouluttamalla yritysohjaajia. Vuosittain valitaan vuoden 4H- Yritys. Tavoitteena on, että kaikki 4H-yhdistykset työllistävät nuoria ja että 4H-Yritys on tuotteena käytössä kaikissa 4Hyhdistyksissä. 6

7 Strategiakaudella jatkamme pitkäjänteistä työtä Kolme askelta työelämään -toimintamallin parissa. Kolme askelta työelämään -toimintamalli on osa jokaisen 4H-yhdistyksen toimintaa ja viestintää. Avaintuotteet toteutuvat mahdollisimman tasalaatuisina kaikissa yhdistyksissä. Kolme askelta työelämään -toimintamallia hyödynnetään osana nuorisotakuun toteutusta. 4H tunnetaan Kolme askelta työelämään -toimintamallistaan kaikkialla Suomessa, ja se on osa verkkonuorisotyötä. Aktiiviseksi kansalaiseksi tekoja lähellä ja kaukana Tekoja lähellä ja kaukana -toimintamalli kertoo 4H:n kansalaiskasvatuksesta. Siinä yhdistyvät nuorten oman toiminnan tukeminen ja nuorten tekeminen. 4H tukee nuorten mahdollisuuksia oppia erilaisia tietoja ja taitoja, osallistua ja vaikuttaa kasvaa aktiivisiksi kansalaisiksi. Nuorilla on kyky ja halu olla aktiivisia toimijoita omissa lähiyhteisöissään ja koko maailmassa. Koulutettuja vapaaehtoisia ja toimihenkilöitä tarvitaan mukaan tukemaan nuorten omaa toimintaa: tarjoamaan tiloja ja mahdollisuuksia, innostamaan, kannustamaan ja auttamaan tarvittaessa. 4H tukee ohjaajia tarjoamalla tehtävään liittyvää koulutusta. Aktiivinen kansalaisuus toteutuu parhaiten käytännön tekoina, jotka lisäävät hyvinvointia lähellä ja kaukana. Tekoihin sisältyvät tutut 4H-aiheet: puutarha ja viherympäristö, metsä ja luonto, eläimet, koti ja keittiö, taitavat kädet, teknologia, kansainvälisyys, viestintä- ja vuorovaikutustaidot, töitä ja omaa rahaa sekä ympäristö ja kierrätys. Teoissa toteutuu kestävän kehityksen mukainen ajattelutapa. Tekoja lähellä ja kaukana -toimintamalli yhdistää eri-ikäisiä ihmisiä kaupungeissa ja maaseudulla. Se luo mahdollisuuksia uudenlaiselle vapaaehtoisuudelle ja yhdessä tekemiselle. Verkolla on toiminnassa merkittävä rooli. Verkossa jaetaan tietoa, kerrotaan tarinoita, verkostoidutaan ja kohdataan. Verkon kautta on helppo tulla toimintaan mukaan. Toimintaa tukevat 4H:n valtakunnalliset tuotteet ja ohjaajien työkalut. Lähtökohtana ovat kuitenkin paikalliset tarpeet ja oman paikkakunnan nuorten tukeminen. Strategiakauden aikana nuorten oman toiminnan asema järjestössä vahvistuu ja nuorista kasvaa aktiivisia kansalaisia. Tekoja lähellä ja kaukana -toimintamallista tulee osa 4Hjärjestön toimintaa. Toimihenkilöt ja vapaaehtoiset osaavat toimia nuorten oman toiminnan innostajina, kannustajina ja tukijoina. Nuorten aktiivisuus näkyy 4H-nuorten tekeminä käytännön tekoina, jotka lisäävät omaa ja yhteistä hyvinvointia. Toimintaa tukee ammattimaisesti toteutettu viestintä. TEKOJA LÄHELLÄ JA KAUKANA KESTÄVÄ TEKEMINEN, OSALLISTUMINEN JA VAIKUTTAMINEN LASTEN JA NUORTEN TEKOJA TUKEA, VÄLINEITÄ, TILOJA = MAHDOLLISUUKSIA HYVINVOINTIA LÄHELLÄ JA KAUKANA 7

8 töstä. Sen vuoksi kaikkien nuorten tulisi omaksua kestävän kehityksen näkökulmia osaksi omaa elämäänsä. Kestävän kehityksen mukainen ajattelu ja toiminta ovat luonteva osa 4H-nuorisotyötä. Strategiakauden aikana vahvistamme kestävän kehityksen ulottuvuutta 4H-nuorisotyössä. Asiaa tarkastellaan erityisesti kestävän elämäntavan ja uusiutuvien luonnonvarojen näkökulmasta (biotalous). 4H panostaa työhyvinvointiin Henkilöstö on järjestömme tärkein voimavara. Koko järjestölle valmistuu ensimmäinen henkilöstöstrategia vuonna Henkilöstöstrategian mukaisesti strategiakaudella kiinnitetään erityistä huomiota henkilöstön hyvinvointiin. Verkkoperustaisen nuorisotyön kehittäminen Kehittämällä verkkoperustaista nuorisotyötä 4H-järjestö vastaa nuorten elämässä tapahtuneeseen muutokseen. Nuoret eivät mene verkkoon, he ovat siellä, ja verkon todellisuus on heille osa oikeaa elämää. 4H-nuorisotyön tulee näkyä ja tavoittaa nuoret siellä, missä he liikkuvat. Verkon punoutuessa osaksi nuorten arkielämää digitaaliset kansalaistaidot ja niiden harjoittelu muuttuvat yhä merkityksellisemmiksi. 4H:n luonteva tehtävä on olla mukana kasvattamassa digitaalisen ajan kansalaisia. Verkon hyödyntäminen tarjoaa mahdollisuuksia parantaa 4H-nuorisotyön palveluja kaikkialla Suomessa, myös kylissä, joissa harrastusmahdollisuudet ovat niukkoja. Verkon avulla tavoitetaan nuoria, joita ei muuten tavoitettaisi. Verkko mahdollistaa uusien pedagogisten menetelmien hyödyntämisen ja toiminnan organisoimisen kustannustehokkaasti. Strategiakaudella toteutamme erillishankkeen 4H-nuorisotyö verkossa, jonka avulla halutaan turvata kaikkien nuorten tasavertaiset mahdollisuudet harrastaa ja käyttää nuorisotyön palveluja. Hankkeessa kehitämme uusia tapoja hyödyntää verkon tarjoamia mahdollisuuksia 4H-nuorisotyössä. Hanke toteutetaan osana 4H-verkkopalvelujen kokonaisuudistusta. Kestävä elämäntapa Kestävän kehityksen tavoitteena on turvata nykyisille ja tuleville sukupolville hyvät elämisen mahdollisuudet. Jokaisen on tulevaisuudessa kannettava vastuuta ympäris- Henkilöstölle tehdään työtyytyväisyyskysely vuosina 2014 ja Yhdistysten käyttöön kehitettävä arviointi- ja kehittämistyökalu tukee osaltaan työhyvinvoinnin parantamista. Toimihenkilöpäivillä on teemana työhyvinvointi, ja työhyvinvoinnin eri ulottuvuuksia käsitellään yhtenäisesti eri puolilla Suomea. Yhdistysten ja toimihenkilöiden kanssa käytävien tulos- ja kehityskeskustelujen kehityskeskusteluosuutta vahvistetaan. Luottamushenkilöille tarjotaan koulutusta mm. henkilöstö- ja talousjohtamisessa. Henkilöstön osaamiseen panostetaan ja kehitetään varahenkilöjärjestelmää. 4H-yhdistysten ja 4H-liiton tietotekniikka ja verkkoyhteydet pyritään saamaan tasolle, joka mahdollistaa nykyaikaiset työskentelytavat. Tunnettuus rakennetaan viestinnällä Viestinnän tehtävä on tukea järjestössä tehtävää nuorisotyötä ja tehdä se näkyväksi. Kerromme lapsille ja nuorille, vanhemmille, medialle, sidosryhmille ja päättäjille, että 4H on hyvä harrastus 2010-luvulla. Verkko on muuttanut tapaamme viestiä. 4H:n viestintä vastaa siihen muutokseen, joka ihmisten viestintäkäytöksessä on tapahtunut. 4H:n julkisuuskuvaa rakennetaan voimakkaammin nuorten tekemisen ja heidän tarinoidensa päälle, sillä ne kiinnostavat. Samalla panostamme siihen, että saamme nuoret viestimään asiaamme toisille nuorille. Kiinnitämme ihmisten huomion tuottamalla heitä hyödyttäviä sisältöjä. Jäsenlehden ilmestymisen päätyttyä liiton viestintäresursseja kohdennetaan uudestaan tehokkaampaan tunnettuus- ja mediatyöhön, jotta 4H:n viestit saadaan näkyviin informaatiotulvan aikakaudella. Liiton viestinnässä tuotetaan yhä enemmän viestintämateriaalia, jota yhdistykset voivat käyttää sellaisenaan. 4H-intra on sisäisen viestinnän pääkanavana. 8

9 Toteutamme 4H-verkkopalveluiden kokonaisuudistuksen. Kehitämme 4H-viestintää tuomalla esiin nuoria ja heidän tarinoitaan ja aktivoimalla heitä viestinnän tekijöiksi. Siirrämme resursseja media- ja sidosryhmäviestintään ja parannamme järjestön yleistä tunnettuutta. Jatkamme visuaalisen ilmeen parissa edellisellä strategiakaudella tehtyä kehitystyötä. Koulutamme yhdistyksiä uusien viestintävälineiden käyttöön ja viestinnän suunnittelemiseen. Kehitämme 4H-intraa vastaamaan kiivastahtisen työn tarpeita. 4H-piirien ja -liiton toimintojen asiakaslähtöinen uudistaminen Työryhmän ehdotus Suomen 4H-liiton valtuuskunta asetti joulukuussa 2011 työryhmän selvittämään järjestön nykyisen toiminta- ja organisaatiomallin toimivuutta, tehokkuutta ja kustannusrakennetta. Työryhmä jätti ehdotuksensa toukokuun 2012 lopussa, minkä jälkeen ehdotusta on käsitelty aktiivisesti 4H-järjestöväen keskuudessa, ja 4H-liitto on saanut asiasta runsaasti lausuntoja ja kannanottoja. Työryhmä ehdottaa, että 4H-järjestön tukipalvelut yhdistyksille järjestetään asiakaslähtöisesti palveluprosesseihin perustuvien tiimien avulla. Palveluprosessit ja vastaavat tiimit voivat koskea mm. nuorisotyötä, järjestötyötä ja henkilöstöä, taloutta, tietohallintoa, viestintää ja hanketoimintaa. Palvelutiimeissä ovat edustettuina tukiorganisaatio, yhdistykset ja nuoret. Uudistuksen tavoitteet 1. Palvelu- ja organisaatiouudistuksella halutaan parantaa yhdistysten tukipalveluja tarjoamalla yhdenmukaiset palvelut eri puolella maata. Yhdistysten vaikutusmahdollisuudet paranevat, kun ne tulevat suoraan 4Hliiton jäseniksi. Yhdistysten ja nuorten ääni 4H-nuorisotyön kehittämisessä ja toteutuksessa tulee nykyistä paremmin esille palvelutiimien jäsenyyden kautta. 2. Palvelut yhdistyksille tuotetaan joustavalla ja tehokkaalla tavalla mm. siten, että alueyksiköiden rajat eivät ole rajoitteena palveluverkoston rakentamisessa. Uusi toimintamalli mahdollistaa henkilöstön työnjaon ja erikoistumisen kehittämisen. Keskustoimiston ja alueyksiköiden lisäksi vertais- ja muita palveluja hankitaan yhdistyksiltä. Yhdistyksille maksetaan asianmukainen korvaus. 3. Tukipalvelujen tuotanto mitoitetaan käytettävissä olevien resurssien mukaisesti. Kustannussäästöjä haetaan mm. hallinnollisista menoista. Erityisesti taloushallinnon tehokkuuden odotetaan paranevan huomattavasti. 4. Hanketoiminnan uudelleen järjestäminen parantaa mm. valtakunnallista edunvalvontaa, osaamisen kehittämistä, oma- ja väliaikaisrahoitusmahdollisuuksia sekä valtakunnallista koordinaatiota. Hanketoiminnalla haetaan lisää resursseja yhdistysten nuorisotyöhön. Työryhmän mielestä asetetut palvelu- ja muut tavoitteet voidaan saavuttaa parhaiten yhdistämällä 4H-liiton ja -piirien organisaatiot ja toiminnat. Tämän mukaisesti esitetään, että järjestössä omaksutaan 2-portainen organisaatiomalli, jossa järjestö koostuu itsenäisistä 4H-yhdistyksistä ja keskusjärjestöstä eli Suomen 4H-liitosta. Liitto muodostuu keskustoimistosta ja tarvittavasta määrästä alueyksiköitä. 4H-piirit purkavat toimintansa, jolloin varat, velat ja vastuut tulevat uuden keskusliiton vastuulle. Piirien henkilöstö siirtyy liiton palvelukseen vanhoina työntekijöinä. Alueyksiköiden tueksi perustetaan alueneuvostot, joiden tehtävänä on mm. tuoda toimintaan alueellista asiantuntemusta ja olla perusta alueelliselle vaikuttamiselle mm. edunvalvonnan, sidosryhmäyhteistyön, varainhankinnan ja viestinnän osalta. Liiton hallitus kutsuu alueneuvostoihin jäsenet alueen 4Hyhdistyksiä kuultuaan. 9

10 10

11

12 4H on valtakunnallinen, sitoutumaton nuorisojärjestö. 4H-harrastuksessa lapsi ja nuori kasvaa kohti vastuullista ja yritteliästä aikuisuutta. Lapsen ja nuoren kehitysvaiheet huomioon ottavassa toiminnassa opitaan itse tekemällä. 4H-kerhossa omaksutaan käytännön taitoja ja tietoja koulutetun ohjaajan tuella. 4H-koulutukset ja -kurssit syventävät nuoren osaamista. Toiminnassa saadaan valmiuksia aktiiviseen kansalaisuuteen, yrittäjyyteen ja työelämään. Suomen 4H-liitto Karjalankatu 2 A HELSINKI